BOFIT Online 2001 No. 12 Tarja Kauppila Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, BOFIT
Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) PL 160 00101 Helsinki Puh: (09) 183 2268 Faksi: (09) 183 2294 bofit@bof.fi ISSN 1456-811X (online) 23.10.2001 Helsinki 2001 Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa.
Sisällys...4 Tiivistelmä...4 Johdanto...5...6 Vienti kasvaa tuontia nopeammin...7 Suorat sijoitukset vaihtotaseen vajeen rahoittajana...7 Budjettiongelmia tänä vuonna...8 ja ensi vuonna...9 Inflaatio hidastuu, korot alenevat...10 Pankkien yksityistäminen jatkuu, osakekurssit laskussa... 11 Puolan EU-näkymät...12 Kohti rahaliittoa...14 3 BOFIT Online 12/2001
Tarja Kauppila Tiivistelmä Puolan 1990-luvun toisen puoliskon talouskasvua on usein luonnehdittu jopa vaikuttavaksi. Viimeisen vuoden ajan maan talouden kasvu on kuitenkin hidastunut selkeästi, ja tälle vuodelle ennustetaan enää noin kahden prosentin vuosikasvua. Hitaan kasvun taustalla on pääasiassa kotimaisen kysynnän heikentyminen. Ainoastaan vientikysyntä on pönkittänyt kasvua. Inflaatio hidastui alkuvuonna huomattavasti. Vaikka korkotasoa on laskettu tänä vuonna jo neljästi, reaalikorko on kuitenkin yhä yksi Euroopan korkeimpia. Lisäksi työttömyysaste on kivunnut takaisin 90-luvun alkupuolen noin 16 prosenttiin. Lisähuolta uudelle vasemmistojohtoiselle hallitukselle tuo valtion budjetti, joka on sekä tälle että ensi vuodelle reilusti alijäämäinen. Budjetin vakauttamisen lisäksi uuden hallituksen keskeisenä tehtävänä on maan EU-jäsenyysneuvotteluiden edistäminen. Puolan tavoitteena on saattaa neuvottelut päätökseen ensi vuoden loppuun mennessä ja liittyä EU:n jäseneksi ensimmäisten uusien maiden joukossa. Asiasanat: Puola, talouskehitys, talouspolitiikka, EU 4 BOFIT Online 12/2001
Johdanto Aivan viime aikoina Puola on joutunut luopumaan ainakin kahdesta sille viimeisen kymmenen vuoden aikana tutuksi tulleesta asiasta. Ensinnäkin, Lech Walesan aikoinaan johtama Solidaarisuus-liike katosi poliittiselta kartalta syyskuun parlamenttivaaleissa. Vaaliliiton saama äänimäärä ei riittänyt ainoaankaan edustajan paikkaan sejmissä eli parlamentin alahuoneessa. Toiseksi, Puola, jota on pidetty yhtenä menestyneimmistä siirtymätalouksista ja jonka 1990- luvun toisen puoliskon talouskasvua on luonnehdittu jopa vaikuttavaksi, on nyt ajautunut varsin hitaan kasvun aikaan ja jäänyt EU-jäsenyysneuvotteluissa jopa joidenkin myöhemmin neuvottelut aloittaneiden maiden jälkeen. Puolan syyskuiset parlamenttivaalit voitti vasemmisto, joka ei kuitenkaan vastoin ennakkoodotuksia yltänyt ehdottomaan enemmistöön. Demokraattisen vasemmistoliiton SLD:n ja pienen Työväenpuolueen UP:n muodostama vaaliliitto sai äänistä 41 % ja sejmin 460 paikasta 216. SLD:n johtajan Leszek Millerin mukaan Puola kuitenkin tarvitsee enemmistöhallituksen selviytyäkseen budjettikriisistä ja edistääkseen maan pyrkimyksiä Euroopan unionin jäseneksi. Niinpä SLD sopi hallitusyhteistyöstä 42 edustajaa saaneen Puolan talonpoikien puolueen (PSL) kanssa. Vaaleissa toiseksi eniten ääniä saanut keskustaoikeistolainen Kansalaisjulistus (65 paikkaa) kieltäytyi hallitusyhteistyöstä SLD:n kanssa. Talonpoikien puolue suostui hallituskumppaniksi mutta ei yksimielisesti. Puolueilla on erilainen näkemys mm. jäljellä olevien valtionpankkien yksityistämisestä ja keskuspankin itsenäisyydestä rahapolitiikassa. Vuosina 1993-1997 SLD ja PSL hallitsivat Puolaa yhdessä, mutta yhteistyö ei ollut kivutonta. Kansalaisjulistuksen lisäksi äänikynnyksen ylitti kolme uutta puoluetta: EU-jäsenyyttä vastustava maanviljelijäpuolue Itsepuolustus (53), oikeistolainen Laki ja oikeus (44) ja EUvastainen, konservatiivinen Puolalaisten perheiden liitto (38). Äänestysvilkkaus jäi 46 prosenttiin. Viime viikkojen uutisointi lehdissä on antanut Puolan talouden tilasta varsin synkän kuvan. On totta, että viimeisen vuoden ajan kasvu on hidastunut selkeästi. BKT kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,6 %, ja koko kuluvalle vuodelle ennustetaan kaikkiaan noin kahden prosentin kasvua. Työttömyysaste on kääntynyt uudelleen kasvuun, ja lisärasitteena Puolalla on suureksi paisunut budjettivaje. Julkisen talouden ongelmia on sekä meno- että tulopuolella, ja niiden kestävä ratkaisu vaatii rakenteellisia uudistuksia. Esimerkiksi työttömyydestä arviolta neljä viidesosaa on rakenteellista ja vain yksi viidesosa selittyy suhdannevaihteluilla. Rakenneongelmiin tarttuminen vaatii työmarkkinoilta joustavuutta ja hallitukselta kykyä ja rohkeutta myös epäsuosittuihin ratkaisuihin. Lantilla on kuitenkin myös kirkkaampi puolensa. Puolan sisäinen ja ulkoinen tasapaino ovat parempia kuin koko siirtymäkauden aikana. Inflaatio on hidastunut huomattavasti, ja tälle vuodelle asetetun 6-8 prosentin inflaatiotavoitteen uskotaan toteutuvan. Lisäksi vaihtotaseen vaje on laskenut viime vuoden alkupuoliskon 5,6 miljardista dollarista (7,5 % BKT:sta) kuluvan vuoden tammi-kesäkuun 4,4 miljardiin dollariin (5,2 % BKT:sta). Vienti kasvoi alkuvuonna hyvin huolimatta zlotyn vahvistumisesta ja talouskasvun huomattavasta hidastumisesta EU-maissa, joihin kuitenkin menee noin 70 % Puolan viennistä. Myös suorat ulkomaiset sijoitukset ovat jatkuneet, vaikka yksityistäminen ei ole edennyt odotetulla tavalla. Ulkomaisten investoijien luottamuksesta kertoo myös vakaana säilynyt zlotyn arvo. 5 BOFIT Online 12/2001
Bruttokansantuote kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,3 % ja toisella neljänneksellä enää 0,9 %. Vielä viime vuoden tammi-maaliskuussa BKT kasvoi lähes 6 %, mutta sen jälkeen talouskasvua kannatellut kotimainen kysyntä alkoi vaimeta ja kasvu hidastua. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa kotimaisen kysyntä jopa laski (-1,3 %). Toisella neljänneksellä etenkin kotimaiset investoinnit laskivat jyrkästi (-8,4 %). Investoinnit pienenivät vuositasolla mitattuna ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Kuvio 1. Reaalinen BKT, %-muutos 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001* 2002* Lähde: EBRD Transition report update 2001; *Eastern Europe Consensus Forecasts 9/2001 Puolan teollisuustuotannon kasvu on hidastunut viime vuoden loppupuoliskolta lähtien. Kuluvan vuoden tammi-syyskuun aikana Puolan teollisuustuotanto kasvoi vuotta aiemmasta 0,6 %. Tehdasteollisuus kasvoi reilun prosentin, energiantuotanto noin 5 % ja kaivosteollisuuden tuotanto laski reilun 5 %. Tärkeimmät teollisuuden alat Puolassa ovat elintarviketeollisuus sekä kone- ja pajateollisuus noin viidenneksen osuuksilla koko teollisuustuotannosta. Talouden muista sektoreista pahin tilanne on rakennusalalla, missä tuotanto laski tammi-syyskuussa yli 10 % viime vuodesta. Kuvio 2. Teollisuustuotannon myynti sektoreittain tammi-kesäkuussa 2001 12,2 % 5,4 % Tehdasteollisuus Energia Kaivosteollisuus Lähde: Puolan talousministeriö 82,4 % 6 BOFIT Online 12/2001
Talouden taantuma näkyy lähes jokaisella talouden sektorilla, ja työttömyys on kivunnut huippulukemiin. Puolan työttömyysaste oli syyskuussa yli 16 %, kun vielä kaksi vuotta sitten työttömiksi oli rekisteröitynyt noin 10 % työvoimasta. Kotimaista kysyntää heikentävät työttömyyden ohella kotitalouksien reaalitulojen lasku ja etenkin reaalikorko, joka on yhä yksi Euroopan korkeimpia, vaikka keskuspankin rahapoliittinen komitea laski ohjauskorkoaan elokuussa jo neljännen kerran tänä vuonna. Vienti kasvaa tuontia nopeammin Puolan keskuspankin alustavien maksutasetietojen mukaan vienti kasvoi dollareissa mitattuna tammi-kesäkuussa 14,2 % ja tuonti 4,3 %. Vaihtotaseen alijäämä pieneni viime vuoden tammikesäkuun 5,6 miljardista (7,5 % BKT:sta) kuluvan vuoden alkupuoliskon 4,4 miljardiin dollariin (5,2 % BKT:sta). Puolan tilastokeskuksen mukaan vienti kasvoi vastaavasti 16,7 % ja tuonti 2,8 %, ja kauppataseen alijäämä laski 7,1 miljardiin dollariin viime vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon lähes 9 miljardista dollarista. Analyytikot odottivat viennin kasvun hidastuvan zlotyn vahvuuden ja EU-maiden, etenkin Saksan, talouskasvun hidastumisen seurauksena. EU-maiden osuus on Puolan viennistä lähes kolme neljäsosaa, ja Saksa on ollut Puolan selkeästi tärkein kauppakumppani (tammikesäkuussa Saksan osuus noin 35 % viennistä ja 24 % tuonnista) jo kymmenen vuoden ajan. Viennin kasvua on kuitenkin edistänyt Puolan yritysten tehostuminen yksityistämisen ja rakenneuudistusten myötä sekä reaalipalkkojen aleneminen ja tuottajahintojen useita EUmaitakin hitaampi kasvu. Puolan tärkeimpiä vientituotteita ovat koneet, kuljetusvälineet ja varaosat. Alkuvuonna eniten kasvoi autojen, auton varaosien sekä huonekalujen vienti. Suorat sijoitukset vaihtotaseen vajeen rahoittajana Viime vuosina ulkomaisten suorien sijoitusten nettosumma on riittänyt kattamaan suurimman osan vaihtotaseen vajeesta. Vuonna 2000 suorien ulkomaisten sijoitusten nettomäärä oli keskuspankin maksutasetilastojen mukaan noin 8 miljardia dollaria, kun vaihtotaseen alijäämä oli lähes 10 miljardia dollaria. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa ulkomaiset suorat sijoitukset olivat noin 3 miljardia dollaria, mikä on lähes saman verran kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Keski- ja Itä-Euroopan siirtymätalouksista Puola on tähän mennessä houkutellut eniten suoria sijoituksia Unkarin ollessa toisella sijalla. Kuitenkin henkilöä kohden laskettuna Puola sijoittuu vasta viidenneksi. Valtionyhtiöiden yksityistäminen on ollut yksi tärkeimmistä ulkomaisten suorien sijoitusten kohteista. Viime vuonna noin kolmasosa Puolan yrityksistä toimi osittain ulkomaisella pääomalla. Yksityistäminen alkoi mm. maan hallitsevassa tietoliikenneyhtiössä (TPSA), maan suurimmassa öljy-yhtiössä (PKN Orlen) ja yhdessä maan suurimmista pankeista (Pekao SA). Kuluvana vuonna yksityistäminen on edennyt suunnitelmia hitaammin, ja lisäksi uusi hallitus on aikonut suhtautua yksityistämiseen entistä varovaisemmin. 7 BOFIT Online 12/2001
Kuvio 3. Vaihtotase ja suorat sijoitukset, miljoonaa dollaria 10 000 5 000 0-5 000-10 000-15 000 Vaihtotase Suorat sijoitukset 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 1--7/2001 Lähde: Puolan keskuspankki Keskeisiä talouden tunnuslukuja 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 ajalta Reaalisen BKT:n kasvu, % 3.8 5.2 7.0 6.1 6.9 4.8 4.1 4.1 1.6 H1/2001 Teollisuustuotannon kasvu, % 6.4 12.0 9.6 8.3 11.5 4.8 4.4 7.1 0.6 1-9/2001 Investointien kasvu, % 2.9 9.2 16.9 20.6 21.9 14.5 5.0 4.9-4.1 H1/2001 Työttömyysaste 16.4 16.0 14.9 13.2 8.6 10.4 13.0 15.0 16.3 syys.01 Vienti, miljardia USD 13.6 17.0 22.9 24.5 27.2 30.1 26.3 28.3 23.2 1-8/2001 Tuonti, miljardia USD 16.1 17.9 24.8 32.6 38.5 43.8 40.7 41.4 32.8 1-8/2002 Vaihtotase, % BKT:sta -0.7 0.7 4.5-1.0-3.2-4.4-7.5-6.2-5.2* H1/2001 Lähde: 1993-2000: EBRD Transition report update 2001; vuosi 2001: GUS, ING Barings; *oma laskelma Budjettiongelmia tänä vuonna Talouskasvun hidastuminen kuluvan vuoden alkupuoliskolla johti budjettitulojen tuntuvaan supistumiseen suunnitellusta. Alkuperäinen valtion tulo- ja menoarvio perustui oletukselle, että BKT kasvaa tänä vuonna 5,1 % (nyt ennuste on 2,0-2,5 %). Sekä valtion tulojen että menojen arvioitiin kasvavan viime vuodesta hieman yli kymmenen prosenttia. Budjettivajetavoite oli 2,6 % BKT:sta. Jo tammi-toukokuun budjettivaje oli kuitenkin lähes yhtä suuri kuin koko vuoden tavoite, minkä seurauksena budjettia jouduttiin korjaamaan. Edellisen hallituksen valtiovarainministeriön arvion mukaan tuloja kertyy koko vuonna 17 miljardia zlotya eli lähes 11 % suunniteltua vähemmän. Kotimaisen kysynnän heikkenemisen seurauksena etenkin välillisiä veroja kertyi alkuvuonna selvästi tavoiteltua vähemmän. Budjetin menoista kuitenkin valtaosa on lailla määrättyjä kiinteitä menoja, mikä vaikeuttaa niiden leikkauksia. Tämän vuoden menoja lisäsi mm. tarve lisätulonsiirtoihin sosiaalivakuutusvirastolle (ZUS) eläkeuudistusta varten. Valtiovarainministeriö esitti tulovajeen ratkaisemista leikkaamalla menoja noin 8 miljardilla zlotylla ja lisäämällä 8 BOFIT Online 12/2001
lainanottoa noin 9 miljardilla zlotylla. Hallitus ei kuitenkaan kyennyt erittelemään parlamentille leikkausten kohteita, ja lopulta elokuussa hyväksyttiin uusi budjetti ilman menojen leikkauksia. Alijäämää korotettiin 8,6 miljardilla zlotylla 3,9 prosenttiin BKT:sta, mutta tulojen odotettiin jäävän alkuperäisestä tavoitteesta vain alle 9 miljardia zlotya. Juuri aloittanut uusi hallitus kuitenkin antoi jo oman esityksensä, jonka mukaan myös menoja aiotaan leikata yli 8 miljardilla zlotylla. Taulukko 1. Muutokset vuoden 2001 budjettiin (luvut miljardia zlotya) Alkuperäinen budjetti Valtiovarainministeriön esitys Vanhan hallituksen esitys Uuden hallituksen esitys Tulot 161.0 143.8 152.4 143.6 Menot 181.5 172.9 181.5 173.1 Vaje -20.5 (-2.6 % BKT:sta) -29.1 (-3.9 % BKT:sta) -29.1 (-3.9 % BKT:sta) -29.1 (-3.9 % BKT:sta) Viime vuosina budjetin alijäämää on rahoitettu lähinnä valtionyhtiöiden myynneillä. Tältä vuodelta yksityistämistuloja odotettiin noin 18 miljardia zlotya, joista kuitenkin vain reilut 10 % oli saatu kokoon heinäkuun loppuun mennessä. Yksityistämistulojen arvioidaan jäävän tänä vuonna kaikkiaan 7 miljardia zlotya suunniteltua pienemmäksi. Tulot riippuvat mm. maan suurimman öljy-yhtiön PKN Orlenin, vakuutusyhtiön PZU:n ja Gdanskin öljynjalostamon yksityistämisten etenemisestä. Budjettivajetta onkin tarkoitus paikata mm. lisäämällä lainanottoa. Jo tammi-heinäkuussa valtion joukkovelkakirjoja laskettiin liikkeelle enemmän kuin oli alun perin koko vuodelle asetettu tavoite. Valtion kokonaisvelka oli ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 1,8 % suurempi kuin vuoden 2000 tammi-kesäkuussa. Kotimaisen velan määrä kasvoi ja ulkomaisen velan määrä pieneni. ja ensi vuonna Kuluvan vuoden valtion talousarvion vaikeuksien lisäksi uusi hallitus joutuu ratkaisemaan myös ensi vuoden budjettiongelmia. Vanhan hallituksen valtiovarainministeri Jaroslaw Bauc varoitti elokuun alussa, että ensi vuoden valtion budjetin alijäämä voi nousta jopa yli 10 prosenttiin BKT:sta (88 miljardia zlotya), jos nykyinen tulo- ja menokehys säilytetään. Samaan tulokseen päätyi hallituksen asettama erillinen työryhmä omassa arviossaan. Buzekin hallituksen syyskuun lopussa jättämässä luonnoksessa vuoden 2002 budjetiksi menot asetettiin 197 miljardiin, tulot 157 miljardiin ja vaje 40 miljardiin zlotyyn (noin 5 % BKT:sta). Uusi hallitus on kuitenkin kritisoinut mm. ehdotuksen nojaamista väliaikaisiin tulonlähteisiin kuten tuontiveroon ja rajanylitysmaksuun. Hallitus aikoo muokata täysin oman ehdotuksensa, joka myös tähtää alijäämään noin 5 % BKT:sta mutta jäädyttää budjetin menot 183 miljardiin zlotyyn. Hallituksen on tarkoitus antaa budjettiesitys parlamentille marraskuun loppupuolella. 9 BOFIT Online 12/2001
Inflaatio hidastuu, korot alenevat Puolan inflaatio on nyt koko siirtymäajan hitainta. Tämän vuoden tammi-syyskuussa Puolan kuluttajahinnat nousivat 6,1 % viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Syyskuun vuosimuutos oli 4,3 %. Eniten tammi-syyskuussa kallistuivat asumiskustannukset (lähes 10 %) ja ruoka (noin 6 %). Rahapolitiikan suuntaviivoista on vuodesta 1998 alkaen päättänyt keskuspankkiin perustettu 10-jäseninen rahapoliittinen komitea. Syksyllä 1998 komitea päätti siirtyä suoran inflaatiotavoitteen rahapolitiikkaan. Tavoitteena on saavuttaa alle 4 prosentin vuosi-inflaatio vuoteen 2003 mennessä.. Inflaatiotavoite on toistaiseksi asetettu kuluttajahinnoille, koska monissa maissa sovellettavaan pohjainflaation seuraamiseen ei ole ollut vielä laskennallisia edellytyksiä. Kuluttajahintaindeksin käyttö on perusteltua sikäli, että se on jo vuosikymmenen ajan toiminut Puolassa inflaation mittarina ja on siten yleisölle tuttu. Saavuttaakseen inflaatiotavoitteen keskuspankki on harjoittanut kireää rahapolitiikkaa. Korkotasoa on kuitenkin laskettu tänä vuonna jo neljästi. Elokuun kokouksessaan rahapoliittinen komitea päätti laskea ohjauskorkoa yhdellä prosenttiyksiköllä 14,5 prosenttiin. Tänä vuonna korkotaso on pudonnut yhteensä 4,5 prosenttiyksikköä. Komitea näkee tiukan finanssipolitiikan ja pyrkimyksen julkisen sektorin perusteellisiin uudistuksiin edellytyksenä koronalennuksiin jatkossa. Hyväksyttyään inflaatiotavoitteen syksyllä 1998 komitea laajensi valuuttaputken vaihteluväliä vähittäin, kunnes huhtikuussa 2000 zloty päästettiin kellumaan vapaasti. Kuluvan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana zloty vahvistui dollariin nähden noin 5 % ja euron suhteen yli 10 %, mutta arvo on nyt palautunut vuodenvaihteen tason tuntumaan. Kuvio 3. Reaalinen efektiivinen valuuttakurssi, 1990 = 100 200 180 160 140 120 100 1Q/1998 2Q/1998 3Q/1998 4Q/1998 1Q/1999 2Q/1999 3Q/1999 4Q/1999 1Q/2000 2Q/2000 3Q/2000 4Q/2000 1Q/2001 2Q/2001 Lähde: CASE 10 BOFIT Online 12/2001
Kuvio 4. Ohjauskorko ja inflaatio 30 25 ohjauskorko inflaatio 20 15 10 5 0 tammi.98 maalis.98 touko.98 heinä.98 syys.98 marras.98 tammi.99 maalis.99 touko.99 heinä.99 syys.99 marras.99 tammi.00 maalis.00 touko.00 heinä.00 syys.00 marras.00 tammi.01 maalis.01 touko.01 heinä.01 Lähde: IFS Pankkien yksityistäminen jatkuu, osakekurssit laskussa Puolan pankki- ja rahoitussektorit lukeutuvat Keski- ja Itä-Euroopan maiden kehittyneimpiin ja vakaimpiin. KIE-maista Puolan pankkisektori on vähiten keskittynyt; alle puolet pankkien kokonaispääomasta on viiden suurimman pankin hallussa. Yksityistämättä on vielä kaksi suurta pankkia: Puolan suurin pankki PKO BP ja maatalouspankki BGZ. Puolan hallitus hyväksyi elokuussa säästöpankki PKO BP:n yksityistämissuunnitelman, jonka mukaan kuitenkin vähintään 50 % osakkeista jää valtiolle. Yksityistämisen ensimmäisen vaiheen on tarkoitus alkaa ensi vuonna. Tällä hetkellä noin 70 % pankkisektorin pääomasta on ulkomaisessa omistuksessa. Puolan pankkijärjestelmää valvoo Puolan keskuspankki, ja Puola on yhdenmukaistanut pankkilakejaan EU:n lainsäädännön mukaiseksi. Puolassa osakekurssit ovat tasaisesti laskeneet jo vuoden 2000 maaliskuusta alkaen. Kurssit ovat nyt yhtä alhaalla kuin vuonna 1998 Venäjän kriisin jälkeen. Talouskasvun hidastuminen sekä Puolassa että useissa kehittyneissäkin talouksissa on kurssien laskun taustalla. Varsovan pörssi, joka aloitti toimintansa huhtikuussa 1991, on nyt Keski- ja Itä-Euroopan suurin pörssi. Listattuja osakkeita on reilut 200, ja markkina-arvo oli viime vuoden lopussa 30 miljardia dollaria eli noin 20 % BKT:sta. Nopeasti kehittynyt eläkerahastointi on edesauttanut Puolan osakemarkkinoiden vakautta ja likviditeettiä. Viime vuoden lopussa eläkerahastoja oli yhteensä 21, joista kolmella suurimmalla rahastolla on yhteensä yli 60 prosentin markkinaosuus. Puolan ja Liettuan pörssit solmivat elokuussa yhteistyösopimuksen koskien tiedonvälitystä, markkinoiden kehittämistä ja tukea teknisissä kysymyksissä. 11 BOFIT Online 12/2001
Kuvio 5. Puolan pörssi-indeksi, indeksi 16.4.1991=1000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1997 1998 1999 2000 2001 Lähde: Bloomberg Rahatalouden tunnuslukuja 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 ajalta Kuluttajahintojen kasvu, %, vuoden lopussa 37.6 29.5 21.6 18.5 13.2 8.6 9.8 8.5 6.1 1-9/2001 M2, 12-kk kasvu, % 36 38.2 34.9 29.3 30.9 25.2 19.3 10.1 13.4 1-7/2001 Bruttokeskipalkka yrityssektorilla, zlotya 1066 1233 1697 1924 2218 syys.01 Korot, ajanjakson keskiarvo -talletuskorko*, % 25 26 19.5 17 18 11 7.5 9 5 elo.01 -antolainauskorko**, % 35 31 24 20.5 22.5 15.5 12.9 15.9 15.8 elo.01 Valuuttavaranto, mrd. USD 4.3 6 15 18 20.3 26.3 24.4 25.3 26.9 syys.01 PLN/USD, vuoden lopussa 2.1 2.4 2.5 2.9 3.5 3.5 4.2 4.3 4.2 syys.01 Lähde: GUS, Puolan keskuspankki, EBRD *alhaisin 6 kk:n talletuskorko; **alhaisin liikepankkien päälainaajilta pyytämä korko Puolan EU-näkymät Ruotsin EU-puheenjohtajuuskaudella tammi-kesäkuussa EU-hakijamaat etenivät ripeästi unionin yhteisölainsäädännön (acquis communautaire) asiakohtien neuvotteluissa. Puola sai kuitenkin päätökseen vain kolme neuvottelulukua, vaikka tavoitteeksi oli asetettu 11 asiakokonaisuutta Puolan tavoitteena on saattaa neuvottelut päätökseen ennen vuoden 2002 loppua ja liittyä EU:n jäseneksi ensimmäisten uusien maiden joukossa, ehkä vuonna 2004. Euroopan komission ja Puolan hallituksen mukaan alustavasti sovittujen asiakokonaisuuksien lukumäärä ei ole oikea mittari arvioida maan EU-valmiutta. Ilmassa on kuitenkin pelkoa, että Puolan jäseneksi liittyminen viivästyy. Heinäkuun lopussa Puolalla oli avoinna 12 asiakokonaisuutta. 12 BOFIT Online 12/2001
Parlamenttivaalien alla neuvottelutahti hidastui, mutta uuden hallituksen muodostuttua Puola uskoo voivansa hyvin nopeasti saattaa päätöksen viisi asiakokonaisuutta: kalastus, ympäristö, verotus, liikenne ja yhtiölaki. Myös työvoiman ja pääoman vapaata liikkumista koskeviin asiakohtiin Puola toivoo ratkaisua vielä Belgian puheenjohtajuuskauden aikana. Työvoiman suhteen Puola ei itse haluaisi siirtymäaikaa, mutta etenkin Saksa ja Itävalta ovat halunneet asettaa alkuvaiheessa jotain rajoitteita työvoiman liikkumiselle. Vapaita pääoman liikkeitä koskevan luvun Puola olisi valmis sulkemaan alustavasti, mutta siten, että maanomistusta koskeva kohta jätettäisiin toistaiseksi avoimeksi. Puolan on pyytänyt 18 vuodeksi vapautusta säännöstä, joka antaa EU-kansalaisille oikeuden ostaa vapaasti maata. Vaikeimpia asiakohtia ovat maatalous ja aluepolitiikka. Maatalouden rakenteiden uudistaminen on edennyt varsin hitaasti samoin kuin siirtyminen maataloudesta palvelu- ja teollisuussektoreille. Puola on kuitenkin sopinut jo syksyllä 2000 maataloustuotteiden kaupan asteittaisesta vapauttamisesta. Puola on myös sopinut maatalouden rakenneuudistukseen ja maaseudun kestävään kehitykseen tähtäävästä SAPARD-ohjelmasta. Vuosina 2000 2006 Puola saa EU:n myöntämää tukea vuoden 2000 kiintein hinnoin laskettuna 172 miljoonaa euroa vuosittain, mutta tuen saamiseksi Puolan on vielä täytettävä tiettyjä ehtoja. Tuki voidaan kuitenkin maksaa tarvittaessa myös takautuvasti. EU-hakijamaiden ostovoima suhteessa EU-maihin (BKT henkeä kohden ostovoimapariteetein laskettuna) 1996 1997 1998 1999 2000 Kypros 80 79 81 82 82 Slovenia 66 68 69 71 72 Tshekki 65 63 60 58 58 Malta 51 52 52 52 53 Unkari 47 48 49 51 52 Slovakia 46 48 49 48 48 Puola 36 37 38 39 39 Viro 33 36 37 36 37 Latvia 25 27 28 28 29 Liettua 29 30 31 29 29 Turkki 30 32 31 29 29 Romania 33 31 28 27 27 Bulgaria 25 23 23 23 24 CC-13 36 36 36 35 35 EU-15 100 100 100 100 100 Lähde: Eurostat (Unitig Europe 2.7.01) Kansalaismielipide EU-jäsenyydestä on osittain epäilevä. Toukokuun mielipidetiedustelun mukaan 55 % kannatti jäsenyyttä, 30 % vastusti, ja 15 % ei osannut muodostaa kantaansa. Parlamenttivaaleissa kaksi avoimesti jäsenyyttä vastustavaa puoluetta, maanviljelijäpuolue Itsepuolustus (Samoobrona) ja konservatiivinen Puolalaisten perheiden liitto, saivat yhteensä lähes viidenneksen äänistä. Myöskään yrittäjien suhtautuminen EU-jäsenyyteen ei ole 13 BOFIT Online 12/2001
yksiselitteistä. Syyskuussa Puolan yksityisten työnantajien liitto huomautti, että vaikka yksityisyrittäjät tukevat Puolan hallitusta sen pyrkimyksissä liittyä Euroopan unioniin mahdollisimman nopeasti, yrittäjien tuki ei ole varauksetonta. Heidän mukaansa hyvät jäsenyysehdot ovat tärkeämpiä kuin pikainen jäsenyys. Marraskuussa ilmestyvät Euroopan komission kaikkien hakijamaiden edistymisraportit. EU-hakijamaiden kehitys jäsenyysneuvotteluissa (heinäkuun lopussa 2001) päätetyt avoimet ei avatut Kypros 23 6 2 Unkari 22 7 2 Slovenia 21 8 2 Tshekki 19 10 2 Viro 19 10 2 Slovakia 19 7 5 Liettua 18 8 5 Malta 17 8 6 Puola 17 12 2 Latvia 16 12 3 Bulgaria 11 10 10 Romania 8 5 18 Lähde: Unitig Europe 2.8.01 Kohti rahaliittoa Onko toistaiseksi olennaista esittää kysymystä Puolan ja Euroopan rahaliiton välisestä suhteesta? Ennen EU:n jäseneksi liittymistä hakijamaille ei aseteta vaatimuksia Maastrichtin kriteerien suhteen, jotka koskevat korkoja, inflaatiota, julkisen talouden tasapainoa, valtion velkaa sekä valuuttakurssia. Vielä EU:n jäseneksi tultuaan maa saa vapaasti valita valuuttakurssijärjestelmänsä ja säilyttää oman rahapolitiikkansa. Uudet jäsenmaat kuitenkin osallistuvat EMU:n kolmanteen vaiheeseen poikkeusmaan asemalla, mikä tarkoittaa, että niiden tulee pitää valuuttakurssi- ja talouspolitiikkansa yhteisen edun asiana. Ennen euron käyttöönottoa maita joka tapauksessa vaaditaan osallistumaan ERM II-järjestelmään ja täyttämään Maastrichtin sopimuksen. 14 BOFIT Online 12/2001
1999 No 1 Jouko Rautava: Suorat sijoitukset Suomesta Venäjälle ja Baltian maihin vuonna 1997 No 2 Pekka Sutela: The Northern Dimension: Interdependence, specialisation and some popular misconceptions. No 3 Tuomas Komulainen, Lauri Taro: The 1998 economic crisis in Russia and Finland s foreign trade No 4 Pekka Sutela: RUSSIA: The State and Future of the Economy No 5 Anton Stroutchenevski: RUSSIA: Virtual Stabilization and Real Crisis No 6 Laura Solanko: Regional budgets and intergovernmental transfers in Russian North and Northwest regions No 7 Jukka Taskinen: Changing incentives for Chinese state-owned enterprises No 8 Iikka Korhonen: Some implications of EU membership on Baltic monetary and exchange rate policies No 9 Lauri Taro: Baltic economies in 1998 1999: effects of the Russian financial crisis No 10 Juhani Laurila: Power Politics and Oil as Determinants of Transition: The Case of Azerbaijan No 11 Pekka Sutela: The Financial Crisis in Russia No 12 Vladimir Mau: Russian Economic Reforms as Perceived by Western Critics 2000 No 1 Iikka Korhonen, Mare Randveer: Assessment of the euro s implications for economic development in the Central and Eastern Europe No 2 Rupinder Singh: Political Stability and Consensus: Keys to Sustainable Transition No 3 Tuomas Komulainen: Siirtyikö Venäjä vuonna 1999 kriisistä vakauteen? No 4 Pekka Sutela: Venäjä vaalien jälkeen No 5 Iikka Korhonen, Toivo Kuus, Villu Zirnask: Baltic Securities Markets No 6 Seija Lainela: Lamasta kasvuun Baltia vuosituhannen vaihteessa No 7 Elmar Koch and Iikka Korhonen: The Aftermath of the Russian Debt Crisis No 8 Richard E. Ericson: The Post-Soviet Russian Economic System: An Industrial Feudalism? No 9 Peter Backé and Jarko Fidrmuc: The Impact of the Russian Crisis on Selected Central and Eastern European Countries No 10 Rasmus Pikkani: The Monetary Sector under a Currency Board Arrangement: Specification and Estimation of a Model with Estonian Data No 11 Magnus Feldmann: Understanding the Baltic and Estonian Puzzles: The Political Economy of Rapid External Liberalization in Estonia and Latvia No 12 Vladimir Tikhomirov: Is Russian Economic Crisis Really Over? No 13 Thomas E. Graham, Jr.: The State of U.S.-Russian Relations and the New Bush Administration 2001 No 1 Magnus Feldmann and Razeen Sally: From the Soviet Union to the European Union: the political economy of Estonian trade policy reforms, 1991-2000 No 2 Tuuli Koivu ja Iikka Korhonen: Talouskasvu ripeää Baltiassa vuonna 2000 No 3 Jouko Rautava: Suomen Venäjän-kauppa 2000 - Epävakaa toimintaympäristö rajoittaa kauppaa No 4 Iikka Korhonen: EU-kandidaatit ja rahaliitto No 5 Pekka Sutela: Venäjän talouden kasvunäkymät No 6 János Gács, Iikka Korhonen and Mare Randveer: The Impact of EMU s Third Stage on Estonian Economic Development, 1999-2000 No 7 Jouko Rautava: Venäjän reformistrategia: rakenneuudistukset vs. liberalisointi No 8 Tuuli Koivu: Current issues in pension reform in the Baltics No 9 Jaana Rantama: Baltian pankkijärjestelmät No 10 Pekka Sutela: Venäjän talouspolitiikka ja talouden näköalat lokakuussa 2001 No 11 Pekka Sutela: Finnish relations with Russia 1991-2001: Better than ever? No 12 Tarja Kauppila: 15 BOFIT Online 12/2001