Mittayksikköjärjestelmän fysikaaliset perusteet: sähkösuureet. 1. Jännite ja Josephson-ilmiö. Sähkösuureiden yksiköt SI-järjestelmässä

Samankaltaiset tiedostot
Mittayksikköjärjestelmän fysikaaliset perusteet, osa II b, sähkösuureet. 1. Jännite ja Josephson-ilmiö 4. Sähkösuureiden yksiköt SI-järjestelmässä

Mittayksikköjärjestelmän fysikaaliset perusteet, sähkösuureet. Antti Manninen MIKES

SI-järjestelmä uudistuu

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

SI-mittayksiköt. Martti Heinonen VTT MIKES. FINAS-päivä National Metrology Institute VTT MIKES

Suprajohteet. 19. syyskuuta Syventävien opintojen seminaari Suprajohteet. Juho Arjoranta

Tutkimustoiminta MIKES- Metrologiassa

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Uusi SI-järjestelmä toteuttaa Maxwellin unelman. Antti Manninen. liikkeestä tai massasta, vaan pilaantumattomien,

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

Valosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo

Magneettikentät. Haarto & Karhunen.

Luento 1 / SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi

DEE Sähkötekniikan perusteet

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

Mittayksikköjärjestelmät

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

Luento 2. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

ELEKTROMAGNEETTISET VOIMAT SAMANSUUNTAISISSA VIRTA- JOHDOISSA

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ

TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

SMG-4450 Aurinkosähkö

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

Yksikkömuunnokset. Pituus, pinta-ala ja tilavuus. Jaana Ohtonen Språkskolan/Kielikoulu Haparanda-Tornio. lördag 8 februari 14

Julkaistu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta /2014 Valtioneuvoston asetus. mittayksiköistä. Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2014

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

DEE Aurinkosähkön perusteet

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

1. Fysiikka ja mittaaminen

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Kuva 1. Fotodiodi (vasemmalla) ja tässä työssä käytetty mittauskytkentä (oikealla).

Luku Ohmin laki

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

Pinces AC/DC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC

FYSP1082 / K4 HELMHOLTZIN KELAT

Luento 1. 1 SMG-1100 Piirianalyysi I

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY K013

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?

DEE Sähkötekniikan perusteet

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Luento 1. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Työ h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Luento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli

ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

VASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto

Johdanto. 1 Teoriaa. 1.1 Sähkönjohtimen aiheuttama magneettikenttä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

Sähkön perusteet. Elektroniikka ja sähköoppi. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

FY6 - Soveltavat tehtävät

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Sähköstatiikka ja magnetismi

Transkriptio:

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Sähkösuureiden yksiköt SI-järjestelmässä Mittayksikköjärjestelmän fysikaaliset perusteet: sähkösuureet Antti Manninen MIKES-metrologia, VTT Aalto, Mittaustekniikan perusteet A 16.10.2015 Perusyksikkö: ampeeri (A) Ampeeri on ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja poikkipinnaltaan mitättömässä pyöreässä johtimessa, jotka ovat metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2 10-7 N voiman johtimen metriä kohti HUOM 1: SI-ampeerin suora realisointi on hyvin vaikeaa HUOM 2: N = kg m s -2 riippuvuus kilogramman prototyypistä HUOM 3: Ampeerin uudelleenmäärittely alkeisvarauksen avulla ehkä vuonna 2018 Johdannaisyksiköt Voltti (V): V = W A -1 Ohmi( ): = V A -1 Coulombi (C): C = A s Faradi (F): F = C V -1 Henry (H): H = Wb A -1 = s V A -1 15.10.2015 2 Tasajännitenormaalit SI-määritelmän mukainen voltin suora realisointi on hyvin vaikeaa Eri maiden kansalliset mittanormaalilaboratoriot ylläpitävät omia tasajännitenormaaleitaan, joita vertaillaan keskenään 1970-luvulle asti jännitteen ylläpito perustui Weston-kennoihin ( hyvin stabiileja 1,018 V paristoja ): Dramaattinen parannus, kun siirryttiin Josephson-ilmiöön perustuviin tasajännitenormaaleihin: 4 1. Jännite ja Josephson-ilmiö V ( V) 3 2 1 0-1 CANADA 1955 1957 1960 1963 1966 1969 1972 CANADA 3 15.10.2015 4

Josephson-ilmiö Käänteinen Josephson-ilmiö: Shapiron portaat Suprajohtavuus: joidenkin metallien (esim. niobi, alumiini) resistiivisyys menee yhtäkkisesti nollaan lämpötilaa alennettaessa Supravirta, jonka tuottavat pariutuneet elektronit (Cooperin parit) Josephson-ilmiö esiintyy näytteissä, joissa kaksi suprajohdinta on kytketty heikolla liitoksella (esim. hyvin ohut oksidikerros) Oksidikerroksen täytyy olla niin ohut, että elektroniparit pääsevät tunneloitumaan sen läpi Jos liitoksen yli vaikuttaa jännite V, sen läpi tunneloituvat elektroniparit luovuttavat saamansa energian fotoneina: hf = 2eV (tekijä 2 siksi, että elektroniparit tunneloituvat) hf V Muutama sana kvanttimekaniikasta: Sähkömagneettinen säteily on samanaikaisesti sekä aaltoliikettä että hiukkasten liikettä Hiukkasluonne: säteily, jonka taajuus on f, voi luovuttaa energiaa ainoastaan paketteina (kvantteina), joiden suuruus on hf missä h 6.626 10-34 Js on Planckin vakio Valohiukkaset eli fotonit, joiden energia on hf 15.10.2015 6 15.10.2015 5 Jos heikkoon liitokseen kohdistetaan mikroaaltosäteilyä, jonka taajuus on f, supravirta (Cooperin parien virta) pääsee liitoksen läpi vain, kun liitoksen läpi vaikuttava tasajännite on V = n(h/2e)f, missä n on kokonaisluku (tunneloinnissa absorboituvien fotonien määrä) Shapiron portaat, joiden välimatka on V = (h/2e)f f/k J, missä K J = 2e/h 483597.9 GHz/V on Josephson-vakio V 0.2 mv, kun f = 100 GHz JAVS: Josephson Array Voltage Standard Kytkemällä useita (yli 10 000) Josephson-liitoksia sarjaan saadaan suoraan luonnonvakioihin ja säteilytystaajuuteen perustuva tasajännitenormaali, jonka maksimijännite on 10 V Josephson Array Voltage Standard (JAVS) 15.10.2015 7 Josephson-tasajännitenormaalin tarkkuus Kaksi Josephson-näytettä (eri materiaalit) samassa laitteistossa Shapiro-portaat samankorkuiset epävarmuudella 2 10-16 (Tsai et al, 1983) Kaksi erillistä Josephson-laitteistoa Sama jännite epävarmuustasolla 10-10 SI-määritelmään pohjautuen voltti voidaan realisoida vain n. 3 10-7 epävarmuudella Esim. elohopeaelektrometri (Clothier et al, 1989) ( A/2)(V/d) 2 = Ahg V = (2 hg / ) 1/2 d Josephson-jännite V = nf/k J pystytään toistamaan SI-voltin realisointia pienemmällä epävarmuudella Kansainvälisesti on sovittu, että Josephson-ilmiöön perustuvissa jännitemittauksissa käytetään tarkkaa arvoa K J-90 = 483 597.9 GHz/V CODATAn (Committee on Data for Science and Technology) suositus vuodelta 2010: K J = 2e/h = 483 597.870 GHz/V suhteellisella epävarmuudella 2.2 10-8 15.10.2015 8 h d V MERCURY

VOLTAGE SOURCE Kansainvälinen vertailu 1 V jännitetasolla Josephson-jännitenormaali MIKESissä 1980-luvun alkupuolella VTT alkoi käyttää itse valmistamiaan yhteen Josephson-liitokseen perustuvia tasajännitenormaaleita Nb-Nb 2 O 5 -Pb-liitos, jonka 90. Saphiro-portaasta saatiin 2 mv:n jännite, kun mikroaaltotaajuus oli 11 GHz Tätä verrattiin 1-V normaalikennoon käyttäen kryogeenistä 1:500 jännitejakajaa Saavutettu epävarmuustaso oli alle 1 10-8 (H. Seppä et al, 1988) 1990-luvun alussa otettiin käyttöön NIST:n ja PTB:n valmistamat 1 V:n JAVS-normaalit Vuodesta 1998 alkaen MIKESin tasajännitenormaali on perustunut PTB:n valmistamaan 10 V:n Josephson-ketjuun Jännitettä ylläpidetään hyvin stabiileissa 1 V:n ja 10 V:n Zener-diodeissa, joita verrataan säännöllisesti keskenään ja jotka kalibroidaan Josephson-normaalia käyttäen n. kaksi kertaa vuodessa Nyt kehityksen kohteena on Josephson-ilmiöön perustuva vaihtojännitenormaali 15.10.2015 9 15.10.2015 10 Josephson-ilmiöön perustuva vaihtojännitenormaali Nykyisin vaihtojännitteen jäljitettävyys SI-järjestelmään perustuu varsin epäsuoraan menetelmään: verrataan toisiinsa vaihto- ja tasajännitteen aiheuttamaa lämmitystä Kun vaihto- ja tasajännite lämmittävät yhtä paljon, vaihtojännitteen tehollisarvo on yhtä suuri kuin tasajännitteen arvo MIKES kehittää menetelmää, jolla vaihtojännite saataisiin määritetyksi BUFFER suoraan Josephson-ilmiön avulla AMPLIFIER Ideana on verrata Josephson-ketjusta tuotettavan kanttiaallon perustaajuista komponenttia stabiilin vaihtojännitelähteen antamaan jännitteeseen lukitusvahvistinta käyttäen 1 V:n siniaallon tuottaminen alle 1.5 ppm:n tarkkuustasolla on todennettu 62.5 Hz ja 1 khz taajuuksilla; jatkotavoitteena pienemmät epävarmuudet, isommat jännitteet ja isommat taajuudet CURRENT SOURCE JOSEPHSON ARRAY VOLTAGE OUT ACTIVE FILTER LOCK-IN AMPLIFIER 2. Resistanssi ja kvantti-hall-ilmiö 15.10.2015 11 12

Resistanssinormaalit ja kvantti-hall-ilmiö Klassinen Hall-ilmiö 1980-luvun loppuun asti kansallisia resistanssinormaaleita ylläpidettiin yleensä 1 :n lankavastuksia käyttäen Kvantti-Hall-ilmiö on tehnyt mahdolliseksi huomattavasti paremmin toistettavan arvon resistanssin yksikölle R H B Lorentzin voima F = ev B pyrkii kääntämään elektroneita virtaa vastaan kohtisuoraan poikittainen sähkökenttä E y ja Hall-jännite V y e E y = evb V y WE y = WvB = W (I / n A W) B = (B / n A e)i Hall-resistanssi R H V y /I=B/n A e kasvaa lineaarisesti B:n funktiona 15.10.2015 13 15.10.2015 14 Kvantti-Hall-ilmiö Kvantti-Hall-ilmiö: esimerkkimittaus MIKESistä 2-dimensioinen elektronikaasu (esim. GaAs/AlGaAs, grafeeni) Matala lämpötila (< 2 K) Korkea magneettikenttä (10.5 T MIKESissä; grafeenin tapauksessa 3 T) R H magneettikentän funktiona on porraskuvio, jossa on tasanteet kvantittuneilla arvoilla R H (i) = R K / i, missä i on kokonaisluku ja R K on von Klitzingin vakio, R K = h / e 2 25.813 k 15.10.2015 15 15.10.2015 16

Kvantti-Hall-ilmiö grafeenissa (MIKES 03/2013) Grafeenissa kvantti- Hall-resistanssin virhe on alle 1 ppm (miljoonasosa) jo 3 T:n magneettikentässä; perinteisissä GaAspohjaisissa kvantti- Hall-normaaleissa siihen tarvitaan n. 10 T:n magneettikenttä (A. Satrapinski et al., Appl. Phys. Lett. 103 (2013) 173509) 15.10.2015 17 Kvantti-Hall-resistanssinormaalin tarkkuus Kahden kvantti-hall-laitteiston suora vertailu Yhteensopivuus epävarmuustasolla 10-9 Resistanssivertailut käyttäen kuljetettavaa resistanssinormaalia Saavutetaan epävarmuustaso 10-8 SI-järjestelmän ohmin määritelmään pohjautuen ohmi voidaan realisoida ns. laskettavissa olevan kondensaattorin avulla n. 5 10-8 epävarmuudella Kvantti-Hall-resistanssi pystytään toistamaan SI-ohmin realisointia pienemmällä epävarmuudella (ja helpommin) Kvantti-Hall-ilmiöön perustuvissa resistanssimittauksissa käytetään tarkkaa arvoa R K-90 = 25 812.807 (CIPM 1990) CODATAn suositus vuodelta 2010: R K = h/e 2 = 25 812.807 4434 suhteellisella epävarmuudella 3.2 10-10 Tämä arvo perustuu pääasiassa elektronin magneettisen momentin anomalian mittauksiin perustuvaan hienorakennevakion = e 2 / (2 0 hc) = 0 c / (2R K ) määritykseen 15.10.2015 18 Kvantti-Hall-resistanssinormaali Suomessa Suomen kansallinen resistanssinormaali on perustunut kvantti-hall-ilmiöön ja kryogeenisiin laitteisiin (CCC, SQUID) vuodesta 1993 VTT aloitti perustutkimuksen omilla näytteillään jo vuonna 1988 Nyt käytetään LEP:n (Laboratoires d Electronique Philips) valmistamia näytteitä 1.3 K:n lämpötilassa ja 10.5 T:n magneettikentässä Tutkimuskohde: kvantti-hall-ilmiö grafeenissa 15.10.2015 19 Suomen resistanssivertailujen kehitys Relative deviation (parts per million) 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0 4.1.1990 4.1.1992 3.1.1994 3.1.1996 2.1.1998 2.1.2000 1.1.2002 1.1.2004-0.1 Before 1994, the unit of resistance in Finland was maintained in 1 Thomas type wirewound standard resistors 1 comparison between 18 national laboratories Since 1994, the realisation of the unit of resistance in Finland is based on quantum Hall effect 100 bilateral comparison with BIPM EUROMET.EM-K10.1, fast 100 comparison (4 weeks) between 4 European laboratories CCEM-K10, international 100 key comparison; deviation mainly caused by transport properties of travelling standard during the comparison which lasted for more than 2 years 15.10.2015 20

3. Tutkimuskohde: sähkövirta ja yksielektroni-ilmiöt 21 Yksielektronipumppu: sähkövirran kvanttinormaali Nykyisin sähkövirran arvo määritetään mittaamalla jännite, joka syntyy virran kulkiessa kalibroidun vastuksen läpi Sähkövirran suora kvanttinormaali olisi käsitteellisesti hyvin yksin-kertainen: pumpataan elektroneja taajuudella f, jolloin virta on I = ef Pumppaus voidaan toteuttaa yksielektronipumpun avulla gates Matala lämpötila ja pienet (nano-) dimensiot (ja pienet kapasitanssit) current Varautumisenergia (e 2 / 2C) dominoi Elektronien määrä saarekkeessa pysyy minimienergiaa vastaavassa arvossa yhden elektronin tarkkuudella Minimienergiatilaa voi muuttaa kapasitiivisesti (hila), jolloin elektroneita saa pumpatuksi yksitellen Pumpattujen elektronien määrä: saavutettu noin 10-8 epävarmuus (NIST) Päämäärä: metrologisen kolmion sulkeminen Päteekö Ohmin laki Josephson-jännitteen, kvantti-hall-resistanssin ja pumppuvirran välillä eli onko e:llä ja h:lla sama arvo kaikissa ilmiöissä? 15.10.2015 22 Suomalaisratkaisu: SINIS-kääntöportti Keksitty Aalto-yliopiston (silloinen TKK) Kylmälaboratoriossa v. 2007 (J. Pekola et al., Nature Physics 4 (2008) 120-124) Suprajohde-normaalijohde-nanorakenne Jatkokehitys (esim. rinnakkaistaminen, tarkkuuden parantaminen) MIKES & Aalto Kylmälaboratorio Kvanttimetrologiakolmio U Kvantti-Hallilmiö, I = n(e 2 /h)u Josephsonilmiö, U = n(h/2e)f 15.10.2015 23 I Yksielektroniilmiöt, I = nef 15.10.2015 24 f

Ehdotus ampeerin uudeksi määritelmäksi BIPM, SI Brochure, 9th edition (draft), 2013, http://www.bipm.org/utils/common/pdf/si_brochure_draft_ch123.pdf Ampeeri määritellään alkeisvaraukselle e sovittavan vakioarvon avulla 4. Ampeerin uusi määritelmä Jatkossa 0 ja 0 = 1/( 0 c 2 ) ovat kokeellisesti mitattavia vakioita eikä 0 :n arvo enää ole täsmälleen 4 10-7 N/A 2 25 15.10.2015 26 Uuden ampeerin toteuttaminen TEKNOLOGIASTA TULOSTA Draft mise en pratique for the ampere and other electric units in the International System of Units (SI), CCEM/09-05 (2009), http://www.bipm.org/cc/ccem/allowed/26/ccem-09-05.pdf 15.10.2015 27