Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 1
KESKUSRIKOSPOLIISI Jokiniemenkuja 4, 01370 Vantaa Postiosoite: PL 285, 01301 Vantaa Puhelin 0295 480141 krp-kirjaamo@poliisi.fi www.poliisi.fi/krp Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 2
SISÄLLYS 1. JOHDON KATSAUS... 4 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS... 6 3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 9 3.1 VALVONTA JA HÄLYTYSTOIMINTA... 9 3.2 RIKOSTORJUNTA... 9 3.3 LUPAHALLINTO... 21 3.4 YHTEISET PALVELUT... 22 3.4.1 Rikostorjunnan asiantuntijapalvelut... 22 3.4.2 Rikostorjunnan ja tutkintamenetelmien kehittäminen... 37 3.4.3 Muut yhteiset palvelut... 39 3.5 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS... 43 3.6 YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA... 43 4. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 44 4.1 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 44 4.2 HENKILÖSTÖ... 46 4.2.1 Rekrytointi... 49 4.2.2 Työsuojelu ja työhyvinvointi... 49 4.2.3 Osaamisen kehittäminen... 51 5. TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 52 ALLEKIRJOITUKSET... 61 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 3
1. JOHDON KATSAUS Vuoden 2015 loppupuolella tapahtuneet merkittävät muutokset toimintaympäristössä loivat omat haasteensa Keskusrikospoliisin toiminnan ja talouden suunnittelulle 2016. Lähtökohtaisesti tavoitteena oli toiminnan säilyttäminen kahden edellisvuoden tasolla. Tavoiteasettelussa korostui periaate koko poliisin toiminnan tukemisesta rikostorjunnassa. Keskusrikospoliisin resurssit mitoitettiin vastaamaan sen tehtäviä ja tavoiteltua toiminnan tasoa sekä asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Keskusrikospoliisi jatkoi vuonna 2014 vahvistetun strategiansa täytäntöönpanoa lähinnä prosesseja ja toimintamalleja edelleen kehittämällä. Syksyllä 2016 tehdyssä välitarkastelussa strategian todettiin olevan edelleen ajan tasalla. Samalla todettiin, että virasto on strategiansa avulla onnistunut, resurssiensa yhteiskäyttöä hyödyntäen, operatiivisen toimintansa painottamisessa toimintaympäristön edellyttämällä tavalla. Osana strategiansa toteuttamista virasto kehitti ja otti toukokuussa käyttöön poliisin intranetissä sijaitsevan palveluportaalin, joka on poliisin yksiköille tarkoitettu yhden luukun kanava Keskusrikospoliisin operatiivisen toiminnan palveluihin. Portaalin pääsivun kävijämäärä oli vuoden loppuun mennessä yli 3.500. Keskusrikospoliisin alueyksiköt vastasivat osaltaan palveluperiaatteen toteutumisesta pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Operatiivisessa toiminnassa korostui rikostorjuntaan liittyvän yhteistoiminnan edelleen kehittäminen, syventäminen ja koordinointi sekä paikallispoliisin monipuolinen reaaliaikainen tukeminen laajalla keinovalikoimalla eri tehtävissä ja tilanteissa. Operatiivista toimintaa painotettiin yhä enemmän terrorismirikosten torjuntaan ja sotarikosten tutkintaan. Uudistetun käytännön mukaisesti toiminnan tulokset pääsääntöisesti kirjautuivat yhdessätekemiseen osallistuneille paikallispoliisiyksiköille, mikä näkyy osin viraston tunnuslukukehityksessä. Rikostorjunnan valtakunnallisten asiantuntijapalveluiden osalta kyettiin ylläpitämään tavoiteltu laatutaso ja palvelujen saatavuus. Viraston päivystystoiminnot sekä tehtävät lukuisten eri toimintojen kansallisena keskuksena palvelivat tehokkaasti koko poliisia. Tilanne- ja torjuntakuvan ylläpitoa sekä siihen liittyvää raportointia kehitettiin edelleen. Osana poliisin uhka-arviotoimintaa Keskusrikospoliisissa vuoden 2016 alusta lukien käyttöönotettu Uhkat-toiminto käynnistyi hyvin ja sen valtakunnallinen tuki koettiin poliisilaitoksissa tärkeäksi. Keskusrikospoliisiin perustettiin poliisin ylijohdon ohjauksesta ja tuella 1.4.2016 lukien turvapaikkaprosessiin liittyvä rikostorjuntaa ja turvallisuutta tukeva keskitetty toiminto (Tupa-toiminto), jonka tavoitteena on turvata riittävä tiedonsaanti ja oikea-aikainen tiedonkulku eri viranomaisten välillä tilanteessa, jossa turvapaikkatutkinta siirtyi 1.3.2016 lukien poliisilta Maahanmuuttoviraston vastuulle. Toiminta jatkuu Poliisihallituksen ohjauksessa vuoden 2017 loppuun asti. Eräs Keskusrikospoliisin lakisääteisistä tehtävistä on rikostorjunnan ja tutkintamenetelmien kehittäminen. Rikostorjunnan nykyisen tason säilyttäminen voimavarakehityksen heiketessä edellyttää muun muassa kustannustehokkaiden teknisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. Vuonna 2016 Keskusrikospoliisissa käynnistettiin tai oli käynnissä 11 hankerahoituksella rahoitettua kehittämishanketta sekä useita muita kehittämisprojekteja. Valtionhallinnon Kieku-järjestelmän ja poliisin uuden työajanseurantajärjestelmän käyttöönotot työllistivät merkittävästi Keskusrikospoliisin henkilöstöä myös vuoden 2016 aikana. Samalla virastossa kehitettiin sekä henkilöstö- että taloushallinnon prosesseja Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 4
ja toimintatapoja. Myös sisäistä hankintatoimen prosessia ja ohjeistusta kehitettiin kertomusvuoden aikana. Henkilöstöbarometrituloksiin 2015 liittyen virastossa käynnistettiin Valtiokonttorin rahoittama Kaiku-hanke työyhteisön toiminnan ja johtamisen kehittämiseksi. Toimitilojen osalta ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Keskusrikospoliisin voidaan katsoa saavuttaneen sille asetetut, vuoden 2016 tulossopimukseen kirjatut tulostavoitteet sekä onnistuneen toimintansa ja taloutensa yhteensovittamisessa. Viraston laajaan tulosmittaristoon sisältyvien yksittäisten tulosmittaritunnuslukujen perusteella kehittämiskohteiksi tunnistettiin lähinnä rikoshyödyn takaisinsaanti, talousrikosjuttujen läpivirtaus ja rikosteknisten tutkimusten eräiden tutkimusalueiden vasteajat. Keskusrikospoliisi tulee vuoden 2017 toiminnassaan kiinnittämään erityistä huomiota näiden asioiden kuntoon saattamiseen. Keskusrikospoliisin näkemyksen mukaan virasto kykeni kertomusvuonna vastaamaan sitä koskeneisiin eri tahojen odotuksiin, mikä on osoitus henkilöstön vahvasta osaamisesta ja sitoutumisesta tehtäviinsä. Muun muassa johdon virastossa säännöllisesti tekemien yksikkövierailujen ja muiden tapaamisten yhteydessä on ollut todettavissa, että toimintavuoden haasteista huolimatta henkilöstön työtyytyväisyys vaikuttaa säilyneen korkealla tasolla. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 5
2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Operatiivinen toiminta Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta Vakava ja järjestäytynyt rikollisuus heikentää merkittävästi laillista taloutta ja koko yhteiskuntaa. Rikollinen toiminta rapauttaa valtioiden, yhteisöjen ja kansalaisten turvallisuutta ja taloutta. Rikoshyödyn investoiminen lailliseen talouteen vahvistaa järjestäytyneiden rikollisryhmien vaikutusvaltaa yhteiskunnassa sekä vakiinnuttaa laittomia ja kilpailua vääristäviä liiketoimintatapoja. Europolin uhka-arvioissa (SOCTA) korostetaan, että suunnitelmallinen rikollisuus on teollistunut tietoverkossa välitettäviksi rikollisiksi palveluiksi. Merkittävät rikollisryhmät verkostoituvat yli rajojen ja rikoksenteon verkostot ovat rakenteeltaan tarkoituksenmukaisesti joustavia. Liiketoiminnan kansainvälisyys, maailmanlaajuinen kuljetusinfrastruktuuri ja tieto- ja viestintäteknologia mahdollistavat vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden uudenlaiset toimintarakenteet ja ulottuvuudet. Keväällä 2015 julkaistun Organised Crime Portfolio -tutkimuksen mukaan monet muut rikollisuuden alat ovat jo huumausainerikollisuutta tuottoisampia. EU-tasolla tällaisia tehokkaasti myös yritysrakenteita hyödyntäviä rikollisuuden aloja ovat muun muassa petos- ja tuoteväärennysrikollisuus. Vaikka rikolliset toimivat kansallisten rajojen estämättä, silti etniset, kielelliset ja sosiaaliset siteet vaikuttavat rikollisuutta hallitsevien ydinryhmien koostumukseen. Myös kriisit ohjaavat järjestäytyneitä rikollisryhmiä sopeutumaan ja hyödyntämään uusia mahdollisuuksia ja tarjoavat kasvualustaa uudelle rikolliselle toiminnalle. Verkossa rikollisten markkinat ovat maailmanlaajuiset ja suuria määriä rikoksia voidaan toteuttaa nopeammin, laajemmin ja yksinkertaisemmin kuin koskaan ennen. Samalla syntyy jatkuvasti uusia rikoksenteon muotoja. Lähitulevaisuudessa tietoverkkohyökkäysten mittasuhteet, tekninen taso, lukumäärä, lajityypit sekä uhrien ja taloudellisten vahinkojen määrä kasvavat huomattavasti. Tietoverkon hämäräfoorumit liittävät kotimaisia ja kansainvälisiä huumausainemarkkinoita toisiinsa yhä saumattomammin. Anastettu omaisuus muutetaan rahaksi suurelta osin tietoverkossa tarjolla olevilla välineillä; ihmiskaupan eri muodot tukeutuvat tietoverkkopalveluihin ja rikollisryhmien jalansijan varmistavat aseet hankitaan yhä useammin kansainvälisiltä markkinoilta verkon kautta. Toimiva rikostorjunta edellyttää viranomaisilta tehokasta ja nopeaa rajat ylittävää yhteistyötä ja tiedonhankintaa. Tunnukselliset rikollisjengit ovat edelleen kasvattaneet Suomessa sekä jalansijaansa että näkyvyyttään. Rikollisjengeistä koituvaa uhkaa kasvattaa Euroopassa parin viime vuoden aikana havaittu uusien, etenkin ulkomaalaistaustaisia rikollisia rekrytoivien jengiorganisaatioiden muodostuminen ja nopea leviäminen sekä jengiytymisestä koituva väkivallan kierre, joka on kärjistynyt muun muassa Tanskassa ja Ruotsissa. Jengien hallitsemassa ympäristössä rikoksia tehdään ja velkoja peritään kurinalaisesti jengiväkivallan uhalla. Jengipelote vaikeuttaa rikosten selvittämistä ja kasvattaa kokonaisrikollisuutta. Rikollisrahoittajat ja näiden hallitsemat yritykset, jengiläiset ja muut rikolliset verkostoituvat ja hyödyntävät toisiaan. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 6
Tunnuksellisten rikollisjengien määrä on lähes kolminkertaistunut 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen luvuista. Tammikuussa 2017 Suomessa on aloittanut toimintansa jälleen uusi, muualla Euroopassa voimakkaasti levinnyt väkivaltainen prosenttijengiorganisaatio, joka kokoaa jäsenistöönsä etenkin ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Suomessa rikoksia tekevistä ulkomaalaisrikollisista merkittävä osa toimii järjestäytyneesti muissakin lähialueen maissa. Varsinkin Virosta, Liettuasta ja Romaniasta tulevia rikollisia vaikuttaa sekä liikkuvassa omaisuusrikollisuudessa että monilla muilla rikollisuuden aloilla. Romanialaisrikolliset toimivat entistä aktiivisemmin huumausainerikollisuudessa, ja nigerialaisrikollisten organisoima paritusrikollisuus kasvaa myös Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Rikosvastuun toteuttamiseksi rikoskokonaisuudet on tunnistettava ja tutkittava usein kansainvälisenä yhteistyönä. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan toimintaympäristö on muutaman viimeksi kuluneen vuoden aikana monimutkaistunut ja laajentunut huomattavasti. Havaittavissa on myös useita merkkejä siitä, että suunnitelmalliseen rikolliseen toimintaan liittyvän väkivallan uhka on kasvamassa merkittävästi Suomessakin. Keskusrikospoliisin tavoitteena on toimenpiteidensä suuntaaminen tietojohtoisesti senkaltaisiin järjestäytyneen rikollisuuden kohteisiin, että torjuntatoimet tuottavat onnistuessaan merkittävää vaikuttavuutta. Osaltaan vaikuttavuutta lisää rikollisryhmän rikollisen toiminnan ja organisaation tai verkoston kokonaisvaltaiseen paljastamiseen tähtäävä toiminta. Muun vakavan rikollisuuden torjunta Keskusrikospoliisi pyrkii vahvistamaan kansalaisten luottamusta rikosvastuun toteutumiseen tutkimalla yhteiskunnallisesti vahingollisimpia rikoksia, joina voidaan pitää henkirikoksia sekä rikollisuutta, jolla vaikutetaan järjestäytyneen yhteiskunnan rakenteisiin taikka sen keskeisten mekanismien toimivuuteen ja luotettavuuteen. Keskusrikospoliisi tutki vuonna 2016 useita kansallisesti ja myös kansainvälisesti merkittäviä lahjus-, rahanpesu- ja tietoverkkorikoksia sekä vakavia yksilörikoksia. Kuvatun kaltaisten rikosten tutkinnasta julkisuuteen annetuilla tiedoilla vahvistettiin kansalaisten luottamusta rikosvastuun toteutumiseen, aikaansaatiin ennalta estävää vaikutusta sekä lisättiin samalla torjunnan vaikuttavuutta. Rikostorjunnan asiantuntijapalvelut Keskusrikospoliisin keskeisenä tehtävänä on tuottaa ja kehittää asiantuntijapalveluita lainvalvontaviranomaisille. Rikostiedustelullisten, poliisin kansainväliseen yhteistyöhön liittyvien sekä rikosteknisten asiantuntijapalveluiden valtakunnallinen keskittäminen ja kansainvälinen yhteistyö mahdollistivat kustannustehokkuuden sekä riittävän erikoistumisen palvelutuotannossa. Keskusrikospoliisin vuonna 2016 tarjoamat rikostorjunnan valtakunnalliset asiantuntijapalvelut kyettiin joitain pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta tuottamaan kysyntää vastaavasti ja niiden avulla voitiin tehostaa merkittävästi rikostorjuntaa. Palveluilla oli monissa tapauksissa ratkaiseva merkitys vakavien rikosten ennalta estämiseksi, tutkinnan suuntaamiseen, näytön saamiseen, rikosten sarjoittamiseen sekä rikosten selvittämiseen esitutkinnassa ja sitä kautta selkeästi myös koko poliisin ja myös muiden esitutkintaviranomaisten toiminnan vaikuttavuuteen. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 7
Rikostorjunnan ja tutkintamenetelmien kehittäminen Rikostorjunnan ja rikostorjuntamenetelmien kehittäminen on Keskusrikospoliisin lakisääteinen tehtävä. Kehittämistoiminnan keskeisenä tavoitteena on toimintaympäristön ja turvallisuusriskien muutokseen sekä tulevaisuuden uhkakuvaan perustuva poliisin operatiivisen suorituskyvyn materiaalinen, menetelmällinen ja tiedollinen kehittäminen. Kehittämistoimintaa toteutetaan Keskusrikospoliisin strategian mukaisesti ja operatiivisen toiminnan tarpeiden lähtökohdista. Päämääränä on ottaa käyttöön parhaimmat mahdolliset käytännöt sekä varmistaa toiminnan mahdollisimman hyvä kustannustehokkuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Keskusrikospoliisissa oli vuonna 2016 käynnissä tai käynnistettiin useita erillisrahoitteisia kehittämishankkeita ja -projekteja. Tämän lisäksi kehittämistä tapahtui jatkuvana toiminnan parantamisena operatiivisen toiminnan ohessa. Kehittämistoiminnan painopisteet olivat vuonna 2016 uusien ja innovatiivisten kehittämisen toimintatapojen havainnoinnissa, kehittämistoimien ja kehittämisprosessin laadullisessa tarkastelussa sekä ulkopuolisen rahoituksen osalta tulevien rahoituskausien rahoitusohjelmien kohdentumiseen vaikuttamisessa siten, että ohjelmat sisällöllisesti vastaisivat mahdollisimman hyvin Keskusrikospoliisin tulevia tarpeita. Kehittämishankkeet ja niiden rahoitus määritetään vuosittain Poliisihallituksen ja Keskusrikospoliisin välisessä tulossopimuksessa. Poliisin suorituskyvyn varmistamiseksi sekä tuottavuuden kehittämiseksi oli vuoden 2016 poliisin yhteisissä tulostavoitteissa tavoitteeksi asetettu muun muassa keskeisien sisäisen turvallisuuden-, tutkimuksen- ja kehityksen rahastojen käyttö. Vuonna 2016 Keskusrikospoliisin operoimista hankkeista seitsemää toteutettiin Euroopan unionin Sisäisen turvallisuuden rahaston poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjumista sekä kriisinhallintaa koskevan rahoitusvälineen ISF-P -rahoituksella, jonka myöntämisestä kansallisena viranomaisena vastaa Sisäministeriö. Useiden uusien kehittämishankkeiden aloittaminen ja läpivieminen on monessa tapauksessa mahdollista ainoastaan, jos hankkeille saadaan poliisin rahoituksen lisäksi ulkopuolista rahoitusta. Poliisin kiristyvä rahoitustilanne sekä kehittämishankkeille myönnetty ulkopuolinen rahoitus edellyttävät hankkeiden tuloksellisuuden entistä hallitumpaa ja laadukkaampaa seurantaa. Vuonna 2016 hankkeiden hallinnointi-, seuranta- ja raportointimenettelyt toteutettiin Poliisihallituksen ylläpitämässä Hankesalkku-sovelluksessa. Ulkopuolista ISF-P -rahoitusta saaneet hankkeet hallinnoitiin ja raportoitiin rahoituksen kansallisen viranomaisen määräyksen mukaisesti. Useat Keskusrikospoliisin kehittämishankkeet ja -projektit ovat kestoltaan monivuotisia ja sisältävät useita erilaisia kehittämiskokonaisuuksia. Hankkeiden ja projektien tulostavoitteiden saavuttamista ja käytettyjä resursseja seurataan koko hankkeen ajan sekä strategian että tulostavoitteiden näkökulmasta. Kehittämisen vaikuttavuutta organisaatiossa voidaan arvioida siinä vaiheessa, kun uusi toiminta vakiintuu osaksi operatiivista toimintaa. Hankkeen tai projektin toteutunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus on nähtävissä vasta pidemmällä aikavälillä poliisin toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 8
3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 3.1 Valvonta ja hälytystoiminta Keskusrikospoliisilla ei ollut valvontaan ja hälytystoimintaan liittyviä tulostavoitteita vuonna 2016. 3.2 Rikostorjunta Kohdassa käsitellään vain Keskusrikospoliisin operatiivista toimintaa. Rikostorjunnan asiantuntijapalveluita tarkastellaan jäljempänä kohdassa 3.4.1. Tulostavoitteet 2016 Poliisin yhteiset tavoitteet Varmistetaan toimenpiteet, joilla kyetään säilyttämään vuoden 2014 toiminnan taso rikostorjunnan painopistealueilla. Keskusrikospoliisin tehtävänä on toimialaansa liittyen tukea koko poliisin toimintaa. Tehostetaan järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja väkivaltaisen ekstremismin torjuntaa ja kitketään harmaan talouden rikollisuutta monipuolisella keinovalikoimalla. Keskusrikospoliisi varmistaa talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan kohdennettujen ja Poliisihallituksen määrittelemien minimiresurssien täysimääräisen käytön. Toteutetaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategiaa ja sen pohjalta luotuja poliisin toimintalinjauksia. Torjutaan tietoverkkorikollisuutta ja kehitetään tietoverkkorikostorjunnan osaamista kyberstrategian linjausten mukaisesti. Keskusrikospoliisin Kyberrikostorjuntakeskus toimii vakavan tietoverkkorikollisuuden ennalta estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä kiinteässä yhteistyössä muiden poliisiyksiköiden kanssa ja huolehtii yksiköiden tarvitsemista palveluista. Ennalta estävän toiminnan johdetuilla rakenteilla ja prosesseilla tavoitellaan ennalta estävän toiminnan yhdenmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Toiminta ja päätöksenteko perustuvat tietojohtoisuuteen ja strategisiin analyyseihin. Toiminnassa korostuu poliisin kaikkien toimintojen prosessien yhteisvaikuttavuus sekä strategiset kumppanuudet. Osana ennalta estävän toiminnan kokonaisuutta Keskusrikospoliisi tukee johdettua nettipoliisitoimintaa, jonka vaikuttavuutta kehitetään koko poliisitoimintaa tukevista lähtökohdista. Keskusrikospoliisin omat tavoitteet Koordinoidaan vakavimman rikollisuuden torjuntaa ja keskitytään laajaa keinovalikoimaa käyttäen erityisesti johtorakenteiden ja rahoittajien toimintaedellytysten heikentämiseen sekä rikoshyödyn poisottoon järjestäytyneen rikollisuuden ja vakavimman huumausainerikollisuuden torjunnassa. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta sopeutetaan kokonaisresursseihin, jotka kohdennetaan erityisesti Keskusrikospoliisin tehtävämääräyksen mukaisiin tehtäviin, kuten korruptio-, arvopaperimarkkina-, ympäristö-, rahanpesu-, tietotekniikka- ja kyberrikosten torjuntaan. Huomioidaan rikostorjunnan osalta vahvistetut PTR-painopistealueet, muut vastaavat ylemmän tason painotukset ja prioriteetit sekä Suojelupoliisin kanssa erityisesti terrorismin torjunnan osalta tehtävä yhteistyö toiminnan suunnittelussa ja juttuvalinnoissa. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 9
Tehostetaan rikoshyödyn takaisinsaantia sekä talousrikostorjunnassa että huumausainerikostorjunnassa. Turvapaikkatilanteeseen liittyvien toimintaympäristömuutosten johdosta painotetaan toimintaa tilanteen edellyttämällä tavalla erityisesti torjunta- ja tilannekuvan ylläpitämiseen, analyysien ja raporttien tuottamiseen, asiakirja- ja äänitutkimuksiin, niin sanottujen viharikosten ja turvapaikanhakijoiden sisäisistä jännitteistä johtuvien rikosten ennalta estämiseen ja paljastamiseen, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, sotarikosten tutkintaan sekä terrorismirikosten ja niihin liittyvien liitännäisrikosten torjuntaan. Kyberrikostorjuntaan liittyen tuetaan muita poliisiyksiköitä muun muassa vakavien rikosten tutkinnan alkutoimilla, lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan koordinoinnilla, salaisilla tiedonhankintakeinoilla, ilmiö- ja kiiretilanne-tiedottamisella, kohdennetulla seurannalla, operatiivisella analyysitoiminnalla, neuvontapalveluilla, tietoteknisen tutkinnan operatiivisilla palveluilla, tilannekuvan tuottamisella ja oikeudellisilla palveluilla. Tuloksen ja toiminnan arvioinnissa käytettävät tunnusluvut Toiminnan seuraamisessa on tilastoinnin lähteenä käytetty pääosin poliisin tulostietojärjestelmää (PolStat), mutta myös yksiköiden omaa seurantaa sekä viraston käytössä olevia talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä. Poliisihallituksen kanssa sovitusti rikosilmoitusta ei pääsääntöisesti enää kirjata tai siirretä virastolle vaikka jutun tutkinnanjohtaja tai yleisjohtaja nimetään Keskusrikospoliisista. Rikostorjunnan tunnusluvut tilastoituvat sille poliisiyksikölle, jonka nimiin rikosilmoitus kirjataan. Virastoilla ei toistaiseksi ole erillistä seurantaa siitä, miltä osin tunnusluvut ovat sen vastaamissa jutuissa uusien järjestelyiden johdosta tilastoituneet aluevastuuperiaatteen mukaisille paikallispoliisiyksiköille. Alla olevaan taulukkoon ei ole sisällytetty vuoden 2015 työaika- ja kustannustietoja, koska niitä ei ollut mahdollista raportoida poliisin uuden työaikajärjestelmän käyttöönotosta ja seurantamenetelmän vaihtumisesta johtuneiden haasteiden vuoksi. Tutkinnan kustannusten 2016 laskenta on toteutettu käyttäen talous- ja henkilöstöhallinnon seurantajärjestelmiä. Tasomuutokset johtuvat seurantakoodiston uudistamisesta vuodelle 2016. Muuttuneista seurantamenetelmistä johtuen vuodet eivät ole vertailukelpoisia keskenään, vaikka laskennassa on pyritty soveltamaan aiemmin tehtyjä linjauksia. Tutkinnan työaikaan on otettu mukaan mahdollisimman lähelle entisiä työaikakoodeja vastaavien koodien kertymä (rikostorjunnan kokonaisuus pois lukien rikostorjunnan tuki- ja asiantuntijatehtävät). Lisäksi laskelmassa on kohdistettu tutkinnan työaikaan kohdentamattomista tunneista se suhteellinen osuus, joka kohdennetusta työajasta jyvittyy tutkinnalle. Poliisihallinnon työaikakoodiston uudistamisen yhteydessä alkuvuonna 2016 luovuttiin mahdollisuudesta eritellä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan käytetty työaika rikoslajikohtaisesti, minkä vuoksi Keskusrikospoliisin ei ole enää mahdollista raportoida esimerkiksi huumausaine- ja omaisuusrikostutkintaan käytettyä työaikaa. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta rikostorjunta Toteuma 2014 Toteuma 2015 Tavoite 2016 Toteuma 2016 TALOUDELLISUUS Toimintamenomäärärahat, 1 000 euroa 58 516 55 367 60 000 52 841 Henkilötyövuodet, aktiivinen työaika 605 615 634 Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa 71 241 71 810 72 000 70 548 Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset) 104 368 104 526 104 000 102 596 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 10
Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta rikostorjunta Toteuma 2014 Toteuma 2015 Tavoite 2016 Toteuma 2016 Yksikön omat taloudellisuusmittarit Tutkinnan kustannukset / päätetty rikos 49 367 47 000 41 086 Tutkinnan kustannukset / tutkinnan htv 136 568 136 000 118 951 RIHY / tutkinnan htv rikoshyödyn kokonaismäärä huumerikostutkinnassa talousrikostutkinnassa 72 821 10 008 184 889 80 000 10 000 180 000 7 778 19 205 Rikostutkintaan käytetyn työajan osuus viraston kokonaistyöajasta 42,5 43 39 JR-rikollisuuden torjuntaan käytetyt htv (sis. mm. jr-tal.rik.torjunnan) Talousrikostorjuntaan käytetyt htv (ei sis. jr-tal.rik.torjuntaa) TUOTTAVUUS Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/henkilötyövuodet) 1,15 1,3 1,12 Yksikön omat tuottavuusmittarit Päätetyt rikokset / tutkinnan htv 2,77 3 2,9 Päätetyt talousrikosjutut / talousrikos tutkinnan htv 0,48 2,5 1,3 PALVELUKYKY JA LAATU Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), prosenttia, vähintään 88,8 100 99 97,5 Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), keskiarvo, vrk 318 477 300 446 Omaisuusrikosten selvitystaso, prosenttia, vähintään 61,2 100 97 94,2 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, prosenttia, vähintään - henkirikokset - pahoinpitelyrikokset 167 49 40 100 16 82 170 48 100 100 118 56 77,3 100 Päätettyjen talousrikosten tutkintaaika, keskiarvo, vrk, enintään 497 914 365 609 Yksikön omat palvelukyky ja laatumittarit Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU-ryhmät ja muut ryhmät) 90 90 80 90 Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä 1 000 1 000 1 000 1 000 Esitutkinnan kohteena olevien JRjäsenten lkm / tiedossa olevat ryhmien jäsenet (%) 44 50 40 40 Jr-torjunnan operaatiot - yhteensä - jotka koskevat jäseniä/vaikuttajia - jotka toteutetaan kohdetorjuntaoperaatioina 33 15 3 25 6 6 30 15 10 25 2 3 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 11
Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta rikostorjunta Kansainvälisten yhteisten tutkintaryhmien ja operaatioiden lukumäärä JIT, toteutunut /ehdotetut, kpl Toteuma 2014 6 30 Toteuma 2015 3 21 Tavoite 2016 4 25 Toteuma 2016 Muut kv-operaatiot Kohdetorjuntaoperaatiot, joissa yleisjohtajuus on KRP:n vastuulla 4 6 10 4 Henkirikosjutut, joiden tutkinnan alkutoimissa KRP on tukenut tutkintavastuussa olevaa paikallispoliisia 3 5 10 Laajat tietotekniikkarikosjutut, joiden tutkinnan alkutoimissa KRP on tukenut tutkintavastuussa olevaa paikallispoliisia 3 5 10 5 SUORITTEET (koskee vain poliisitointa, PolStat: tutkiva yksikkö = poliisi) Kaikki selvitetyt rikokset, määrä 711 688 750 718 Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä 697 687 745 707 Päätettyjen talousrikosten määrä 47 181 150 115 Avoinna olevien talousrikosten määrä 240 189 150 173 Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä 151 149 150 95 Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa 17,9 8,97 18 1,69 Haltuun saatu rikoshyöty huumausainerikoksissa (netto), milj. euroa 0,68 0,207 1 0,1 Haltuun saatu rikoshyöty muu rikos (netto), milj. euroa 0,1 0,1 1 0,14 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä, kpl - henkirikokset - pahoinpitelyrikokset Jr-luokitellut jutut 128 126 150 114 Yksikön omat suoritemittarit Jr-kriteetin käyttäminen koventamisperusteena esitutkintapöytäkirjassa, kpl 1 0-5 15 8 25 11 15 10 2 23 22 6 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 12
Operatiivisen toiminnan tunnuslukuja vuosilta 2011 2016 Kaikki rikokset 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tietoon tulleet rikoslakirikokset 751 749 973 785 686 725 Selvitetyt rikokset 881 833 770 697 687 707 Selvitys-% 117,3 111 79,1 88,8 100 97,5 Tutkinta-aika ka. vrk päätetyt 469 310 280 318 477 446 Tutkintaan käytetty työaika (htv) 259 254 265 257 248 Selvitetyt rikokset/htv 3,4 3,35 2,9 2,71 2,9 Tutkinnan kustannukset, M 33,5 34,5 35,6 35,1 29,5 Tutkinnan kustannukset /selvitetty rikos 38 025 40 530 46 179 49 367 41 086 Huumausainerikokset Tietoon tulleet rikokset, joista 186 149 221 198 180 120 * törkeitä rikoksia 147 116 184 151 149 95 Selvitetyt rikokset, joista 199 179 198 154 128 162 * törkeitä rikoksia 155 116 149 116 104 131 Rikosten selvitysaste, joista 107 116 89,6 77,8 71,1 135 * törkeitä rikoksia 105,4 100 81 76,8 69,8 137,9 Huumerikosten tutkinta-aika ka. vrk, joista 273 218 229 192 214 592 * törkeiden rikosten tutkinta-aika 287 269 252 221 201 679 Yksilöön kohdistuneet törkeät rikokset Tietoon tulleet rikokset, 15 11 20 10 32 26 joista * tappo 3 2 0 1 3 1 * tapon yritys 2 0 0 0 2 2 * murha 3 4 4 4 6 2 * murhan yritys 3 1 11 0 2 15 Selvitetyt rikokset 10 10 16 10 2 23 Selvitys-% 66,7 90,9 80 100 37,5 88,5 Tutkinta-aika ka. vrk 330 145 96 127 117 221 Omaisuusrikokset Tietoon tulleet rikokset 418 424 322 305 309 346 Selvitetyt rikokset 794 497 405 276 450 326 Selvitys-% 190 117,2 125 90,5 145 94,2 Tutkinta-aika ka. vrk 376 612 430 356 590 466 Talousrikokset Tietoon tulleet talousrikosjutut 154 157 137 107 107 86 Talousrikosjuttujen tutkinta-aika ka. vrk 554 357 385 405 914 609 Tutkintaan käytetty työaika (htv, sis. jr-tal.rik.torjunnan) 111 114 95 93 88 Avoimet talousrikosjutut vuoden lopussa 215 151 153 150 176 173 Rikoshyöty, M Rikosvahingot ilmoitetuissa jutuissa 38,4 91,0 39,57 9,06 11,5 14,2 207,8 1 204,94 225,37 241,95 Rikosvahingot avoimissa jutuissa 104,4 180,66 Takaisin saatu rikoshyöty yhteensä, josta 7,2 11,59 16,3 10,91 9,28 1,929 * takaisin saatu rikoshyöty, netto 7,1 11,55 14,38 6,39 9,22 1,920 * ulosottomiehelle osoitetut varat 0,18 0,04 1,93 4,52 0,06 0,009 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 13
Yhteenveto ja päätelmät Keskusrikospoliisin voidaan katsoa saavuttaneen sille rikostorjunnan osalta asetetut tulostavoitteet 2016. Huolimatta edellä todetusta tilastointitavan muutoksesta, jonka mukaan operatiivisen toiminnan tulokset kirjautuvat pääsääntöisesti paikallispoliisille, viraston vastuulle kirjattiin vuonna 2016 edellisvuotta suurempi määrä rikoksia. Myös päätettyjen rikosten määrä oli edelliskautta korkeampi. Rikosten keskimääräinen tutkinta-aika lyheni jonkin verran vuoteen 2015 verrattuna. Yksittäisten tunnuslukujen valossa tarkasteltuna rikostorjunnan haasteet ja kehittämiskohteet liittyvät erityisesti rikoshyödyn takaisinsaantiin ja talousrikosjuttujen läpimenoaikoihin, jolla on heijastusvaikutuksia muun muassa uusien juttujen sisäänottamiseen. Turvapaikkatilanteeseen liittyvien toimintaympäristömuutosten johdosta Keskusrikospoliisi painotti toimintaansa tilanteen edellyttämällä tavalla muun muassa sotarikosten tutkintaan sekä terrorismirikosten ja niihin liittyvien liitännäisrikosten torjuntaan. Virastossa oli vuonna 2016 tutkinnassa ja esiselvittelyssä yhteensä noin kolmekymmentä konfliktialueilla tapahtuneeksi epäiltyä sota- ja terrorismirikosta, mikä näkyy osin myös tunnusluvuissa. Maahantulotilanteen kehittymisestä johtunut resurssien suuntaaminen tilannekuvan mukaisesti priorisoituun toimintaan näyttäytyi väistämättä panostuksen ohenemisena ja sen myötä osin myös tuloksellisuutta ja työajan kehitystä kuvaavien tunnuslukujen alenemisena joillain toiminnan osa-alueilla. Muuttunut toimintaympäristö merkitsi muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan voimavarojen osittaista uudelleenkohdentamista, jonka vaikutus näkyy osin esimerkiksi huumausainerikostorjunnan tunnusluvuissa. Vuonna 2016 tutkittavaksi otettujen törkeiden huumausainerikosten määrä jäi alle viimevuosien keskiarvotason, mutta toisaalta päätettyjen rikosten määrä oli kahta edellisvuotta selkeästi korkeampi. Keskusrikospoliisi jatkoi, syyttäjä-tutkinnanjohtajan johdolla, osallistumistaan Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikön entistä päällikköä koskevan rikoskokonaisuuden tutkintaan, jossa muun muassa selvitettiin hasiksen salakuljetusta Hollannista ja sen levitystä Suomessa. Joulukuussa 2016 Helsingin käräjäoikeus antoi asiassa langettavan tuomion, joka ei ole vielä lainvoimainen. Keskusrikospoliisi käynnisti vuonna 2016 edellisvuotta vastaavasti yhteensä 25 uutta järjestäytyneiden rikollisryhmien rikollisen toiminnan paljastamiseen tähtäävää torjuntaoperaatiota. Operaatioiden määrä tosiasiallisesti vastaa asetettua tavoitetta (30 operaatiota), koska juttujen tutkinta pilkottiin monissa tapauksissa useisiin laajoihin alaoperaatioihin, joita Keskusrikospoliisi ei tilastoi erikseen. Suurin osa tapauksista hoidettiin yhteistyössä paikallispoliisiyksiköiden kanssa, joille myös tulokset pääsääntöisesti yhdessä tutkittavien juttujen oalta nykykäytännön mukaisesti kirjautuivat. Keskusrikospoliisin johtamassa valtakunnallisessa vakavan rikollisuuden kohdetorjuntamenettelyssä valittiin vuonna 2016 yhteensä viisi kohdetta, joista yksi paikallispoliisille, kolme viraston vastattavaksi ja yksi Tullin vastuulle. Vakavan rikollisuuden kohdetorjunta on poliisin ja muiden esitutkintaviranomaisten valtakunnallinen menettely, jolla nämä tahot sopivat yhteistyöstä vakavimpien, erityisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien rikosten ja rikoskokonaisuuksien paljastamiseksi ja tutkimiseksi. Tehtävämääräyksensä mukaisesti virasto vastaa myös paikallispoliisille valittujen kohdetorjuntaoperaatioiden koordinoinnista. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 14
Henkirikostutkintaan keskittyvällä yksiköllä oli tutkinnassaan useita uusia ja aiemmilta vuosilta siirtyneitä henkirikoksia, muita vakavia väkivaltarikoksia, järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä väkivaltarikosjuttuja, virkarikoksia, kuolemansyyn selvittämisiä ulkomailla, kansainvälisiä oikeusapuja sekä luovutustutkintoja, joiden määrä kohosi viime vuonna 85:een. Viraston johtovalmiuspäivystyksen puitteissa hoidettiin viime vuonna 69 eritasoista henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin liittyvää tehtävää. Niihin sisältyi useita tapauksia, joissa Keskusrikospoliisi tuki tutkinnasta vastaavaa paikallispoliisiyksikköä ilmi tulleen henkirikoksen tutkinnan alkutoimissa. Uudistetun toimintamallin johdosta virasto on aina henkirikoksen ilmi tultua yhteydessä aluevastuuperiaatteen mukaiseen paikallispoliisiyksikköön ja tarvittaessa nimeää jutulle heti alkuvaiheessa omia tutkijoitaan. Jutun tutkinnanjohtajuus otetaan tarvittaessa sovitusti Keskusrikospoliisille. Keskusrikospoliisilla oli viime vuonna aktiivitutkinnassaan reilut 40 talousrikosjuttukokonaisuutta, jotka painottuivat kansainvälistä torjuntayhteistyötä edellyttäviin vero-, korruptio-, immateriaalioikeus-, virka- ja arvopaperimarkkinarikoksiin. Usean kokonaisuuden tutkinta oli käynnistetty jo vuonna 2015 tai aiemmin. Vähentääkseen sisällä olevaa talousrikos-juttuvarantoaan, ja saadakseen päätökseen erityisesti kahta vuotta vanhempia juttuja, Keskusrikospoliisi kykeni vuoden 2016 aikana ottamaan vain rajallisen määrän uusia juttuja tutkittavakseen. Virasto kirjasi vuonna 2016 vastuulleen yhteensä 86 (2015: 107) uutta talousrikokseksi luokiteltua juttua (tavoite 150 uutta juttua). Keskusrikospoliisi päätti vuoden 2016 aikana yhteensä 115 (2015: 181) talousrikosjuttua (tavoite 150 päätettyä juttua). Viraston vastuulla oli kalenterivuoden päättyessä yhteensä 173 (2015: 189) talousrikosjuttua, joista yli 24 kuukauden ikäisiä juttuja oli 39 (2015: 58). Yli 24 kuukauden ikäisten talousrikosjuttujen osuus kaikista talousrikosjutuista oli 22,5 prosenttia (2015: 30,7). Keskusrikospoliisi pystyi edelleen selkeästi pienentämään sisällä olevaa juttuvarantoaan ja sai yli 24 kuukautta vanhempien juttujen määrän alenemaan alle viimevuosien keskiarvon. Päätettyjen talousrikosjuttujen keskimääräinen tutkinta-aika oli viime vuonna 609 (2015: 914) vuorokautta (tavoite 365 vuorokautta), joka on huomattavasti edellisvuotta alhaisempi. Keskimääräisen tutkinta-ajan tavoitetta ei saavutettu pääosin siksi, että suunnitelman mukaisesti päätökseen saatettiin nimenomaan vanhimpia juttukantaan sisältyviä juttuja. Sisälläolo-keskiarvo päätetyissä jutuissa oli 635 vuorokautta. Tavoitetaso 365 vuorokautta on, Keskusrikospoliisin vastuulla olevien talousrikosjuttujen luonteesta johtuen, huomattavan korkea. Vuodelle 2017 suunniteltu tavoitetaso on 500 vuorokautta, joka vastaa valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä koko poliisin osalta määriteltyä tavoitetta. Talousrikosjuttujen sisäänottoa ja päätökseen saattamista koskevat linjaukset heijastuivat myös rikoshyödyn takaisinsaantiin talousrikosjutuissa. Takaisin saadun rikoshyödyn määrä oli yhteensä 1.688.948 (2015: 8.971.481) euroa (tavoite 18 M ). Turvaamistoimet olivat yhteensä 775.692 euroa. Keskusrikospoliisin tutkintavastuulla oli useita vakavia kansainvälisiä tietoverkkorikosjuttuja, jotka koskivat muun muassa laajoja verkkohyökkäyksiä ja massiivisia haittaohjelmalevityksiä. Virastoon sijoitettu poliisin Kyberrikostorjuntakeskus tuki useissa tapauksissa ja eri muodoin tutkinnasta vastaavaa paikallispoliisiyksikköä vakavien tietotekniikkarikosten tutkinnan alkutoimissa. Esimerkiksi tietoteknisen tutkinnan osalta keskus avusti paikallispoliisia 28:n eri rikostapauksen tutkinnassa. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 15
Rikoshyödyn jäljittäminen on haasteellista muun muassa siksi, että sitä häivytetään erilaisilla järjestelyillä ulkomaille, jolloin sen takaisinsaannissa joudutaan turvautumaan oikeusapumenettelyyn. Löydetyn rikoshyödyn takaisinsaanti on usein epävarmaa. Poliisin toiminnan ensisijainen tavoite onkin rikosten ja vahinkojen ennalta estäminen. Esimerkiksi eräässä niin sanotussa CEO-petostapauksessa 1 kyettiin nopealla reagoinnilla sekä aktiivisella ja oikea-aikaisella tiedottamisella estämään merkittävien rikosvahinkojen syntyminen. Rikoshyödyn jäljittämistoiminnan suunnitelmallinen kehittäminen jatkui erillisrahoituksella myös viime vuonna. Kehittämisen yhteydessä muun muassa terävöitettiin viraston Viestiliikennekeskuksen roolia rikoshyödyn takaisinsaannissa sekä ennen lainvoimaista tuomiota että sen jälkeen. Virasto on myös edelleen kiinnittänyt erityistä huomioita rikoshyödyn poisottamisen tehostamiseen huumausainerikostorjunnassa. Tarkoitusta varten perustetun työryhmän laatima raportti pitää sisällään useita toimenpidesuosituksia, jotka tullaan jalkauttamaan huolellisesti. Katsaus operatiiviseen toimintavuoteen 2016 Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta Päävastuu järjestäytyneen rikollisuuden operatiivisesta torjuntatyöstä Keskusrikospoliisissa on Tutkintaosaston Jr-torjunta -linjalla. Vantaalla sijaitsevan Etelä-Suomen jryksikön lisäksi myös Keskusrikospoliisin alueelliset yksiköt ovat osa Jr-torjunta -linjaa. Pääkaupunkiseudun ulkopuoliset Jr-torjunta -linjan yksiköt ovat viraston strategian mukaisesti niin sanottuja täyden palvelun taloja, jotka kulloisenkin juttutilanteen mukaisesti paljastavat ja tutkivat kaiken tyyppistä Keskusrikospoliisin toimialaan sisältyvää vakavinta rikollisuutta. Tutkittavana oli muun muassa runsaasti huomiota saanut arvokuljetusryöstö sekä laaja avustuspetosepäily, jonka esitutkinta-aineisto oli noin 23.000 sivua. Vuoden 2016 osalta etenkin Tampereen yksikön toiminnassa painottui epäiltyjen sota- ja terrorismirikosten tutkinta. Jr-linjalla muun muassa tutkittiin yhdessä Itä-Suomen poliisilaitoksen kanssa henkirikoksina ja niiden yrityksinä vuosina 2007 2014 tapahtuneita veneily- ja hukkumisonnettomuuksia. Tapauksiin liittyen Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi alkuvuodesta 2017 miehen eri rikoksista 14 vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. Tuomio ei ole lainvoimainen. Pääosasta Keskusrikospoliisin tutkittavaksi otettavista henkirikostapauksista vastaa Tutkintaosaston Henki- ja muun vakavan rikollisuuden torjunta -linja. Vuoden 2016 lopussa Keskusrikospoliisin vastuulla oli yhteensä 34 järjestäytyneiden rikollisryhmien rikollisen toiminnan paljastamiseen tähtäävää torjuntaoperaatiota, joista yhdeksän koski aiemmilta vuosilta siirtyneitä tapauksia. Merkittävä osa vuonna 2016 käynnistetyistä operaatioista saadaan päätökseen vasta vuosina 2017 2018. Tarkasteluvuoden torjuntaoperaatioiden osalta perustettiin kaksi kansainvälistä tutkintaryhmää (Joint Investigation Team, JIT), minkä lisäksi aiemmilta kausilta siirtyi vuodelle 2016 yhteensä kaksi JIT-operaatiota. Kaikkiin viime vuonna käynnistettyihin operaa- 1 Toimitusjohtajapetos. Yrityksen ulkopuolinen henkilö hankkii tietoja esim. yrityksen toimitusjohtajasta, jonka nimissä lähetetään kiireellinen ja heti maksettava lasku henkilölle, joka vastaa yrityksen maksuliikenteestä. Sähköposti maksumääräyksineen näyttää tulevan asianmukaiselta taholta, mutta onkin väärä, jolloin rahat ohjautuvat rikollisille. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 16
tioihin sisältyi kansainvälistä yhteistyötä, mikä kuvastaa torjuntatoimien kohteena olevien rikoskokonaisuuksien kansainvälistä ulottuvuutta ja luonnetta. Keskusrikospoliisi on siirtynyt rikoslain 6 luvun 5 pykälän 2 kohdassa tarkoitettujen koventamisperusteiden tutkimisen sijasta soveltamaan tutkinnassa yhä enemmän rikoslain 17 luvun 1a pykälää. Torjunnan vaikuttavuuden lisäämiseksi torjuntaoperaatioissa näyttö pyritään hankkimaan sekä ryhmän rikollisesta toiminnasta että osallistumisesta järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan. Vuonna 2016 päättyneiden operaatioiden osalta viidessä tapauksessa esitutkintaan sisältyi jr-koventamisperusteiden tutkiminen ja kahden tapauksen kohdalla järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisen selvittäminen. Poliisihallituksen vuonna 2014 pääkaupunkiseudun poliisitoiminnallisen yhteistyön kehittämiseksi perustaman, Keskusrikospoliisin puheenjohtajuudella toimivan huumerikostutkinnan kehittämistyöryhmän toiminta on merkittävästi edistänyt huumausainerikollisuuden paljastamisen suunnitelmallisuutta, mikä puolestaan on selkeästi lisännyt torjuntatyön vaikuttavuutta pääkaupunkiseudulla. Henki- ja muun vakavan rikollisuuden torjunta Kohdassa kuvataan erityisesti Tutkintaosaston asianomaisen linjan toimintaa. Tutkinnan painopiste siirtyi vuoden 2016 kuluessa entistä vahvemmin terrorismi- ja sotarikosten tutkintaan ja selvittelyihin. Irakista, Syyriasta ja muualta konfliktialueilta Suomesta turvapaikkaa hakeneiden joukosta ilmiannettiin runsaasti henkilöitä, jotka vihjeiden mukaan olisivat syyllistyneet lähtömaissaan terroristiseen toimintaan tai sotarikoksiin. Samaan aikaan muun muassa Suojelupoliisin ja Keskusrikospoliisin tiedonhankinnasta sekä Maahanmuuttovirastosta saatiin samansuuntaisia tietoja. Tiedonhallinta keskitettiin Keskusrikospoliisin Tiedusteluosastoon. Keskusrikospoliisilla oli vuoden 2016 aikana esiselvittelyssä ja esitutkinnassa noin kolmekymmentä terrorismi- tai sotarikosepäilyä. Epäillyt rikokset olivat poikkeuksetta tapahtuneet konfliktialueilla tai siten, että Suomesta oli pyritty värväämään lähtijöitä eri terroristijärjestöihin tai hankkimaan järjestöille varoja Suomesta. Monissa tapauksissa värvääjät itsekin olivat jossain vaiheessa matkustaneet konfliktialueille tai niiden läheisyyteen, ja juttujen tutkinta Suomessa oli etsintäkuulutusten ja epäiltyjen palaamisen varassa. Aikaisempien vuosien tapaan viraston päivittäisvastuisiin kuuluivat muun muassa luovutustutkinnat, NAW-, EAW- ja yleisen luovuttamislain mukaisesti etsintäkuulutetut ja Suomessa tavatut henkilöt. Tutkintaosasto vastasi osaltaan vuoden aikana 85:stä mainittuihin kuulutuksiin liittyvästä asiasta. Suuri osa etsintäkuulutetuista henkilöistä jäi kiinni virka-ajan ulkopuolella, jolloin Keskusrikospoliisin päivystävä tutkija otti jutun hoidettavakseen. Päivittäisvastuisiin voidaan lukea myös kadonneisiin henkilöihin liittyvät vertailutietojen tallennukset, seurannat ja joissakin tapauksissa tutkinnat rikosepäilyjen vuoksi. DVIuhrintunnistusvalmiuden (Disaster Victim Identification) lisäksi Keskusrikospoliisi avusti vuoden aikana paikallispoliisia "DVI-tunnistusmenetelmin" tuntemattomia tai vaikeasti tunnistettavia vainajia koskevissa onnettomuus- tai henkirikostutkinnoissa. Henkirikoksina tutkittiin vuoden aikana kuutta tapausta, joista kaksi liittyi turvapaikanhakijoiden tekemiksi kerrottuihin ja epäiltyihin juttuihin Irakissa. Toisessa oli kyse lapsen sieppauksesta ja surmaamisesta ja toisessa pikaistuksissa tehdystä puukotukses- Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 17
ta. Ensin mainitun jutun tutkinta keskeytettiin, kun oikeus- tai virka-apupyyntöihin ei saatu vastausta Irakista, ja koska tarkkoja tapahtumatietoja ei ole saatavissa. Jälkimmäisessä tapauksessa tutkinta keskeytettiin osin samoista syistä ja lisäksi sen vuoksi, koska uhrista tai hänen kuolemastaankaan ei ollut saatavissa varmoja tietoja. Kolmessa henkirikostutkinnassa oli kysymys edellisiltä vuosilta siirtyneistä jutuista, joista kahdessa epäillyn henkirikoksen todennäköinen uhri on edelleen kateissa. Kolmas tapaus oli henkirikostutkinta, joka siirtyi vuoden 2016 aikana syyttäjälle, ja josta alioikeus antoi vastikään tuomionsa neljälle tekijälle; kolmelle elinkautisen murhasta ja neljännelle määrävuosituomion samoin murhasta. Neljännessä jutussa oli kysymys Vihdissä 17.6.2016 tapahtuneesta epäillystä murhasta ja seitsemästä murhan yrityksestä. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 18
Talousrikollisuuden torjunta Talousrikostorjunnassa korostuivat vuoden 2016 aikana erityisesti korruptiorikokset sekä erilaiset laajat ja kansainväliset esitutkinnat. Viime vuoden aikana syyteharkintaan saatettiin useita lahjusrikostapauksia, kuten poikkeuksellisen laaja elinkeinotoimintaan liittyvä juttukokonaisuus. Esitutkinta tuotti näissä tapauksissa yhteensä noin 46.000 sivun materiaalin. Näin laajojen asiakokonaisuuksien tutkinta edellytti erittäin tiivistä yhteistyötä syyttäjälaitoksen kanssa. Syyttäjien panos tutkinnan alkuvaiheista lähtien oli merkittävä. Korruptiorikollisuuden torjuntaan on kiinnitetty huomiota maailmanlaajuisesti ja muun muassa OECD on tarkastanut Suomen kyvyn korruptiorikosten tutkintaan. Raportin mukaan Suomi on kehittänyt kykyään korruption torjunnassa ja muun muassa luonut korruption torjunnan strategian. Lisäksi Suomi on panostanut viranomaisten koulutukseen korruption havaitsemiseksi ja paljastamiseksi. Harmaan talouden rikollisuuteen liittyy huomattavan paljon verorikoksia ja niin sanottua pimeää työntekoa. Rikoksista pääosa liittyy Baltian maista tulleeseen työvoimaan. Yhteistyö Venäjän talousrikoksia tutkivien yksiköiden kanssa on tiivistynyt ja tuottanut hyvää tulosta. Oikeusapupyyntöjen nojalla tehtiin huomattava määrä esitutkintatoimenpiteitä muille valtioille. Useimmissa tapauksissa kyse oli siitä, että suomalaisia henkilöitä tai yhtiöitä oli liittynyt muualla tapahtuneeseen rikokseen tai ulkomailla tehdystä rikoksesta saatua hyötyä oli kierrätetty Suomen kautta muihin maihin. Useiden tapausten esitutkintaa jatkettiin jo aiemmin perustettujen yhteisten kansainvälisten tutkintaryhmien muodossa. Eri maiden toimivaltaisten viranomaisten yhteiset tutkintaryhmät ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Todisteiden hankkiminen ja tutkintatoimenpiteiden suorittaminen tutkintaryhmään kuuluvien maiden viranomaisten kanssa on ollut nopeaa ja tuloksellista. Harmaa talous on merkittävä tekijä verovajeen muodostumisessa. Tyypillisimmillään poliisin tutkittaviksi tulevat harmaan talouden rikokset ovat verorikoksia työvoimavaltaisilla aloilla. Rikollinen toiminta on hyvin tuottoisaa ja siinä liikutellaan suuria määriä käteistä rahaa. Veroviranomainen on tehostanut harmaan talouden torjuntaansa ja poliisille ilmoitettujen törkeiden veropetosten määrä on selkeässä kasvussa. Harmaan talouden rikoksissa käytetään runsaasti lyhyen elinkaaren yrityksiä, joiden johtoasemiin on merkitty bulvaaneja, jolloin todelliset vaikutusvallan käyttäjät ja edunsaajat ovat näkymättömissä. Edellisten vuosien tapaan talousrikostorjunnan toimintaympäristössä on ollut nähtävissä voimakasta kansainvälistymistä. Siihen liittyen myös rikoshyödyn jäljittäminen ja takaisinsaanti ovat vaikeutuneet viimeisten vuosien kuluessa. Eräänä syynä tähän ovat erilaiset usein monimutkaisetkin järjestelyt, joiden avulla rikoksesta saatua hyötyä siirretään maan rajojen ulkopuolelle. Yhteistyö esitutkinnassa ja rikoshyödyn jäljityksessä on edellyttänyt tiivistä yhteistyötä lähes kaikissa maanosissa sijaitsevien maiden kanssa. Painopiste on kuitenkin edelleen ollut lähialueilla Baltiassa ja Venäjällä. Niissä tapauksissa, joissa Keskusrikospoliisi on toiminut yhteistyössä paikallispoliisin kanssa, rikoshyöty on kirjattu poliisilaitosten tuloksiin. Kansainvälistä oikeusapua annettaessa rikoshyöty on kirjautunut oikeusapua pyytäneelle valtiolle. Keskusrikospoliisi on koordinoinut rikoshyödyn jäljitykseen liittyvää toimintaa valtakunnallisesti sekä kehittänyt toimia, joilla rikoshyödyn takaisinsaantia voidaan edelleen tehostaa myös kansainvälisesti. Tehostamisella on suuri merkitys harmaan talouden torjunnassa, koska toimijoiden tarkoituksena on usein maksimoida toiminnasta saatava rahallinen hyöty. Keskusrikospoliisin vuonna 2016 talousrikostorjunnan osalta takaisin Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 19
saaman rikoshyödyn määrä ei vastannut edellisten vuosien tasoa, mikä johtuu osittain siitä, että pitkäkestoisten juttukokonaisuuksien osalta rikoshyöty on kirjautunut jo aiemmille vuosille. Pääkaupunkiseudun talousrikostutkintaa on edelleen kehitetty Keskusrikospoliisin puheenjohtajuudella toimivan, Poliisihallituksen vuonna 2014 perustaman Pääkaupunkiseudun talousrikostutkinnan yhteistyöryhmän puitteissa. Tavoitteena on suunnata poliisilaitosten ja Keskusrikospoliisin resursseja tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti siten, että laajoja talousrikoskokonaisuuksia on mahdollista tutkia useassa yksikössä samanaikaisesti ja koordinoidusti. Toimintaan on kiinteästi kytketty yhteistyö alueen syyttäjäviranomaisten kanssa. Toimintamallin käyttöönotolla on kyetty lisäämään talousrikostorjunnan vaikuttavuutta. Kyberrikostorjunta Kyberrikostorjunta ja sen kehittäminen ovat eräs Keskusrikospoliisin uudistetun strategian painopistealueita. Poliisihallituksen päätöksen mukaisesti ja tuella Keskusrikospoliisiin perustettu poliisin Kyberrikostorjuntakeskus aloitti toimintansa 15.4.2015 lukien. Keskuksen toiminta kattaa internettiedustelun rikoslajineutraalisti, uhka-arviotoiminnan sekä kyberrikollisuuden tutkinnan ja todisteiden vaativan esillehaun. Keskuksen toiminnan kehittämistä on jatkettu suunnitelmallisesti. Kyberrikostorjuntakeskus on organisoitu matriisimaisesti siten, että sen toiminnot sijaitsevat Tutkintaosastossa, Tiedusteluosastossa ja Rikosteknisessä laboratoriossa. Keskuksen päällikkö työskentelee viraston apulaispäällikön alaisuudessa Keskusrikospoliisin Esikunnassa. Tässä olevan toimintakatsauksen lisäksi Kyberrikostorjuntakeskuksen toimintaa on kuvattu jäljempänä rikostiedustelullisten ja rikosteknisten asiantuntijapalveluiden katsauksissa. Kyberrikostorjuntakeskus oli myös toisena toimintavuotenaan vahvasti mukana poliisilaitosten rikostorjunnan arjessa tarjoten erityisosaamistaan ja tukeaan. Keskus tukee edelleen myös vakavan perinteisen rikollisuuden torjuntaa elektronisen todistusaineiston esillehaulla, jonka merkitys on korostunut entisestään. Vuoden 2016 aikana verkkorikostorjuntayksikkö jatkoi valitun strategian mukaista keskittymistään nimenomaan tietoverkkorikollisuuden kovaan ytimeen. Käytännössä strategiaa toteutettiin valitsemalla uudet tutkintaan tulevat rikosasiat strategian mukaisesti. Tutkittavaksi otettujen asioiden valinnassa painotettiin asian ennakkotapausluonteisuutta ja ilmiön uutuutta. Tutkittavaksi otettiin tapauksia, joilla voitiin olettaa olevan laajempaa yhteiskunnallista merkitystä tai jotka kohdistuivat esimerkiksi valtion organisaatioihin, kuten esimerkiksi kevään aikana tapahtuneet, useille valtionhallinnon verkkosivuille kohdistuneet palvelunestohyökkäykset. Niin sanottujen pilvipalveluiden käyttö, joiden osalta palvelinkapasiteetti sijaitsee eri puolilla maailmaa, on lisännyt työmäärää ja tuonut ratkaistavaksi uudenlaisia haasteita. Verkkorikostorjuntayksikön tekninen tutkinta panosti aiempaa enemmän tehtäviinsä kuuluvaan alan menetelmäkehitykseen. Kyberrikostorjuntakeskuksen ja Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa järjestettiin yhteistyötapaaminen alkuvuodesta 2016. Verkkorikostorjuntayksikkö osallistui tilaisuuteen osana poliisin Kyberrikostorjuntakeskusta. Tapaamisen yhteydessä sovittiin käytännön toimenpiteistä yhteistyön parantamiseksi. Tarkasteluvuoden aikana Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 20
poliisin Kyberrikostorjuntakeskus, ja sen osana Verkkorikostorjuntayksikkö, jatkoi yhteistyön tiivistämistä myös Puolustusvoimien kanssa. Verkkorikostorjuntayksikön henkilöstöä oli kouluttajana CEPOLin järjestämillä, yhteisiä tutkintaryhmiä koskevilla kursseilla sekä Lyonissa että Tampereella. Koulutustapahtumien lisäksi verkkorikostorjunnan edustajia kävi vuoden aikana luennoimassa useissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Verkkorikostorjuntayksikkö oli mukana toteuttamassa Poliisiammattikorkeakoulun ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulun IT-instituutin (JYVSECTEC) järjestämää verkkorikostutkinnan koulutusta. Verkkorikostorjuntayksikkö osallistui toukokuussa järjestettyyn Kansalliseen Kyberharjoituksen (KYHA16) suunnitteluun sekä itse harjoitukseen. Syksyllä Helsingissä järjestettyyn TIETO16 harjoitukseen osallistui Verkkorikostorjuntayksikön henkilöstöä. Loppuvuodesta yksikkö osallistui yhdessä Puolustusvoimien ja Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa NATO:n järjestämään CyberCoalition 2016 -harjoitukseen. Tietotekninen tutkinta avusti Keskusrikospoliisin muita yksiköitä hieman edellistä vuotta useammin. Sen sijaan poliisin muille yksiköille tehdyn teknisen tutkinnan määrä laski edellisen vuoden tasosta. Viime vuonna tukea annettiin yhteensä 106 rikosasian tutkintaan. Paikallispoliisia avustettiin 28:ssa tutkinnassa, Puolustusvoimia, Tullia ja Rajavartiolaitosta neljässä ja Keskusrikospoliisin yksiköitä 74 jutun tutkinnassa. Tutkittavien laitteiden ja jäljennetyn datan määrä laskivat hieman edellisvuodesta. Kaikkiaan on havaittavissa, että tietokoneiden osuus tutkittavista laitteista vähenee ja mobiililaitteiden osuus kasvaa edelleen. Edellisinä vuosina tietokoneita on tullut tutkittavaksi keskimäärin 174 ja viime vuonna vain 88. Mobiililaitteita on taas edellisvuosina tullut keskimäärin 213 ja viime vuonna niitä tuli 281. Mobiililaitteiden lisääntyminen ja tietokoneiden vähentyminen selittää osittain vähentyneen datan määrän, koska mobiililaitteiden tallennuskapasiteetti on huomattavasti pienempi kuin tietokoneiden. Mobiililaitteiden tutkintamenetelmien kehityksessä otettiin merkittäviä kehitysaskelia. Uutena haasteena tulivat autojen tehdasvalmisteiset navigaattorit ja ajotietokoneet. Keskusrikospoliisin Verkkorikostorjuntayksikölle tutkittavaksi tulleiden rikosasioiden määrä jatkoi kasvuaan. Määrällinen kasvu johtui osin alkuvuonna paljastuneesta petoskokonaisuudesta, jonka tutkinnan yhteydessä kirjattiin kymmeniä rikosilmoituksia. Kokonaisuuden tutkinta valmistui loppuvuodesta 2016 ja on syyteharkinnassa. Vuoden aikana jatkettiin muun muassa laajan maksuvälinepetoskokonaisuuden tutkintaa. Vuoden aikana saapuneiden oikeusapupyyntöjen määrä kasvoi hieman, mutta merkittävää oli pyyntöjen laadun muutos. Oikeusapupyyntöjen toteuttaminen edellytti aiempaa useammin laajoja toimenpiteitä sekä poikkeuksellisia teknisiä ratkaisuja. Kaikkiaan pyyntöjen toteuttamiseen käytettiin aiempaa enemmän resursseja. Yksikkö osallistui laajaan kansainväliseen 30 maan yhteisoperaatioon toteuttamalla ulkomaiden viranomaisten oikeusapupyyntöjä. Operaatio oli merkittävä sillä kohteena oli huomattavan laaja verkkorikollisten palvelualusta, jota käytettiin muun muassa useiden tunnettujen haittaohjelmien levittämiseen ja niin sanottujen rahamuulien rekrytointikampanjoihin. 3.3 Lupahallinto Keskusrikospoliisilla ei ollut lupahallintoon liittyviä tulostavoitteita vuonna 2016. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 21
3.4 Yhteiset palvelut Keskusrikospoliisin yhteisiä palveluja ovat rikostorjunnan valtakunnalliset asiantuntijapalvelut sekä rikostorjunnan ja tutkintamenetelmien kehittäminen. 3.4.1 Rikostorjunnan asiantuntijapalvelut Tulostavoitteet 2016 Poliisin yhteiset tavoitteet Varmistetaan poliisin tarvitsemien asiantuntijapalveluiden saatavuus, laatu ja kehittäminen sekä toimenpiteet, joilla kyetään säilyttämään vuoden 2014 toiminnan taso rikostorjunnan asiantuntijapalveluissa. Panostetaan strategiseen analyysiosaamisen ja siihen liittyvien työvälineiden kehittämiseen. Edistetään kansainvälisellä yhteistyöllä poliisitoiminnan keskeisten tavoitteiden saavuttamista ja torjutaan tehokkaasti Suomeen ulottuvaa rikollisuutta siten, että rikos ennalta estetään ja rikosvastuu toteutetaan lähtömaassa. Keskusrikospoliisin asiantuntijatuella annettavan kansainvälisen poliisiyhteistyön koulutuksella varmistetaan, että jokainen poliisimies osaa hyödyntää tehokkaasti poliisin kansainvälisiä yhteistyömuotoja, tietojärjestelmiä ja tiedonvaihtoinstrumentteja painopisteen ollessa tietojärjestelmien käyttöön liittyvän osaamisen syventämisessä. Laittomaan maahantuloon liittyvän rikollisuuden paljastamista tehostetaan viranomaisyhteistyössä. PTR-keskuksen tuottamalla tilannekuvan ylläpidolla varmistetaan turvapaikkailmiöön sisältyvän rikollisuuden ja siihen liittyvän oheisrikollisuuden pysyminen viranomaisten hallinnassa. Kansainvälisellä yhteistyön avulla tehostetaan poliisitoiminnan keskeisten tavoitteiden saavuttamista ja torjutaan tehokkaasti rajat ylittävää ja Suomesta käsin toimivaa rikollisuutta. Kansainvälisessä yhteistyössä painotetaan Suomen kansallisten intressien eteenpäin viemistä. Turvapaikkatilanteeseen liittyvien toimintaympäristömuutosten johdosta painotetaan toimintaa tilanteen edellyttämällä tavalla erityisesti torjunta- ja tilannekuvan ylläpitämiseen, analyysien ja raporttien tuottamiseen, asiakirja- ja äänitutkimuksiin, niin sanottujen viharikosten ja turvapaikanhakijoiden sisäisistä jännitteistä johtuvien rikosten ennalta estämiseen ja paljastamiseen, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, sotarikosten tutkintaan sekä terrorismirikosten ja niihin liittyvien liitännäisrikosten torjuntaan. Keskusrikospoliisin omat tavoitteet Vastataan rikollisuuden tilanne- ja torjuntakuvan tuottamisesta, hyödynnetään siitä saatavaa tietoa sekä huolehditaan tilannekeskuksen ja poliisin johtokeskusten välisestä tiiviistä yhteistyöstä ja varmistetaan viraston tehtävämääräyksen mukainen rikostorjuntaan liittyvä reaaliaikainen tuki paikallispoliisille. Lisätään myös naapurimaiden sekä Europolin ja Interpolin tilanne- ja torjuntakuva osaksi PTRtilannekuvaa järjestäytyneestä rikollisuudesta. Jatketaan, osana poliisin ennalta estävän strategian toimeenpanoa, ennalta estävän toiminnan hanketta Jr-ryhmien ja -jäsenten määrittelyprosessi ja parannetaan tilannekuvaa ottamalla valtakunnallisesti käyttöön yleisesti hyväksytty prosessi järjestäytyneen rikollisuuden piirissä toimivien henkilöiden määrittelemiseksi. Lisäksi Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 22
jatketaan yhdenmukaisen toimintamallin kehittämistä havainto- ja tiedustelutietojen käsittelemiseksi. Perustetaan valtakunnallinen keskitetty uhka-arviotoiminto ja huolehditaan sen vakiinnuttamisesta osaksi poliisin uhka-arviomenettelyä. Kehitetään ja koordinoidaan uhka-arviotoimintaa sekä toteutetaan vakavimpiin tapauksiin liittyvät torjuntatoimenpiteet yhdessä asianomaisten poliisiyksiköiden kanssa. Lisäksi kehitetään todistajansuojelua uudistetun lainsäädännön asettamien vaatimusten mukaisesti. Jatketaan teknisen rikostutkinnan laadunohjausmekanismin kehittämistä Poliisihallituksen määrittelemien tavoitteiden mukaisesti ja yhteistyössä poliisilaitosten kanssa siten, että ohjataan poliisilaitosten toimintaa teknisen rikostutkinnan laadun kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Jatketaan rikosten sarjoittamistoiminnan ja siihen liittyvien yhteistyörakenteiden kehittämistä erityisesti ulkomaalaisten liikkuvien rikollisryhmien tekemien rikosten paljastamiseksi ja selvittämiseksi sekä tuetaan paikallispoliisia rikosten sarjoittamisessa ja kehitetään uusien rikosilmiöiden edellyttämiä toimintamalleja laajempaan käyttöön. Turvapaikkatilanteeseen liittyvien toimintaympäristömuutosten johdosta painotetaan toimintaa tilanteen edellyttämällä tavalla erityisesti torjunta- ja tilannekuvan ylläpitämiseen, analyysien ja raporttien tuottamiseen, asiakirja- ja äänitutkimuksiin, niin sanottujen viharikosten ja turvapaikanhakijoiden sisäisistä jännitteistä johtuvien rikosten ennalta estämiseen ja paljastamiseen, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, sotarikosten tutkintaan sekä terrorismirikosten ja niihin liittyvien liitännäisrikosten torjuntaan. Kyberrikostorjuntaan liittyen tuetaan muita poliisiyksiköitä muun muassa vakavien rikosten tutkinnan alkutoimilla, lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan koordinoinnilla, salaisilla tiedonhankintakeinoilla, ilmiö- ja kiiretilanne-tiedottamisella, kohdennetulla seurannalla, operatiivisella analyysitoiminnalla, neuvontapalveluilla, tietoteknisen tutkinnan operatiivisilla palveluilla, tilannekuvan tuottamisella ja oikeudellisilla palveluilla. Tuloksen ja toiminnan arvioinnissa käytettävät tunnusluvut Toiminnan seuraamisessa on tilastoinnin lähteenä käytetty pääosin poliisin tulostietojärjestelmää (PolStat), mutta myös yksiköiden omaa seurantaa sekä viraston käytössä olevia talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä. Alla olevaan taulukkoon ei ole sisällytetty vuoden 2015 työaika- ja kustannustietoja, koska niitä ei ollut mahdollista raportoida poliisin uuden työaikajärjestelmän käyttöönotosta ja seurantamenetelmän vaihtumisesta johtuneiden haasteiden vuoksi. Kustannusten 2016 laskenta on toteutettu käyttäen talous- ja henkilöstöhallinnon seurantajärjestelmiä. Tasomuutokset johtuvat seurantakoodiston uudistamisesta vuodelle 2016. Muuttuneista seurantamenetelmistä johtuen vuodet eivät ole vertailukelpoisia keskenään, vaikka laskennassa on pyritty soveltamaan aiemmin tehtyjä linjauksia. Poliisihallinnon työaikakoodiston uudistamisesta johtuen asiantuntijapalveluiden työaikaa koskeva toteumatieto 2016 ei ole vertailukelpoinen aiempiin vuosiin nähden. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta - asiantuntijapalvelut Toteuma 2014 Toteuma 2015 Tavoite 2016 Toteuma 2016 TALOUDELLISUUS Rikosteknisen laboratorion kustannukset / lausunto 2 593 507 510 496 2 Luvut eivät sisällä alihankintana ostettavia tutkimuksia. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 23
Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta - asiantuntijapalvelut Toteuma 2014 Toteuma 2015 Tavoite 2016 Toteuma 2016 TUOTTAVUUS Rikosteknisen laboratorion antamat lausunnot / htv 224 267 260 233 Asiantuntijapalvelujen osuus viraston kokonaistyöajasta 32,4 33 44,9 PALVELUKYKY JA LAATU Rikosteknisen laboratorion lausuntojen toimitusaika, tutkimusalueen ka, vrk. Rikosteknisen laboratorion lausuntojen toimitusaika, 37 45 35 52 toimeksiantojen keskiarvo, vrk. Valitut vakavan rikollisuuden kohdetorjuntaoperaatiot - yhteensä, joista - paikallispoliisin vastuulle - KRP:n vastuulle - operaatiot, joissa KRP mukana - Tullin ja RVL:n vastuulle PTR-rikostiedustelu- ja rikosanalyysimuistiot - yhteensä, joista - rikostiedustelumuistioita - sarjoitusesityksiä - uhka-arvioita - muita muistioita 43 - - - - - 265 - - - - KRP:n tilannekuvatoiminnon esille nostamat jr-kokonaisuudet, joiden tutkintavastuun on ottanut paikallispoliisi - 18 15 15 Kansainvälisten oikeus- ja virkaapupyyntöjen keskimääräinen käsittelyaika (vrk) - virka-avut - oikeusavut 34 68 Avoimena olevien oikeus- ja virkaapujen lukumäärä 1 260 1 065 1 000 1 314 Esitutkintaan saatettujen rahanpesuilmoitusten suhteellinen osuus kaikista epäilyttävistä liiketoimia koskevista ilmoituksista (%) 5 7,5 5 9 Rahanpesuilmoitusten lukumäärä 22 714 37 703 40 000 31 195 Rahanpesun selvittelykeskuksen tekemien liiketoimen keskeyttämispäätösten kautta saatu rikoshyöty (M ) 10,7 0,95 5 1,1 51 10 4 6 6 0 333 80 178 37 38 42 32 45 17 5 10 10 2 300 80 125 40 55 40 40 50 5 1 3 4 1 374 93 123 29 129 27 3 3 Uuden tietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen virka- ja oikeusapujen käsittelylle on mahdollista saada vain yhteinen keskimääräinen käsittelyaika. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 24
Yhteenveto ja päätelmät Keskusrikospoliisin vastuulla olevat rikostorjunnan valtakunnalliset asiantuntijapalvelut kyettiin pääsääntöisesti tuottamaan kysyntää vastaavalla tavalla, laatutaso säilyttäen ja sovittujen tulostavoitteiden mukaisesti. Yksittäisten tunnuslukujen valossa tarkasteltuna haasteet ja kehittämiskohteet liittyvät erityisesti kysynnän voimakkaasta kasvusta johtuvaan palvelukyvyn kehittämistarpeeseen DNA- ja asiakirjatutkimuksissa sekä vakavan rikollisuuden kohdetorjunnan nykyistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Rikosteknisten asiantuntijapalveluiden osalta Keskusrikospoliisi kykeni säilyttämään vuoden 2015 palvelutason, mutta DNA- ja asiakirjatutkimusten kysyntä kuitenkin kasvoi siinä määrin, että palvelutarjonta ei enää vastannut kysyntää. DNA-tutkimusten kysynnän kasvu johtui lähinnä tutkimusten kustannustehokkuudesta rikostorjunnassa. Asiakirjatutkimusten voimakas kysynnän kasvu vastaavasti oli maahantulotilanteen seurausta. Poliisiyksiköiden määrän vähentäminen on tiivistänyt yhteistyötä ja lisännyt yhdessätekemistä operatiivisessa toiminnassa. Tämä on muun muassa vähentänyt tarvetta määrämuotoiselle vakavan rikollisuuden kohdetorjunnalle, mikä näkyy kohdevalintoja koskevissa tunnusluvuissa. Useat päivystystoiminnot sekä Suomen kansallisen keskuksen noin 40 yhteyspistettä palvelivat tehokkaasti koko poliisia. Vuonna 2015 toteutetut tilannekeskusjärjestelyt paransivat selkeästi keskuksen kykyä palveluiden tuottamiseen ja nopeaan operatiiviseen reagointiin. Tilanne- ja torjuntakuvan ylläpito painottui vuoden 2016 osalta sovittuihin PTR-painopistealueisiin sekä maahantulotilanteeseen. Raportointia kehitettiin merkittävästi viime vuoden aikana. Tilannekeskuksen eri toiminnot toivat selkeää synergiaa tehtävien hoitamiseen ja tilannekeskustoiminta on tiivistänyt entisestään lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä. Tällä on ollut merkittävä vaikutus rikosten ennaltaestämiseen, torjuntatoimien oikeaaikaiseen ja tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen, rikosten sarjoittamiseen ja analysoimiseen sekä PTR-viranomaisten kohdevalintamenettelyyn. PTR-toiminnan puitteissa hoidettiin vuonna 2016 yhteensä 6.056 tehtävää. Keskusrikospoliisiin perustettiin poliisin ylijohdon ohjauksesta ja tuella 1.4.2016 lukien turvapaikkaprosessiin liittyvä rikostorjuntaa ja turvallisuutta tukeva keskitetty toiminto (Tupa-toiminto), jonka tavoitteena on turvata riittävä tiedonsaanti ja oikea-aikainen tiedonkulku eri viranomaisten välillä tilanteessa, jossa turvapaikkatutkinta siirtyi 1.3.2016 lukien poliisilta Maahanmuuttoviraston vastuulle. Toiminta jatkuu Poliisihallituksen ohjauksessa vuoden 2017 loppuun asti. Tupa-toiminnassa hyödynnetään laajasti Keskusrikospoliisin käytössä olevia tutkinnallisia ja tiedustelullisia toimintoja ja palveluja sekä kansainvälistä yhteistyötä ja siihen liittyvää tiedonvaihtoa. Tupa-toiminto tukee valtakunnallisen turvapaikkatilannekuvan tuottamista sekä ohjaa sotarikosepäilyt Keskusrikospoliisin tutkintaan ja muut rikosepäilyt aluevastuuperiaatteen mukaisesti paikallispoliisille tai muille esitutkintaviranomaisille. Osana poliisin uhka-arviotoimintaa Keskusrikospoliisissa vuoden 2016 alusta käyttöönotettu Uhkat-toiminto käynnistyi hyvin ja sen valtakunnallinen tuki on koettu poliisilaitoksissa tärkeäksi. Toiminnossa kirjattiin vuonna 2016 yhteensä 247 tapausta, joista 68 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 25
oli niin sanottuja korkean uhan kohteita. Toiminnan puitteissa laadittiin 23 arviota seulontatyökalulla sekä 74 muistiota eri tarkoituksessa. Keskusrikospoliisi jatkoi edelleen todistajansuojelutoiminnan kehittämistä uudistetun lainsäädännön asettamien vaatimusten mukaiseksi. Keskusrikospoliisi osallistui aktiivisesti PNR-hankkeen (Passenger Name Register) ohjausryhmän ja operatiivisen ryhmän toimintaan. PTR-johtoryhmän päätöksen mukaan valtakunnallinen PTR-keskus ja PTR-erityisyksiköt muodostavat nykyisellä rakenteellaan kansallisen matkustajatietoyksikön (PIU, Passenger Information Unit). Poliisihallitus pyysi kirjeellään 7.1.2016 Keskusrikospoliisia ryhtymään täytäntöönpanotoimenpiteisiin yksikön muodostamiseksi PTR-johtoryhmässä esitettyjen periaatelinjausten mukaisesti yhteistoiminnassa Tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Siihen liittyen virasto laati matkustajatietoyksikköä koskevan käyttöönottosuunnitelman, ja rakenteellisesti yksikkö valmistui marraskuussa 2016. Osana järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian toteuttamista Keskusrikospoliisi jatkoi, yhteistyössä PTR-viranomaisten kanssa, järjestäytyneiden rikollisryhmien ja niiden jäsenten määrittelyprosessin kehittämistä. Viraston panostus kansainväliseen yhteistyöhön sekä operatiivisella tasolla että erilaisessa kehittämis- ja työryhmätoiminnassa oli aktiivista. Keskusrikospoliisin edustajia osallistui EU:n rajaturvallisuusviraston operaatioon Kreikassa. Vuoden 2016 aikana Rahanpesun selvittelykeskus paljasti aiempaa vuotta huomattavasti suuremman määrän asiakokonaisuuksia, joista käynnistettiin uusi esitutkinta sekä luovutti merkittävästi edellisvuotta enemmän tietoja jo käynnistettyyn esitutkintaan tai rikosten ennaltaestämiseen ja paljastamiseen. Rikostekninen laboratorio aloitti uudentyyppisen työprosessien kehittämisen DNA- ja ICT-tutkimusalueilla hyödyntäen niin sanottua Lean Six Sigma -työkalua. ICT-alueen henkilöresurssit täydennettiin osana Kyberrikostutkimuskeskuksen kehittämistä tutkimuspalvelujen kysyntää vastaavalle tasolle. Rikostekninen laboratorio purki asiakirjatutkimusalueelle turvapaikkailmiön aiheuttamaa ruuhkaa, mutta työ jatkuu vielä vuoden 2017 ajan. Laboratorio myös tuotti Trafille maksullisia henkilöllisyysasiakirjojen aitoustutkimuspalveluja. Keskusrikospoliisi jatkoi yhteistyössä Poliisihallituksen ja poliisilaitosten kanssa laajamittaista RITU-laadunkehittämishanketta, jonka tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää poliisin teknisten rikostutkimuskeskusten toiminta siten, että sormenjälki- ja DNAtutkimukset ja näytteenotto voidaan akkreditoida kansainvälisten standardien vaatimusten mukaisesti ja näin nostaa toiminta yhteiseurooppalaiselle tasolle. Hanke eteni hyvin, ja kolme poliisilaitosta jo jätti akkreditointihakemuksen. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 26
Katsaus toimintavuoteen 2016 Rikostiedustelulliset asiantuntijapalvelut Monimuotoinen yhteistyö erityisesti poliisilaitosten, Suojelupoliisin ja muiden viranomaisten kanssa lisääntyi ja tehostui selkeästi vuoden aikana. Siihen vaikuttivat muun muassa viime vuosien aikana tapahtuneet toimintaympäristömuutokset, vaikuttavuuteen liittyvät tehokkuusvaatimukset ja yhdessä sovittu työn suunta. Rikostorjuntayhteistyön onnistumisen keskiössä ovat erityisesti Keskusrikospoliisin kehittyneet valmiudet vastata muutosten haasteisiin. PTR-rikostiedustelu- ja rikosanalyysitoiminta Keskusrikospoliisin organisaatiorakenteessa Tiedusteluosaston tilannekeskuslinja muodostuu kahdesta yksiköstä, valtakunnallisesta PTR-rikostiedustelukeskusta ja viestiliikennekeskuksesta. PTR-rikostiedustelukeskukseen kuuluvat PTR-lain mukaiset PTR-rikostiedusteluyksiköt sekä toimintoina internettiedustelu, keskitetty kohdennetun väkivallan uhka -toiminto ja turvapaikanhakijailmiöön keskittyvä Tupa-toiminto. Toiminnot tekevät tiivistä yhteistyötä PTR-rikostiedusteluyksiköiden kanssa. Tilannekeskuslinja pitää yhdessä paikallispoliisin ja PTR-viranomaisten kanssa yllä rikostilannekuvaa, jonka avulla kyetään muun muassa suuntaamaan toimintaa, varmistamaan nopea reagointi eri tilanteissa sekä estämään viranomaisten päällekkäisiä torjuntatoimenpiteitä. Tilannekeskuslinjan eri toimintojen kehitystyötä on jatkettu samantyyppisiä toimintoja lähentämällä ja yhdistämällä synergioiden aikaansaamiseksi. Tämä on parantanut asiantuntijapalveluiden saatavuutta ja vasteaikaa nopeaan reagointiin rikostorjunnan tukemiseksi myös virka-ajan ulkopuolisina aikoina. PTR-rikostiedusteluyksiköiden henkilöstö oli vuonna 2016 aktiivisesti mukana erilaisissa rikostorjunnan kehittämishankkeissa, jotka tähtäävät tiedonhallinnan ja tietojenkäsittelyn parantamiseen, edistävät rikollisten kiinnijäämistä, parantavat rikosten estämistä ja nopeuttavat rikosten selvittämistä. Eräs merkittävimmistä toimintavuoden 2016 asioista PTR-rikostiedustelurakenteen osalta oli EU PNR -direktiivin tarkoittaman kansallisen matkustajatietoyksikön PIU perustaminen. Yksikkö saatiin marraskuussa 2016 rakenteellisesti valmiiksi aloittamaan toimintansa. EU PNR -direktiiviä ei kuitenkaan ole vielä implementoitu kansallisesti. Se tulee tehdä toukokuuhun 2018 mennessä, ja se vaatii muutoksia myös Suomen kansalliseen lainsäädäntöön sekä edellyttää resurssien määrän arviointia. Direktiivin tavoite on estää ja paljastaa vakavaa rikollisuutta ja terrorismia. Vuoden aikana PTR-keskus järjesti muun muassa valtakunnallisen matkustajatietoyksikkö-koulutustilaisuuden. Schengen sopimuksen voimaantulon jälkeen vuodesta 2009 alkaen ulkomailta tulleiden rikoksentekijöiden osuus erityisesti omaisuusrikosten tekijöinä on kasvanut voimakkaasti. Tätä rajat ylittävän rikollisuuden ilmiötä (RYR) on vuosien aikana pyritty torjumaan monenkaltaisilla PTR-yhteistyöhön perustuneilla toimenpiteillä. Rajat ylittävän rikollisuuden torjunta on edelleen PTR-toiminnan keskiössä. Rikollisuutta pyritään torjumaan kokonaisvaltaisesti muun muassa muista Pohjoismaista saatujen kokemusten pohjalta. Yhteistyö, tehokas tiedonvaihto ja nopea reagointi luovat hyvät edellytykset tehokkaalle torjunnalle. Keväällä 2016 valmistui rajat ylittävän rikollisuuden projektiryhmän (RYR) loppuraportti. Projektin tarkoituksena oli esitellä poliisilaitosten kesken toimivia käytänteitä liikkuvan rikollisuuden torjunnassa sekä verkostoitua muiden RYRtoimijoiden ja -avainhenkilöiden kesken. Lisäksi projektin aikana pyrittiin luomaan sa- Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 27
manlaiset ja keskenään yhteensopivat prosessit sekä tiedonvälityskanavat rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan. PTR-rikostiedusteluyksiköiden tehtävämäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 tehtävien määrä kasvoi noin 60 prosenttia ja vuoteen 2016 vielä 20 prosenttia ollen yhteensä 6.526. PTR-toimintaa on tavoitteiden mukaisesti keskitetty ja suunnattu painopistealueille, jotka vastaavat EU:n asettamia rikostorjunnan painopistealueita. Tupa-toiminto Keskusrikospoliisin on Poliisihallituksen ohjauksen mukaisesti keväällä 2016 perustettu Tupa-toiminto, jossa kerätään, analysoidaan ja välitetään turvapaikanhakijoihin sekä turvapaikkaprosessiin liittyviä havaintoja ja tietoja rikostorjunnan tavoitteiden saavuttamiseksi sekä turvallisuuden ylläpitämiseksi. Toiminto on valtakunnallinen ja sen keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat Maahanmuuttovirasto, poliisilaitokset ja Suojelupoliisi. Toiminto on vastaanottanut ja käsitellyt toimintansa aikana lukuisan määrän vihjeitä ja kyennyt tukemaan viranomaisia, erityisesti Maahanmuuttovirastoa, turvapaikkaprosessin aikana yli tuhannessa tapauksessa. Useat toiminnon käsittelemistä vihjeistä ovat johtaneet myös esitutkintaan turvapaikanhakijoiden lähtömaissa tapahtuneeksi epäillyistä vakavista rikoksista. Toiminnon henkilöstö muodostuu Keskusrikospoliisin, Suojelupoliisin ja Maahanmuuttoviraston henkilöistä. Lisäksi toimintoon osallistuu muun muassa Rajavartiolaitoksen edustajia. Tupa-toiminnossa käsitellään myös laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvää kansainvälistä viestiliikennettä. Viestien ja toimenpiteiden määrä on edelleen kasvussa. Toiminnossa tehtyjen toimenpiteiden määrä oli vuonna 2016 noin 2.200. Kohdennetun väkivallan ennalta estäminen Vuoden 2016 alussa täysipainoisesti käynnistyneen Uhkat-toiminnon tehtävänä on vakavan kohdennetun väkivallan ennalta estäminen ja sen erityinen vastuualue on joukkosurmatyyppisten väkivallantekojen, kuten koulusurmasuunnitelmien ja niihin liittyvien uhkien, paljastaminen. Ryhmä toimii jatkuvassa yhteistyössä poliisilaitosten ja Suojelupoliisin kanssa. Hoitotarvetta arvioitaessa sosiaali- ja terveysalan viranomaiset ovat sen tärkein yhteistyökumppani. Ryhmän toimialue on koko maa ja se toimii työssään hyvin itsenäisesti. Toiminto on käynnistynyt hyvin ja se on nopeasti löytänyt oman tehtävänsä ja roolinsa yhteistyössä poliisilaitosten kanssa. Vuoden aikana se on kyennyt tukemaan poliisilaitoksia kymmenissä vakavaa väkivaltauhkaa sisältäneissä tapauksissa. Tiedonhankinta Keskusrikospoliisi tuottaa koko poliisihallinnolle salaiseen tiedonhankintaan liittyviä operatiivisia sekä kehittämiseen ja oikeudelliseen neuvontaan liittyviä asiantuntijapalveluita. Televerkossa tapahtuvan poliisin salaisen tiedonhankinnan osalta vuoden 2016 merkittävin uudistus oli keskitetyn teletunnisteiden käsittelyjärjestelmän käyttöönotto. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 28
Laki todistajansuojeluohjelmasta tuli voimaan 1.3.2015. Muun muassa Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetyn hankerahoituksen avulla todistajansuojelutoiminnassa saavutettiin päättyneen vuoden aikana operatiivinen toimintavalmius, joka täyttää sekä lain asettamat vaatimukset että kansainvälisesti hyväksyttävät toimintastandardit. Osana hanketta Keskusrikospoliisi selvitti mahdollisuuksiaan ottaa Suomessa käyttöön laaja-alaista viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyötä edellyttävä toimintamalli, jolla tuettaisiin henkilöiden irtautumista rikollisryhmien toiminnasta. Keskusrikospoliisin rooli tietolähdetoiminnan valtakunnallisena kouluttajana ja kehittäjänä sekä operatiivisen toiminnan koordinoijana vahvistui entisestään vuoden 2016 aikana. Virasto teki muun muassa operatiivisen toiminnan järjestelyihin ja valtakunnallisen tietojärjestelmän kehittämiseen liittyviä aloitteita. Tietolähdetoiminta on saavuttamassa Suomessa tason, jolla oikeusvarmuuden ja turvallisuuden vaatimukset yhdistyvät ammattimaiseen ja tehokkaaseen tiedonhankintaan. Valeosto- ja peitetoimintaan liittyvien valtakunnallisten vastuiden lisäksi Keskusrikospoliisi on erityisesti tietoverkoissa tapahtuvan peitetoiminnan ja valeostojen keinoin osaltaan vastannut uhkaan, jonka verkossa tapahtuva laittomien esineiden ja aineiden myynti yhteiskunnalle aiheuttaa. Keskusrikospoliisi vastaa myös tiedonhankinnan suojaamistoiminnan valtakunnallisesta kehittämisestä ja koordinoinnista sen lisäksi, että se toteuttaa suojauskeinoja omassa operatiivisessa toiminnassaan. Keskusrikospoliisi käynnisti vuonna 2015 uudentyyppisen rikosanalyysityökalun kehittämistyön. Työkalu otettiin osittain käyttöön vuonna 2016 ja sen osalta määritettiin keskeiset työprosessit, mutta työkalun toiminnallisuuksia kehitetään edelleen vuoden 2017 aikana. Tavoitetilassa analyysityökalun arvioidaan tuottavan merkittävää hyötyä erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjunnalle, ennaltaestämiselle ja paljastamiselle, sekä parantavan rikollisuuden tilanne- ja torjuntakuvaa. Keskusrikospoliisi teki hanke-esityksen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytysten heikentämisestä hallinnollisin keinoin. Kehittämistyö käynnistyy tieteellisen tutkimuksen ja operatiivisen torjuntatyön aloittamisen myötä vuonna 2017. Viraston edustajia osallistui myös poliisin henkilötietolain uudistustyöhön. Monimuotoisten turvallisuusuhkien torjuntaan keskittyvän rikostiedustelutyön näkökulmasta henkilötietolain uudistusta voidaan pitää hyvin tärkeänä. Internettiedustelu Poliisin www-sivuilta ladattavan nettivinkin kautta Keskusrikospoliisille tuli vuonna 2016 yhteensä 13.395 vihjettä, joista 10 prosenttia välitettiin paikallispoliisille toimenpiteitä varten. Internettiedustelu käsitteli 1.028 ulkomailta tullutta ilmiantoa, jotka koskivat lasten hyväksikäyttöön liittyvien kuvien levittämistä internetissä. Kaikkiaan 19 tutkintapyyntöä lähetettiin eri poliisilaitoksille. Vuoden 2016 aikana internettiedustelu antoi Suomen esitutkintaviranomaisille apua 186 eri tapauksessa ja laati 29 tiedustelumuistiota. Osana Kyberrikostorjuntakeskuksen toimintaa Internettiedustelun operatiivisia palveluita kehitettiin tarjoamalla poliisiyksiköille avointen lähteiden tiedonhankintatukea erilaisten vakavien rikosten estämiseen ja selvittämiseen. Lisäksi Internettiedustelu kouluttaa avointen lähteiden tiedonhankintaan vuosittain useita kymmeniä virkamiehiä. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 29
Internettiedustelu on olennainen osa myös tilannekeskustyön, kohdennetun väkivallan ennalta estämisen ja Tupa-toimintoon liittyvän tiedustelutyön onnistumisessa. Rahanpesun torjunta Rahanpesun selvittelykeskus vastaanotti vuonna 2016 ilmoitusvelvollisilta 31.195 epäilyttävää liiketointa koskevaa ilmoitusta. Ilmoitusten kokonaismäärä laski edellisvuodesta (2015: 37.703), mutta yksitellen käsiteltävien, lähinnä pankkien tekemien, niin sanottujen manuaali-ilmoitusten määrä lisääntyi 80 prosenttia (2.095:stä 3.774:een). Pankkien tekemien ilmoitusten määrä lisääntyi erityisesti loppuvuoden aikana huomattavasti. Samanaikaisesti vuoden 2016 loppupuoliskolla selvittelykeskuksen henkilöstössä oli poikkeuksellisen paljon poistumaa. Vuoden 2016 aikana Rahanpesun selvittelykeskus paljasti 56 (2015: 29) sellaista asiakokonaisuutta, joista käynnistettiin uusi esitutkinta, mikä tarkoittaa yli 90 prosentin lisäystä edellisvuoteen verrattuna. Tämän lisäksi selvittelykeskus luovutti tietoja 1.023:een (2015: 497) jo käynnistettyyn esitutkintaan tai rikosten ennalta ehkäisemiseen ja paljastamiseen. Työmäärän ja resurssien välisestä epätasapainotilasta huolimatta selvittelykeskuksen suoritteet lisääntyivät vuoden aikana merkittävästi. Tämä johtuu suurelta osalta verottajalle tehtyjen luovutusten suuresta määrästä (40 % kaikista luovutuksista tehtiin verottajalle). Verottajalle tehtyjen luovutusten taustalla on rahanpesulain muutos, joka sallii tietojen luovuttamisen myös rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen esirikoksen estämiseen ja paljastamiseen. Tämän toiminnon tuloksena verottaja on saanut tehtyä useita rikosilmoituksia. Resurssien suuntaaminen tiedonluovutusten tekemiseen johti siihen, että vastaanotettujen ilmoitusten käsittely ruuhkaantui ja niiden käsittelyajat kuusinkertaistuivat alkuvuoden noin kahdesta päivästä marraskuun yli kahteentoista päivään. Rahanpesun selvittelykeskus antoi vuoden 2016 aikana yhteensä 42 (2015: 16) liiketoimen pidättymismääräystä, joiden yhteenlaskettu arvo oli 1.760.812 euroa. Määräysten avulla saatiin rikoshyötyä viranomaisten haltuun yhteensä 1.105.164 euron arvosta. Vuonna 2016 Suojelupoliisin ja Terrorismin rahoittamisen torjunnan (Terha) toiminnon välillä suoritettiin aktiivista tietojenvaihtoa muun muassa Suomesta konfliktialueille lähteneiden vierastaistelijoiden, terrorismin torjunnan kohteena jo olevien sekä mahdollisten uusien kohdehenkilöiden ja eräiden oikeushenkilöiden rahaliikenteeseen ja muuhun käyttäytymiseen liittyen. Lisäksi Suojelupoliisin kanssa järjestettiin vuoden aikana säännöllisesti operatiivisia tapaamisia tiettyihin kohteisiin ja ilmiöihin liittyen. Terhatoiminnon ja Tupa-Lama -toiminnon yhteistyö oli vuonna 2016 tiivistä. Yhteistyö konkretisoitui useiden yhteisten tiedustelukokonaisuuksien ja hankkeiden sekä automaattista tietojenvertailua hyödyntävien uusien työkalujen käyttöönoton myötä. Suomessa otettiin vuonna 2013 käyttöön terroristivarojen hallinnollinen jäädyttämisjärjestelmä. Vuoden 2016 aikana toteutettiin kaksi uutta hallinnollista jäädytyspäätöstä ja kumottiin neljä. Vuoden 2016 lopussa oli voimassa 46 terrorismivarojen hallinnollista jäädytyspäätöstä. Selvittelykeskuksessa käynnistettiin toukokuussa 2016 kaksivuotiset EU-rahoitteiset (ISF) hankkeet Bitcoin-JIT ja Terha. Hankkeissa kartoitettiin rikollisuuteen liittyvää virtuaalivaluuttojen käyttöä sekä järjestettiin useita koulutustilaisuuksia siten, että yli 400 henkilöä on saanut Bitcoiniin ja virtuaalivaluuttoihin liittyvää koulutusta. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 30
Hankkeet ovat tuottaneet koulutusmateriaalia, tukeneet operatiivista toimintaa ja tarjonneet asiantuntijapalveluita muun muassa Keskusrikospoliisille, paikallispoliisille, Tullille ja verohallinnolle. Kansainvälinen yhteistyö on käynnistynyt hyvin ja hankekoordinaattori on osallistunut useisiin Europolin ja Interpolin järjestämiin koulutuksiin ja tapaamisiin. Vuoden 2017 aikana tullaan järjestämään useita esitutkintaviranomaisille suunnattuja koulutuksia sekä laajentamaan kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälisen toiminnan asiantuntijapalvelut Yhteistyö kansainvälisissä asioissa Poliisin kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä asiantuntijapalveluita ovat viestiliikenteeseen sekä oikeus- ja virka-apuun liittyvät palvelut, kielipalvelut, poliisin kansainvälisen yhdyshenkilöverkoston ohjaus sekä poliisin kahden- ja monenvälisiin kansainvälisiin sopimuksiin perustuvasta yhteistyöstä ja Interpolin, Europolin ja Schengen-sopimuksen mukaisen kansallisen keskuksen tehtävistä huolehtiminen. Vuonna 2016 oikeus- ja virka-aputoiminnassa sekä kansainvälisessä tiedonvaihdossa korostui edelleen nopeus, reagointikyky ja hyvä yhteistyö ulkomaisten ja kotimaisten viranomaisten, poliisiyksiköiden sekä Keskusrikospoliisin omien yksiköiden kesken. Suomessa myös poliisi toimii oikeusviranomaisena esitutkintaa suorittaessaan. Tällä on ratkaiseva merkitys oikeusapupyyntöjen käsittelyn nopeuteen kaikkina vuorokaudenaikoina, ja sitä kautta menestymiseen rikostorjunnassa. Keskusrikospoliisi palvelee kaikkia poliisiyksiköitä kansainvälisessä toiminnallisessa tiedonhankinnassa ja käsittelee ulkomailta saapuneet oikeusapupyynnöt sekä muut tiedonsaamista koskevat pyynnöt. Palveluja annetaan myös Rajavartiolaitokselle. Asiantuntijapalvelua on kehitetty erityisesti laajoissa rikosasioissa kokonaisvaltaisen, yhden yhteydenoton palveluperiaatteen tuen suuntaan. Esitutkintaa tuetaan tarjoamalla rikostutkijoiden käyttöön mahdollisimman laaja keinovalikoima ja valitsemalla toimivimmat kanavat. Kansainvälisten oikeus- ja virka-apuasioiden käsikirja päivitettiin kokonaan vuonna 2015 ja se on julkaistu poliisin intranet-järjestelmässä. Käsikirjan päivitystä jatkettiin vuonna 2016 ja se jatkuu edelleen. Käsikirjan lisäksi kansainvälisestä tiedonvaihdosta annettiin tietoa myös erilaisen koulutuksen muodossa useissa eri tilaisuuksissa ja monille eri tahoille. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 31
Seuraava taulukko kuvaa poliisin kansainvälisen toiminnan volyymiä ja sen kehitystä. Tehtävä/Palvelu 2012 2013 2014 2015 2016 Viestiliikennekeskuksen viestit 115 714 86 485 105 142 124 800 124 551 4 Viestiliikennekeskuksen 148 337 45 875 9 928 8 574 9 087 käsittelytoimenpiteet Sirene AKJ i5 ja RTP AKJ (2016 alkaen Kasi) Schengen-osumat Suomessa 6 420 371 565 700 812 Osumat Suomen Schengenkuulutuksiin 363 330 435 807 756 Noudot Suomeen 90 102 89 95 77 Noudettujen palautukset 16 10 9 20 18 Luovutukset Suomesta 50 48 49 45 54 Kieli- ja tulkkauspalvelut - käännetyt sivut - tulkkaustunnit 8 658 1 012 9 184 2 281 8 114 1 347 7 831 1 297 9561 1047 Käsittelytoimenpiteet AKJ:ssa 7 - saapuneet - lähteneet 34 359 37 185 29 138 29 017 31 117 24 633 28 994 32 051 23 948 28 490 31 465 23 084 29 857 12 865 10 403 KRP:n rikosilmoitukset jotka luokiteltu Europolin toimivallan mukaiseksi 109 158 131 180 121 Palveluntuottajille (esim. Microsoft, Google, Facebook) tehdyt pyynnöt 99 102 144 240 311 Kansainvälinen rikos- ja tiedustelutiedon vaihto sekä rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen Keskusrikospoliisin Viestiliikennekeskus toimii Suomen SIRENE-toimistona ja Interpolin kansallisena keskuksena (NCB, National Central Bureau, Helsinki). Se välittää oikeusja virka-apupyyntöjä sekä muuta kansainväliseen viranomaisyhteistyöhön liittyvää tiedonvaihtoa Suomen lainvalvontaviranomaisten ja ulkomaisten viranomaisten välillä. Viestiliikennekeskus on kansainvälisen tiedonvaihdon keskitetty yhteyspiste Suomessa ja avoinna ympärivuorokautisesti. Lainvalvontaviranomaisten lisäksi Viestiliikennekeskus tuottaa palveluita syyttäjälaitokselle ja Rikosseuraamusvirastolle sekä oikeusministeriölle, jotka ovat toimivaltaisia viranomaisia rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevissa asioissa. Viestiliikennekeskuksen tehtäviin kuuluu myös Suomeen ja Suomesta rikoksen johdosta tehtävien luovutusten täytäntöönpano. Viestiliikennekeskus on organisatorisesti osa Keskusrikospoliisin Tiedusteluosaston Tilannekeskus-linjaa. 4 Kasi-järjestelmän käyttöönottoon 15.12.2015 asti Viestiliikennekeskus vastaanotti, välitti edelleen ja lähetti kaikki NCB Helsingin viestit. Kasin käyttöönoton jälkeen KV-asiat -linjan käsittelijät ovat itse lähettäneet Kasista suoraan omat NCB-viestinsä. Luvussa ei ole mukana KV-asiat -linjan henkilöstön NCB-viestit (4.487 kpl). 5 Schengenin tietojärjestelmäuudistuksesta johtuen vuosien 2014 2016 viestimääriä koskevat tilastot ovat puutteelliset. Väliaikaisesta SIRENE-järjestelmästä ei saada lukumääriä käsittelytoimenpiteistä. Samasta syystä Schengen-osumia koskevat tiedot ovat ainoastaan suuntaa antavia. 6 Schengen-osumiin on vuosina 2015 ja 2016 laskettu mukaan myös osumat INTERPOL-kuulutuksiin sekä pohjoismaiset pidätysmääräykset. 7 AKJ-järjestelmän käyttö loppui 15.12.2015. Vuoden 2016 luvut on poimittu Kasi-järjestelmästä; kaikki vuoden toimenpiteet eriteltynä saapuneisiin ja lähteneisiin toimenpiteisiin. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 32
Vuoden 2016 aikana kansainvälisessä tiedonvaihdossa tapahtui merkittävää nousua kun vierastaistelijailmiöön, Euroopassa tehtyihin terrori-iskuihin ja Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun liittyvä viranomaistiedonvaihto lisääntyi paitsi määrällisesti, myös merkityksellisyydeltään sisäiselle ja Schengen-alueen turvallisuudelle. Schengenin tietojärjestelmän kansallisena vastuuviranomaisena SIRENE-toimisto vastaa osaltaan etsintäkuulutusten laadusta ja ajantasaisuudesta sekä kuulutusten lisätietojen vaihdosta. Viestiliikennekeskuksen edustajat ovat merkittävässä roolissa kansallisen Schengen-järjestelmän kehittämisessä yhdessä hankkeesta vastaavan Poliisihallituksen kanssa. Viestiliikennekeskus on osallistunut Schengenin säädösmuutosesitysten valmisteluun ja muutosten vaikutusten arviointiin sekä ollut kehittämässä Schengen-alueen tiedonvaihtoa osallistumalla EU-komission korkean tason tiedonvaihdon työryhmiin. Interpolin kansallisen keskuksen tehtävänä on muun muassa kouluttaa ja tiedottaa Interpolin tietojärjestelmien käytöstä sekä vastata kansallisesta käyttäjähallinnasta. Kansallisen keskuksen tehtäviin kuuluu myös syöttää etsintäkuulutuksia ja valvoa Suomesta Interpolin tietojärjestelmiin syötettävän tiedon laatua ja laillisuutta. Viestiliikennekeskus osallistui vuoden 2016 aikana myös Interpolin tietojärjestelmien tehokkaamman hyödyntämisen edistämiseen EU-alueella. Rikoksen johdosta tapahtuvien nouto- ja luovutustehtävien määrät ovat viime vuosina jokseenkin vakiintuneet. Vuonna 2016 Suomeen noudettiin 77 rikoksesta epäiltyä tai tuomittua ja palautettiin takaisin alkuperämaahan rangaistustaan suorittamaan 18 henkilöä. Suomessa otettiin kiinni ja luovutettiin ulkomaille 54 rikoksesta epäiltyä tai tuomittua henkilöä. Viestiliikennekeskus osallistui osana Keskusrikospoliisin tulostavoitteita rikoshyödyn jäljittämisen ja takaisinsaannin tehostamiseen. Osana näitä toimia olivat osallistuminen aktiivisesti ENFAST-verkoston (European Network of Fugitive Active Search Teams) toimintaan sekä etsintäkuulutusten menestyksekäs julkaiseminen Europolin EU Most Wanted -sivustolla. Vuonna 2016 Suomessa laadituista henkilön kiinniottoa ja luovutusta koskeneista kansainvälisistä etsintäkuulutuksista suurin osa oli Schengen-aluetta koskevia etsintäkuulutuksia (123 kappaletta), seuraavaksi eniten oli INTERPOL:in etsintäkuulutuksia (65 kappaletta) ja kolmantena pohjoismaisia pidätysmääräyksiä (14 kappaletta). Samasta henkilöstä voidaan laatia sekä Schengen- että INTERPOL-kuulutus, joten laadittujen etsintäkuulutusten lukumäärä ei suoraan kerro etsintäkuulutettujen henkilöiden todellisesta määrästä. Virka- ja oikeusapuasiat Huumausaine- ja henkilöön kohdistuvan rikollisuuden, talous- ja omaisuusrikollisuuden sekä kansainvälisen toiminnan ohjauksen käsiteltäväksi tulleiden oikeus- ja virkaapuasioita koskeneiden viestien määrä oli 4.813. SIENA-järjestelmän kautta välittyneiden viestien määrä oli 13.522, joista lähetettyjä oli 9.818. Viestien käsittelyyn liittyneiden toimenpiteiden yhteismäärästä (29.857) henkilöihin kohdistuvaan rikollisuuteen liittyvien toimenpiteitten määrä oli 5.844, talousrikollisuuteen 4.379, huumausainerikollisuuteen 2.296 sekä laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan 2.171. Prümsopimuksen mukaiseen tiedonvaihtoon liittyviä toimenpiteitä tehtiin 1.121. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 33
Kielipalvelut Keskusrikospoliisin kielipalvelussa oli vuonna 2016 yhteensä 15 kielenkääntäjää. Käännettäviä kieliä on 13. Kääntäjistä kolme on sijoitettu Tutkintaosastoon ja 12 Tiedusteluosastoon. Kaikissa tärkeimmissä kielissä on nyt vähintään kaksi kääntäjää, kun viron kääntäjäryhmää vahvistettiin toisella viron kääntäjällä. Vuonna 2016 käännettiin 9.561 sivua ja tulkattiin 1.047 tuntia. Prüm-vertailu Rikosten perusteella rekisteröityjen ja rikospaikkajälkien DNA-profiilien kansainvälinen vertailu on käytännössä antanut lupaavia tuloksia. Euroopan maista Prüm-yhteistyössä on tällä hetkellä mukana 23 valtiota ja myös uusia maita on liittymässä yhteistyöhön. Suomi on tehnyt vertailuja yhteistyössä 19 eri maan kanssa. Vuoden 2016 aikana Suomi teki Prüm-osumasta virka-aputiedustelun ulkomaille 79 tapauksessa ja vastaavasti ulkomaat tekivät 143 tiedustelua Suomelle. Molemmissa kategorioissa kyselymäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi päättyneen vuoden aikana tehtiin 1.912 sormenjälkitutkimusta ja 1.823 DNA-tutkimusta. Vuoden 2016 aikana pyrittiin myös parantamaan Prüm-tietoisuutta ja aiheesta pidettiin yhteensä 16 koulutustilaisuutta. Yhdyshenkilötoiminta Suomen poliisi on sijoittanut yhteensä seitsemän pysyvää yhdyshenkilöä ulkomaille. Tämän lisäksi Suomesta käsin toimii neljä liikkuvaa yhdyshenkilöä, jotka käyvät säännöllisesti kohdealueillaan. Europolin päämajassa Haagissa on Suomella yhdyshenkilötoimisto, jossa toimii kaksi päällystötason poliisia. Venäjällä työskentelee kolme pysyvää ja kaksi liikkuvaa yhdyshenkilöä. Viroon on sijoitettuna yhdyshenkilö, jonka toimialueeseen kuuluu myös Latvia. Kiinan Pekingissä työskentelee yhdyshenkilö, jonka toimialueeseen kuuluvat Hongkong ja Macao. Edellä mainittujen lisäksi Espanjaan ja Liettuaan on sijoitettuna liikkuvat yhdyshenkilöt, joita voidaan tarpeen tullen käyttää myös muissa maissa. Osa yhdyshenkilöistä on komennuksensa ajan Ulkoministeriön palveluksessa, mutta he toimivat Keskusrikospoliisin ohjauksessa. Yhteistyö Ulkoministeriön kanssa on toiminut hyvin. Pohjoismailla on sopimus keskinäisestä yhdyshenkilöiden hyödynnettävyydestä (Polis- Tull i Norden eli PTN). Tämä tarkoittaa sitä, että maat voivat käyttää toistensa PTNstatuksen omaavien poliisi- ja tulliyhdyshenkilöiden palveluita ja jakaa yhdyshenkilötoiminnon tuottaman raportoinnin. Myös Suomen Rajavartiolaitos osallistuu PTNyhteistyöhön. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 34
Rikostekniset asiantuntijapalvelut Rikosteknisistä asiantuntijapalveluista keskeisimpiä ovat tekniseen rikostutkintaan liittyvät toimeksiannot, sormenjälki- ja DNA-rekistereiden ylläpito, teknisen rikostutkinnan valtakunnallinen ohjaus ja laadunvarmistus sekä teknisen rikostutkinnan menetelmien ja välineiden kehittäminen, valinta ja ohjeistus. Seuraava taulukko kuvaa Rikosteknisen laboratorion tutkimuspyyntöjen lukumääriä tutkimusalueittain vuosina 2010 2016. Tutkimusalue 2010 8 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Muutos 2015/ 2016 Liikennejuopumukset 11 915 11 550 10 787 11 067 11 340 11 456 11 640 2 % DNA 6 100 7 048 6 635 6 256 7 720 10 092 12 119 21 % Huumaus- ja lääkeaineet 3 300 3 840 3 621 3 890 3 968 4 141 4 458 8 % Sormenjäljet 2 700 2 237 1 945 1 919 1 959 2 021 1 737-14 % Asiakirjat 900 914 948 924 813 1 039 1 187 14 % Setelit 840 821 656 589 686 1 128 1 174 4 % Muotojäljet 660 533 814 491 610 575 386-33 % Kemialliset palonsyyt 420 374 336 400 389 382 364-5 % Aseet 280 312 334 335 377 312 393 26 % Kolikot 470 295 341 332 363 386 343-11 % Hiukkaset 340 276 308 189 271 219 128-42 % Tietotekniset tutkimukset 30 82 100 124 131 138 137-1 % Käsialat 120 128 151 122 116 123 110-11 % Elektronimikroskopia 120 113 126 107 117 122 120-2 % Tekniset tutkimukset 130 111 100 92 103 92 100 9 % Kuidut 80 104 64 74 63 101 297 194 % Äänet 70 66 51 68 50 96 105 9 % Kuvat 60 51 69 66 37 45 39-13 % Kemialliset tutkimukset 110 95 77 59 45 59 73 24 % Öljypäästöt 30 43 34 25 23 67 37-45 % Alkoholijuom at 20 30 21 15 5 11 6-46 % Autot 60 57 26 9 2 8 1-88 % Yhteensä 9 16 840 17 530 16 757 17 059 17 848 21 157 23 314 10 % 8 9 Vuoden 2010 luvut ovat osittain epätarkat johtuen tietojärjestelmävaihdoksesta. Summarivillä tutkimuspyyntöjen kokonaismäärä ilman liikennejuopumustutkimuksia. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 35
Rikosteknisten asiantuntijapalveluiden kysyntä kasvoi 10 prosenttia verrattuna vuoteen 2015. Kasvu, joka koski erityisesti DNA- ja asiakirjatutkimuksia, ylitti selvästi Rikosteknisen laboratorion palvelukyvyn, minkä vuoksi kaikkien annettujen lausuntojen toimitusaikojen keskiarvo jäi 50:een vuorokauteen, kun tavoite oli 45 vuorokautta. Seuraava taulukko kuvaa Rikosteknisen laboratorion valmistuneita tutkimuslausuntoja ja keskimääräisiä toimitusaikoja vuonna 2016. Tutkimusalue Lausuntoja kpl Toimitusaika vrk Muutos toimitusajassa 2015/2016 Liikennejuopumukset 11 418 24 26 % DNA 11 004 67 16 % Huumaus- ja lääkeaineet 4 424 31 29 % Sormenjäljet 1 885 44 22 % Asiakirjat 1 123 77 71 % Muotojäljet 432 46-26 % Setelit 1 098 28 133 % Aseet 316 97 67 % Kemialliset palonsyyt 380 59 5 % Hiukkaset 144 40 14 % Käsialat 119 50 11 % Elektronimikroskopia 112 33 27 % Tietotekniset tutkimukset 168 101 42 % Kuidut 303 44-46 % Tekniset tutkimukset 92 38-33 % Äänet 109 16-43 % Kuvat 45 16-30 % Kemialliset tutkimukset 86 57 8 % Öljypäästöt 45 79 7 % Alkoholijuomatutkimukset 6 27-4 % Rikostekninen laboratorio jatkoi tarkasteluvuonna RITU-hanketta, jonka tehtävänä on akkreditointikelpoisen laatujärjestelmän rakentaminen paikallispoliisin teknisiin rikostutkimuskeskuksiin sekä akkreditointivalmiuden saavuttaminen DNA- ja sormenjälkitutkimusalueilla vuoden 2017 loppuun mennessä. RITU-hanke eteni erittäin hyvin, ja kolme poliisilaitosta jo jätti akkreditointihakemuksen. Toimintavuonna kehitettiin edelleen laboratoriotutkimuksiin liittyvän näyteketjun aukottomuutta ja luotettavuutta. Sinetöitävien näytepakkausten hankintaprosessi saatiin vietyä loppuun ja pakkausmateriaalit jaettua poliisilaitoksille. Myös sinetöinnin käyttöönotto käynnistyi, mutta jatkuu vielä vuodelle 2017. Teknisten rikostutkimuskeskusten tarvikehankintoja jatkettiin Poliisihallituksen myöntämällä keskitetyllä rahoituksella. Poliisilaitoksille hankittiin myös Poliisihallituksen toimeksiannosta yhteensä 30 laboratoriovaakaa tarkistuspunnuksineen. Rikostekninen laboratorio laati seikkaperäisen henkilöstösuunnitelman, jossa tehtiin strategiset painotukset kehittämistä vaativien palvelujen suhteen. Laboratorioon myös Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 36
laadittiin niin sanottu urapolkumalli, jossa on kuvattu etenemispolut erityyppisissä tehtävissä. Osaamiskeskusmallin kehittämistä jatkettiin määräaikaisin rekrytoinnein. Rikostekninen laboratorio osallistui suunnittelukaudella Kyberrikostorjuntakeskuksen toimintaan vastaamalla kaikkein vaativimmasta ICT-tutkinnasta ja sen palveluista poliisissa. Poliisihallituksen erillisrahoituksella Rikostekniseen laboratorioon rekrytoitiin yksi uusi ICT-tutkija, millä tutkimusalueen palvelukyky saatiin nostettua kysyntää vastaavalle tasolle. 3.4.2 Rikostorjunnan ja tutkintamenetelmien kehittäminen Tulostavoitteet 2016 Poliisin yhteiset tavoitteet Haetaan kehittämistyössä innovatiivisia toimintatapoja, joilla aikaansaadaan toiminnan tehokkuutta ja pyritään hyödyntämään niitä suunnitelmallisesti. Hyödynnetään keskeisiä sisäisen turvallisuuden-, tutkimuksen- ja kehityksen rahastoja niin sanotun ulkopuolisen rahoituksen hakemisessa. Hyödynnetään tutkimustoimintaa ja kytketään se palvelemaan poliisin strategista päätöksentekoa. Yhteenveto ja päätelmät Keskusrikospoliisin voidaan katsoa saavuttaneen sille rikostorjunnan ja tutkintamenetelmien kehittämisen osalta asetetut tulostavoitteet 2016. Keskusrikospoliisin kehittämistoimintaa toteutetaan erilaisilla kehittämishankkeilla ja -projekteilla. Tämän lisäksi kehittämistyötä tapahtuu operatiivisen toiminnan ohessa ilman erillistä projektointia ja rahoitusta. Kehittämistoimien keskeisin tavoite on rikostorjunnan suorituskyvyn kehittäminen sekä vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen. Kehittämistoiminnan lähtökohtana ovat Keskusrikospoliisin strategiasta, tulostavoitteista sekä operatiivisen toiminnan vaatimuksista syntyvät kehittämisehdotukset, jotka käsitellään kehittämisprosessin mukaisesti. Keskeisenä toimijana kehittämistoimien koordinoinnissa on Keskusrikospoliisin kehittämistoiminnan ryhmä, jonka tehtävänä on tunnistaa innovatiivisimmat ja tuottavimmat kehittämisideat, edesauttaa kehittämistoimien rahoittamista ja tukea kehittämisen toimijoita läpi koko prosessin. Vuoden 2016 tulostavoitteissa poliisin tavoitteena oli varmentaa suorituskykyä ja kehittää tuottavuutta muun muassa hakemalla kehittämistyössä innovatiivisia toimintatapoja, joilla aikaansaadaan toiminnan tehokkuutta ja joita pyritään hyödyntämään suunnitelmallisesti. Vuonna 2016 Keskusrikospoliisissa käynnistettiin tai oli käynnissä 11 hankerahoituksella rahoitettua kehittämishanketta sekä useita muita kehittämisprojekteja. Lisäksi osallistuttiin partnerina kahden tutkimushankkeen Horisontti 2020 -rahoitushakuun, joissa konsortion johtajana oli ulkomainen tutkimuslaitos. Keskusrikospoliisin osalta vuoden 2016 tulostavoitteissa oli sovittu uusien rikosilmiöiden edellyttämien toimintamallien kehittämisestä laajempaan käyttöön. Vaikka useissa kehittämishankkeissa ja -projekteissa kehittämisen yhtenä painopisteenä varsinaisen Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 37
rikostorjunnan menetelmällisen kehittämisen lisäksi oli lähes jo vakiintuneen tavan mukaisesti tiedonhallinnan ja tietojärjestelmien kehittäminen, sisälsivät vuoden 2016 kehittämistoimet syvällistä uusien rikosilmiöiden torjuntaan liittyvää analyysiä niin kansallisessa kuin kansainvälisessä toimintaympäristössä. Erityisen merkillepantavaa vuoden 2016 hankkeiden osalta on annetun koulutuksen määrä. Keskusrikospoliisin kehittämishankkeissa koulutettiin suuri määrä esitutkintaviranomaisten ja muiden sidosryhmien henkilöstöä. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 38
3.4.3 Muut yhteiset palvelut Tavoitteiden osa-alueet ovat laillisuusvalvonta, tietoturvallisuuden ja tietosuojan valvonta, viestintä, materiaalipalvelut, toimitilat sekä ICT-palvelut. Tulostavoitteet 2016 Poliisin yhteiset tavoitteet Tehostetaan poliisin laillisuusvalvontaa ja kohdistetaan sitä erityisesti salaisten pakkokeinojen yhdenmukaisten käytäntöjen valvontaan. Keskusrikospoliisi osallistuu sopeuttamissuunnitelman toteuttamiseen ja prosessiensa kehittämiseen suorituskykynsä ja tuloksellisuuden varmistamiseksi tilanteessa, jossa poliisiyksiköiden rahoituskehys pienenee vuoteen 2019 mennessä hallituksen esittämällä tavalla. Keskusrikospoliisin omat tavoitteet Varmistetaan poliisiyksiköiden palveluiden saatavuus "yhden luukun -periaatteen mukaisesti ja lisätään toiminnan sekä palveluiden tunnettuutta. Kehitetään edelleen hallinto- ja tukitehtävien tuottavuutta poistamalla mahdollisia päällekkäisyyksiä sekä hallinto- ja tukitoimintoja selvittäneen työryhmän raportin mukaisesti prosesseja kehittämällä. Osallistutaan hankinnasta maksuun -prosessin kehittämiseen yhteistyössä muiden poliisihallinnon yksiköiden kanssa sekä kirjanpitotehtävien siirtoon Palkeetpalvelukeskukseen myöhemmin tarkentuvien ohjeiden mukaisesti. Ylläpidetään ja lisätään poliisin näkyvyyttä viestinnän keinoin, tarjotaan mahdollisuus vuorovaikutukseen ja pyritään siten ehkäisemään rikoksia, häiriöitä ja onnettomuuksia. Ajantasaistetaan viraston viestintäohje vastaamaan Poliisihallituksen antamaa uutta viestintämääräystä ja laaditaan määräyksen edellyttämä erillinen viestintäsuunnitelma. Tuloksen ja toiminnan arvioinnissa käytettävät tunnusluvut Toiminnan seuraamisessa on tilastoinnin lähteenä käytetty pääosin viraston käytössä olevia talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä. Alla olevaan taulukkoon ei ole kaikilta osin sisällytetty vuoden 2015 työaika- ja kustannustietoja, koska niitä ei ollut mahdollista raportoida poliisin uuden työaikajärjestelmän käyttöönotosta ja seurantamenetelmän vaihtumisesta johtuneiden haasteiden vuoksi. Kustannusten 2016 laskenta on toteutettu käyttäen talous- ja henkilöstöhallinnon seurantajärjestelmiä. Tasomuutokset johtuvat seurantakoodiston uudistamisesta vuodelle 2016. Muuttuneista seurantamenetelmistä johtuen vuodet eivät ole vertailukelpoisia keskenään, vaikka laskennassa on pyritty soveltamaan aiemmin tehtyjä linjauksia. Työaikaan on otettu mukaan mahdollisimman lähelle entisiä työaikakoodeja vastaavien koodien kertymä. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta - laillisuusvalvonta Toteuma 2014 Toteuma 2015 Tavoite 2016 Toteuma 2016 TALOUDELLISUUS Sisäisiin ICT-palveluihin käytetty työaika, tunnit/1640 6 6 7,8 Viestintään käytetty työaika, tunnit/1640 7 4 2,5 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 39
Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta - laillisuusvalvonta Toteuma 2014 Toteuma 2015 Tavoite 2016 Toteuma 2016 Yksikön sisäiseen materiaalihallintoon käytetty työaika, tunnit/1640 5 4 3,1 Laillisuusvalvontaan käytetty työpanos, htv 3 3 3 3 TUOTTAVUUS Yksikön omat - tuottavuus Tukitoimintojen osuus viraston kokonaistyöajasta, % 10,2 13,5 12 PALVELUKYKY JA LAATU Kantelujen keskimääräinen käsittelyaika, kk 3 3 3 2 Tietoturvakoulutuksen kattavuus %., verkkokoulutuksen suorittaminen. 100 90 100 100 SUORITTEET Annettu sisäinen tietoturvakoulutus tuntia x henkilö. 800 1.050 800 800 Yksikön omat - suoritteet EOA:n, Oka:n, SM:n ja viraston antamien toimenpideratkaisujen lkm 0 4 2 4 Virkatehtäviin perustuvat langettavat rikostuomiot lkm 0 0 0 2 Yhteenveto ja päätelmät Keskusrikospoliisin voidaan katsoa saavuttaneen sille muiden yhteisten palveluiden osalta asetetut tulostavoitteet 2016. Viraston sisäinen, päivittäisjohtamisen yhteydessä tapahtuva esimiesvalvonta muodostaa Keskusrikospoliisin laillisuusvalvonnan perustan. Viraston Esikunnan Oikeusyksikön valmisteleman tarkastussuunnitelman mukaisesti tarkastuskohteena olivat vuonna 2016 muun muassa eri pakkokeinot ja salaisten tiedonhankintakeinojen käyttö, joissa huomio keskitettiin sellaisiin tiedonhankintakeinoihin, joita ei lähiaikoina ollut näin kattavasti tarkastettu. Pakkokeinojen osalta erityinen huomio kiinnitettiin tiettyjen omaisuuserien säilyttämisprosesseihin. Kertomusvuodelle asetetut tavoitteet saavutettiin, mutta muutamaa tarkastusaihetta kuitenkin jatketaan vielä tarkastusvuonna 2017. Keskusrikospoliisissa annettiin vuonna 2016 neljä virkamiesoikeudellista toimenpideratkaisua, jotka olivat varoitus ja kolme huomautusta. Vuonna 2016 Keskusrikospoliisi maksoi 620 euron arvosta vahingonkorvauksia. Oikeusyksikkö valvoi vuoden 2016 aikana viraston salassa pidettävien tietoaineistojen käsittelyä. Aihe jatkui edelliseltä vuodelta ja Oikeusyksikkö osallistui vuoden 2015 tapaan myös henkilöstön kouluttamiseen. Tilapäisten analyysirekisterien perustamiseen ja niihin liittyvien asiakirjojen asianmukaisuuteen kiinnitettiin valvonnassa erityistä huomiota. Lisäksi tarkastuskohteena olivat viraston sharepoint-työtilat ja erilaiset ryhmälevyt. Oikeusyksikkö toteutti virastossa kaksi lokitarkastusta. Virasto ja sen edustajat osallistuivat valmisteilla olevan poliisin henkilötietolain valmisteluun. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 40
Vuoden 2016 aikana tietoon ei tullut merkittäviä tietoturvallisuuteen liittymiä poikkeamia. Keskusrikospoliisin operatiivinen tiedottaminen perustuu ensisijassa kirjallisiin tiedotteisiin, joita virasto julkaisi vuoden 2016 aikana 53. Pääosa niistä liittyi esitutkinnan tiedottamiseen, mutta myös rikosilmiöistä viestittiin vuoden aikana tiedotteilla. Tiedotustilaisuuksia järjestettiin vuoden 2016 aikana yksi. Sosiaalisen yhteisöpalvelu Twitterin käyttö lisääntyi viestinnässä. Virastolla oli vuoden 2016 lopussa lähes 6.000 seuraajaa, ja palvelusta on muotoutunut luonteva osa viestintää. Myös virkamiesten ja Kyberrikostorjuntakeskuksen profiileilla on runsaasti seuraajia. Vuosi 2016 oli kahdesta syystä erityinen juhlavuosi Keskusrikospoliisille. Viraston täytti maaliskuun 29. päivä 90 vuotta. Asiaa juhlistettiin julkaisemalla viraston toimintaa valottava juhlakirja. Suomen poliisi puolestaan täytti joulukuussa 200 vuotta. Tämä merkittävä juhlapäivä näkyi laajasti visuaalisina tuotteina ja graafisessa ilmeessä. Asiakaslehti Evidenssi ilmestyi neljä kertaa. Lehden konseptia on kehitetty vastaamaan paremmin lukijoiden tarpeeseen ja visuaalista ilmettä on uudistettu. Keskusrikospoliisi myös osallistui poliisin yhteisen henkilöstölehden Tutkan sisällön tuottamiseen. Poliisin päivä järjestettiin jälleen yhteistyössä Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen kanssa. Vuonna 2016 tapahtuma oli Järvenpäässä Rantapuistossa. Keskusrikospoliisi esitteli tilaisuudessa eri toimintojaan ja osallistui päivän järjestelyihin. Tapahtumassa arvioitiin käyneen noin 10.000 vierasta. Osana strategiansa täytäntöönpanoa Keskusrikospoliisi kehitti ja avasi toukokuussa 2016 poliisihallinnon yhteiseen intranettiin rikostorjunnan palveluportaalin, joka on poliisin yksiköille tarkoitettu kanava Keskusrikospoliisin operatiivisen toiminnan palveluihin. Palveluportaalin avulla tuetaan "yhden luukun" -periaatteen toteutumista ja palvelujen tunnettuutta. Portaali sisältää yhteystietoja, palvelukuvauksia ja linkkejä. Vuoden loppuun mennessä pääsivun kävijämäärä oli 3.646 ja esimerkiksi Rikosteknisen laboratorion osalta 955. Viraston alueyksiköt ovat osaltaan vastanneet yhden luukun palveluperiaatteen toteutumisesta pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi vuosien 2015 2016 aikana. Samanaikaisesti uhannut resurssien supistuminen on vaatinut jatkuvaa toiminnan painopisteiden uudelleenpohdintaa, prosessien kehittämistä ja resurssien osittaista uudelleenkohdentamista virastossa. Viime vuosina resursseja on kohdennettu aiempaa enemmän kyberrikostorjuntaan, tilannekeskustoimintaan ja turvapaikkatilanteen aiheuttamiin tehtäviin sekä uutena toimintona vuonna 2016 käynnistettyyn Uhkat-toimintoon. Virasto sai kertomusvuonna muun muassa turvapaikkatilanteen aiheuttamaan lisätyöhön Poliisihallitukselta erillisrahoitusta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen (5 htv). Lisäksi toimintaan kohdennettiin vastaava htv-määrä omaa henkilöstöä. Näillä voimavaroilla perustettiin niin sanottu Tupa-toiminto. Rikosteknisen laboratorion DNA-tutkimuksissa otettiin kertomusvuonna käyttöön uusi DNA-prosessilinjasto, jonka myötä automatisointia saatiin kehitettyä merkittävästi. Uusi linjasto on toteutettu siten, että laitevalmistajalta on hankittu kokonaisvaltaisempi ratkaisu, jolla taataan laadukas ja toimiva linjasto ja samalla mahdollistetaan oman henkilöstön resurssien ja asiantuntijoiden keskittyminen laboratoriotutkimusten kannalta Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 41
olennaisempiin seikkoihin. Uusi linjasto on myös yhteydessä laboratorion tiedonhallintajärjestelmä LOLAn kanssa, jolloin vältytään manuaalisesta tietojen tallentamisesta. Kieku-järjestelmän sekä poliisin työajanseurantajärjestelmä Tarmon käyttöönotot työllistivät vuoden 2016 aikana edelleen merkittävästi. Niiden myötä kuitenkin myös kehitettiin niin henkilöstöhallinnon kuin taloushallinnon prosesseja ja toimintatapoja. Viraston seurantakohdemalli uudistettiin kertomusvuonna ja otetaan käyttöön vuoden 2017 alusta. Samoin talousseurantaa sekä ulkopuolisen rahoituksen hallinnointia kehitettiin. Hankinnasta maksuun -prosessin kehittämiseen osallistuttiin poliisihallituksen kanssa sovitulla tavalla. Viraston sisäistä hankintatoimen prosessia ja ohjeistusta kehitettiin kertomusvuoden aikana. Hankinnasta maksuun -prosessin kehittämiseen liittyen virastossa otettiin kattavasti käyttöön sopimuskohdistus ja täten automatisoitiin laskujen käsittelyä. Toimitilojen osalta ei kertomusvuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Yhteistyössä Poliisihallituksen ja Senaatti Kiinteistöjen kanssa tehtiin selvitys DNAlaboratorion tiloihin liittyen. Selvityksen mukaan kustannustehokkain ja tarkoituksenmukaisin ratkaisu olisi rakentaa KRP-talon yhteyteen lisärakennus. KRP-talossa tehtiin kertomusvuoden aikana muun muassa julkisivuremonttia ja aloitettiin yleiskaapeloinnin uudistaminen. Itä-Suomen yksikkö (Joensuu) toimi vielä kertomusvuoden väistötiloissa, mutta uuden oikeus- ja poliisitalon rakentaminen on edennyt suunnitellusti, ja uusiin tiloihin päästäneen muuttamaan syksyllä 2017. Oulun yksikön toimitilojen osalta saatiin kertomusvuonna valmiiksi suunnitelmat kattavista muutostöistä koskien myös poliisilaitoksen tiloja. Muutoksen taustalla ovat sisäilmaongelmat, ahtaus ja vanhentunut talotekniikka. Muutostyöt ovat käynnissä. Lounais-Suomen yksikön (Turku) toimitilojen osalta (koko poliisitalo) muutoshankkeen suunnittelu käynnistyi kertomusvuonna ja muutostyöt käynnistyvät vuonna 2017. Sisä-Suomen yksikön (Tampere) ja samassa kiinteistössä olevan poliisilaitoksen tiloissa on todettu sisäilmaongelmia ja siellä on käynnistetty välittömiä korjaustoimenpiteitä sekä suunnitelma kattavammista muutostöistä. ICT-asioita leimasi kertomusvuona poliisin toimialasidonnaisten ICT-tehtävien siirtämiseen Haltikilta Poliisihallituksen alaisuuteen POL IT -keskukseen (Tosi-hanke) sekä toimialariippumattomien tehtävien siirtäminen Haltikilta Valtorin Tuve-yksikölle. Tähän liittyen selvitettiin myös viraston vastuulla olevat ICT-tehtävät, mutta ne irrotettiin poliisiylijohtajan päätöksellä varsinaisesta Tosi-hankkeesta ja niiden osalta ratkaisut tehdään myöhemmin yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 42
3.5 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Keskusrikospoliisin vuoden 2016 maksullisen toiminnan tulojen määrä oli yhteensä 4.010 euroa. Maksulliselle toiminnalle ei ollut erikseen asetettuja tulostavoitteita. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuustaulukko on toimintakertomuksen liitteenä 1. 3.6 Yhteisrahoitteinen toiminta Poliisin vuoden 2016 tulostavoitteena oli hyödyntää keskeisiä sisäisen turvallisuuden-, tutkimuksen ja kehityksen rahastoja niin sanotun ulkopuolisen rahoituksen hakemisessa. Vuoden 2016 aikana saatiin poliisin hankerahoitukseen liittyen Euroopan unionin myöntämää Sisäisen turvallisuuden rahaston poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjumista sekä kriisinhallintaa koskevan rahoitusvälineen ISF-P -rahastosta rahoitusta seitsemälle Keskusrikospoliisin hankkeelle. Nämä hankkeet olivat Bitcoin-Jit, Kybol, Ritu, Salpa, Telepa, Terha ja Todistajansuojelu. Tulostavoitteensa mukaisesti Keskusrikospoliisi hyödynsi tehokkaasti vuonna 2016 ulkopuolisia rahoituslähteitä kehittämistoiminnassaan. Rahastoja, rahoitusohjelmia sekä niiden toimeenpanomenettelyjä seurattiin aktiivisesti ja projisoitiin kehittämistavoitteisiin. Keskusrikospoliisi oli vuonna 2016 kahdessa Euroopan unionin Horisontti 2020- rahoitushaussa kansainvälisten tutkimuskonsortioiden partnerina. Lisäksi haettiin Euroopan unionin rahoitusta poliisin hankerahoitukseen sisällytettävänä rahoituseränä kahteen Keskusrikospoliisin koordinoimaan tai toteuttamaan hankkeeseen. Hankesuunnittelusta näissä hankkeissa vastasi Keskusrikospoliisi ja päävastuutaho rahoitushakemuksissa oli Poliisihallitus. Euroopan unionin rahoitusosuus oli viime vuonna toteutetuissa hankkeissa 75 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Vuonna 2016 yhteisrahoitteisen toiminnan omarahoitusosuus oli Keskusrikospoliisissa 37 prosenttia. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuustaulukko on toimintakertomuksen liitteenä 2 ja kustannusvastaavuuslaskelman yhdistelmä projekteittain liitteenä 3. Yhteisrahoitteisille hankkeille ei ollut erikseen asetettuja tulostavoitteita. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 43
4. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 4.1 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulostavoitteet 2016 Poliisin yhteiset tavoitteet Laaditulla pidemmän aikavälin henkilöstösuunnitelmalla varmistetaan osaamiseltaan ja työkyvyltään toiminnan tarvetta vastaava henkilöstö. Henkilöstösuunnittelussa valmistaudutaan julkisen talouden supistumiseen ja eläkelainsäädännön muuttumiseen. Poliisiyksikkö osallistuu työikäohjelman suunnitteluun ja toimeenpanoon. Toteutetaan laadittua tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Keskusrikospoliisi osallistuu sopeuttamissuunnitelman toteuttamiseen ja prosessiensa kehittämiseen suorituskykynsä ja tuloksellisuuden varmistamiseksi tilanteessa, jossa poliisiyksiköiden rahoituskehys pienenee vuoteen 2019 mennessä hallituksen esittämällä tavalla. Keskusrikospoliisin omat tavoitteet Huolehditaan henkilöstön ammattitaidosta lisäämällä moniosaamista ja vahvistamalla tarvittavaa erikoisosaamista muun muassa järjestelmällisellä tehtävä- ja henkilökierrolla. Luodaan periaatteet joustavalle tehtäväkierrolle viraston sisällä. Yhteenveto ja päätelmät Keskusrikospoliisin voidaan katsoa saavuttaneen sille henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen osalta asetetut tulostavoitteet 2016. Keskusrikospoliisissa on käynnistetty henkilöstösuunnitelman laatiminen vuonna 2020 päättyvälle strategiakaudelle. Tavoitteena on varmistaa toiminnan vaatima osaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Samalla ennakoidaan mahdollista resurssien supistumista. Henkilöstösuunnitteluprosessi on tukenut rekrytointia ja kehittämistoimia jo kertomusvuoden aikana. Resurssien uudelleenkohdistamista tapahtuu koko ajan ja se perustuu toimintaympäristön jatkuvaan analyysiin. Jokainen rekrytointi on mahdollisuus kohdentaa toimintaa ja resursseja entistä tarkemmin vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristön tilannetta ja teknisen kehityksen tuomia uusia mahdollisuuksia. Henkilöstön koulutus ja muut kehittämistoimet kohdennetaan analyysin pohjalta nousevien osaamistarpeiden vahvistamiseen. Osaamistarpeet otetaan huomioon jokaisen rekrytoinnin kohdalla, sillä osa uusista osaamistarpeista on sellaisia, että niihin on tarkoituksenmukaista vastata rekrytoimalla uudenlaista osaamista. Virastossa on käynnistetty Valtiokonttorin rahoittama Kaiku-hanke työyhteisön toiminnan ja johtamisen kehittämiseksi. Yhteistyö, esimiestyö ja työolot ovat keskeisiä tekijöitä henkilöstön hyvinvoinnin ja toiminnan tuloksellisuuden varmistamisessa, ja virasto haluaa panostaa näihin. Henkilökierrossa tukeudutaan Valtiokonttorin käynnistämään koko valtionhallinnon kattavaan henkilökiertojärjestelyyn. Virasto ilmoitti loppuvuodesta 2016 valtiolle.fi -jär- Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 44
jestelmässä useita henkilökiertopaikkoja ja useimpiin näistä tuli hakijoita jo ensimmäisellä ilmoituskierroksella. Henkilökierrot toteutuvat vuoden 2017 puolella. Myös Keskusrikospoliisista on hakeuduttu henkilökiertoon ja näihin toiveisiin pyritään suhtautumaan myönteisesti silloin, kun henkilökierto tukee osaamisen syventämistä tai laajentamista. Viraston sisällä henkilökierto eri tehtävissä on toteutunut ennen kaikkea rekrytoinnin kautta. Tavoitteena on edelleen lisätä ammattitaidon syventämis- ja laajentamismahdollisuuksia sisäisen henkilökierron avulla. Tämän prosessin kehittäminen on osa henkilöstösuunnittelua. Virastossa on ollut jo vuosia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan vuosittain osana henkilöstökertomusta. Kertomusvuonna aloitettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittäminen. Keskusrikospoliisi ei ole ollut mukana poliisin työikäohjelman valmistelussa vaan valmistelusta on vastannut Poliisihallituksen nimeämä työryhmä. Ikäohjelma huomioidaan kuitenkin Keskusrikospoliisin työssä. Keskusrikospoliisissa keski-ikä nousee ja eläkkeelle jääminen ei välttämättä tapahdu enää välittömästi eläkeiässä vaan työssä jatketaan eläkemahdollisuudesta huolimatta. Joustava eläkkeelle siirtyminen on myös viraston etu, sillä silloin on mahdollista sovittaa yhteen sekä viraston että työntekijän tilanne. Erityisesti määräaikaisiin poliisimiesten virkasuhteisiin on ollut haasteellista löytää osaamiseltaan ja kokemukseltaan päteviä hakijoita, ja tämänkin vuoksi poliisimiesten työssä jatkamisella on aiempaa suurempi merkitys. Henkilöstö- ja talousasioihin liittyvät prosessit virastossa ovat muuttuneet uusien tietojärjestelmien myötä (Kieku-henkilöstö- ja taloushallinnon järjestelmä ja Tarmotyöajanhallintajärjestelmä). Järjestelmien käyttöönotto on merkinnyt huomattavia muutoksia toimintaprosesseissa sekä virkamiesten, esimiesten ja ammattikäyttäjien tehtävissä ja vastuissa. Yhteistyö järjestelmien käyttöönotossa viraston sisällä on ollut hyvää. Vuoden 2017 helmikuussa otetaan käyttöön uusi Megaflex-työajan seurantajärjestelmä. Toimintaprosessien ja osaamisen kehittäminen uusien järjestelmien mukaisesti jatkuu vuonna 2017. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 45
4.2 Henkilöstö Toteutuneiden henkilötyövuosien (htv) kokonaismäärä lisääntyi 16,5 henkilötyövuotta edelliseen vuoteen verrattuna. Htv-määrään sisältyvät kehysrahoitettujen lisäksi Poliisihallituksen hankerahoituksella ja keskitetyllä rahoituksella palkatut. Keskusrikospoliisille vuodelle 2016 jaetun peruskehyksen määrä oli 11 henkilötyövuotta edellistä vuotta suurempi (2016/684, 2015/673). Lisäykseen sisältyi muun muassa aiemmin määräaikaisina hanketehtävinä täytettyjen kyberrikostorjunnan tehtävien (10 htv) siirtäminen peruskehykseen ja kybertoiminnan vahvistaminen (4 htv) sekä uhka-arviotoiminnon perustaminen (3 htv). Kyseisten kohdennettujen lisäysten kanssa samanaikaisesti kuitenkin perustoimintaan kohdistui kuuden htv:n vähennys. HENKILÖSTÖRESURSSIT Toteuma 2014 Toteuma 2015 Tavoite 2016 Toteuma 2016 Henkilöstömäärä ja rakenne, poliisin momentti 1. Poliisin henkilöstö yhteensä, htv 683,2 681,3 706,8 697,8 2. Poliisimiehet, htv 411,4 413,6 426,8 421,9 3. Opiskelijat, htv 3,8 4,7 0,5 4. Muu henkilöstö, htv 268,0 263,0 280 275,4 5. Naisia, %-osuus koko henkilöstöstä 38 38 40 39 6. Naisia, %-osuus poliisimiehistä 14 15 15 15 Henkilöstön keski-ikä 46,4 46,3-46,6 Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus % 4,3 4,3-6 Sairauspoissaolot, työpäivää / htv 7,8 7,3 7,3 7,8 Työkyvyttömyyseläköitymisten määrä 0 1-1 Työtapaturmien määrä 28 28-33 Työtyytyväisyysindeksi - 3,5 3,5 -* Tulos- ja kehityskeskustelujen käyminen (% henkilöstöstä käynyt) - 89 100 -* Kehityssuunnitelmien laatiminen (laadittu %:lle tulos- ja - 67 100 -* kehityskeskustelujen käyneistä) * Seurataan henkilöstöbarometrikyselyllä, jota ei toteutettu vuonna 2016. Kun vuoden 2016 toteumasta vähennetään Poliisihallituksen hankerahoitetut ja keskitetyllä rahoituksella rahoitetut (20 htv) sekä poliisiopiskelijat (0,5 htv), saadaan kehysrahoitettujen toteutuneeksi htv-määräksi 677,3 (poliisit 412,5, muu 264,8), joka jäi 6,7 henkilötyövuotta vajaaksi vuoden 2016 htv-peruskehyksestä (684 htv). Kertomusvuoden aikana oli paljon rekrytointitapahtumia ja rekrytoinneissa syntyi viivettä, joka suurelta osin vaikutti henkilötyövuosien kokonaismäärään. Vaikka henkilöiden kokonaismäärä vuoden lopussa oli laskenut edellisen vuoden lopusta (2016: 696; 2015: 708), henkiöitä oli keskimäärin koko vuoden aikana 712, joka on enemmän kuin edellisenä vuotena (2015/692). Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 46
Henkilöstöryhmien osuuksissa henkilötyövuosien kokonaismäärästä ei ole merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Jonkin verran kasvua on muiden kuin poliisihenkilöstön osuudessa ja tässä ryhmässä muiden kuin toimistotyöntekijöiden osuudessa, joka sisältää pääosin asiantuntijatehtävissä työskenteleviä. Tämä johtuu osaltaan siitä, että määräaikaisia tehtäviä on jouduttu täyttämään siviilihenkilöstöllä, sillä määräaikaisiin virkasuhteisiin on ollut haasteita saada poliisimiehiä. Henkilötyövuodet 2014/12 2015/12 2016/12 lkm %-osuus lkm %-osuus lkm %-osuus Päälliköt 2,0 0,3 % 2,0 0,3 % 2,0 0,3 % Päällystö 101,4 14,8 % 102,2 15,0 % 103,5 14,8 % Alipäällystö 211,1 30,9 % 210,9 30,9 % 217,4 31,2 % Miehistö 96,9 14,2 % 98,5 14,5 % 99,1 14,2 % Poliisit yhteensä 411,4 60,2 % 413,6 60,7 % 421,9 60,5 % Opiskelijat 3,8 0,6 % 4,7 0,7 % 0,5 0,1 % Toimistotyöntekijät 60,5 8,8 % 59,2 8,7 % 61,0 8,7 % Muut 207,6 30,4 % 203,9 29,9 % 214,4 30,7 % Toimistotyöntekijät + muut yht. 268,0 39,2 % 263,0 38,6 % 275,4 39,5 % Kaikki yhteensä 683,2 100,0 % 681,3 100,0 % 697,8 100,0 % Naisten osuus koko henkilöstöstä on kasvanut ja oli kertomusvuoden lopussa 39 % (2015 ja 2014: 38 %). Naisten osuus poliisihenkilöstöstä oli 15 %, joka on sama kuin edellisenä vuonna (2015/15 %; 2014/14 %). Johtotehtävissä toimivista (päällikkö, apulaispäällikkö, osastojen päälliköt ja Hallintopalveluiden päällikkö) naisia oli 33 % (2015/33 %; 2014/28,6 %). Henkilöt vuoden keskiarvo 2014 2015 2016 lkm %-osuus lkm %-osuus lkm %-osuus Mies Vakinainen 362 84,2 % 359 82,9 % 364 82,1 % Määräaikainen 68 15,8 % 74 17,1 % 79 17,9 % Miehet yhteensä 430 100,0 % 433 100,0 % 444 100,0 % Nainen Vakinainen 232 88,0 % 230 88,8 % 228 85,3 % Määräaikainen 32 12,0 % 29 11,2 % 40 14,7 % Naiset yhteensä 263 100,0 % 259 100,0 % 268 100,0 % Vakinaiset yhteensä 594 85,7 % 589 85,1 % 593 83,3 % Määräaikaiset yhteensä 99 14,3 % 103 14,9 % 119 16,7 % Kaikki yhteensä 693 100,0 % 692 100,0 % 712 100,0 % Määräaikaisen henkilöstön osuus (koko vuoden keskiarvona) on lisääntynyt vajaa 2 % edellisestä vuodesta. Lisäystä selittää ennen kaikkea turvapaikanhakijatilanteeseen liittyvä määräaikainen lisäpanostus vuodelle 2016 sekä lisääntyneistä virkavapauksista johtuvat määräaikaiset nimitykset (sijaisuudet). Määräaikaisia oli keskimäärin 119 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 47
(2015/103, 2014/99) ja kertomusvuoden lopussa 123 (2015/119, 2014/95 henkilöä). Yli puolet (64 %) määräaikaisesta henkilöstöstä työskenteli kertomusvuoden lopussa vakinaisen viranhaltijan sijaisena. Lopuilla määräaikaisuuden peruste oli tehtävän luonne tai projektityö (näistä 21 henkilöä Poliisihallituksen hankkeilla ja keskitetyllä rahoituksella). Määräaikaista tehtävää hoitavasta henkilöstöstä vajaalla puolella on taustalla vakinainen virka. Keskusrikospoliisin henkilöstön keskimääräinen ikä oli kertomusvuoden lopussa 46,6 vuotta (2015/46,3, 2014/46,4). Keskimääräinen ikä on hieman noussut edellisestä vuodesta. Miesten keskimääräinen ikä oli 46,1 ja naisten 47,4 (2015: miesten 45,6 ja naisten 47,6, 2014: miesten 45,8 ja naisten 47,6). Keskimääräinen ikä on poliisihallinnon korkeimpia (korkeampi vain Poliisiammattikorkeakoulussa). Suurin henkilöstöryhmä vuoden lopussa oli 50 54 -vuotiaat ja seuraavaksi suurin 45 49 -vuotiaat (2014 2015 samat ryhmät, mutta 45 49 -vuotiaat suurimpana). Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus on hieman kasvanut, mutta on edelleen vähäistä. Se oli vuoden 2015 lopun vakinaisesta henkilöstömäärästä 6 % (2015/4,3 %; 2014/ 4,3 %). Eronneista vakinaisista henkilöistä 47 % jäi vanhuuseläkkeelle (2015/52 %; 2014/69 %). Jonkin verran aiempaa enemmän vakituista henkilöstöä on siis siirtynyt muun työnantajan palvelukseen. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 48
4.2.1 Rekrytointi Rekrytointitapahtumien määrä oli alhaisempi kuin edellisenä vuotena, mutta kuitenkin lähes kaksinkertainen vuoteen 2014 verrattuna. Ulkoisia hakutapahtumia oli kertomusvuonna 84 (2015/103, 2014/48). Hakijamäärissä poliisivirkoihin ei ole juuri muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Poliisivirkoihin oli keskimäärin 10 hakijaa avointa paikkaa kohden (2015/11, 2014/17). Hakijamäärät siviilivirkoihin ovat selkeästi suuremmat kuin poliisivirkoihin. Siviilivirkojen osalta hakijamäärissä oli laskua edelliseen vuoteen. Siviilivirkoihin oli keskimäärin 52 hakijaa / avoin työpaikka (2015/70, 2014/114). Kertomusvuonna näkyi jo niin sanotun poliisipulan vaikutus siten, että erityisesti määräaikaisiin poliisitehtäviin oli haasteellista löytää työntekijöitä. Taustalla oli se, ettei työttömiä poliiseja ollut ja osin se, etteivät poliisilaitokset ymmärrettävästikään myöntäneet kaikissa tapauksissa virkavapauksia, sillä sama epäkohta oli koko poliisihallinnossa. Poliisipula ei näytä helpottuvan tulevina vuosina, joten haasteet tulevat jatkumaan. Rekrytoinnit pohjautuvat aina viraston päällikön myöntämään täyttölupaan. Tehtävien hoidon järjestämiseksi otetaan huomioon erilaisia vaihtoehtoja, kuten tehtävien uudelleen organisointi ja sisäiset tehtäväjärjestelyt. Rekrytointiin lähdettäessä harkitaan tarkoin viran sijoittuminen ja tehtäväkuva ennakoiden myös tulevaisuuden osaamistarpeet sekä toiminnalliset painopisteet. 4.2.2 Työsuojelu ja työhyvinvointi Sairauspoissaolokertojen ja sairauspoissaolopäivien määrässä on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolotapauksia oli 1426 (2015/1337, 2014/1334). Sairauspoissaolopäiviä kertyi kaikkiaan 5475 (2015/5003, 2014/5314). Henkilötyövuotta kohden sairauspoissaolopäiviä oli 7,8 (2015/7,3, 2014/7,8). Sairauspoissaolojen määrä on edelleen alhainen verrattuna muuhun poliisihallintoon tai koko valtionhallintoon erityisesti huomioiden viraston toimiala, tehtävien luonne ja henkilöstön ikärakenne. Lyhyiden, 1 3 päivää kestävien sairaustapausten määrä oli kertomusvuonna 78,8 % kaikista sairauspoissaolotapauksista (2015/76,5 %, 2014/77,7 %). Poissaoloja aiheuttaneiden työtapaturmien määrä on selkeästi vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Poissaoloja aiheuttaneita työtapaturmatapauksia oli 5 (2015/12; 2014/10). Tapaturmasta johtuvia poissaolopäiviä oli huomattavasti edellistä vuotta vähemmän; niitä oli 20 (2015/110, 2014/123). Kaikkiaan työtapaturmia ilmoitettiin kertomusvuonna 33 (2015/28, 2014/28). Kokonaisuutena työtapaturmien määrä on vähäinen ja varsinaisessa operatiivisessa toiminnassa työtapaturmat ovat hyvin harvinaisia. Tapaturmia pyritään estämään riskienarvioinnin, ohjeistuksen ja erilaisten kehittämistoimenpiteiden avulla. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yksi henkilö (2015/1, 2014/0). Työterveyshuollon palveluntuottajana on Mehiläinen Oy lukuun ottamatta Itä-Suomen yksikköä Joensuussa, jossa palveluntarjoajana on Terveystalo. Työterveyshuollon kanssa on tehty työterveyshuollon virastotason toimintasuunnitelma, joka päivitetään vuosittain ja jossa on huomioitu poliisin yhteiset painopisteet. Kertomusvuoden aikana uudelleen määriteltiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtävät, joissa on erityinen sairastumisen vaara ja joissa toimivat ovat lakisääteisten terveystarkastusten piirissä. Työterveyshuolto toteuttaa lain mukaiset työpaikkaselvitykset Keskusrikospoliisissa jatkuvana prosessina. Työpaikkaselvitys tehdään osastoittain siten, että joka vuosi yksi osasto on työpaikkaselvityksen kohteena. Osa selvitystä on osastokohtainen kysely, Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 49
jonka tulosten perusteella tehdään kohdennettuja toimenpiteitä ja tarkempi kehittämissuunnitelma. Vuonna 2016 työpaikkaselvitys kohdistui Tutkintaosastoon. Henkilöstön työkykyä tuetaan kattavasti ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa on erittäin sujuvaa. Virastossa on käytössä varhaisen välittämisen ja puuttumisen malli, päihdeohjelma sekä kriittisten tilanteiden jälkipuintitoiminta. Poliisimiesten fyysinen työkunto testataan 2-3 vuoden välein. Liikuntatapahtumia järjestettiin vähintään yksi jokaisessa toimipisteessä. Lisäksi henkilöstöllä on käytettävissään kulttuuri- ja liikuntatuki. Vantaan toimitalossa on ollut mahdollisuus monipuoliseen ohjattuun liikuntaan. Kelan tukemat kuntoutuspalvelut ovat muuttuneet, mikä on vaikuttanut kuntoutusmääriä vähentävästi. Kertomusvuonna jatkui vielä aiemmin alkanut poliisien Aslak-kuntoutus. Lisäksi kertomusvuonna toteutettiin kaksi viraston omakustanteista kuntoremonttikurssia. Keskusrikospoliisi tuki myös omaehtoisia ryhmämuotoisia jatkokuntoutuksia. Lisäksi henkilöstöä osallistui erillisiin, yksilöllisiin TULES-kuntoutuksiin (tuki- ja liikuntaelinten kuntoutus). Työn ja yksityiselämän yhteensovittamista tuetaan monipuolisesti. Etätyömahdollisuuksia hyödynnetään monissa eri tehtävissä. Virastotyöaikaa tekevillä on mahdollisuus liukuvaan työaikaan. Joustavista työaikaratkaisuista osa-aikatyö on ollut käytössä osaaikaeläkkeiden ja osittaisen hoitovapaan muodossa. Myös vuorotteluvapaata on käytetty aktiivisesti. Vuoden 2015 henkilöstöbarometritulosten perusteella Keskusrikospoliisin kehittämiskohteiksi on päätetty työhyvinvointi, tiedonkulku, viestintä ja johtaminen. Kertomusvuonna aloitettiin vuoden KAIKU-hanke, joka on rakennettu henkilöstöbarometristä saatujen palautteiden ja valittujen kehittämisteemojen mukaisesti. KAIKU-hankkeen tavoitteena on vahvistaa lukuisista asiantuntijoista koostuvan työyhteisön hyvinvointia, yhteistyötä ja innovatiivisuutta sekä niiden kautta ammatillista osaamista. Keskusrikospoliisin työsuojelun toimintaohjelman 2015 17 ja vuosittain toimintasuunnitelman tavoitteena on osaltaan parantaa turvallisuutta, pitää yllä työtyytyväisyyttä, edistää henkilöstön työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä ja torjua työtapaturmia ja työstä johtuvia sairauksia. Toimintaohjelman laatiminen perustuu riskien arviointiin sekä muihin työhyvinvointia koskeviin selvityksiin. Kertomusvuoden aikana tehtiin kattava riskien arviointi. Työsuojelutoimikunnan lisäksi virastossa toimii työhyvinvointiverkosto. Työsuojelun näkökulmasta erityisesti sisäilmaongelmat ovat olleet viime vuosina esillä. Niitä on esiintynyt useissa toimipisteissä. Kertomusvuoden aikana sisäilmatyöryhmät ovat toimineet Vantaalla, Oulussa ja Tampereella. Vantaalla on saatu aikaan myönteistä kehitystä ja tilanne on sisäilmakyselyn mukaan parantunut. Oulussa on aloitettu laajat muutostyöt ja vuoden 2017 alussa tiloista siirryttiin väistötiloihin. Tampereella on tehty välittömiä korjaustoimenpiteitä ja laajempi suunnittelu on käynnissä. Ouluun ja Tampereelle on kohdistunut myös työsuojelutarkastukset, joissa sisäilma-asiat ovat olleet esillä. Organisaatioturvallisuus on linkitetty kiinteäksi osaksi virastossa tehtävää muuta riskienhallintatyötä. Turvallisuutta kehitetään kokonaisuutena, jossa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon turvallisuuden eri osa-alueet sekä viraston eri toimipisteiden ja toimintojen turvallisuustarpeet. Akuutteihin riskeihin puututaan viipymättä tilanteen edellyttämällä tavalla ja niistä on tehty poikkeamailmoitukset. Kokonaisuutena vuosi 2016 toteutui organisaatioturvallisuuden osalta määräysten ja suunnitelmien mukaisesti. Virastossa järjestettiin henkilökunnalle vuoden aikana monipuolista turvallisuuskoulutusta. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 50
4.2.3 Osaamisen kehittäminen Keskusrikospoliisin henkilöstön osaamisen johtamisen ja kehittämisen tavoitteena on saavuttaa Keskusrikospoliisin strategiaan kirjatut tavoitteet siten, että virasto kehittää henkilöstönsä tiedollisia, taidollisia ja sosiaalisia valmiuksia tarjoamalla ajan tasalla olevaa laadukasta ja monipuolista koulutusta ja muita monipuolisia osaamisen kehittämismuotoja. Tavoitteena on kehittää asiantuntijuutta useista tulevaisuusorientoituneista näkökulmista, kuten palveluperiaatteen, kollektiivisen tiedon jakamisen ja kehittämisen sekä verkostoitumisen ja yhteistyön näkökulmista. Keskusrikospoliisin osaamisen kehittämisen kokonaisvaltainen suunnittelu perustuu monista eri lähteistä kerättyyn ja analysoituun tietoon. Keskusrikospoliisi laatii vuosittain sisäisen koulutussuunnitelman, jossa on huomioitu muun muassa strategiset tavoitteet, tulossopimukset, henkilöstösuunnitelma, osastojen tavoite- ja kehityskeskusteluista nousseet tarpeet, henkilöstöbarometritulokset, työhyvinvoinnin kehittämistarpeet ja -kohteet sekä valtakunnallisesti linjatut muut koulutussuunnitelmat. Sisäisissä koulutuksissa paneudutaan muun muassa johtamiseen ja esimiestyöhön, perehdyttämiseen, ajankohtaisiin tietoiskuihin, tietojärjestelmiin, turvallisuuteen ja muihin ajankohtaisiin yleistä ja erikoisosaamista kehittäviin koulutuksiin. Lisäksi Keskusrikospoliisissa on sisäisiä koulutusohjelmia, joissa asiantuntijoita koulutetaan tehtäviin, joihin erillistä tutkintokoulutusta ei Suomessa ole saatavilla. Keskusrikospoliisi osallistuu myös omalla asiantuntemuksellaan poliisin valtakunnallisen koulutuksen ja opintokokonaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä panostaa kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten ja sidosryhmien osaamisen kehittämiseen siltä osin, kuin se kytkeytyy Keskusrikospoliisin toimintaan. Keskusrikospoliisin osaamisen kehittämistä tullaan jatkossa suuntaamaan kohti monipuolisia palvelu- ja osaamiskokonaisuuksia. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 51
5. TILINPÄÄTÖSANALYYSI Toimintojen kustannukset 2014 2016 (1.000 euroa) 2014 2015 2016 2014 2015 2016 Rikostorjunta 65 584 62 238 60 327 90,2 % 84,7 % 83,2 % Valvonta 101 100 0 0,1 % 0,1 % - Hälytystoiminta 2 3 510 - - 0,7 % Muut 1 249 1 324 1 133 1,7 % 1,8 % 1,6 % Tukitoiminnot 5 809 9 828 10 564 8,0 % 13,4 % 14,5 % Yht. 72 745 73 493 72 535 100,00 % 100,00 % 100,00 % Keskusrikospoliisin kustannukset olivat vuonna 2016 yhteensä 72.535.186 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden kustannukset olivat yhteensä 73,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 kustannukset eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2015 ja 2016 kustannusten kanssa, johtuen vuoden 2015 alussa tapahtuneista taloushallinnon järjestelmä- ja seurantatapamuutoksista. Vuoden 2015 kustannuslaskenta jouduttiin tekemään vuoden 2014 työaikajakaumien perusteella, koska vuoden 2015 aikana käyttöönotettu työajanseurantajärjestelmä ei vielä tuottanut käyttökelpoista tietoa. Tästä johtuen myöskään vuosien 2015 ja 2016 laskelmat ei ole täysin vertailukelpoista keskenään. Keskusrikospoliisin kustannukset sisältävät Palvelukeskuksen (Palkeet) veloitukset, jotka vuonna 2016 olivat 387.035 euroa (2015: 371.334 euroa). Lisäksi Keskusrikospoliisin kustannuksiin on vyörytetty Poliisihallituksen ja konsernipalveluiden kustannuksia seuraavasti: Poliisihallituksen jyvitys yht. 256.038 euroa (2015: 283.916 euroa), Valtorin Tuve ja Tori kustannuksia 1.755.221 euroa (v. 2015 Hallinnon Tietotekniikkakeskuksen kustannuksia yhteensä 2.067.821 euroa), Poliisiammattikorkeakoulu 1.912.714 euroa (v. 2015 1.903.329 euroa), Poliisihallituksen kustannukset 3.746.940 euroa (v. 2015: 3.271.177 euroa) sekä Helin kustannukset 7.302 euroa (v. 2015: 9.347 euroa). Yhteensä vyörytetyt kustannukset olivat 8.065.250 euroa (2015: 7.906.924 euroa) sisältäen Palkeitten veloitukset. Nämä kustannukset on Keskusrikospoliisin kustannuslaskennassa vyörytetty työajan suhteessa toiminnoille: rikostorjunta 6.794.987 euroa, tukitoiminnot 1.045.010 euroa, muut toiminnot 225.253 euroa (vuoden 2015 luvut olivat vastaavasti 6.976.130 euroa, 743.382 euroa, 187.412 euroa). Ks. tarkemmin liite 4: Keskusrikospoliisin kokonaiskustannukset 2016. Rahoituksen rakenne Poliisin toimintamenomomentille myönnettiin rahoitusta 66,5 miljoonaa euroa. Määrärahat vähenivät edellisestä vuodesta 1,5 miljoonaa euroa. Määrärahasta käytettiin 63,5 miljoonaa euroa. Keskusrikospoliisi käytti vuoden 2016 aikana poliisin toimintamenojen lisäksi maasta poistamis- ja noutokustannuksiin 167.938 euroa. Lisäksi todistajansuojeluohjelman rahoitusta 9.165 euroa, osaamisen kehittäminen rahoitusta 53.624 euroa, poliisin määräämien oikeuslääketieteellisten tutkimusten rahoitusta 1.606 euroa ja tietohallinnon yhteisten menojen rahoitusta 18.021 euroa eli yhteensä 250.354 euroa. Maksullisen toiminnan tuotot olivat 4.010 euroa, yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot 3.138 euroa, yhteistoiminnan kustannusten korvaukset 286.320 ja muut tuotot 59.343 euroa. Yhteensä tuotot olivat 352.811 euroa. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 52
Nettobudjetoidut tulot 2014 2016, (momentti 26.10.01) 2016 2015 2014 Julkisoikeudelliset suoritteet 4 010 7 617 4 867 Liiketaloudelliset suoritteet 0 0 0 Vuokrat ja käyttökorvaukset 8 651 9 444 7 775 Omaisuuden myyntivoitot 0 0 75 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot EU:lta ja 3 138 valtion virastoilta ja laitoksilta 95 289 99 474 Yhteistoiminnan kustannusten korvaukset 286 320 186 331 318 552 Muut tuotot 59 343 26 412 4 754 Yhteensä tulot 352 811 325 093 435 497 Vuoden aikana oli käynnissä yksi EU-projekti, josta kohdentui tuloja vuodelle 2016. Lisäksi Keskusrikospoliisin toteutusvastuulla oli seitsemän ISFP-hanketta, joiden kulut ovat Keskusrikospoliisin kirjanpidossa, mutta tuotto-odotus on kirjattu Poliisihallituksen kirjanpitoon. Näiden hankkeiden vuodelle 2016 kohdistuva tulo-osuus on noin 1.047.000 euroa. Muut yhteistoiminnan tuotot kasvoivat noin 100.000 eurolla ollen 286.320 euroa. Tiedusteluosaston osuus viraston tuloista oli 166.000 euroa, Rikosteknisen laboratorion 76.000 euroa ja Tutkintaosaston osuus 36.000 euroa. Talousarvion toteutuminen Keskusrikospoliisille myönnetty vuoden 2016 toimintamäärärahan rahoituskehys (momentti 26.10.01.1) oli 64,01 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Poliisihallitus myönsi työ- ja kenttäharjoitteluun 20.000 euroa. Lisäksi Poliisihallitus jakoi määrärahaa hankkeiden rahoittamiseen yhteensä 2,48 miljoonaa euroa. Keskusrikospoliisin käytettävissä olevat määrärahat (momentti 26.10.01) olivat yhteensä 66,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 toimintamäärärahasta (sisältäen hankerahoituksen) siirtyi vuodelle 2016 yhteensä 3,04 miljoonaa euroa. Keskusrikospoliisin perustoiminnan siirtyvä erä oli 2.118.363 euroa. Perustoiminnan lisäksi momentin 26.10.01.1 siirtyvä erä sisältää niin sanotusta keskitetystä rahoituksesta rahoitetut konsernipalveluihin sidotut erät. Konsernipalveluihin sidottujen määrärahojen siirtyvän erän yhteismäärä on 1.419.490 euroa. Suurin osa kertyi Telekuuntelun käyttömenoihin osoitetusta rahoituksesta, josta käyttämättä jäi 1,35 miljoonaa euroa. Poliisihallituksen erikseen rahoittamien hankkeiden (momentti 26.10.01.2) siirtyvä erä oli -495.880 euroa. Negatiivinen siirtyvä erä johtuu siitä, että ISFP-rahoitteisten hankkeiden tuotot kirjautuvat Poliisihallitus-virastolle. Keskusrikospoliisin toteuttamien hankkeiden saamat tuotot ovat vuoden 2016 osalta 1.047.000 euroa. Työ- ja kenttäharjoittelijoihin osoitetusta rahoituksesta (momentti 26.10.01.3) jäi siirtyvää erää 1.781 euroa. Siirtyvän erän tarkastelu: Perustoiminnan siirtyvä erä + 2 118 000 Konsernipalvelut (sis.mm. Telekuuntelu, DataRetention, RTL:n erilliskulut, Todistajansuojelu) + 1 419 000 POHA:n hankkeiden siirtyvä erä (sisältää työ- ja kenttäharjoittelun) - 494 000 Siirtyvä erä yhteensä + 3 044 000 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 53
Talousarvion toteumalaskelma Momentti Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2016 Tilinpäätös 2016 11.04.01 Arvonlisävero 100 471,93 150 858,90 150 858,90 12.39.10 Muut sekalaiset tulot 2 266,28 2 651,81 2 651,81 Tuloarviotilit yhteensä 102 738,21 153 510,71 153 510,71 Vertailu Momentti Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2016 Talousarvion määrärahojen käyttö 2016 Talousarvion määrärahojen siirto seuraavalle vuodelle 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 26.01.29 Arvonlisävero 3 953 926,59 3 343 066,45 3 343 066,45 26.01.50.3 Todistajansuojeluohjelma 9 165,00 9 165,00 26.10.01.1 Poliisi toimintamenot 60 217 267,43 64 014 008,00 60 476 154,46 3 537 853,54 26.10.01.2 Poliisi hankerahoitus 4 955 579,30 2 481 875,00 2 977 754,61-495 879,61 26.10.01.3 Poliisi työ ja kenttäh. 151 844,38 20 000,00 18 219,32 1 780,68 26.10.20 Maasta poistamis- ja noutokuljetukset 220 458,29 167 937,99 167 937,99 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 32.30.51.071 Palkkatuettu työ, valtionhallinto (KPY) 47 835,88 - - 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 33.02.20.02 Oikeuslääketieteelliset tutkimukset 1 605,80 1 605,80 Menoarviotilit yhteensä 69 546 911,87 66 993 903,63 66 993 903,63 3 043 754,61 Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2016 Käyttö vuonna 2016 24.90.68 Itämeri, Barentsi 4 909,37 4.15.26.01.20 Tietohallinnon 18 021,00 18 021,00 yhteiset menot 28.60.12. Osaamisen kehitt. 26 604,39 53 624,00 53 624,00 Määrärahatilit yhteensä 31 513,76 71 645,00 71 645,00 Tuotto- ja kululaskelma / Tuotot ja kulut Poimintoja tuotto- ja kululaskelmasta 1.1. - 31.12. (1.000 e): 2016 2015 Toiminnan tuotot 355 327 Toiminnan kulut: Aineet ja tarvikkeet 4 230 3 874 Henkilöstökulut 44 169 43 977 Vuokrat 5 093 5 853 Palvelujen ostot 6 531 8 055 Muut kulut 2 467 2 313 Poistot 2 028 1 116 Sisäiset kulut 60 43 Rahoitustuotot ja -kulut - - Satunnaiset tuotot ja kulut 40 3 Siirretty seuraavalle vuodelle Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 54
Bruttomenojen jakauma 2014 2016 (, momentti 26.10.01) 2014 2015 2016 2014 2015 2016 Aineet tarvikkeet ja tavarat 3 519 801 3 874 076 4 230 027 5 % 6 % 7 % Henkilöstökulut 43 205 714 43 487 504 44 166 963 67 % 66 % 69 % Vuokrat 5 851 993 5 852 849 5 093 395 9 % 9 % 8 % Palvelujen ostot 8 242 410 8 053 544 6 512 540 13 % 12 % 10 % Muut kulut 1 742 987 2 109 847 2 299 350 3 % 3 % 4 % Investoinnit 2 343 345 2 271 965 1 476 077 3 % 4 % 2 % Yhteensä 64 906 250 65 649 785 63 778 352 100 % 100 % 100 % Bruttomenojen jakaumassa henkilöstökulujen suhteellinen osuus kasvoi kolmella prosenttiyksiköllä. Poliisin turvapaikkatilanteesta johtuen saama lisärahoitus katkaisi laskevan trendin, joka henkilöstökuluissa on viime vuosina ollut. Henkilöstökulut olivat nyt 69 prosenttia kaikista menoista. Euromääräisesti kulut kasvoivat 680.000 euroa. Henkilöstölle maksetut kiinteät palkat kasvoivat 0,94 miljoonalla eurolla ollen 32,6 miljoonaa euroa. Työaikakorvaukset, joihin on laskettu mukaan henkilöstölle maksetut varallaolokorvaukset, kasvoivat 31.000 eurolla ja ylityökorvaukset kasvoivat 12.000 eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilösivukulut laskivat 510.000 eurolla edellisestä vuodesta. Suurimman erän laskussa muodostavat eläkemaksut 550.000. Muiden erien osalta sivukulut kasvoivat 40.000 eurolla. Aineiden ja tarvikkeiden ryhmässä menot kasvoivat 356.000 eurolla. Rikosteknisen laboratorion konsernipalveluiden osuus aine- ja tarvikehankinnoista oli 2,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 alusta Rikostekninen laboratorio on hankkinut keskitetysti Poliisihallituksen myöntämällä erillisrahoituksella myös rikostutkimusvälineitä ja -tarvikkeita rikostutkimuskeskuksille. Näitä hankintoja sisältyi yhteensä 837.000 euroa aineiden ja tarvikkeiden ryhmään. Vuokramenoissa näkyy laskuna Senaatti-kiinteistöjen vuonna 2016 toteuttama 15 prosentin vuokrien lasku. Toimitilojen vuokrat vähenivät 720.000 eurolla, kuljetusvälineiden vuokrat kasvoivat 48.000 eurolla ja muut vuokramenot laskivat 88.000 eurolla. Muihin vuokramenoihin sisältyy tietokoneiden ja muiden laitteiden vuokramenot. ATKpäätelaitteet pääosin vuokrataan ja lisäksi Rikosteknisen laboratorion investointeja on rahoitettu leasingrahoituksella, jotka nostavat vuokramenoja. Palveluiden ostojen määrä väheni 1,5 miljoonalla eurolla. Suurin lasku 1,3 miljoonaa euroa oli tietotekniikan asiantuntijapalveluissa. Telekuuntelujärjestelmän ylläpitomenoja on sisällytetty järjestelmän hankintamenoon ensimmäisten käyttövuosien osalta, mikä selittää laskusta 660.000 euroa. Muut kulut kasvoivat 209.000 eurolla. Matkustuspalveluiden erittely koti- ja ulkomaanmatkoihin lopetettiin kesken vuotta, mutta yhteenlasketut matkustuspalvelut kasvoivat 47.559 edellisestä vuodesta. Muut kulut sisältävät ohjelmistojen käyttöoikeusmaksuja 376.000 euroa. Henkilöstölle maksettavat korvaukset kasvoivat 76.000 euroa ollen 328.000 euroa. Suurimman osan selittää ulkomaan muutto- ja varustautumiskorvaukset, joita syntyy yhdysmiesten vaihtojen yhteydessä. Investoinnit ovat laskeneet edellisestä vuodesta. Investoinnit liittyivät pääosin telekuuntelujärjestelmään liittyviin hankintoihin. Poistojen määrä vuonna 2016 oli 2,3 miljoonaa euroa ja investoinnit vastaavasti 1,5 miljoonaa euroa. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 55
Tase / Saatavat ja velat Aineettomien hyödykkeiden arvo Keskusrikospoliisin taseessa väheni 0,3 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Aineellisten hyödykkeiden ryhmän tasearvo kasvoi 0,3 miljoonalla eurolla. Lyhytaikaisten saamisten määrä kasvoi 0,5 miljoonalla eurolla, mikä johtui ennakoiden määrän kasvusta. Vieraan pääoman määrä kasvoi 1,1 miljoonaa euroa. Poimintoja taseesta 31.12. (1.000 ): 2016 2015 Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet 730 973 Aineelliset hyödykkeet 4 981 5 238 Pitkäaikaiset saamiset 42 48 Lyhytaikaiset saamiset 649 170 Rahat ja pankkisaamiset 3 9 Vastattavaa Vieraspääoma, lyhytaikainen 15 272 14 178 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 56
LIITE 1 MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA 2016 Kaikki momentit yhteensä Yksikkö Lisätietojen antajan yhteystiedot Päivämäärä 0 Virpi Soikkeli p. 0295486672 7.2.2017 Selite 2014 2015 2016 1. Lupapalvelu suoritteet 2. Muut julkisoikeudelliset suoritteet 3. Liiketaloudelliset suoritteet 1. Lupapalvelu suoritteet 2. Muut julkisoikeudelliset suoritteet 3. Liiketaloudelliset suoritteet 1. Lupapalvelu suoritteet 2. Muut julkisoikeudelliset suoritteet 3. Liiketaloudelliset suoritteet Yhteensä 1. TUOTOT 0 4 868 0 0 7 617 0 0 4 010 0 4 010 2. KUSTANNUKSET Erilliskustannukset 2.1 Aineet ja tarvikkeet 0 2 041 0 0 3 400 0 0 0 0 0 2.2 Henkilöstökustannukset 0 2 400 0 0 3 577 0 0 0 0 0 2.3 Vuokrat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2.4 Palvelujen ostot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2.5 Muut kulut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 4 441 0 0 6 977 0 0 0 0 0 Yhteiskustannukset (osuus) 2.6 Tukitoiminnot 0 427 0 0 640 0 0 0 0 0 2.7 Poistot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2.8 Korot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2.9 Muut yhteiskustannukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 427 0 0 640 0 0 0 0 0 KAIKKI KUSTANNUKSET 0 4 868 0 0 7 617 0 0 0 0 0 KUSTANNUSVASTAAVUUS 0 0 0 0 0 0 0 4 010 0 4 010 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 57
LIITE 2 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman yhdistelmä (1 000 ) Toimiala: Poliisitoimi 2016 2015 2014 Erilliset projektikohtaiset laskelmat esitetään seuraavan välilehden taulukossa toteuma toteuma toteuma YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 1 047 693 - EU:lta saatu rahoitus 12 95 87 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 0 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 Tuotot yhteensä 1 059 788 87 yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 58 163 - henkilöstökustannukset 367 531 38 - vuokrat 35 0 - palvelujen ostot 225 135 26 - muut erilliskustannukset 809 91 Erilliskustannukset yhteensä 1 493 920 64 yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus - tukitoimintojen kustannukset 188 119 5 - poistot 0 0 - korot 0 0 - muut yhteiskustannukset 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 188 119 5 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 682 1 039 69 OMARAHOITUSOSUUS (tuotot - kustannukset) -622-251 18 Omarahoitusosuus % 37,01 24,16-26,09 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 58
LIITE 3 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman yhdistelmä 2016 (1 000 ) Projekti nro 2240P-KRP0002 2240H-YHT0040.1 2240H-YHT0041.1 2240H-YHT0017.2.1 2240H-YHT0018.2.1 2240H-YHT0019.2.12240H-YHT0046.2.1 2240H-YHT0030.2.1 Yhteensä Projektin nimi Expedia Bitcoin-JIT ISFP EHT ISFP Ritu ISFP Salpa ISFP Telepa ISFP Terha ISFP Kybol ISFP Yhteensä YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 8 69 72 163 701 13 20 1 047 - EU:lta saatu rahoitus 12 12 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 0 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 Tuotot yhteensä 12 8 69 72 163 701 13 20 1 059 yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 45 0 9 4 58 - henkilöstökustannukset 11 10 0 72 16 239 20 367 - vuokrat 35 35 - palvelujen ostot 0 4 10 199 1 11 225 - muut erilliskustannukset 1 3 22 25 0 720 38 809 Erilliskustannukset yhteensä 12 13 106 106 214 969 20 53 1 493 yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus - tukitoimintojen kustannukset 2 2 13 13 27 122 2 7 188 - poistot 0 - korot 0 - muut yhteiskustannukset 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 2 2 13 13 27 122 2 7 17 Kokonaiskustannukset yhteensä 14 15 13 13 27 122 2 7 42 OMARAHOITUSOSUUS (tuotot - kustannukset) -1-7 27 27 54 244 5 14 18 Omarahoitusosuus % 9,20 46,79 53 53 108 489 10 27-43,40 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 59
Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 60