Johdanto. Luja vauhti yksityismetsätaloudessa jatkui vuonna 1999, vaikka bruttokantorahatulot

Transkriptio

1 Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot 1999 Toimittaja: Esa Uotila oli vauhdikas vuosi yksityismetsätaloudessa nettotulos 595 mk hehtaarilta Johdanto Luja vauhti yksityismetsätaloudessa jatkui vuonna 1999, vaikka bruttokantorahatulot (9,2 miljardia mk) putosivat pääasiassa hakkuumäärän pienenemisen takia hieman edellisvuodesta. Yksityismetsien hoitoon ja perusparannukseen käytettiin yli miljardi markkaa (+2 %), josta valtion myöntämää tukea oli 271 miljoonaa markkaa (-10 %). (Metsätilastollinen vuosikirja 2000). Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot jakaantuvat kahteen pääluokkaan: alueittaisiin tilastoaineistoihin ja tilakohtaiseen aineistoon. Alueellisissa tilastoaineistoissa tuloina käytetään Tilastokeskuksen määrittämiä bruttokantorahatuloja ja kustannuksina pääosin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Metsäntutkimuslaitokselle toimittamia metsäkeskuksittaisia tietoja. Tilakohtaisena aineistona käytetään Tilastokeskuksen keräämää veroilmoitustietoihin perustuvaa Maatilatalouden yritys- ja tulotilastoa (MYTT). Aineistosta käsitellään erikseen puunmyyntituloverotuksen valinneet ja pinta-alaverotukseen jääneet tilat. Aluejaon perusteena on metsäkeskukset. Suuraluejako Länsi-, Itäja Pohjois-Suomeen on esitetty laatuselosteessa kuvassa 5. Alueittaiset tilastoaineistot Alueittaisilla tilastoaineistoilla tehty katelaskelma metsäkeskuksittain on esitetty taulukossa 1. Bruttotulot (bruttokantorahatulot) Alueittaisten tilastoaineistojen mukaan 1999 olivat yksityismetsien bruttokantorahatulot 687 markkaa hehtaarilta (-2 %). Tulojen alenemisessa ei ollut juurikaan suuralueittaisia eroja. Kustannukset Yksityismetsätalouden bruttokustannukset olivat keskimäärin 112 mk/ha (+1 %). Lisääntyneet kustannukset johtuivat edellisvuotta vilkkaammasta nuorten metsien kunnostuksesta (+39 %), ojituksesta (+40 %) sekä metsänhoitomaksujen noususta (+17 %). Kustannukset nousivat Länsi-Suomessa (+5 %), kun taas muualla ne laskivat. Tuet olivat keskimäärin 20,5 mk/ha (-9 %), selvintä pudotus oli Pohjois-Suomessa (-18 %). Nettotulot Yksityismetsätalouden nettotulos oli keskimäärin 595 markkaa hehtaarilta (-3 %). Itä-Suomessa nettotulot olivat noin 880, Länsi-Suomessa 730 ja Pohjois-Suomessa vajaat 200 mk/ha.

2 2 Yhteenvetolaskelmat Kuvassa 1 on esitetty alueittaisten tietojen perusteella tehdyn yksityismetsätalouden katelaskelman tulokset vuodelle Kuva perustuu taulukon 1 tietoihin. Ennakkotietoja vuodelta 2000 Vuonna 2000 yksityismetsien markkinahakkuut olivat ennätykselliset 50 miljoonaa kuutiometriä. Kuusitukin kantohinnat nousivat selvästi, mutta muilla puutavaralajeilla ne pysyvät reaalisesti samalla tasolla kuin edellisenä vuonna tai jopa laskivat. Runsaiden hakkuiden ja kohtalaisen hintatason takia yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot nousivat uuteen ennätykseen, yli 10 miljardiin markkaan. Kustannusten noususta huolimatta nettokantorahatulot olivat vuonna 2000 selvästi korkeammat kuin ,200 1, mk/ha Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Nettotulos Metsänomistajien osuus kustannuksista Valtion antama tuki Kuva 1. Yksityismetsätalouden tulot ja menot vuonna 1999 alueittaisten tilastoaineistojen perusteella. Nettotulos ja metsänomistajien osuus kustannuksista vastaavat yhdessä bruttokantorahatuloja. Pylväiden koko korkeus edustaa bruttotuloja tuki mukaan luettuna. Lähde: Metsätutkimuslaitos

3 3 Tilakohtainen aineisto Yhteenveto maatilatalouden yritys- ja tulotilaston (MYTT) taustatekijöistä metsätalouden osalta on esitetty taulukossa 2. Myyntituloverotuksen valinneet Yhteenveto puunmyyntituloverotustietojen perusteella lasketuista tuloksista koko maassa ja suuralueittain on esitetty taulukossa 3. Laskelma noudattaa metsätalouden pääomatuloverotuksen kaavaa. Bruttotulot (puunmyyntitulot, korvaukset ja omaan käyttöön otettu puutavara) Metsätulot nousivat selvästi puun myyntituloverotuksen valinneilla maatilametsänomistajilla. Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa (MYTT) bruttotulot olivat vuonna 1999 keskimäärin vajaat 820 markkaa hehtaarilla (+16 %). Varsinkin yli 100 hehtaarin tiloilla tulot nousivat selvästi (873 mk/ha, +28 %), mutta alle 20 hehtaarin tiloilla hehtaarikohtaiset tulot putosivat (856 mk/ha, -14 %). Alueittain tulot nousivat eniten Länsi-Suomessa (+21 %); Pohjois-Suomessa tulot alenivat neljänneksen (-27 %). Pystykauppatulojen osuus kaikista tuloista kasvoi edelleen hiukan (74 %, +1 %-yks.) ja hankintakauppatulojen osuus kokonaistuloista vastaavasti aleni (24 %, -1 %-yks.). Pohjois-Suomessa hankintakauppatulojen osuus kokonaistuloista oli 34 %, Länsi-Suomessa 26 % ja Itä-Suomessa 19 %. Hankintakauppatuloihin sisältyy verotuksessa myöhemmin vähennettäviä korjuukustannuksia, joten hankintakauppatulojen osuus tulee pääomatulojen perusteella yliarvioiduksi verrattuna perinteiseen kantorahatulovertailuun (ks. laatuseloste). Menot Myyntituloverotuksessa vuosimenoihin ja poistoihin perustuvia vähennyksiä tehtiin selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna (157 mk/ha, +21 %). Länsi-Suomessa menot nousivat lähes 50 mk/ha (+40 %). Hakkuiden lisääntyminen selittänee pääosan kustannusten noususta. Tilakokoluokittain menot olivat korkeimmat yli 100 hehtaarin tiloilla (169 mk/ha, +25 %) ja pienimmät 20 49,9 hehtaarin tiloilla (141 mk/ha, +14 %). Isoilla tiloilla nousivat etenkin palkkausmenot (15 mk/ha, +25 %) ja "Muut menot" (119 mk/ha, +28 %), joihin sisältyy mm. hankintahakkuiden korjuupalvelun kustannukset. Vuosimenojen "muiden menojen" osuus kokonaismenoista kasvoi edelleen (76 %, +2 %-yks.). Poistojen ja palkkausmenojen osuus oli keskimäärin 9 prosenttia. Pääomatuloverotuksen vähennykset sisältävät hankintamyyntien puunkorjuukustannuksia, joiden arvioitu osuus menoista on suuruusluokaltaan kolmasosasta puoleen. Hankintahakkuiden puunkorjuukustannukset selittävät osan Länsi- ja Itä-Suomen kustannuserosta. Nettotulot puun myyntituloverotuksessa Puun myyntituloverotuksessa olevien maataloutta harjoittavien metsänomistajien puhdas pääomatulo oli vuonna 1999 lähes 600 mk/ha (+14 %). Suurimmassa kokoluokassa tulot nousivat eniten (+27 %) ja laskua oli vain pienimmillä tiloilla (-18 %). Pohjois-Suomessa puhdas pääomatulo laski (-37 %) ja muualla nousi. Investoinnit Puun myyntituloverotuksessa ilmoitetut investoinnit metsätalouden käyttöomaisuuteen (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) olivat 20 mk/ha (-10 %). Vaikka investoinnit koneisiin pienenivät, oli niiden osuus kokonaisinvestoinneista edelleen selvästi suurin (73 %, +1 %-yks.). Puukaupat Vuonna 1999 puukauppatuloja oli saanut selvästi yli puolet (55 %, -2 %yks.) puunmyyntituloverotuksen valinneista MYTT-tiloista. Puunmyyntitulot niitä saaneilla tiloilla olivat keskimäärin markkaa (+19 %), eli puukauppojen koko oli kasvanut isojen tilojen puunmyyntiaktiivisuuden lisääntyessä selvästi. Pystykauppatuloja saaneita tiloja (33 %) oli jo enemmän kuin hankintakauppatuloja saaneita tiloja (32 %, -3 %-yks.). Pystykauppatuloja saatiin keskimäärin (+23 %) ja hankintakauppatuloja (+38 %) markkaa puukauppatuloja saanutta tilaa kohti. Yhteenvetolaskelmat MYTT-aineiston puun myyntituloverotuksen piirissä olevien tilojen tiedoilla on tehty kaksi laskelmaa. Kuvassa 2 on esitetty metsätalouden verotuksen puhtaan pääomatulon laskennan mukaiset tulokset. Kuvassa 3 esitetyt tulokset vastaavat kassavirtalaskelmaa, jossa huomioon otetaan vain tarkastelujakson aikana syntyvät tulot ja menot. Lisäksi tuloista on otettu erilleen oman puunkorjuutyön arvo. Suurimmat erot kassavirta- ja verotuslaskelman välillä syntyvät metsävähennyksestä sekä varausten ja poistojen avulla tehtävästä tulojen ja menojen jaksotuksesta. Kuvat perustuvat taulukon 3 tietoihin.

4 Kaikki Länsi Itä mk/ha Pohjoinen Kuva 2. Pääomatuloverotuslaskelma (puun myyntituloverotus). Pylvään koko korkeus kuvaa kaikkia pääomatuloverotuksessa huomioon otettavia tuloja. Metsätalouden pääomatulon laskennassa kokonaistuloista on tehty kolme ylintä vähennystä. Puhdasta pääomatuloa edustaa nettotulojen ja verojen summa. Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1999 Tilakokoluokka, ha Nettotulot Verot Menot muille tulolähteille Poistot Vuosimenot Varaukset Metsävähennys Oma hankintapuun korjuutyö Kaikki Länsi Itä 800 mk/ha Pohjoinen 0 Tilakokoluokka, ha Nettotulot (muut) Investoinnit verovuonna Nettotulot (oma korjuutyö) Vuosimenot Kuva 3. Kassavirtalaskelma. Pylvään koko korkeus kuvaa vuoden aikana rahana saatuja bruttotuloja. Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1999

5 5 Pinta-alaverotuksen valinneet MYTT-aineiston pinta-alaverotuksen valinneilla tiloilla laskennallinen bruttotulo oli 476 mk/ha (+7,2 %) (kuva 4). Vähennykset olivat keskimäärin 177 mk/ha. Keskimääräisvähennyksen osuus kaikista vähennyksistä aleni edelleen (16 %, -2 %-yks.) ja verovapausalueiden osuus nousi (36 %, +1 %-yks.). Isoilla tiloilla hehtaarikohtaiset vähennykset olivat suuremmat kuin pienemmillä tiloilla (kuva 4). MYTT-aineistossa pintaalaverotuksen puhdas tulo eli laskennallinen nettotulo oli 299 mk/ha (+5,4 %). Isoilla tiloilla hehtaarikohtainen tulo oli keskimäärin 55 prosenttia pienimmän kokoluokan tilojen tulosta (kuva 4) Kaikki Länsi Itä mk/ha Pohjoinen Tilakokoluokka, ha Puhdas tulo Tilakohtaiset vähennykset Keskimääräisvähennys Kuva 4. Pinta-alaverotustietojen mukaan laskettu puhdas tulo. Pylvään koko korkeus edustaa laskennallisia bruttotuloja. Lähde: Tilastokeskus/ Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1999.

6 6 Vertailu Alueittaiset tilastoaineistot ja MYTT-myyntituloverotustiedot Bruttokantorahatulot ja pääomatulot MYTT-aineistossa myyntituloverotustietoihin perustuvat bruttotulot (mk/ha) olivat Länsi-Suomessa 3 %, Itä- Suomessa 17 % ja Pohjois-Suomessa 11 % pienemmät kuin kaikki yksityismetsänomistajat kattavan alueittaisen aineiston bruttokantorahatulot. Koko maassa MYTT -aineistolla lasketut tulot olivat 11 % korkeammat kuin alueittaisella aineistolla lasketut, sillä maatalouden tarpeita varten kerätyssä MYTT-aineistossa eivät matalatuottoiset pohjoisen alueet vaikuta yhtä paljon keskiarvoon kuin kaikki metsänomistajat kattavissa alueellisissa tilastoissa. Vuonna 1999 tuloerot eri aineistojen välillä jäivät pienemmiksi kuin aikaisempina vuosina. Tuloerot ovat odotettavia, sillä puunmyyntituloverotukseen siirtyminen oli sitä edullisempaa, mitä vähemmän aikoi hakata vuoteen 2006 kestävän metsäverotuksen siirtymäkauden aikana. Ilman eroa puunmyyntikäyttäytymisessä tulisi metsätalouden pääomatulojen olla korkeammat kuin vastaavassa tilanteessa saadut bruttokantorahatulot, sillä pääomatuloihin sisältyy hankintaleimikoiden puunkorjuukustannukset metsänomistajan oman työn arvoa lukuun ottamatta. Myös tulopohjassa ja vähennyksissä on eroja (ks. laatuseloste). Menot Alueittaisten tilastoaineistojen aineistojen ja verotustietojen perusteella lasketut menot eivät ole vertailukelpoisia (ks. laatuseloste). Nettokatorahatulot ja puhdas pääomatulo MYTT-aineiston perusteella laskettu puhdas pääomatulo (mk/ha) oli Länsi-Suomessa 87 %, Itä-Suomessa 77 % ja Pohjois-Suomessa 70 % alueittaisilla aineistoilla lasketuista nettotuloista. Verotustapojen vertailu MYTT-aineistossa Muun muassa runsaiden hakkuiden takia pinta-alaverotus oli edelleen edullinen verotusvaihtoehto metsänomistajille. Pinta-alaverotuksessa laskennalliset bruttotulot olivat alueittain % myyntituloverotuksen pääomatulosta ja % alueittaisilla aineistoilla lasketuista bruttokantorahatuloista. (Kuvat 1, 2 ja 4) Vähennykset olivat pinta-alaverotuksen valinneilla keskimäärin 13 % suuremmat (mk/ha) kuin myyntituloverotuksen valinneilla, vaikka heillä vähennyksiin ei sisälly puunkorjuukustannuksia. Pinta-alaverotukseen jääneiden maatilametsänomistajien verorasitus olisi todennäköisesti huomattavasti korkeampi, mikäli he olisivat siirtyneet puunmyyntituloverotukseen. Keskimääräisestä puunmyyntiverotustulosta (595 mk/ha) maksetaan pääomatuloveroa yli 170 mk/ha, mitä vastaava tuloveroprosentti pinta-alaverotuksessa (tulo 299 mk/ha) olisi 58.

7 Taulukko 1. Yksityismetsätalouden katelaskelma metsäkeskuksittain vuonna (Alueittaiset tilastoaineistot) 0 Ahvenanmaa 1 RANNIKKO 2 LOUNAIS- 3 HÄME- 4 KYMI 5 PIRKANMAA 6 ETELÄ- 7 ETELÄ- 8 KESKI- 9 POHJOIS- 10 POHJOIS- 11 KAINUU 12 POHJOIS- 13 LAPPI Koko maa SUOMI UUSIMAA SAVO POHJANMAA SUOMI SAVO KARJALA POHJANMAA = BRUTTOKANTORAHATULOT Metsänhoito ja kunnossapito Uudistusalojen valmistaminen Metsänviljely Taimikonhoito Nuoren metsän kunnostus Pystykarsinta Metsänlannoitus Metsänparannus Metsäojitus Metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito Metsien hallinto ym Metsänhoitomaksut Ammattiapu Vakuutusmaksut Matkat ja kurssit Lehdet ja kirjallisuus Jäsenmaksut Leimaverot yms Yksityismetsien hallinnon yleiskulut Kuntien, seurak. ym. hallintokulut /. BRUTTOKUSTANNUKSET TUKI = NETTOTULOS (Metsänhoito- ja -peruspannuskustannuksiin sisältyvä oman työn arvo ilman avustuksia) Pinta-ala, 1000 ha (metsämaa) 60,1 799,3 938,5 832,0 671,9 756,1 1014,5 1186,1 948,4 996,1 808,6 776,9 1706,1 1901, ,2 Bruttokantorahatulot mk/ha 283,9 617,1 877,6 1167,7 1107,6 957,2 1093,1 569,0 998,5 992,3 797,0 350,3 306,1 144,9 687,3 Bruttokustannukset mk/ha 68,7 114,4 126,5 138,8 127,7 120,1 134,1 119,6 146,6 159,8 137,1 94,7 84,5 51,2 112,6 Tuki mk/ha 7,0 15,1 14,3 13,5 20,0 14,7 17,5 27,5 20,5 26,4 17,2 21,7 28,4 19,7 20,5 Nettotulos mk/ha 222,2 517,7 765,5 1042,3 999,8 851,8 976,5 476,9 872,4 858,9 677,1 277,3 250,1 113,5 595,2 Nettotulos / Bruttokantorahatulot, % Oma työ mk/ha 5,8 11,2 12,4 15,2 13,8 12,4 16,0 11,8 20,4 25,6 14,7 9,5 5,6 1,9 11,9 Markkinahakkuut, milj. m³ Tukkipuuosuus, % Kantohinta, mk/m³ Kustannukset, mk/m³ Tuki, mk/m³ 3,3 4,3 3,4 2,5 3,7 3,2 3,3 9,0 4,2 5,2 4,0 10,3 14,7 18,8 5,7 Oma työ, mk/m³ (ei avustuksia, ei puunkorjuuta) 2,7 3,2 2,9 2,8 2,5 2,7 3,0 3,9 4,2 5,0 3,4 4,5 2,9 1,8 3, mk Lähteet: Metlan tilastot, MKK Tapion tilastot 7

8 Taulukko 2. Tilakohtaisen aineiston taustatietoja (Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1999) 8 Metsämaan pinta-ala ja omistajan ikä Koko aineisto Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Verotustapa Verotustapa Verotustapa Verotustapa Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotusverotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa Metsämaan pinta-ala, ha Tiloja, kpl Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Omistajan ikä, vuotta Metsänomistajia, kpl Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1999 Laskennallinen bruttotulo (pinta-alaverotuksen valinneet) ja kassatulot (myyntituloverotuksen valinneet) Pinta-alaverotuksen valinneet Puunmyyntituloverotuksen valinneet Tuloja verovuonna saaneet Kaikki puunmyyntituloverotuksen valinneet Kaikki Länsi Itä Pohjoinen Kaikki Länsi Itä Pohjoinen Kaikki Länsi Itä Pohjoinen Tiloja, kpl Tulot, mk/tila Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Tulot, mk/ha Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1999

9 Taulukko 3. Tilakohtaisella aineistolla lasketut tulokset, mk/metsämaan ha (Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston puun myyntituloverotustiedot 1999) Alue Kaikki myyntituloverotuksen valinneet Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Tilaluokka, ha 1 19, , ,9 100 Kaikki 1 19, , ,9 100 Kaikki 1 19, , ,9 100 Kaikki 1 19, , ,9 100 Kaikki Tiloja, kpl Metsämaan pinta-ala yhteensä, ha Puunmyyntitulot pystykaupoista 628,7 509,9 563,9 677,5 603,6 610,1 512,3 548,8 788,1 639,4 813,5 605,1 709,2 721,0 697,1 360,9 177,3 186,4 100,2 140,7 Myyntitulot hankintakaupoista 214,9 237,5 243,4 200,2 222,3 217,6 259,4 281,6 228,4 250,6 229,6 210,7 211,5 187,3 201,5 114,6 107,4 79,0 99,4 95,7 Hankintatyön arvo 26,3 30,4 29,6 15,2 23,5 23,2 28,4 28,0 13,6 22,0 45,6 37,4 36,1 20,8 30,1 19,8 27,9 19,3 11,7 16,3 Puunmyyntitulot hankintakaupoista 188,7 207,1 213,8 185,0 198,8 194,5 231,0 253,6 214,8 228,6 184,0 173,3 175,3 166,5 171,4 94,8 79,5 59,7 87,8 79,4 Vakuutus- ja vahingonkorvaukset 4,6 3,9 5,3 6,8 5,6 3,3 3,5 4,3 8,2 5,6 13,3 2,4 6,4 4,3 4,9 0,0 12,6 9,2 5,3 7,3 Omasta metsästä otettu puutavara 34,6 16,9 10,3 4,1 10,5 33,5 18,8 12,7 4,5 12,4 43,7 12,6 5,3 3,3 7,1 24,5 11,5 9,6 3,8 7,0 Maatalouskäyttö 30,0 14,1 8,8 3,6 9,0 32,0 16,6 10,7 3,9 10,9 20,2 7,7 5,2 2,9 5,2 24,1 10,4 7,6 3,5 6,1 Elinkeinokäyttö 3,2 1,2 0,9 0,2 0,8 0,1 1,1 1,4 0,3 0,8 21,9 1,8 0,0 0,0 1,0 0,0 0,0 0,9 0,0 0,2 Yksityiskäyttö 1,3 1,6 0,5 0,3 0,7 1,4 1,2 0,6 0,3 0,7 1,5 3,1 0,1 0,4 0,9 0,4 1,1 1,1 0,3 0,6 Vähennykset ja varaukset 68,9 52,3 61,2 92,7 73,0 75,3 53,3 63,2 114,4 82,0 48,8 59,7 69,0 73,4 68,4 15,7 19,3 21,1 32,9 27,4 Metsävähennys 46,6 32,3 37,9 60,2 46,6 55,5 33,2 43,8 75,9 54,8 10,1 35,9 32,9 43,2 37,2 0,0 11,2 12,6 23,1 18,0 Menovaraus 20,4 20,0 23,3 32,5 26,3 17,4 19,9 19,5 38,5 27,0 38,7 23,8 36,0 30,2 31,2 15,7 8,1 8,5 9,8 9,3 Tuhovaraus 1,9 0,1 0,0 0,0 0,1 2,4 0,1 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut pääomatuloksi luettavat erät (mm. varausten tuloutus) 13,5 13,5 12,6 16,0 14,3 13,1 14,9 12,9 10,9 12,6 19,6 10,8 14,1 29,9 20,4 0,0 8,2 6,0 12,5 9,8 Pääomatulot yhteensä 801,2 698,9 744,7 796,7 759,8 779,2 727,3 769,0 912,0 816,5 1025,2 744,4 841,4 851,6 832,5 464,4 269,8 249,9 176,6 216,8 Vuosimenot 142,0 122,2 129,2 148,6 136,6 142,8 125,5 145,5 172,0 151,0 157,3 125,6 114,9 143,6 130,7 77,0 78,6 61,0 54,2 60,2 Palkkaus 11,1 8,2 9,1 22,7 14,7 13,7 5,3 11,0 22,4 14,4 0,0 18,9 7,1 31,3 19,6 0,1 1,6 2,7 7,2 5,0 Matkat 5,9 3,5 3,1 2,9 3,3 6,2 3,8 3,0 2,8 3,4 4,5 2,9 3,6 2,7 3,1 6,2 2,1 2,3 3,6 3,1 Muut 125,0 110,6 116,9 123,1 118,6 122,9 116,4 131,5 146,7 133,3 152,8 103,9 104,2 109,6 108,0 70,7 74,9 56,0 43,4 52,2 Poistot 22,5 19,3 20,1 20,1 20,1 21,2 21,0 21,0 17,4 19,6 33,0 16,8 21,5 25,2 22,5 13,3 10,0 9,2 22,3 16,8 Koneet 17,2 15,0 15,2 13,2 14,4 16,1 16,8 16,2 10,3 14,0 27,6 12,3 16,0 17,6 16,3 3,9 6,7 5,1 17,6 12,4 Rakennukset 0,0 0,1 0,2 0,1 0,1 0,0 0,1 0,3 0,0 0,1 0,0 0,2 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,4 0,2 Ojat, tiet 3,6 3,7 4,9 7,2 5,5 3,2 3,8 4,9 7,6 5,6 4,3 3,7 5,3 7,7 6,0 9,6 3,0 3,8 4,4 4,1 Toisesta tulolähteestä siirrettävät menot 7,2 6,3 7,2 8,5 7,6 7,6 6,3 8,1 9,3 8,1 7,3 7,3 6,5 9,4 7,9 0,2 3,9 2,6 3,6 3,3 Vähennyskelvottomat menoerät 0,3 0,2 0,3 0,4 0,3 0,3 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 0,3 1,4 0,8 0,0 0,8 0,9 0,2 0,5 Maatalouden menot 0,1 0,1 0,1 0,3 0,2 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 1,0 0,4 0,0 0,6 0,7 0,2 0,4 Yksityismenot 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 0,5 0,2 0,0 0,2 0,1 0,0 0,1 Muut menot 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,3 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 Menot yhteensä 171,6 147,7 156,2 176,8 163,9 171,2 152,7 174,5 198,6 178,6 197,5 149,6 142,6 176,7 160,3 90,5 91,7 71,9 79,8 79,8 Metsätalouden puhdas pääomatulo (tulot > 0) 684,0 580,1 605,1 627,3 613,4 660,6 603,6 612,1 720,6 656,6 895,7 623,7 713,3 680,6 687,5 417,0 205,7 194,5 108,3 153,0 Metsätalouden tappiollinen pääomatulo (tulot < 0) 52,8 28,5 16,8 7,7 17,6 50,8 28,6 18,0 7,7 18,8 66,9 28,3 14,4 5,9 15,1 43,3 27,3 16,2 11,6 15,9 Metsätalouden puhdas pääomatulo (kaikki) 629,5 551,3 588,5 619,9 595,9 607,8 574,7 594,6 713,4 637,9 827,6 594,8 698,8 674,9 672,2 373,9 178,1 177,8 96,8 136,9 Metsätalouden tuet (ei kestävän metsätalouden tukia) 0,1 1,0 0,8 1,0 0,9 0,1 0,2 0,9 0,8 0,6 0,0 1,8 0,4 2,1 1,4 0,0 5,8 1,7 0,0 1,3 Investoinnit käyttöomaisuuteen, poistot ja arvo vuoden lopussa Koneet ja kalusto Investoinnit (lisäykset verovuonna) 19,1 14,1 21,8 9,6 14,8 19,7 15,1 23,6 8,3 15,2 16,4 6,0 20,4 17,3 16,1 17,2 30,2 14,1 0,7 9,1 Poistot 18,8 15,8 15,3 13,3 14,8 17,7 17,5 16,4 10,5 14,4 29,4 12,9 16,1 17,7 16,6 4,7 7,4 5,3 17,6 12,5 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 90,6 66,5 57,7 47,6 57,2 91,1 67,2 61,7 37,9 55,7 102,2 65,6 59,7 66,2 65,0 42,0 63,1 22,9 54,9 47,5 Rakennukset Investoinnit (lisäykset verovuonna) 0,0 0,0 0,1 0,2 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 1,3 1,0 Poistot 0,0 0,1 0,2 0,1 0,1 0,0 0,1 0,3 0,0 0,1 0,0 0,2 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,4 0,2 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 0,0 1,0 2,0 1,3 1,4 0,0 0,8 3,0 0,7 1,4 0,0 1,8 0,2 0,5 0,6 0,0 0,0 1,1 5,7 3,5 Ojat ja tiet Investoinnit (lisäykset verovuonna) 3,5 4,1 6,8 5,4 5,4 3,8 3,5 7,6 5,7 5,6 3,1 5,1 5,3 5,3 5,2 0,7 6,9 5,9 4,3 5,0 Poistot 4,1 4,1 5,0 7,2 5,7 3,8 4,2 5,0 7,7 5,8 4,6 4,0 5,5 7,7 6,1 9,6 3,4 3,9 4,4 4,3 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 22,0 28,2 35,9 46,9 38,1 19,7 29,9 33,8 47,0 37,1 16,7 23,8 36,0 48,2 38,2 82,3 25,3 50,5 43,5 43,5 9

10 10 YKSITYISMETSÄTALOUDEN KANNATTAVUUSAINEISTOT Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot on Metsäntutkimuslaitoksen tilastolliseen tietopalveluun kuuluva osahanke. Siinä kerätään jo valmiina olevaa, yksityismetsätalouden tuloihin ja menoihin liittyvää aineistoa ja tehdään sen perusteella suppea kannattavuustarkastelu. Hankkeen päätavoitteena on kerätä vuotuista aineistoa tietopankiksi, joka muodostaa tulevaisuudessa nopeasti ja edullisesti käyttöön saatavan aineiston yksityismetsätalouden ja erityisesti sen kannattavuuteen liittyvää tutkimusta varten. Vuosien 1994 ja 1995 tulokset on raportoitu julkaisussa E. Uotila Yksityismetsätalouden kannattavuus -vuosien 1994 ja 1995 tilastoaineistot. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 659. Vuosien tiedot löytyvät Metsätilastotiedotteista 1998/456, 1999/ 498 ja 2000/528. Alueittaisten tilastoaineistojen tiedot löytyvät myös Metsätilastollisesta vuosikirjasta sekä Metinfo tilastopalvelusta Käsitteitä Yksityismetsätaloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea muuta kuin Metsähallituksen ja metsäteollisuuden sekä siihen läheisesti liittyvien yhteisöjen metsätaloutta. Tarkemman rajauksen asettavat käytössä olevat aineistot. Kannattavuutta mitataan tässä raportissa suppeasti tuloina, menoina ja niiden erotuksena suhteutettuna metsämaan pinta-alaan. Varsinainen metsätalouden kannattavuustutkimus edellyttää useamman vuoden aikasarjaa sekä omaisuuden eli pääasiassa puuston arvon ja sen muutosten huomioon ottamista. Bruttokantorahatulot ovat metsänomistajien saamat puukauppatulot ja omaan käyttöön otetun puutavaran arvo. Hankintakauppatuloista on vähennetty puunkorjuukustannukset, joina käytetään pystykauppojen keskimääräisiä korjuukustannuksia. Metsätalouden pääomatuloverotus perustuu metsätaloudesta saataviin todellisiin tuloihin. Verot maksetaan vähennysten jälkeen pääomatuloveroprosentin mukaan. Metsätalouden pääomatulot vuonna 1999 laskettiin seuraavasti: + pystykauppatulot + hankintakauppatulot - hankintatyön arvo + vakuutus- ja vahingonkorvaukset + omasta metsästä otettu puutavara* - metsävähennys - varaukset + muut pääomatuloksi luettavat erät (mm. varausten tuloutus) = metsätalouden pääomatulot * Verotuksessa ei ilmoiteta yksityiskäyttöön otettua tai muun elinkeinotoiminnan talousrakennusten rakentamiseen tai korjaamiseen otettua puutavaraa (ns. hiljainen kuittaus). Metsätalouden menot laskettiin seuraavasti: + vuosimenot (palkkaus, matka ja muut menot) + poistot (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) + toisesta tulolähteestä siirrettävät menot - metsätalouden menoihin sisältyvät vähennyskelvottomat menoerät = Metsätalouden menot Metsätalouden puhdas pääomatulo lasketaan vähentämällä metsätalouden pääomatulosta metsätalouden menot. Metsätalouden pinta-alaverotus on väistyvä metsäverotusmuoto. Vuonna 1993 tehdyn valinnan mukaan osa metsänomistajista jäi pinta-alaverotuksen piiriin kestävän siirtymäkauden ajaksi. Pinta-alaverotuksessa tulot arvioidaan tilan metsien puuntuottokyvyn ja alueittain laskettavien puutavaralajirakenne- ja hintatietojen perusteella. Vähennyksissä osa kustannuksista arvioidaan keskimääräisinä Metlan arvion mukaan ja osa on tilakohtaisia. Metsätalouden puhdasta tuloa verotetaan ansiotulojen verotuksen yhteydessä. Kassavirtalaskelma on tuloksenlaskentatapa, jossa otetaan huomioon vain tarkastelujakson aikana tapahtunut rahaliikenne. Kirjanpitolain mukainen tapa on suoriteperusteinen kirjanpito, jossa tulot ja menot jaksotetaan niiden synnyn (esim. puutavaran luovutuksen) mukaan.

11 11 Aineistot Alueittaiset tilastoaineistot Tulotietoina käytetään Tilastokeskuksen laskemia bruttokantorahatuloja, jota perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen markkinahakkuu- ja hintatilastoihin. Kustannustiedot perustuvat uudistamismateriaalien, metsänhoitomaksujen sekä ulkopuolisilla teetettyjen metsänhoito- ja perusparannustöiden osalta metsäkeskusten HANKE-systeemin mukaisiin kustannuksiin. Metsänomistajien itse tekemistä töistä, koneiden käytöstä ja matkoista johtuvat kustannukset on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten perusteella. Kustannustietojen kokoamisesta vastaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Hallintoon, koulutukseen ja matkoihin liittyvät kustannukset ovat pääosin arvioita, joita käytetään metsätulojen pinta-alaverotuksen keskimääräisvähennyksen laskentaan. Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto (MYTT) perustuu maatilatalouden veroilmoitustietoihin sekä maatilarekisteritietoihin. Otos käsittää vain aktiivisesti maataloutta harjoittavat tiloja, joista kolmasosa vaihtuu vuosittain. Aineisto kerätään maatalouden tarpeita silmällä pitäen, joten sen otanta painottuu Etelä- ja Länsi- Suomeen. MYTT-aineiston kerää Tilastokeskus, joka julkaisee sen perusteella vuosittain Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto -raportin. Kannattavuustarkastelujen kannalta aineisto jakaantuu metsäverotustavan mukaan kahteen osaan. Varsinaista todellisiin tuloihin ja menoihin perustuvaa kannattavuusaineistoa saadaan vain metsätalouden pääomatuloverotuksen (puun myyntituloverotus) valinneilta tiloilta, joita vuoden 1999 aineistossa on kappaletta. Pinta-alaverotukseen jääneiden tilojen (3 437 kpl) verotustiedoilla voidaan tehdä vain keskimääräiseen tuottoon perustuvien tulojen mukaisia laskelmia, joten niiden käyttö rajoittuu lähinnä metsäverotustapojen vertailuun. MYTT-aineistoon sisältyy lisäksi huomattava joukko tiloja (881 kpl), joiden verotusmuotoa ei tiedetä. Niiden metsäverotustiedot olivat myös muilta osin puutteelliset, että ne jätettiin laskelmien ulkopuolelle. MYTT:iin perustuvan yksityismetsätalouden kannattavuusaineistoon hyväksytyn havainnon pienin metsämaan pinta-ala on 1 hehtaari. Tulokset esitetään suuralueittain (kuva 5). Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella lasketut tulokset on taulukoitu myös metsäkeskuksittain. Kuva 5. Aluejako. Vertailtavuus Saman aineiston eri vuosilta lasketut tulokset ovat vertailukelpoisia. Sen sijaan alueittaisten aineistojen ja Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston perustella lasketut tulokset eivät ole varauksetta vertailukelpoisia keskenään. Niissä aineistojen perusjoukot poikkeavat toisistaan eivätkä tulosten laskentaan käytettävissä olevat tiedot kaikilta osin vastaa toisiaan. MYTT-aineistosta ei voida laskea alueittaisten aineistojen kanssa vertailukelpoisia bruttokantorahatuloja, koska verotustiedoissa kustannuksia ei ole ryhmitelty kustannuspaikoittain (esim. 1. puunkorjuu, 2. metsänhoito ja -perusparannus, 3. muut kustannukset). Metsätalouden pääomatulot sisältävät hankintakauppojen puunkorjuukustannukset metsänomistajan omaa työtä lukuunottamatta, minkä takia pääomatulot ovat suuremmat kuin perinteisesti lasketut bruttokantorahatulot. Muut pääomatuloa laskettaessa huomioon otettavat erät voidaan tarvittaessa jättää laskelmien ulkopuolelle. Edellä mainittu kustannuspaikkajaon puuttuminen haittaa etenkin kustannusten vertailua. Verotustietoihin sisältyvien puunkorjuukustannusten takia tulee MYTTaineiston perusteella laskettujen kustannusten olla korkeammat kuin alueittaisilla tilastoaineistoilla. Laskelmissa mukana olevissa kustannuksissa on myös muita eroja, mutta suuruusluokaltaan ne ovat pienempiä kuin puunkorjuukustannukset. Aineistojen perusjoukot eivät ole samat, joten tasoerot ovat odotettavia, vaikka laskentaperusteet olisivat identtiset. MYTT-aineistolla lasketut tulokset perustuvat puunmyyntituloverotustietoihin, joten on oletettavaa,

12 12 että sen perusteella lasketut tulot ovat keskimääräistä alemmat metsäverotuksen siirtymäkauden ajan ( ). Lisäksi tuloksia verrattaessa on muistettava, että MYTT-aineisto painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen ja sisältää vain maataloutta harjoittavia metsänomistajia, kun taas alueittaiset yksityismetsätalouden tilastot käsittävät kaikki perhemetsätalouden harjoittajat sekä yhteismetsät, seurakunnat, kunnat, säätiöt ym. yhteisöt. Aineistojen vertailuun liittyvistä ongelmista tarkemmin E. Uotila, toim Yksityismetsätalouden kannattavuustutkimus-tarpeita ja tuloksia eri organisaatioiden näkökulmista. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 661. Luotettavuus Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella saadaan yleiskuva yksityismetsätalouden tulojen ja menojen kehittymisestä, vaikka tilastoinnissa on epätarkkuustekijöitä. Tulojen laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm: Osa hakattavasta puumäärästä on myyty edellisen vuoden hinnoilla ja osa ko. vuoden hinnoilla myydystä puusta jää kaupantekovuonna hakkaamatta. Bruttokantorahoissa on pieni systemaattinen yliarvio, sillä hankintaleimikoiden puunkorjuukustannukset oletetaan yhtä suuriksi kuin pystyleimikoissa. Käytännössä hankintaleimikoiden korjuukustannukset ovat korkeammat mm. kauppojen pienemmän puumäärän ja suuremman kuitupuuosuuden takia. Kotitarvepuun käytön arvo perustuu arvioon. Kustannusten laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm: Osa kustannustiedoista perustuu arvioon Korkomenot puuttuvat. MYTT-aineistolla laskettuja tulo- ja menotietoja ei voida yleistää koskemaan kaikkia metsänomistajia, koska Aineisto perustuu metsätalouden pääomatuloverotustietoihin, joten tulot jäävät siirtymäkauden aikana pienemmiksi kuin metsänomistajilla keskimäärin Aineistossa on vain maanviljelijämetsänomistajia Aineisto painottuu Etelä-Suomen läntisiin ja eteläisiin osiin; Oulun ja Lapin lääneistä havaintoja on vähän. Aineiston luotettavuutta heikentävät lisäksi seuraavat puutteet Aineisto perustuu veroilmoituksiin, ei lopulliseen verotukseen Pienehköjä tuloja tai menoja ei tarvitse ilmoittaa metsäverotuksen lomakkeella, josta MYTT-tiedot kerätään Mukana suuri joukko tiloja, joista ei ole metsäverotustietoa MYTT-aineiston otanta on tehty maataloustulon selvittämistä silmällä pitäen Tulokset on laskettu ilman painotuksia. Tulosten käyttö Tulokset soveltuvat taustamateriaaliksi sekä alueittaisten ja tilakokoluokittaisten vertailujen tekoon. Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella lasketuista tuloksista saadaan yleiskuva koko yksityismetsätalouden tuloista ja menoista metsäkeskuksittain. MYTT-aineiston perusteella voidaan tehdä alueittaisia ja tilakokoluokittaisia tarkasteluja, mutta tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia yksityismetsänomistajia.