Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Samankaltaiset tiedostot
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Suosituimmat kohdemaat

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Työeläkepäivä Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

ALV-yhteenvetoilmoitus

Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen

LIITTEET. asiakirjaan

Eläkkeensaajien eläke- ja toimeentuloerojen kehitys. Mikko Kautto , ETK:n tutkimusseminaari

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä

Kevät Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari Kaisa-Mari Okkonen

Yksinasumisen numeroita ja tuntemuksia

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Tilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65

Ikääntyminen ja taloudellinen toimeentulo

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Ruokamenot kuluttajan arjessa

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

A8-0321/78

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Turvallisuus meillä ja muualla

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Sidosryhmien kuuleminen pienyrityksiä koskevan politiikan muotoilussa kansallisella ja alueellisella tasolla

Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

EMCS-prosessit ja aikataulu FS0 ja FS1-vaiheissa

LIITE. asiakirjaan KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

TAULUKKO I: YMP MONIVUOTISESSA RAHOITUSKEHYKSESSÄ (EU-28) (LUKUUN OTTAMATTA MUKAUTUKSIA)

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

TAULUKKO I: YMP MONIVUOTISESSA RAHOITUSKEHYKSESSÄ (EU-28)

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Ikääntymisen vaikutukset EU-maiden lakisääteisiin eläkejärjestelmiin

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

Työmarkkinanäkemys. työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesnäkemys Suomen työmarkkinoista. Ylijohtaja Antti Neimala

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

YSI Yksin osana elinkaarta

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen mennessä.

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

Transkriptio:

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.)

Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla 20 vuoden aikana. Eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin on pysynyt ennallaan. Toimeentulo on heikointa työkyvyttömyyseläkeläisillä ja yksinasuvilla. Eläkeläisillä ei ole muuta väestöä useammin toimeentulo-ongelmia.

Monipuolinen kuva eläkeläisten toimeentulosta - eläkkeiden taso - käytettävissä olevat tulot - kulutus ja varallisuus - toimeentulovaikeudet - kansainvälinen vertailu

Eläkkeistä tullut merkittävä toimeentulon lähde 1995 2015 Kaikki eläkeläiset 1,1 milj. 1,4 milj. Vanhuuseläkkeellä olevat 800 000 1,2 milj. Vain työeläkettä saavat eläkeläiset 60 000 845 000 4

Miten eläkeläisten toimeentulo on kehittynyt?

Keskimääräinen kokonaiseläke noussut reaalisesti 36 % Keskimääräinen kokonaiseläke 1995 2015, /kk vuoden 2015 rahassa /kk 1 750 1 614 1 500 1 250 1 000 1 196 750 500 250 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Lähde: Suomen eläkkeensaajien yhteistilastorekisteri. 6

Eläkeläisten kokonaiseläkkeen taso pysynyt noin puolessa keskiansioista % 80 Keskimääräisen kokonaiseläkkeen suhde keskiansioon 1995 2015, % 70 60 50 40 52 % 51 % 30 20 10 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Lähde: Suomen eläkkeensaajien yhteistilastorekisteri. 7

Eläketulo kehittynyt myönteisesti eläkeaikana Vuonna 1995 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden (koko ajan seurannassa olleet) keskimääräinen kokonaiseläke vuoteen 2015, /kk vuoden 2015 rahassa /kk 1 600 1 500 1 516 1 400 1 300 1 200 1 100 1 250 1995 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden eläke noussut noin 20 %:lla 1 000 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Lähde: Suomen eläkkeensaajien yhteistilastorekisteri. 8

Eläkeläisten käytettävissä olevat tulot kasvaneet reaalisesti 48 % /v 40 000 Keskimääräinen käytettävissä oleva ekvivalenttitulo 1995 2014, /v vuoden 2014 rahassa 35 000 30 000 27 700 25 000 20 000 18 700 15 000 10 000 5 000 Eläkeläiset Työssäkäyvät Muut 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilaston palveluaineisto 9

Eläkeläisten käytettävissä olevat tulot suhteessa työssäkäyviin säilyneet % 100 Eläkeläisten keskimääräinen ekvivalenttitulo suhteessa työssäkäyviin ja koko väestöön 1995 2014, % 95 90 85 80 93 % 81 % 92 % 78 % Tulosuhde vaihtelee taloussuhdanteiden mukaan 75 70 65 Eläkeläiset / Kaikki kotitaloudet Eläkeläiset / Työssäkäyvät 60 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilaston palveluaineisto 10

Eläkeläiskotitalouksien kulutus kasvanut reaalisesti 45 % /v 30 000 25 000 20 000 Kotitalouksien ekvivalentit kulutusmenot 1995 2012, /v vuoden 2012 rahassa Eläkkeellä Töissä Muut Eläkeläistalouksien kulutus pysynyt 2/3 työssäkäyvien kulutuksesta 15 000 10 000 5 000 0 1995 2001 2006 2012 Eläkeläisten kulutus korkeinta 65 74- vuotiailla Lähde: Tilastokeskus, kulutustutkimus. 11

Eläkeläistalouksien nettovarallisuus yli kaksinkertaistunut Kotitalouksien keskimääräinen (mediaani) nettovarallisuus 1994 2013, vuoden 2013 rahassa 160 000 140 000 152 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 72 000 54 000 Eläkeläiset Palkansaajat 104 000 2013 eläkeläistalouksien nettovarallisuus puolet palkansaajatalouksia suurempi 0 1994 1998 2004 2009 2013 Lähde: Tilastokeskus, varallisuustutkimus. 12

Eläkeläisten pienituloisuus yhtä yleistä kuin koko väestössä % 45 Pienituloisuusaste (%) 1995 2014, pienituloisuusraja 60 % mediaanituloista 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Eläkeläiset Työssäkäyvät Muut Kaikki Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilaston palveluaineisto 13

Eläkeläisryhmien pienituloisuusasteita Pienituloisuusaste (60 %) 1995 2004 2014 Kaikki eläkeläiset 7 13 13 Sukupuoli Miehet 5 11 11 Naiset 7 14 14 Ikä 18 54 10 24 34 55 64 4 10 16 65 74 5 9 8 75+ 10 17 15 Perhekoko Yksin asuvat 13 26 27 Perheelliset 3 5 3 Yksin asuvat 18 54 25 44 59 55 64 12 26 37 65 74 10 21 19 75+ 15 27 25 Yksin asuvat 75+ Miehet 14 16 20 Naiset 15 29 27 Pienituloisuus kohdistuu etenkin nuoriin ja yksinasuviin Suurin pienituloisten ryhmä 75 vuotta täyttäneet Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilaston palveluaineisto 14

Miten eläkeläisten väliset toimeentuloerot ovat kehittyneet?

Miesten ja naisten välinen ero eläkkeissä kaventunut Keskimääräisen kokonaiseläkkeen taso ja rakenne sukupuolen mukaan 1995 2015, /kk vuoden 2015 rahassa /kk 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 Miehet Naiset Perheeläke Kelan eläke Työeläke noussut naisilla 112 %, miehillä 58 % 800 600 400 200 Oma työeläke Nousua selittää mm. naisten lisääntynyt työssäkäynti 0 95 00 05 10 15 95 00 05 10 15 16

Ikäryhmien väliset erot kasvaneet, korkein eläke 65 74-vuotiailla /kk 1 800 Keskimääräinen kokonaiseläke iän mukaan 1995-2015, /kk vuoden 2015 rahassa 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 Alle 55- vuotiaiden eläke ei ole noussut reaalisesti 400 200 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 16 54 55 64 65 74 75 84 85 Kaikki 17

Tuloerot niin eläkeläisten välillä kuin koko väestössäkin kasvaneet hieman % 30 Ekvivalenttitulojen Gini-kerroin 1995 2014, % 25 20 15 10 5 Gini-kerroin on tulojaon tasaisuutta kuvaava mittari. Mitä suurempi on kertoimen arvo, sitä suuremmat ovat tuloerot. Eläkeläiset Työssäkäyvät Kaikki 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilaston palveluaineisto. 18

Miltä suomalaisten eläkeläisten toimeentulo näyttää kansainvälisessä vertailussa?

Eläkeikäisten tulojen ostovoima hieman eurooppalaista keskitasoa parempi Luxemburg Itävalta Saksa Alankomaat Britannia Ranska Ruotsi Italia Belgia Tanska Suomi Irlanti Slovenia Espanja Malta Kreikka Kypros Portugali Tsekki Unkari Puola Viro Slovakia Liettua Latvia Kroatia Bulgaria Romania EU15 keskiarvo EU keskiarvo Eläkeikäisten (65+) vuosimediaanitulon ostovoima EU:n jäsenmaissa vuosina 2004 ja 2013 0 10 000 20 000 30 000, ppp Luxemburg Itävalta Ranska Saksa Ruotsi Alankomaat Tanska Suomi Belgia Italia Britannia Irlanti Espanja Slovenia Malta Kypros Tsekki Portugali Puola Slovakia Kreikka Unkari Kroatia Viro Liettua Bulgaria Latvia Romania EU15 keskiarvo EU keskiarvo 2004 2013 0 10 000 20 000 30 000, ppp Lähde: EU-SILC aineisto 20

Eläkeikäisten väliset tuloerot pienempiä kuin EU:ssa keskimäärin Eläkeikäisten (65+) ja alle 65-vuotiaiden käytettävissä olevan ekvivalenttirahatulon 80/20-suhde vuonna 2013 8 7 6 5 4 3 80/20-suhde: ylimmän ja alimman tuloviidenneksen mediaanitulojen suhde 2 1 0 PT CY RO HR FR IT ES LV UK BG DE IE EL AT LT DK LU SE SI NL PL MT FI BE HU CZ SK EE EU ka. EU15 ka. alle 65 65+ Lähde: EU-SILC aineisto 21

Eläkeikäisten köyhyysriski eurooppalaista keskitasoa % 35 30 25 20 15 10 5 Köyhyysriskirajan (60% mediaanitulosta) alla elävien väestöosuus eläkeikäisistä (65+) vuonna 2013 Yksinasuvien, naisten ja yli 74-vuotiaiden köyhyysriski EU-keskitasoa korkeampi 0 EE LV HR BG CY LT UK SI MT SE DE BE FI RO PT EL AT IT PL ES IE DK FR CZ LU SK NL HU EU ka. EU15 ka. Lähde: EU-SILC aineisto 22

Eläkeikäisten kokemat toimeentulovaikeudet ja vakava aineellinen puute selvästi EU-keskitasoa vähäisempää Toimeentulovaikeudet (65+), 2014 Vakava aineellinen puute (65+), 2014 Kreikka Bulgaria Kroatia Romania Liettua Latvia Unkari Slovakia Portugali Kypros Italia Viro Puola Tsekki Slovenia Espanja Irlanti Malta Ranska Belgia Itävalta Britannia Alankomaat Tanska Suomi Saksa Luxemburg Ruotsi EU keskiarvo EU15 keskiarvo 17.7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % suuria vaikeuksia vaikeuksia hieman vaikeuksia Bulgaria Romania Latvia Liettua Unkari Kreikka Kroatia Portugali Puola Slovakia Italia Malta Kypros Slovenia Viro Tsekki Saksa Irlanti Ranska Espanja Belgia Itävalta Britannia Suomi Alankomaat Tanska Ruotsi Luxemburg EU ka. EU15 ka. 1.7 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Lähde: EU-SILC aineisto 23

Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) 2017. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2017. Helsinki: Eläketurvakeskus. Tutkimus ETK:n julkaisupalvelussa