kuutiometrissä vuosina Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot

Transkriptio

1 A JI JE = I J JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Yksityismetsätalouden kannattavuus Maatilatalouden yritys- ja tulotilastot 2001 ja 2002 sekä alueittaiset katelaskelmat vuosille 2002 ja 2003 Toimittaja: Esa Uotila Huippuvuodet takana tulot edelleen selvästi yli 1990-luvun keskiarvon Yleistä Lievästä taantumasta ja epäselvästä talouden kehityssuunnasta huolimatta metsäteollisuuden raakapuun käyttö ja sitä kautta puun kysyntä ovat pitäneet yksityismetsien markkinahakkuumäärät yli 45 miljoonassa kuutiometrissä vuosina Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot olivat noin 1,5 miljardia euroa vuodessa. Reaalisesti pudotusta 1990-luvun lopun huippuvuosista oli noin 200 miljoonaa euroa. Tässä tiedotteessa esitetään yksityismetsätalouden kannattavuuslaskelmia kahteen tilastoaineistoon perustuen. Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot jakaantuvat alueittaisiin tilastoaineistoihin (lähteet: Metla, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja metsänhoitoyhdistykset) sekä tilakohtaiseen aineistoon (lähde: Tilastokeskus, Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto MYTT). Aluejakona ovat metsäkeskukset (13 kpl). Suuraluejako Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomeen on esitetty laatuselosteessa kuvassa 6. Rahamääräiset vuositulokset esitetään ko. vuoden rahanarvolla mitattuna, prosenttivertailut edelliseen vuoteen tehtiin elinkustannusindeksillä korjatulla rahanarvolla. Alueittaisen aineiston keruussa ja katelaskelmissa tehdyistä muutoksista kerrotaan laatuselosteessa. Vuosien 1994 ja 1995 tulokset on raportoitu Uotilan (1997) julkaisussa Yksityismetsätalouden kannattavuus vuosien 1994 ja 1995 tilastoaineistot (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 659). Vuosien tiedot löytyvät Metsätilastotiedotteista 1998/456, 1999/ 498, 2000/528, 2001/579 ja 2002/ 650. Alueittaisten tilastoaineistojen tiedot löytyvät myös Metsätilastollisesta vuosikirjasta sekä Metinfo Tilastopalvelusta metinfo/. Alueittaiset tilastoaineistot 2002 ja 2003 Alueittaisilla tilastoaineistoilla tehty katelaskelma metsäkeskuksittain on esitetty taulukoissa 1a ja 1b. Bruttokantorahatulot metsämaan hehtaaria kohti olivat vuonna 2002 keskimäärin 115 euroa. Reaalisesti nousua edellisvuodesta oli 3 prosenttia. Selvästi yli 10 prosentin nousut kirjattiin Hämeen-Uudenmaan ja Pirkanmaan metsäkeskuksissa. Suuralueittain hehtaarikohtaiset tulot olivat Länsi-Suomessa 144, Itä-Suomessa 160 ja Pohjois-Suomessa 42 euroa. Vuonna 2003 tulot pysyivät 115 eurossa hehtaarilta. Selvintä lasku oli Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksessa ( 11 %). Suuralueittain tulot olivat Länsi-Suomessa 144, Itä- Suomessa 157 ja Pohjois-Suomessa 46 euroa hehtaarilta. Yksityismetsätalouden puuntuotannon bruttokustannukset laskivat vuonna 2002 reaalisesti 5 prosentilla ja olivat 21 /ha. Selvimmin laskivat metsän uudistamiskustannukset ( 20 %), jotka olivat edellisenä vuonna tavallista korkeammalla tasolla. Vuonna 2003 kokonaiskustannukset olivat keskimäärin 22 /ha. Valtion myöntämien tukien määrä nousi yli 5 euroon hehtaarilta, kun nuoren metsän hoitoon myönnettiin lisäbudjetissa varoja.

2 2 Yksityismetsätalouden nettotulos oli vuonna 2002 ennen veroja keskimäärin 99 /ha. Länsi-Suomessa nettotulot olivat 124, Itä- Suomessa 140 ja Pohjois-Suomessa 34 /ha. Vuonna 2003 tulot pysyivät 99 eurossa hehtaarilta, koska tukien nousu kattoi kustannusten nousun. Kuvassa 1 on esitetty alueittaisten tietojen perusteella tehdyt yksityismetsätalouden katelaskelmat vuosille 2002 ja Kuva perustuu taulukoiden 1a ja 1b tietoihin. Vuonna 2004 tulot laskevat hieman edellisvuodesta. Ennakkotietojen mukaan sekä hakkuumäärät että keskimääräiset kantohinnat jäävät vuotta 2003 alemmiksi (Metinfo ). Ennakkotiedot vuoden 2004 koko maan bruttokantorahatuloista julkaistaan helmikuussa Maatilatalouden yritys- ja tulotilastot 2001 ja 2002 Yhteenveto maatilatalouden yritys- ja tulotilaston (MYTT) taustatekijöistä metsätalouden osalta on esitetty taulukoissa 2a ja 2b. Myyntituloverotuksen valinneet maatilametsänomistajat Yhteenveto puun myyntituloverotustietojen perusteella lasketuista tuloksista koko maassa ja suuralueittain on esitetty taulukoissa 3a ja 3b. Laskelma noudattaa metsätalouden pääomatuloverotuksen kaavaa. Puun myyntituloverotuksen valinneilla maatilametsänomistajilla metsätalouden bruttotulot (puun myyntitulot, vakuutus- ja vahingonkorvaukset sekä avustukset, omasta metsästä otettu puutavara ja varausten tuloutus) olivat vuonna 2001 keskimäärin 111 euroa metsämaan hehtaarilta. Tulot laskivat edellisvuodesta kaikissa tilakokoluokissa ja kaikilla suuralueilla. Laskua oli keskimäärin 12 prosenttia. Vuonna 2002 tulot olivat 120 euroa hehtaarilta. Tulot nousivat etenkin alle 20 hehtaarin tiloilla (177 /ha, +42 %), mutta yli 100 hehtaarin tiloilla ne laskivat (107 /ha, 4 %). Suuralueittain tulot nousivat eniten Pohjois-Suomessa (+26 %) ja Itä-Suomessakin nousua oli 13 prosenttia. Loppuvuodelle 2001 ajoittuneet myrskyt näkyivät vuoden 2002 tulonmuodostuksessa. Koko aineistossa vakuutus- ja vahinkokorvaukset nousivat 4,1 euroon hehtaarilta (+398 %). Länsi-Suomessa korvaukset viisinkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna ja Itä-Suomessakin ne nousivat lähes puolitoistakertaisiksi. Hankintakauppojen myyntitulot nousivat 38 euroon hehtaarilta (+20 %), mikä johtui todennäköisesti suurelta osin myrskytuhopuiden korjuusta. Pystykauppojen osuus tuloista putosi 70 prosenttiin ( 5 prosenttiyksikköä), hankintakauppojen nousi 25 prosenttiin (+2 prosenttiyksikköä). Vakuutus- ja vahinkokorvausten osuus tuloista oli 3 prosenttia (+2 prosenttiyksikköä). Pääasiassa vuosimenoihin ja poistoihin perustuvat myyntituloverotuksen menot olivat vuonna 2001 keskimäärin 28 euroa hehtaarilta. Vuonna 2002 menot nousivat hieman ja olivat 29 euroa hehtaarilta. Muiden menojen osuus oli 78 prosenttia ja se laski kolmella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta palkkausmenojen osuuden noustessa saman verran. Vuonna 2001 maataloutta harjoittavien metsänomistajien puhdas pääomatulo (nettotulot) oli 84 euroa hehtaarilta eli pudotusta edellistä vuodesta oli 16 prosenttia. Vuonna 2002 nettotulot nousivat 90 euroon hehtaarilta. Alle 20 hehtaarin tiloilla nettotulot nousivat 138 euroon hehtaarilta, mutta suurimmilla tiloilla nettotulot laskivat 76 euroon hehtaarilta. Suurimmat nettotulot olivat Itä- Suomessa (103 /ha). Pohjois-Suomessa tulot nousivat 28 euroon hehtaarilta. Vuonna 2001 puun myyntituloverotuksessa ilmoitetut investoinnit metsätalouden käyttöomaisuuteen (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) olivat 3,7 euroa hehtaarilta ( 6 %). Vuonna 2002 investoinnit nousivat 4 euroon hehtaarilta. Koneinvestoinnit pysyivät selvästi suurimpana ryhmänä, vaikka niiden osuus laski 74 prosenttiin ( 2 prosenttiyksikköä). Vuonna 2001 puukauppatuloja oli saanut puolet (51 %, 5 prosenttiyksikköä) puun myyntituloverotuksen valinneista MYTT-tiloista. Puunmyyntitulot niitä saaneilla tiloilla olivat keskimäärin euroa ( 6 %). Pystykauppatuloja saatiin keskimäärin ja hankintakauppatuloja euroa niitä saanutta tilaa kohti. Vuonna 2002 puumarkkinat piristyivät ja puunmyyntituloja sai 60 prosenttia tiloista. Puunmyyntitulot pysyivät samalla tasolla ( / puuta myynyt tila) kuin edellisvuonna; lievä lasku johtui pienten tilojen puukauppa-aktiivisuuden lisääntymisestä. Pystykauppatulot olivat keskimäärin ja hankintakauppatulot euroa. MYTT-aineiston puun myyntituloverotuksen piirissä olevien tilojen tiedoilla on tehty kaksi laskelmaa. Kuvissa 2a ja 2b on esitetty metsätalouden verotuksen puhtaan pääomatulon laskennan mukaiset tulokset. Kuvissa 3a ja 3b esitetyt tulokset vastaavat kassavirtalaskelmaa, jossa huomioon otetaan vain tarkastelujakson aikana syntyvät tulot ja menot. Lisäksi tuloista on otettu erilleen oman puunkorjuutyön arvo. Suurimmat erot kassavirtaja verotuslaskelman välillä syntyvät metsävähennyksestä sekä varausten ja poistojen avulla tehtävästä tulojen ja menojen jaksotuksesta. Kuvat perustuvat taulukoiden 3a ja 3b tietoihin. Pinta-alaverotuksen valinneet maatilametsänomistajat Keskimääräisiin laskennallisiin tuottoihin ja menoihin perustuvassa pinta-alaverotuksessa vuosittaiset muutokset jäävät pieniksi. Metsäveromuutoksen siirtymäkauden aikana ( ) leimallista on ollut, että keskimääräisvähennyksen osuus on alentunut ja tilakohtaisten vähennysten kasvanut. Vuosina 2001 ja 2002 MYTT-aineiston pinta-alaverotuksen valinneilla tiloilla laskennallinen bruttotulo oli runsaat 80 euroa hehtaarilta (kuvat 4a ja 4b). Vähennykset olivat vuonna 2001 keskimäärin 35 euroa hehtaarilta ja vuonna 2002 kaksi euroa enemmän. Vuonna 2002 keskimääräisvähennyksen osuus kaikista vähennyksistä oli 13 ( 1 prosenttiyksikköä), verovapausalueiden 40 (+2 prosenttiyksikköä) ja uudistamisvähennyksen osuus pysyi vajaassa 20 prosentissa. Pinta-alaverotuksen puhdas tulo eli lasken-

3 3 nallinen nettotulo pysyi molempina vuosina 48 eurossa hehtaarilta. Yli 100 hehtaarin tiloilla hehtaarikohtainen tulo oli keskimäärin noin puolet alle 20 hehtaarin tilojen tulosta (kuvat 4a ja 4b). Vertailu Alueittaiset tilastoaineistot ja MYTT-myyntituloverotustiedot Vuonna 2002 MYTT-aineistossa myyntituloverotustietoihin perustuvat bruttotulot ( /ha) olivat Länsi-Suomessa 12 % ja Itä-Suomessa 23 % pienemmät, mutta Pohjois-Suomessa 5 % suuremmat kuin kaikki yksityismetsänomistajat kattavan alueittaisen aineiston bruttokantorahatulot. Koko maassa MYTT-aineistolla lasketut tulot olivat 3 % suuremmat kuin alueittaisella aineistolla lasketut, sillä maatalouden tarpeita varten kerätyssä MYTT-aineistossa eivät matalatuottoiset pohjoisen alueet vaikuta yhtä paljon keskiarvoon kuin kaikki metsänomistajat kattavissa alueellisissa tilastoissa. Tuloerot olivat odotettavia, sillä puun myyntituloverotukseen siirtyminen oli sitä edullisempaa, mitä vähemmän aikoi hakata vuoden 2005 loppuun kestävän metsäverotuksen siirtymäkauden aikana. Ilman eroa puunmyyntikäyttäytymisessä tulisi metsätalouden pääomatulojen olla korkeammat kuin vastaavassa tilanteessa saadut kantorahatulot, sillä pääomatuloihin sisältyvät hankintaleimikoiden puunkorjuukustannukset metsänomistajan oman työn arvoa lukuun ottamatta. Myös tulopohjassa ja vähennyksissä on eroja. Alueittaisten tilastoaineistojen aineistojen ja verotustietojen perusteella lasketut menot eivät ole vertailukelpoisia (ks. laatuseloste). MYTT-aineiston perusteella laskettu puhdas pääomatulo ( /ha) oli vuonna 2002 Etelä-Suomessa kolme neljäsosaa ja Pohjois-Suomessa runsaat neljä viidesosaa alueittaisilla aineistoilla lasketuista nettotuloista. Vuosina MYTT-aineiston myyntituloverotiedoilla laskettu nettotulo on ollut Länsi-Suomessa 78, Itä-Suomessa 73 ja Pohjois-Suomessa 72 prosenttia alueittaisilla aineistoilla lasketusta nettotuloksesta (kuva 5). Verotustapojen vertailu MYTT-aineistossa Muun muassa runsaiden hakkuiden takia pinta-alaverotus oli edelleen edullinen verotusvaihtoehto metsänomistajille. Vuonna 2002 pinta-alaverotuksessa laskennalliset bruttotulot olivat alueittain % myyntituloverotuksen pääomatulosta (kuvat 2, 4 ja 5). Vähennykset olivat pinta-alaverotuksen valinneilla keskimäärin 36 /ha eli 22 % suuremmat kuin myyntituloverotuksen valinneilla, vaikka heillä vähennyksiin ei sisälly puunkorjuukustannuksia. Pinta-alaverotukseen jääneiden maatilametsänomistajien verorasitus olisi huomattavasti korkeampi, mikäli he olisivat siirtyneet puunmyyntituloverotukseen. Keskimääräisestä puunmyyntiverotustulosta (99 /ha) maksetaan pääomatuloveroa 28 /ha, mitä vastaava tuloveroprosentti pinta-alaverotuksessa (tulo 48 /ha) olisi /ha Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Nettotulos Metsänomistajien osuus kustannuksista Valtion antama tuki Kuva 1. Yksityismetsätalouden tulot ja menot vuosina 2002 ja 2003 alueittaisten tilastoaineistojen perusteella. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu.

4 /ha Kaikki Länsi Itä Pohjo inen T ilako kolu okk a, ha Ne ttotu lot Verot M enot m uille tulolähteille Poistot Vuosimenot Varaukset Me tsävähennys O ma hankintapuun korjuutyö Kuva 2a. Puunmyyntituloveroilmoitusten perusteella lasketut metsätalouden pääomatulot vuonna Lähteet: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2001, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu /ha Kaikki Länsi Itä Pohjo inen T ilako kolu okk a, ha Ne ttotu lot Verot M enot m uille tulolähteille Poistot Vuosimenot Varaukset Me tsävähennys O ma hankintapuun korjuutyö Kuva 2b. Puunmyyntituloveroilmoitusten perusteella lasketut metsätalouden pääomatulot vuonna Lähteet: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2002, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu.

5 /ha ,9 Kaikki Länsi Itä Pohjoinen Tilakokoluokka, ha Nettotulot (muut) Nettotulot (oma korjuutyö) Investoinnit verovuonna Vuosimenot Kuva 3a. Puunmyyntituloveroilmoitusten perusteella tehty kassavirtalaskelma vuodelle Lähteet: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2001, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu /ha ,9 Kaikki Länsi Itä P ohjoinen T ilakoko luok ka, h a Nettotulot (m uut) Nettotulo t (oma korjuu työ) Investoinn it ve rovu onna Vuosimenot Kuva 3b. Puunmyyntituloveroilmoitusten perusteella tehty kassavirtalaskelma vuodelle Lähteet: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2002, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu.

6 /ha , , , ,9 Kaikki L änsi Itä P ohjoinen Tilakokoluokka, ha Pu hdas tulo Tilakohtaiset vähennykset Ke skimääräisväh ennys Kuva 4a. Pinta-alaverotustietojen mukaan laskettu puhdas tulo vuodelle Lähteet: Tilastokeskus/ Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2001, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu /ha Kaikki L änsi Itä Pohjoinen Tilakokoluokka, ha Puhdas tulo Tilakohtaiset vähennykset Keskimääräisvähennys Kuva 4b. Pinta-alaverotustietojen mukaan laskettu puhdas tulo vuodelle Lähteet: Tilastokeskus/ Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2002, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu.

7 /ha Itä, aluet. Länsi, aluet. Pohjoinen, aluet. Itä, Mytt Länsi, Mytt Pohjoinen, Mytt Kuva 5. Alueittaisilla ( ) ja MYTT-aineistolla ( ) lasketut yksityismetsätalouden nettotulokset suuralueittain.

8 Taulukko 1a. Yksityismetsätalouden katelaskelma metsäkeskuksittain vuonna 2002 (Alueittaiset tilastoaineistot) Metsäkeskus 0 Ahve- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kaakkois- 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10 Pohjois- 11 Kainuu 12 Pohjois- 13 Lappi Koko maa nanmaa Suomi Uusimaa Suomi maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa = BRUTTOKANTORAHATULOT Uudistaminen Uudistusalojen valmistaminen Metsänviljely Nuoren metsän hoito Taimikonhoito Nuoren metsän kunnostus Metsänparannus Pystykarsinta Metsänlannoitus Metsäojitus Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus Metsien hallinto ym Metsänhoitomaksut Ammattiapu Vakuutusmaksut Matkat Kurssit, lehdet ja kirjallisuus Jäsenmaksut Leimaverot yms Metsäteiden kunnossapito Yksityismetsien hallinnon yleiskulut Kuntien, seurakuntien ym hallintokulut /. BRUTTOKUSTANNUKSET TUKI = NETTOTULOS Pinta-ala, 1000 ha (metsämaa) Bruttokantorahatulot /ha 61,8 110,3 140,7 226,5 182,4 168,7 186,4 95,2 152,1 155,0 121,0 57,2 52,7 27,1 115,2 Bruttokustannukset /ha 10,1 24,3 25,3 25,1 26,6 24,0 24,0 23,3 24,7 26,2 21,5 14,4 16,4 9,5 20,6 Tuki /ha 1,2 3,0 3,1 3,0 4,4 3,7 4,3 6,2 4,7 5,3 3,6 5,1 5,9 4,1 4,5 Nettotulos /ha 52,9 88,9 118,4 204,4 160,1 148,4 166,7 78,1 132,1 134,1 103,0 47,8 42,1 21,7 99,0 Nettotulos / Bruttokantorahatulot, % 86 % 81 % 84 % 90 % 88 % 88 % 89 % 82 % 87 % 87 % 85 % 84 % 80 % 80 % 86 % Hakkuut, milj. m³ (runkopuuta) Tukkipuuosuus, % 36 % 35 % 51 % 61 % 54 % 57 % 56 % 44 % 54 % 52 % 50 % 40 % 31 % 33 % 49 % Kantohinta, /m³ Kustannukset, /m³ Tuki, /m³ 0,4 0,7 0,7 0,5 0,8 0,8 0,8 1,9 1,1 1,1 1,0 2,5 2,8 3,6 1,2 Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu

9 Taulukko 1b. Yksityismetsätalouden katelaskelma metsäkeskuksittain vuonna 2003 (Alueittaiset tilastoaineistot) Metsäkeskus 0 Ahve- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kaakkois- 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10 Pohjois- 11 Kainuu 12 Pohjois- 13 Lappi Koko maa nanmaa Suomi Uusimaa Suomi maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa = BRUTTOKANTORAHATULOT Uudistaminen Uudistusalojen valmistaminen Metsänviljely Nuoren metsän hoito Taimikonhoito Nuoren metsän kunnostus Metsänparannus Pystykarsinta Metsänlannoitus Metsäojitus Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus Metsien hallinto ym Metsänhoitomaksut Ammattiapu Vakuutusmaksut Matkat Kurssit, lehdet ja kirjallisuus Jäsenmaksut Leimaverot yms Metsäteiden kunnossapito Yksityismetsien hallinnon yleiskulut Kuntien, seurakuntien ym hallintokulut /. BRUTTOKUSTANNUKSET TUKI = NETTOTULOS Pinta-ala, 1000 ha (metsämaa) Bruttokantorahatulot /ha 55,5 103,8 151,6 203,5 186,1 171,0 180,7 94,7 161,0 146,4 121,1 63,6 55,9 30,0 115,1 Bruttokustannukset /ha 12,3 24,9 27,9 28,8 24,3 26,8 24,9 22,3 25,0 27,3 22,5 15,6 16,5 10,1 21,4 Tuki /ha 1,9 3,6 4,0 4,1 4,4 4,0 4,9 6,5 5,6 6,7 5,7 6,2 5,8 4,2 5,1 Nettotulos /ha 45,1 82,5 127,7 178,8 166,2 148,2 160,6 78,9 141,6 125,9 104,4 54,2 45,2 24,1 98,8 Nettotulos / Bruttokantorahatulot, % 81 % 79 % 84 % 88 % 89 % 87 % 89 % 83 % 88 % 86 % 86 % 85 % 81 % 81 % 86 % Hakkuut, milj. m³ (runkopuuta) Tukkipuuosuus, % 36 % 40 % 53 % 59 % 56 % 58 % 58 % 43 % 56 % 52 % 51 % 44 % 33 % 35 % 51 % Kantohinta, /m³ Kustannukset, /m³ Tuki, /m³ 0,6 1,0 0,9 0,7 0,8 0,8 0,9 2,0 1,2 1,5 1,5 2,8 2,6 3,5 1,4 Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu 9

10 Taulukko 2a. Tilakohtaisen aineiston taustatietoja (Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2001) 10 Metsämaan pinta-ala ja omistajan ikä Koko aineisto Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjoinen-Suomi Verotustapa Verotustapa Verotustapa Verotustapa Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotusverotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa Metsämaan pinta-ala, ha Tiloja, kpl Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Omistajan ikä, vuotta Metsänomistajia, kpl Keskiarvo Mediaani , Alakvartiili Yläkvartiili Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2001 Laskennallinen bruttotulo (pinta-alaverotuksen valinneet) ja kassatulot (myyntituloverotuksen valinneet) Pinta-alaverotuksen valinneet Puunmyyntituloverotuksen valinneet Tuloja verovuonna saaneet Kaikki puunmyyntituloverotuksen valinneet Kaikki Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Kaikki Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Kaikki Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Suomi Suomi Suomi Tiloja, kpl Tulot, /tila Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Tulot, /ha Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2001

11 Taulukko 2b. Tilakohtaisen aineiston taustatietoja (Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2001) Metsämaan pinta-ala ja omistajan ikä Koko aineisto Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjoinen-Suomi Verotustapa Verotustapa Verotustapa Verotustapa Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotusverotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa Metsämaan pinta-ala, ha Tiloja, kpl Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Omistajan ikä, vuotta Metsänomistajia, kpl Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2002 Laskennallinen bruttotulo (pinta-alaverotuksen valinneet) ja kassatulot (myyntituloverotuksen valinneet) Pinta-alaverotuksen valinneet Puunmyyntituloverotuksen valinneet Tuloja verovuonna saaneet Kaikki puunmyyntituloverotuksen valinneet Kaikki Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Kaikki Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Kaikki Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Suomi Suomi Suomi Tiloja, kpl Tulot, /tila Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Tulot, /ha Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto

12 Taulukko 3a. Tilakohtaisella aineistolla lasketut tulokset, /metsämaan ha (Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston puun myyntituloverotustiedot 2001) 12 Alue Kaikki myyntituloverotuksen valinneet Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Tilakokoluokka, ha Kaikki Kaikki Kaikki Kaikki Tiloja, kpl Metsämaan pinta-ala yhteensä, ha Puunmyyntitulot pystykaupoista 94,8 89,3 85,9 88,1 88,1 97,8 95,3 88,8 103,1 96,5 106,9 92,7 102,3 94,0 97,2 19,5 20,2 26,4 14,8 19,3 Myyntitulot hankintakaupoista 33,5 37,2 33,4 25,6 31,2 33,0 39,0 39,0 30,6 35,4 32,8 33,5 25,7 19,5 25,3 42,2 31,0 23,3 14,3 20,4 Hankintatyön arvo 4,2 5,3 4,4 2,3 3,8 4,2 5,1 4,3 2,3 3,7 4,4 5,8 4,7 2,3 4,0 4,0 5,3 4,5 2,3 3,5 Puunmyyntitulot hankintakaupoista 29,3 31,9 29,0 23,2 27,5 28,8 33,9 34,7 28,3 31,7 28,5 27,8 20,9 17,2 21,3 38,2 25,7 18,8 12,0 16,9 Vakuutus- ja vahingonkorvaukset 0,7 0,7 0,7 1,0 0,8 0,8 0,8 0,9 1,1 0,9 0,5 0,6 0,4 0,7 0,5 1,0 0,3 0,4 1,1 0,7 Omasta metsästä otettu puutavara 4,7 2,2 1,2 1,0 1,6 4,8 2,7 1,5 0,9 1,8 5,0 1,1 0,7 0,5 0,9 2,4 1,4 0,8 1,9 1,5 Maatalouskäyttö 4,2 2,1 1,1 0,9 1,4 4,2 2,5 1,4 0,9 1,7 4,7 1,0 0,7 0,4 0,8 2,4 1,4 0,7 1,6 1,3 Elinkeinokäyttö 0,4 0,1 0,0 0,0 0,1 0,4 0,1 0,0 0,0 0,1 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 Yksityiskäyttö 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2 0,1 Vähennykset ja varaukset 10,2 9,4 11,9 9,7 10,3 10,3 10,8 12,6 11,7 11,6 12,0 6,8 11,9 9,2 9,8 4,0 3,6 7,7 2,3 4,2 Metsävähennys 4,8 5,7 8,3 5,2 6,3 5,0 6,9 8,8 5,7 6,9 5,3 2,8 8,3 6,0 6,1 0,0 2,6 5,6 1,7 3,0 Menovaraus 5,3 3,6 3,4 4,5 4,0 5,1 3,7 3,6 6,0 4,6 6,6 4,0 3,6 3,2 3,6 4,0 1,0 2,0 0,6 1,2 Tuhovaraus 0,1 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,2 0,2 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut pääomatuloksi luettavat erät 4,2 3,4 3,5 3,7 3,6 4,6 3,3 3,4 3,9 3,7 2,3 4,7 4,5 4,6 4,5 3,3 1,0 1,6 1,3 1,4 (mm. varausten tuloutus) Pääomatulot yhteensä, /ha 123,6 118,2 108,4 107,2 111,2 126,6 125,2 116,8 125,6 123,0 131,1 120,1 116,9 107,7 114,6 60,4 45,1 40,3 28,6 35,7 Vuosimenot 27,8 23,1 22,7 23,7 23,5 28,6 24,3 25,5 28,4 26,5 26,2 20,2 18,9 19,4 19,6 20,5 20,0 17,5 10,6 14,5 Palkkaus 1,2 1,0 1,2 2,1 1,5 1,3 1,0 1,7 2,5 1,8 0,7 1,0 0,7 1,6 1,1 0,0 0,0 0,3 1,6 0,9 Matkat 1,2 0,6 0,6 0,5 0,6 1,3 0,6 0,6 0,5 0,6 0,8 0,6 0,6 0,5 0,6 0,9 0,3 0,3 0,4 0,3 Muut 25,4 21,5 20,9 21,1 21,4 25,9 22,7 23,2 25,5 24,1 24,7 18,6 17,6 17,3 17,9 19,6 19,7 17,0 8,6 13,2 Poistot 4,0 3,1 2,9 3,0 3,1 3,8 3,3 3,3 3,2 3,3 3,7 3,1 2,7 2,6 2,8 7,3 1,1 1,5 2,8 2,3 Koneet 3,0 2,4 2,1 2,1 2,2 2,8 2,5 2,4 2,2 2,4 3,1 2,7 2,1 1,8 2,1 6,3 0,8 0,9 2,4 1,8 Rakennukset 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ojat, tiet 0,5 0,6 0,9 1,0 0,8 0,5 0,7 0,9 1,2 0,9 0,2 0,4 0,8 0,9 0,7 0,5 0,4 0,7 0,5 0,5 Toisesta tulolähteestä siirrettävät menot 0,6 1,0 1,2 1,3 1,1 0,6 1,0 1,3 1,4 1,2 0,4 1,2 1,0 1,3 1,1 0,4 0,4 0,6 0,8 0,6 Vähennyskelvottomat menoerät 0,1 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,4 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Maatalouden menot 0,1 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,3 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 Yksityismenot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut menot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot yhteensä, /ha 32,2 27,1 26,8 27,8 27,6 32,9 28,6 30,1 32,9 31,0 30,1 24,5 22,6 22,9 23,4 28,2 21,4 19,5 14,0 17,3 Metsätalouden puhdas pääomatulo (tulot > 0) 102,4 96,8 85,2 81,7 87,6 105,1 102,8 89,9 95,0 96,2 111,8 100,0 98,1 86,1 94,4 39,6 28,8 26,2 18,3 22,9 Metsätalouden tappiollinen pääomatulo (tulot < 0) 10,8 5,6 3,7 2,4 4,1 11,1 6,1 3,2 2,5 4,3 10,5 4,5 3,9 1,3 3,3 6,9 5,1 5,4 3,7 4,5 Metsätalouden puhdas pääomatulo (kaikki), /ha 91,3 91,1 81,7 79,4 83,6 93,7 96,6 86,7 92,7 92,0 101,0 95,6 94,3 84,8 91,2 32,2 23,7 20,8 14,6 18,4 Metsätalouden tuet (ei kestävän metsätalouden tukia) 0,2 0,4 0,4 0,8 0,5 0,1 0,4 0,3 1,0 0,6 0,7 0,5 0,2 0,5 0,4 0,0 0,7 0,9 0,4 0,6 Investoinnit käyttöomaisuuteen, poistot ja arvo vuoden lopussa Koneet ja kalusto Investoinnit (lisäykset verovuonna) 4,9 3,2 2,5 2,3 2,7 4,9 3,5 2,8 2,8 3,1 3,7 3,2 1,8 1,7 2,2 7,4 0,4 2,3 1,0 1,5 Poistot 3,3 2,5 2,2 2,1 2,3 3,1 2,6 2,4 2,2 2,4 3,4 2,8 2,1 1,8 2,2 6,5 0,8 0,9 2,4 1,8 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 16,8 10,4 10,2 7,9 9,7 16,8 11,1 12,0 7,8 10,5 13,5 10,1 8,8 6,3 8,3 25,1 4,6 4,2 11,1 8,4 Rakennukset Investoinnit (lisäykset verovuonna) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Poistot 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 1,3 0,2 0,2 0,1 0,2 1,6 0,1 0,2 0,2 0,3 0,0 0,6 0,1 0,0 0,2 0,0 0,3 0,1 0,0 0,1 Ojat ja tiet Investoinnit (lisäykset verovuonna) 0,6 0,9 0,9 1,1 0,9 0,6 0,9 1,0 0,9 0,9 0,3 0,7 0,5 1,1 0,8 1,4 1,2 1,6 1,6 1,5 Poistot 0,6 0,7 0,9 1,0 0,9 0,6 0,8 1,0 1,2 1,0 0,3 0,4 0,9 0,9 0,7 0,9 0,5 0,7 0,5 0,6 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 3,5 4,5 5,6 6,4 5,5 3,8 5,5 6,2 7,4 6,3 1,0 2,2 4,9 5,4 4,4 5,1 2,7 4,6 3,7 3,9

13 Taulukko 3b. Tilakohtaisella aineistolla lasketut tulokset, /metsämaan ha (Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston puun myyntituloverotustiedot 2002) Alue Kaikki myyntituloverotuksen valinneet Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Tilakokoluokka, ha Kaikki Kaikki Kaikki Kaikki Tiloja, kpl Metsämaan pinta-ala yhteensä, ha Puunmyyntitulot pystykaupoista 125,9 99,5 94,9 82,5 92,2 116,4 95,0 92,3 91,5 94,1 210,8 130,7 126,2 88,8 113,5 59,6 52,5 22,9 29,7 32,7 Myyntitulot hankintakaupoista 67,4 44,6 36,5 31,6 37,8 67,9 51,3 41,2 39,1 44,5 63,0 33,5 30,4 24,4 29,4 70,1 20,8 25,7 10,2 17,8 Hankintatyön arvo 7,6 6,5 5,3 2,9 4,7 7,0 7,2 5,4 2,9 4,9 4,8 5,7 6,1 3,0 4,7 24,0 2,8 3,1 2,3 3,2 Puunmyyntitulot hankintakaupoista 59,8 38,1 31,2 28,7 33,2 61,0 44,0 35,8 36,2 39,6 58,2 27,9 24,2 21,3 24,7 46,2 18,0 22,6 7,8 14,6 Vakuutus- ja vahingonkorvaukset 6,0 3,5 3,4 4,7 4,1 6,9 4,3 5,0 7,1 5,8 2,7 2,1 0,9 1,1 1,3 0,3 0,9 0,7 0,1 0,4 Omasta metsästä otettu puutavara 4,4 3,1 1,6 0,7 1,7 4,7 3,8 1,9 0,8 2,1 3,0 1,7 1,1 0,4 1,0 4,3 1,0 0,9 1,0 1,1 Maatalouskäyttö 4,1 2,6 1,3 0,6 1,5 4,4 3,2 1,5 0,7 1,8 2,4 1,5 1,1 0,4 0,9 3,6 1,0 0,9 0,6 0,9 Elinkeinokäyttö 0,1 0,4 0,2 0,0 0,2 0,1 0,5 0,4 0,0 0,3 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,6 0,0 0,0 0,1 0,1 Yksityiskäyttö 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 0,1 0,0 0,1 0,7 0,2 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,3 0,2 Vähennykset ja varaukset 22,4 11,9 14,4 15,9 14,9 22,8 13,0 14,3 20,2 16,9 29,2 10,6 17,7 12,1 14,1 0,0 6,8 5,2 3,3 4,3 Metsävähennys 17,8 8,0 10,1 12,5 11,0 17,5 9,3 10,0 16,0 12,8 26,8 4,9 12,3 9,4 9,9 0,0 5,4 4,1 1,9 3,1 Menovaraus 4,6 3,9 4,2 3,4 3,8 5,3 3,6 4,2 4,1 4,1 2,4 5,6 5,4 2,7 4,2 0,0 1,3 1,1 1,4 1,3 Tuhovaraus 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut pääomatuloksi luettavat erät 3,4 3,1 3,5 4,0 3,6 3,9 3,2 2,9 4,9 3,9 1,8 3,8 5,3 3,7 4,2 0,7 0,6 1,5 0,6 0,8 (mm. varausten tuloutus) Pääomatulot yhteensä, /ha 177,1 135,5 120,1 104,7 119,9 170,0 137,4 123,7 120,2 128,6 247,2 155,7 140,0 103,2 130,5 111,1 66,2 43,5 36,0 45,3 Vuosimenot 33,3 27,2 22,3 24,7 25,0 34,6 28,7 23,7 27,8 27,3 28,3 23,1 21,5 25,9 23,9 27,1 26,7 16,4 8,4 14,3 Palkkaus 1,1 1,8 1,2 3,8 2,5 1,0 1,9 1,2 3,7 2,4 1,0 1,1 1,0 6,1 3,2 2,4 2,2 2,2 0,4 1,3 Matkat 1,3 0,6 0,5 0,5 0,6 1,4 0,6 0,5 0,5 0,6 1,0 0,6 0,7 0,4 0,6 0,7 0,6 0,3 0,3 0,4 Muut 30,9 24,9 20,6 20,4 22,0 32,2 26,2 22,1 23,5 24,3 26,3 21,3 19,8 19,4 20,1 24,0 23,9 13,9 7,6 12,6 Poistot 4,9 3,0 3,5 3,0 3,2 4,7 3,3 4,0 3,2 3,5 7,0 2,6 3,1 2,3 2,8 3,1 1,5 1,7 3,0 2,4 Koneet 4,0 2,3 2,6 2,0 2,3 3,9 2,6 3,0 2,0 2,6 4,8 2,1 2,5 1,5 2,1 2,7 0,7 0,7 2,5 1,7 Rakennukset 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,4 0,0 0,1 Ojat, tiet 0,9 0,7 0,8 1,0 0,9 0,8 0,7 1,0 1,2 1,0 2,1 0,5 0,6 0,8 0,7 0,4 0,8 0,6 0,4 0,5 Toisesta tulolähteestä siirrettävät menot 0,9 1,3 1,1 1,4 1,3 0,8 1,4 1,3 1,6 1,4 0,9 1,2 0,8 1,4 1,2 1,0 0,3 0,7 0,5 0,5 Vähennyskelvottomat menoerät 0,1 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,5 0,2 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 Maatalouden menot 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,4 0,2 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 Yksityismenot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut menot 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot yhteensä, /ha 39,0 31,5 26,9 28,9 29,4 40,0 33,3 28,9 32,6 32,2 36,2 26,8 25,4 29,2 27,6 31,1 28,5 18,7 11,8 17,1 Metsätalouden puhdas pääomatulo (tulot > 0) 148,3 108,8 96,3 78,2 94,0 139,7 108,6 97,7 89,8 99,8 221,9 133,8 117,4 77,7 106,8 94,8 43,9 28,9 26,3 31,8 Metsätalouden tappiollinen pääomatulo (tulot < 0) 10,2 4,8 3,0 2,5 3,6 9,8 4,6 2,9 2,1 3,4 10,8 5,0 2,9 3,7 3,9 14,9 6,2 4,1 2,1 3,7 Metsätalouden puhdas pääomatulo (kaikki), /ha 138,1 104,0 93,3 75,7 90,5 130,0 104,0 94,7 87,7 96,3 211,1 128,8 114,5 74,0 102,9 79,9 37,7 24,8 24,1 28,1 Metsätalouden tuet (ei kestävän metsätalouden tukia) 0,7 0,9 0,6 0,4 0,6 0,5 0,8 0,5 0,4 0,5 1,2 1,3 0,2 0,4 0,6 2,1 1,1 2,3 0,5 1,1 Investoinnit käyttöomaisuuteen, poistot ja arvo vuoden lopussa Koneet ja kalusto Investoinnit (lisäykset verovuonna) 4,7 3,1 2,8 2,7 2,9 4,2 3,4 3,6 3,0 3,3 8,2 3,0 1,7 1,3 2,0 3,1 1,1 1,0 3,7 2,5 Poistot 4,0 2,3 2,6 2,0 2,3 3,9 2,6 3,0 2,0 2,6 4,8 2,1 2,5 1,5 2,1 2,7 0,7 0,7 2,5 1,7 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 16,6 10,5 10,0 7,9 9,5 17,4 11,7 10,8 7,9 10,2 15,9 9,7 10,6 6,0 8,6 7,1 3,6 3,8 11,1 7,7 Rakennukset Investoinnit (lisäykset verovuonna) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Poistot 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,4 0,0 0,1 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 0,2 0,1 0,3 0,3 0,3 0,1 0,1 0,2 0,3 0,2 0,7 0,1 0,1 0,5 0,3 0,0 0,3 2,0 0,0 0,6 Ojat ja tiet Investoinnit (lisäykset verovuonna) 1,5 0,9 0,8 1,3 1,1 1,2 0,6 0,9 1,5 1,1 3,2 1,0 0,4 1,0 0,9 1,0 2,1 1,6 1,1 1,4 Poistot 0,9 0,7 0,8 1,0 0,9 0,8 0,7 1,0 1,2 1,0 2,1 0,5 0,6 0,8 0,7 0,4 0,8 0,6 0,4 0,5 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 5,9 4,3 5,6 6,5 5,7 5,0 4,5 6,0 6,9 6,0 12,5 3,0 3,9 6,2 4,9 2,3 5,5 7,8 4,8 5,7 13

14 14 YKSITYISMETSÄTALOUDEN KANNATTAVUUSAINEISTOT Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistoihin kerätään jo valmiina olevaa yksityismetsätalouden tuloihin ja menoihin liittyvää aineistoa ja tehdään sen perusteella suppea kannattavuustarkastelu. Päätavoitteena on kerätä vuosittaisia aineistoja tietopankiksi, joka muodostaa nopeasti käyttöön saatavan aineiston yksityismetsätalouden ja erityisesti sen kannattavuuteen liittyvää tutkimusta varten. Tulokset soveltuvat taustamateriaaliksi sekä alueittaisten ja tilakokoluokittaisten vertailujen tekoon. Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella lasketuista tuloksista saadaan yleiskuva koko yksityismetsätalouden tuloista ja menoista metsäkeskuksittain. MYTT-aineiston perusteella voidaan tehdä alueittaisia ja tilakokoluokittaisia tarkasteluja, mutta tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia yksityismetsänomistajia. Käsitteitä Yksityismetsätaloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea muuta kuin Metsähallituksen ja metsäteollisuuden sekä siihen läheisesti liittyvien yhteisöjen metsätaloutta. Tarkemman rajauksen asettavat käytössä olevat aineistot. Kannattavuutta mitataan tässä tiedotteessa suppeasti katelaskelmalla ja suhteuttamalla tulot, menot ja niiden erotus (nettotulos) metsämaan pinta-alaan. Pinta-aloina käytetään yksityiset + muut metsämaan pinta-alaa. Metsäkeskusten 0 12 osalta tiedot perustuvat VMI9:n tietoihin, Lapin metsäkeskuksen osalta VMI8:n tietoihin. Varsinainen metsätalouden kannattavuustutkimus edellyttää useamman vuoden aikasarjoja sekä omaisuuden eli pääasiassa puuston arvon ja sen muutosten huomioon ottamista (ks. Metsätilastotiedote 722). Bruttokantorahatuloilla tarkoitetaan metsänomistajien saamia puunmyyntituloja ja omaan käyttöön otetun puutavaran arvoa. Myös hankintakaupoilla myydyt puumäärät hinnoitellaan kantohinnoilla. Tulot sisältävät myös kuntien, seurakuntien, säätiöiden ja vastaavien yhteisöjen saamat puunmyyntitulot. Metsätalouden pääomatuloverotus perustuu metsätaloudesta saataviin todellisiin tuloihin. Verot maksetaan vähennysten jälkeen pääomatuloveroprosentin mukaan (29 % vuosina 2001 ja 2002). Metsätalouden pääomatulot lasketaan seuraavasti: + pystykauppatulot + hankintakauppatulot hankintatyön arvo + vakuutus- ja vahingonkorvaukset + omasta metsästä otetun puutavaran arvo* metsävähennys varaukset (esim. metsänuudistamista varten) + muut pääomatuloksi luettavat erät (mm. varausten tuloutus) = metsätalouden pääomatulot * Verotuksessa ei ilmoiteta yksityiskäyttöön otettua tai muun elinkeinotoiminnan talousrakennusten rakentamiseen tai korjaamiseen otettua puutavaraa (ns. hiljainen kuittaus). Metsätalouden menot lasketaan seuraavasti: + vuosimenot (palkkaus, matkat ja muut menot) + poistot (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) + toisesta tulolähteestä siirrettävät menot metsätalouden menoihin sisältyvät vähennyskelvottomat menoerät = metsätalouden menot Metsätalouden puhdas pääomatulo lasketaan vähentämällä metsätalouden pääomatuloista metsätalouden menot. Metsätalouden pinta-alaverotus on väistyvä metsäverotusmuoto. Vuonna 1993 tehdyn valinnan mukaan noin kolmasosa metsänomistajista jäi pinta-alaverotuksen piiriin kestävän siirtymäkauden ajaksi. Pinta-alaverotuksessa tulot arvioidaan tilan metsien puuntuottokyvyn ja alueittain laskettavien verokuutiometrin rakenne- ja hintatietojen perusteella. Vähennyksissä osa kustannuksista arvioidaan keskimääräisinä Metlan arvion perusteella ja osa on tilakohtaisia. Metsätalouden puhdasta tuloa verotetaan ansiotulojen verotuksen yhteydessä. Kassavirtalaskelma on tuloksen laskentatapa, jossa otetaan huomioon vain tarkastelujakson aikana tapahtunut rahaliikenne. Kirjanpitolain mukainen tapa on suoriteperusteinen kirjanpito, jossa tulot ja menot jaksotetaan niiden synnyn (esim. puutavaran luovutuksen) mukaan. Aineistot Alueittaiset tilastoaineistot Tulotietoina käytetään Metsäntutkimuslaitoksen laskemia bruttokantorahatuloja (Metsätilastotiedotteet 680 ja 729), jotka perustuvat markkinahakkuu- ja hintatilastoihin sekä 5 10 vuoden välein tehtäviin kotitarvepuun käyttöä selvittäviin tutkimuksiin. Vuodesta 2002 alkaen metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannustietojen keruusta on vastannut Metsäntutkimuslaitos (Metsätilastotiedote 742). Kustannukset perustuvat pääosin metsänhoitoyhdistyksiltä kerättäviin tietoihin. Metsäojituksen sekä metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen kustannustiedot kerätään metsäkeskuksilta. Metsänomistajien itse tekemien töiden kustannukset sisältyvät kokonaiskustannuksiin ja ne on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten perusteella. Hallintoon, koulutukseen ja matkoihin liittyvät kustannukset ovat pääosin arvioita, joita käytetään metsätulojen pinta-alaverotuksen keskimääräisvähennyksen laskentaan. Vuonna 2003 otettiin käyttöön uudet perusteet metsäteiden kunnossapito- ja metsänomistajien matkakustannusten arvioinnissa. Metsäteiden kunnossapitokustannukset laskivat noin 70 prosenttia, kun taas matkakustannukset nousivat asuinpaikan ja metsätilan etäisyyden kasvun takia lähes 80 prosenttia. Muutokset otettiin huomioon aikasarjoissa taannehtivasti siten, että metsäteiden kunnossapitokustannuksiin tehtiin tasokorjaus ja etäisyyden kasvu 34 kilometristä (vuonna 1990) 61 kilometriin (vuonna 2000) tasattiin aikavälille lineaarisesti. Samalla katelaskelmaa muutettiin niin, että metsäteiden kunnossapitokustannukset siirrettiin suositusten mukaisesti hallintokustannuksiin (ks. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 798).

15 15 Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto (MYTT) perustuu maatilatalouden veroilmoitustietoihin sekä maatilarekisteritietoihin. Otos käsittää vain aktiivisesti maataloutta harjoittavia tiloja, joista kolmasosa vaihtuu vuosittain. Aineisto kerätään maatalouden tarpeita silmällä pitäen, joten sen otanta painottuu Etelä- ja Länsi- Suomeen. MYTT-aineiston kerää Tilastokeskus, joka julkaisee sen perusteella vuosittain Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto -raportin. Kannattavuustarkastelujen kannalta aineisto jakaantuu metsäverotustavan mukaan kahteen osaan. Varsinaista todellisiin tuloihin ja menoihin perustuvaa kannattavuusaineistoa saadaan vain metsätalouden pääomatuloverotuksen (puun myyntituloverotus) valinneilta tiloilta, joita vuoden 2001 aineistossa oli ja vuoden 2002 aineistossa kappaletta. Pinta-alaverotukseen jääneiden tilojen (3 325 ja kpl) verotustiedoilla voidaan tehdä vain keskimääräiseen tuottoon perustuvien tulojen mukaisia laskelmia, joten niiden käyttö rajoittuu lähinnä metsäverotustapojen vertailuun. MYTT-aineistoon sisältyy lisäksi huomattava joukko tiloja (758 ja 788 kpl), joiden verotusmuotoa ei tiedetä. Niiden metsäverotustiedot olivat myös muilta osin niin puutteelliset, että ne jätettiin laskelmien ulkopuolelle. MYTT:iin perustuvan yksityismetsätalouden kannattavuusaineistoon hyväksytyn havainnon pienin metsämaan pinta-ala on 1 hehtaaria. Tulokset esitetään suuralueittain (kuva 6). Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella lasketut tulokset on taulukoitu myös metsäkeskuksittain. Vertailtavuus Saman aineiston eri vuosilta lasketut tulokset ovat vertailukelpoisia. Sen sijaan alueittaisten aineistojen ja Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston perustella lasketut tulokset eivät ole varauksetta vertailukelpoisia keskenään. Niissä aineistojen perusjoukot poikkeavat toisistaan eivätkä tulosten laskentaan käytettävissä olevat tiedot vastaa kaikilta osin toisiaan. MYTT-aineistosta ei voida laskea alueittaisten aineistojen kanssa vertailukelpoisia kantorahatuloja, koska verotustiedoissa kustannuksia ei ole ryhmitelty kustannuspaikoittain (esim. puunkorjuu, metsänhoito ja perusparannus, muut kustannukset). Näin ollen metsätalouden pääomatulot sisältävät hankintakauppojen puunkorjuukustannuksia, joita ei voida erottaa puuntuotannon kustannuksista metsänomistajan omaa työtä lukuun ottamatta. Muut pääomatuloa laskettaessa huomioon otettavat erät voidaan tarvittaessa jättää laskelmien ulkopuolelle. Edellä mainittu kustannuspaikkajaon puuttuminen haittaa etenkin kustannusten vertailua. Laskelmissa mukana olevissa kustannuksissa on myös muita eroja, mutta suuruusluokaltaan ne ovat selvästi pienempiä kuin puunkorjuukustannukset. Metsäkeskukset 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 Kuva 6. Suuraluejako ja metsäkeskukset vuonna Aineistojen perusjoukot eivät ole samat, joten tasoerot ovat odotettavia, vaikka laskentaperusteet olisivat identtiset. MYTT-aineistolla lasketut tulokset perustuvat puunmyyntituloverotustietoihin, joten on oletettavaa, että sen perusteella lasketut tulot ovat keskimääräistä alemmat metsäverotuksen siirtymäkauden ajan ( ). Lisäksi tuloksia verrattaessa on muistettava, että MYTT-aineisto painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen ja sisältää vain maataloutta harjoittavia metsänomistajia, kun taas alueittaiset yksityismetsätalouden tilastot käsittävät kaikki perhemetsätalouden harjoittajat sekä yhteismetsät, seurakunnat, kunnat, säätiöt ym. yhteisöt. Niiden osuus yksityismetsien metsämaan pinta-alasta on 8 prosenttia. Luotettavuus Länsi- Suomi b a Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella saadaan yleiskuva yksityismetsätalouden tulojen ja menojen kehittymisestä, vaikka tilastoinnissa on epätarkkuustekijöitä. Tulojen laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm. seuraavat tekijät: Osa hakattavasta puumäärästä on myyty edellisen vuoden hinnoilla ja osa laskentavuoden hinnoilla myydystä puusta jää kaupantekovuonna hakkaamatta. Bruttokantorahoissa on pieni systemaattinen yliarvio, sillä myös hankintahakkuiden tulot lasketaan Pohjois- Suomi Itä- Suomi

16 16 kantohinnoilla. Käytännössä hankintaleimikoiden kantorahatulot ovat korkeampien korjuukustannusten takia alemmat. Korkeammat kustannukset johtuvat mm. kauppojen pienemmästä puumäärästä ja suuremmasta kuitupuuosuudesta. Kotitarvepuun käytön arvo perustuu arvioon. Kustannusten laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm: Osa kustannustiedoista perustuu arvioon. Korkomenot puuttuvat. MYTT-aineistolla laskettuja tulo- ja menotietoja ei voida yleistää koskemaan kaikkia metsänomistajia, koska Aineisto perustuu metsätalouden pääomatuloverotustietoihin, joten tulot jäävät metsäverotuksen siirtymäkauden ( ) aikana pienemmiksi kuin metsänomistajilla keskimäärin. Aineistossa on vain maanviljelijämetsänomistajia. Aineisto painottuu Etelä-Suomen läntisiin ja eteläisiin osiin; Oulun ja Lapin lääneistä havaintoja on vähän. MYTT-aineiston luotettavuutta heikentävät lisäksi seuraavat puutteet Aineisto perustuu veroilmoituksiin, ei lopulliseen verotukseen. Pienehköjä tuloja tai menoja ei tarvitse ilmoittaa metsäverotuksen lomakkeella, josta MYTT-tiedot kerätään. Mukana on suuri joukko tiloja, joista ei ole metsäverotustietoa. MYTT-aineiston otanta on tehty maataloustulon selvittämistä silmällä pitäen. Tulokset on laskettu ilman painotuksia.

17

18 SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A Helsinki Puh Faksi ISSN Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN Metsätilastotiedote