Talousrikollisuuden tilannekuva I/2014. Poliisin ja Tullin tietoon tullut talousrikollisuus

Transkriptio

1 Talousrikollisuuden tilannekuva I/2014 Poliisin ja Tullin tietoon tullut talousrikollisuus

2 Sisällys 1. Esipuhe Poliisin tietoon tulleet talousrikosilmoitukset... 5 Kuvio 1. Avoimet jutut Kuvio 2. Ilmoitetut jutut Kuvio 3. Päätetyt jutut Tutkinnan läpivirtaus... 7 Kuvio 4. Ilmoitetut/ päätetyt suhde Kuvio kk vanhojen juttujen osuus kaikista Kuvio 6. Sisälläoloaika Kuvio 7. Tutkinnan kesto Haltuun saatu omaisuus Kuvio 8. Haltuun saatu omaisuus Kuvio 9. Haltuun saatu/päätettyjen vahinko % Kuvio 10. Haltuun saatu omaisuus yht/ htv Tutkinnan resurssit Kuvio 11. Henkilötyövuodet talousrikoksissa Kuvio 12. Talousrikoksiin käytetty työaika Talousrikokset ja järjestäytynyt rikollisuus Kuvio 13. Avoimet JR- ja talousrikoksiksi luokitellut jutut Kuvio 14. Ilmoitetut JR- ja talousrikoksiksi luokitellut jutut Liiketoimintakiellon valvonta Kuvio 15. Liiketoimintakieltoon määrätyt Kuvio 16. Alkaneet ja päättyneet liiketoimintakiellot Kuvio 17. Liiketoimintakiellon rikkomiset Poliisin tietoon tulleet korruptiorikosepäilyt Tullin tietoon tullut talousrikollisuus Talousrikosilmoitukset Kuvio 18. Tullin tietoon tulleet veropetokset Kuvio 19. Avoimet jutut Kuvio 20. Ilmoitetut jutut Kuvio 21. Päätetyt jutut Tutkinnan läpivirtaus Kuvio 22. Ilmoitetut/ päätetyt suhde Kuvio kk vahojen juttujen osuus kaikista Kuvio 24. Sisälläolo talousrikoksissa Kuvio 25. Tutkinnan kesto talousrikoksissa

3 11. Haltuun saatu omaisuus Kuvio 26. Tullirikostorjunnan vaikuttavuus Kuvio 27. Haltuun saatu omaisuus Kuvio 28. Haltuun saatu/ päätettyjen vahinko

4 1. Esipuhe Talousrikollisuuden tilannekuva 1/2014 raportissa tarkastellaan poliisin ja tullin tietoon tullutta talousrikollisuutta vuosina Julkaisusta löytyvät poliisin ja tullin tutkintatilastot, talousrikostorjunnan vaikuttavuutta kuvaavat mittarit, liiketoimintakiellon valvontatilastot ja tietoa poliisin tietoon tulleista korruptiorikosepäilyistä. Raportin liitteenä ovat aikasarjat, joissa seurataan poliisin ja tullin tietoon tulleita tyypillisiä talousrikoksia. Viime vuonna poliisissa kirjattiin yhteensä uutta talousrikosilmoitusta, joka on noin 10 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Ilmoituksiin liittyi yhteensä rikosnimikettä. Poliisin tietoon tuli viime vuonna keskimääräistä enemmän muun muassa törkeitä kirjanpitorikoksia, törkeitä velallisen epärehellisyyksiä, törkeitä petoksia ja törkeitä kavalluksia. Myös avoimien talousrikosluokiteltujen ilmoitusten määrä nousi viime vuonna. Toisaalta juttuja saatiin päätettyä keskimääräistä enemmän ja juttujen läpivirtaus pysyi kohtuullisella tasolla. Vuoden 2013 syyskuussa poliisin talousrikosyksiköitä pyydettiin tarkastamaan rikosilmoitusten luokittelutietojen oikeellisuus. Tällä haluttiin varmistaa, että kaikki talousrikosmääritelmän täyttävät rikosilmoitukset ovat luokiteltuna poliisiasiain tietojärjestelmään oikein. Tarkastuspyynnön seurauksena luokittelutietoja korjattiin yli sadan ilmoituksen osalta. Tämä toimenpide selittänee myös osan viime vuoden talousrikosilmoitusten ja avoimien ilmoitusten määrän kasvusta. Vuoden 2013 tilastojen osalta päivityksiä tehdään vielä helmikuun aikana ja tarkemmat luvut ovat luettavissa seuraavasta tilannekuvaraportista, josta löytyvät myös kuluvan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen tilastot. Poliisin tutkintatilastot osoittavat, että positiivista kehitystä tapahtui erityisesti vanhojen juttujen määrässä - yli kaksi vuotta sitten kirjattujen ilmoitusten suhteellinen osuus juttukannasta laski joulukuussa 18 prosenttiin. Rikoshyötyä saatiin takaisin talousrikosjutuissa keskimääräistä enemmän, hieman yli 40 miljoonaa euroa. Liiketoimintakieltoon määrättyjen henkilöiden määrä on laskenut vuosien aikana. Viime vuonna liiketoimintakieltoon määrättiin yhteensä henkilöä. Liiketoimintakiellon rikkomisia tuli poliisin tietoon yhteensä 23 kappaletta. Poliisin suorittamassa tehovalvonnassa paljastettiin yhteensä 21 tapausta, joissa oli syytä epäillä liiketoimintakiellon rikkomista. Liiketoimintakiellon valvontaa käsitellään luvussa 7. Luvussa 8. esitetyt havainnot korruptiosta perustuvat poliisin tietoon tulleisiin rikosepäilyihin, joihin liittyy tai saattaa liittyä korruptiota. Vuonna 2013 korruptiota sisältäviä rikosepäilyjä tuli poliisin tietoon aikaisempia vuosia enemmän. Etenkin virkarikos- ja lahjusrikosepäilyt lisääntyivät viime vuonna. Tulli kirjasi vuonna 2013 yhteensä 168 uutta talousrikosilmoitusta. Tullirikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli viime noin 31 miljoonaa euroa, josta takaisin saadun rikoshyödyn osuus oli noin 25 miljoonaa euroa. Tullin talousrikostutkintatilastot löytyvät luvuista Tilannekuvan toimitus Erikoissuunnittelija Kirsi Jauhiainen Talousrikostorjunnan tuki -hanke, Keskusrikospoliisi 4

5 2. Poliisin tietoon tulleet talousrikosilmoitukset Vuoden 2012 lopussa avoimia tutkittavana olevia talousrikosilmoituksia oli yhteensä kappaletta. Viime vuoden aikana avoimien juttujen määrä nousi ja vuoden lopussa niitä oli yhteensä kappaletta. Avoimien talousrikosilmoitusten keskiarvo vuosilta on ilmoitusta. Avoimien ilmoitusten määrän kasvu selittynee ainakin osittain kirjaamiskäytäntöihin liittyvällä tarkastuspyynnöllä, jonka seurauksensa luokittelutietoja korjattiin yli sadan ilmoituksen osalta syksyn 2013 aikana. Kuvio 1. Avoimet jutut Viime vuonna poliisi kirjasi uutta ilmoitusta, joka on lähes 10 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna, jolloin poliisi kirjasi yhteensä uutta talousrikosilmoitusta. Poliisin tietoon tulleiden talousrikosilmoitusten määrä on vaihdellut 2000-luvulla ilmoituksen (2000) ja (2009) ilmoituksen välillä. Poliisin tietoon tulleen talousrikollisuuden määrään ja rikosnimikkeiden määrään vaikuttavat poliisin kirjaamiskäytäntöjen lisäksi viranomaiskontrollin kohdistaminen, talousrikostorjuntaviranomaisten paljastava toiminta sekä suuret tutkintakokonaisuudet. 5

6 Kuvio 2. Ilmoitetut jutut Poliisin kirjaamiin uusiin talousrikosilmoituksiin liittyi vuonna 2013 yhteensä rikosnimikettä (ks. liite 1 aikasarjat). Tämä tarkoittaa keskimääriin 1, 8 rikosnimikettä yhtä rikosilmoitusta kohden. Vuonna 2013 rikosnimikkeitä kirjattiin noin 13 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kymmenen vuoden keskiarvo on noin rikosnimikettä vuodessa. Rikosnimikkeiden aikasarjoja tarkastellessa havaitaan, että viime vuonna kirjattiin keskimääräistä enemmän muun muassa törkeitä kirjanpitorikoksia, törkeitä velallisen epärehellisyyksiä, törkeitä petoksia ja törkeitä kavalluksia. Verorikkomuksia ja veropetoksia kirjattiin vastaavasti keskimääräistä vähemmän. Verorikokset ja kirjanpitorikokset ovat suuressa määrin kontrollirikollisuutta, johon vaikuttavat viranomais- ja verokontrollin tiukkuus ja kohdistaminen. Petos- ja kavallusrikokset tulevat poliisin tietoon tyypillisesti yritysten tai yksityisten henkilöiden ilmoittamina. (Hakamo ym. 2009, 71.) Ennätyksellisen paljon poliisi kirjasi rikosnimikkeitä luottamusaseman väärinkäyttöön liittyen, yhteensä 55 rikosnimikettä, joka on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös poliisin tietoon tulleet talousrikoksiksi luokitellut ympäristörikokset kasvoivat selkeästi ja ympäristön turmelemisia kirjattiin vuonna 2013 yhteensä 27 kappaletta. 6

7 Kuvio 3. Päätetyt jutut Kuviossa 3. on esitettynä poliisin päättämien talousrikosilmoitusten määrät. Viime vuonna poliisi päätti tutkinnan yhteensä talousrikosilmoituksen osalta. Juttuja päätettiin 122 kappaletta enemmän kuin edeltävänä vuonna (1 693 kpl). Talousrikosjuttuja on päätetty keskimäärin kappaletta vuodessa ( ). 3. Tutkinnan läpivirtaus Tutkinnan läpivirtaus pysyi koko vuoden 2013 hyvällä tasolla ja juttuja päätettiin enemmän kuin uusia ilmoituksia kirjattiin. Myös vuosien aikana talousrikosjuttuja päätettiin enemmän kuin uusia ilmoituksia kirjattiin. Vuoden 2013 loppua kohden läpivirtaus hidastui hieman vuoden alusta ja ilmoitettujen ja päätettyjen juttujen suhdeluku oli joulukuussa 0,97. 7

8 Kuvio 4. Ilmoitetut/ päätetyt suhde Vanhojen juttujen eli yli kaksi vuotta sitten kirjattujen ilmoitusten suhteellinen osuus laski vuoden 2013 aikana selkeästi edellisen vuoden tilanteesta. Vuoden 2012 syyskuussa vanhojen juttujen osuus oli neljäsosa koko juttukannasta. Vuoden 2013 aikana vanhoja juttuja päätettiin paljon ja syyskuun lopussa vanhojen juttujen suhteellinen osuus oli laskenut 20 prosenttiin juttuvarannosta. Vuoden 2013 lopussa vanhoja juttuja oli 18 prosenttia juttukannasta. Suhdelukuun vaikuttaa "nuorentavasti" uusien ilmoitusten lukumäärän lisääntyminen viime vuonna. Kuvio kk vanhojen juttujen osuus kaikista

9 Talousrikosten sisälläoloaika (keskiarvo) kuvaa tapausten kokonaiskäsittelyaikaa poliisissa. Päätettyjen ilmoitusten osalta laskenta alkaa ilmoituksen kirjaamisen hetkestä ja päättyy, kun viimeinen päätösmerkintä tehdään rikosilmoituksen osalta. Sisälläolo avoimilla ilmoituksilla on päivien lukumäärä rikosilmoituspäivästä vuoden tai viimeisen kuluvan vuoden kuukauden loppuun. Sisälläoloajassa on siis mukana tutkintaviive. Vuonna 2012 sisälläoloaika oli päätettyjen juttujen osalta 455 vuorokautta. Viime vuonna sisälläoloaika kasvoi päätettyjen talousrikosilmoitusten osalta 45 vuorokaudella edelliseen vuoteen verrattuna. Keskimääräinen käsittelyaika viime vuonna kaikissa talousrikosjutuissa oli 500 vuorokautta. Alhaisimmillaan talousrikosten sisälläoloajan keskiarvo päätetyissä jutuissa on ollut 403 vuorokautta (vuonna 2009). Kuvio 6. Sisälläoloaika Viimeisen kahdentoista vuoden aikana talousrikosilmoitusten tutkinta-aika on mediaanilukujen valossa vaihdellut 223 (vuonna 2000) ja 143 (vuonna 2009) vuorokauden välillä. Vuonna 2013 päätetyissä jutuissa tutkinta kesti keskimäärin 331 vuorokautta. 9

10 Kuvio 7. Tutkinnan kesto Haltuun saatu omaisuus Kuviosta 8. on nähtävissä poliisin kirjaama haltuun saatu omaisuus yhteensä eli niin sanottu rikoshyöty. Tämä luku perustuu poliisiasiain tietojärjestelmän kirjauksiin. Summaan lasketaan yhteen takavarikoidun tai muutoin takaisin saadun omaisuuden 1 ja jutun tutkinnan yhteydessä löydetyn ulosottomiehelle osoitetun omaisuuden nettomäärät. Talousrikosjutuissa haltuun saadun omaisuuden määrät ovat vaihdelleet suuresti vuositasolla noin 24 miljoonan (2003) ja 59 miljoonan (2008) euron välillä. Kymmenen vuoden ( ) keskiarvo poliisin takaisin saamalle rikoshyödylle on noin 36 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 rikoshyötyä saatiin takaisin keskimääräistä enemmän, hieman yli 40 miljoonaa euroa. 1 Ulosottomiehen tai muu luotettava arvio. 10

11 Kuvio 8. Haltuun saatu omaisuus Poliisin takaisin saama rikoshyöty voidaan suhteuttaa tukittujen talousrikosjuttujen arvioituihin vahinkoihin. Rikosvahinkoja koskevat arviot perustuvat poliisin kirjauksiin jutun rikoksilla aiheutettujen vahinkojen kokonaismäärään eli vahingon ja/tai rikoshyödyn kokonaismäärään asianomistajan ilmoituksen tai muun selvityksen mukaan. Vuonna 2013 päätettyjen juttujen osalta arvioitu rikosvahinko oli yhteensä euroa, joka on noin 3, 2 miljoonaa euroa vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Kun suhteutetaan poliisin takaisin saama rikoshyöty talousrikosjuttujen arvioituihin vahinkoihin vuodelta 2013, saadaan suhdeluvuksi 23,51 prosenttia. Kuvio 9. Haltuun saatu/päätettyjen vahinko %

12 Vuoden 2013 aikana yksi talousrikostorjuntaan käytetty henkilötyövuosi tuotti euroa takaisin saatuna rikoshyötynä. Tämä on noin 13 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna, jolloin rikoshyötyä saatiin takaisin euroa yhtä henkilötyövuotta kohden. Vuosien aikana rikoshyötyä on kertynyt keskimäärin euroa vuodessa yhtä henkilötyövuotta kohden. Kuvio 10. Haltuun saatu omaisuus yht/ htv Tutkinnan resurssit Kuviossa 11. ovat nähtävissä talousrikostutkintaan käytetyt henkilötyövuodet suhteutettuna talousrikosjuttujen määrään. Lukuja tarkastellessa on hyvä huomioida, että henkilötyövuosiin lasketaan sekä talousrikosten, järjestäytyneen rikollisuuden että it-rikosten tutkintaan käytettyjä työtunteja. 2 Poliisin talousrikostutkintayksiköt tutkivat myös muita kuin talousrikosmääritelmän mukaisia rikoksia. Henkilötyövuosia on avoimia ilmoituksia kohden ollut vuosina keskimäärin 6,3. Päätettyjen talousrikosilmoitusten osalta keskiarvo on ollut noin 5 henkilötyövuotta. Vuoden 2013 lopussa henkilötyövuosia oli suhteessa avoimiin ilmoituksiin 5,9 ja päätettyjä ilmoituksia kohden 4,7 henkilötyövuotta. Vuonna 2012 henkilötyövuosia oli vastaavasti suhteessa päätettyihin ilmoituksiin 4,5 ja suhteessa avoimiin juttuihin 5,7 henkilötyövuotta. 2 Henkilötyövuodet lasketaan seuraavasti: Poliisin työaikaseurantaan kirjatut talousrikosten tutkintaan ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä muun rikollisuuden torjuntaan kirjatut työtunnit (jotka koskevat informaatioteknologiaan kohdistuneen tai sitä hyödyntäen toteutetun rikoksen tutkintaa), ja nämä tunnit jaetaan 1640:lla. 12

13 Kuvio 11. Henkilötyövuodet talousrikoksissa Kuviossa 12. on esitettynä poliisin työaikajärjestelmän kirjausten perusteella varsinaiset talousrikosten tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet. Mukaan on laskettu sekä talousrikosten tutkintaan käytetyt työtunnit (työaikakoodi 4050) ja sellaisen järjestäytyneen rikollisuuden tutkintaan käytetyt työtunnit, joka liittyy talousrikollisuuteen (työaika koodi 4250) jaettuna On hyvä huomioida, että näin laskettuna henkilötyövuosien määrä ei ole suhteutettavissa talousrikostutkintaan osoitettujen tai kohdistettujen virkojen määrään, vaan luvut kuvaavat talousrikostutkintaan käytettyä työaikaa. Talousrikostutkintaan kohdistettujen henkilötyövuosien määrä on noussut lähes koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2013 talousrikostutkintaan käytettiin yhteensä 353 henkilötyövuotta, joka on yhdeksän henkilötyövuotta enemmän kuin edeltävänä vuonna. 13

14 Kuvio 12. Talousrikoksiin käytetty työaika Talousrikokset ja järjestäytynyt rikollisuus Poliisin tulostietojärjestelmästä on saatavissa tietoja poliisiasiain tietojärjestelmässä tehtyihin luokitteluihin perustuen eri rikollisuuden kytkennöistä. Kuviossa 13. on esitettynä järjestäytyneen rikollisuuden avoimet rikosilmoitukset, jotka on luokiteltu myös talousrikoksiksi tietojärjestelmässä. Tutkinnassa olevat järjestäytyneen rikollisuuden juttumäärät nousivat koko 2000-luvun ajan vuoteen 2010 saakka. Vuosien aikana avoimet jutut, jotka ovat olleet sekä järjestäytyneeksi että talousrikollisuudeksi luokiteltuja juttuja, ovat vähentyneet. Viime vuonna poliisilla oli tutkittavanaan yhteensä 601 ilmoitusta, joissa oli kytkentöjä järjestäytyneeseen rikollisuuteen ilmoitustietojen perusteella. Näistä 83 (13,8 %) ilmoituksessa oli kytkentöjä myös talousrikollisuuteen. 14

15 Kuvio 13. Avoimet JR- ja talousrikoksiksi luokitellut jutut Järjestäytyneeksi rikollisuudeksi luokiteltujen uusien rikosilmoitusten määrä on ollut kasvussa lähes koko 2000-luvun. Viime vuonna kirjattiin yhteensä 634 järjestäytyneeksi rikollisuudeksi luokiteltua rikosilmoitusta ja näistä 49 kpl (7,7 %) oli myös talousrikosjuttuja. Vuonna 2013 suuri osa, noin 60 prosenttia, järjestäytyneeksi rikollisuudeksi luokitelluista ilmoituksista liittyi huumausainerikollisuuteen. Kuvio 14. Ilmoitetut JR- ja talousrikoksiksi luokitellut jutut

16 7. Liiketoimintakiellon valvonta Rikoskomisario Juha Vehmaskoski, Liiketoimintakiellon valvonnan koordinointi Keskusrikospoliisi Liiketoimintakielto on elinkeino-oikeudellinen turvaamistoimenpide, jolla pyritään estämään sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan jatkaminen. Kiellon tarkoituksena on ylläpitää liiketoimintaan kohdistuvaa yleistä luottamusta. Liiketoimintakieltoon oli vuoden 2013 lopussa määrättynä yhteensä henkilöä. Liiketoimintakiellon valvonta on poliisin vastuulla. Poliisilla on tehokas valvontajärjestelmä, joka ylläpitää kiinnijäämisriskiä ja näin ennalta estää rikosten tapahtumista. Liiketoimintakiellon valvonta on yksi poliisin keskeisimmistä keinoista talousrikollisuuden torjunnassa. Vuodessa poliisin tietoon tulee liiketoimintakiellon rikkomistapausta. Liiketoimintakieltoon määrättyjen lukumäärä on kasvanut tasaisesti 2000-luvun alusta aina vuoteen 2011 asti. Vuoden 2012 aikana liiketoimintakieltoon määrättyjen henkilöiden määrä laski ensimmäisen kerran ollen 13 henkilöä vähemmän kuin vuoden 2011 lopussa. Vuosi 2013 oli edelleen laskusuuntainen siten, että liiketoimintakieltoon määrättyjä oli 51 vähemmän kuin vuonna Vaikuttaisi siltä, ettei liiketoimintakieltoon määrättyjen henkilöiden määrä ainakaan tule kasvamaan tulevina vuosina. Kuvio 15. Liiketoimintakieltoon määrätyt

17 Vuonna 2013 uusia liiketoimintakieltoja määrättiin 311 henkilölle ja vanhoja päättyi yhteensä 304 henkilön osalta. Vuoteen 2011 saakka liiketoimintakieltojen määrä kasvoi vuosittain noin sadalla valvottavalla. Viime vuosien tilastoja tarkasteltaessa voidaan havaita, että uusien määrättyjen liiketoimintakieltojen määrä on tasaisesti laskenut vuodesta 2009 lähtien. Päättyneiden liiketoimintakieltojen lukumäärä on pysynyt suurin piirtein samana, mutta vuonna 2012 päättyneiden liiketoimintakieltojen määrä kasvoi. Vuonna 2013 päättyneitä liiketoimintakieltoja oli ensimmäisen kerran enemmän kuin uusia liiketoimintakieltoon määrättyjä. Kuvio 16. Alkaneet ja päättyneet liiketoimintakiellot Vuonna 2013 liiketoimintakiellon rikkomisia paljastettiin yhteensä 23 tapausta. Liiketoimintakielloin rikkomistapausten määrä lähti laskuun vuonna 2008, jonka jälkeen niitä on kirjattu noin tapausta vuodessa. Vuonna 2011 liiketoimintakiellon rikkomisia oli selvästi edellisiä vuosia vähemmän. Tämä johtunee siitä, ettei vuonna 2011 tehty valtakunnallista liiketoimintakiellon tehovalvontaa lainkaan. Vuosina 2012 ja 2013 poliisin liiketoimintakiellon tehovalvonta järjestettiin. 17

18 Kuvio 17. Liiketoimintakiellon rikkomiset Liiketoimintakiellon tehovalvonta Osana talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan tehostamisohjelmaa suoritettiin liiketoimintakiellon tehostettua valvontaa valtakunnallisesti loppuvuoden 2013 aikana. Tehovalvonta toteutettiin poliisin alueellisten talousrikosyksiköiden ja Keskusrikospoliisin toimesta Poliisihallituksen ohjeiden mukaisesti. Vuoden 2013 tehovalvonta kohdistettiin lähtökohtaisesti kaikkiin liiketoimintakieltoon määrättyihin henkilöihin. Valvontaa kohdistettiin valvottaviin eri tavoin liiketoimintakiellon normaalin valvonnan yhteydessä tehtyjen analyysien ja luokittelujen perusteella. Kohdevalinnan painopisteinä olivat rikoshyötynäkökulma ja liiketoimintakieltoa todennäköisesti rikkovat henkilöt. Tehovalvonnan tavoitteena oli selvittää liiketoimintakiellossa olevien henkilöiden nykyistä liiketoimintaa ja yritysyhteyksiä sekä paljastaa mahdollinen liiketoimintakiellon rikkominen. Tehovalvonnassa paljastettiin yhteensä 21 tapausta, joissa oli syytä epäillä liiketoimintakiellon rikkomista. Tehovalvonnan yhteydessä paljastettiin muita rikoksia seuraavasti: 1 törkeä veropetos, 2 törkeää kirjanpitorikosta, 1 törkeä varkaus, 1 huumausainerikos, 2 rekisterimerkintärikosta, 1 velallisen epärehellisyys, 1 tuoteväärennys, 1 elintarvikelain rikkominen, 1 väärennys ja 1 petos. Lisäksi tehovalvonnan yhteydessä suoritettiin yhteensä 370 liiketoimintakiellossa olevan henkilön kuulustelua tai puhutusta. Nämä henkilöt olivat sellaisia, joita poliisi ei ollut puhuttanut aikaisemmin viime vuonna liiketoimintakiellon johdosta. Tehovalvonnan perusteella verohallinto aloitti yhteensä kahdessa tapauksessa verotarkastuksen suorittamisen. Lisäksi muutamissa tapauksissa pystyttiin osoittamaan varallisuutta ulosottoviranomaisille. Joissakin tapauksissa ulosotto ryhtyi sille tehdyn ilmoituksen vuoksi lisäselvityksiin. Turvaamistoimi aloitettiin yhdessä tapauksessa ja verohallinnolle pystyttiin osoittamaan yhteensä noin euroa. 18

19 Liiketoimintakiellon valvonnan tila ja tulevaisuus Liiketoimintakiellossa olevien henkilöiden määrä on kääntynyt viime vuosina laskuun. Liiketoimintakieltoja päättyi tänä vuonna enemmän kuin uusia liiketoimintakieltoja määrättiin. Liiketoimintakieltoon määräämiseen liittyviä tutkintoja on tehty viime vuosina aikaisempia vuosia vähemmän. Näin ollen on oletettavaa, ettei liiketoimintakieltojen määrä välttämättä tulevaisuudessa kasva. Vuonna 2013 järjestettyjen liiketoimintakiellon valvojien neuvottelupäivien perusteella liiketoimintakiellon valvonta on osassa poliisilaitoksia jäänyt tai jäämässä muun talousrikostutkinnan jalkoihin. Liiketoimintakiellon valvojat osallistuvat aktiivisesti talousrikosten tutkintaan, jolloin varsinaiseen liiketoimintakiellon valvontaan jää vähemmän aikaa. Myös resurssien puute on yleinen ongelma aikaisempien vuosien tapaan. Uskottava valvonta vaatii aktiivisia valvontatoimenpiteitä, joita on tähän mennessä suoritettu pääsääntöisesti erillisten valvojien toimesta. Valvonnan tilaan tulee kiinnittää tulevaisuudessa erityistä huomiota, jotta uskottavaa valvontaa kyetään edelleen toteuttamaan. Myös poliisin organisaatiouudistuksen (Pora III:n) aiheuttamat muutokset on huomioitava liiketoimintakiellon valvonnassa ja tarvittaviin ongelmakohtiin on puututtava. Erityisesti on varmistettava, että valvonnan määrä ei pääse laskemaan. Liiketoimintakiellon valvonnan tulee olla aktiivinen toiminto osana talousrikosyksiköiden toimintaa. Tehostamisohjelman puitteissa vuonna 2013 käynnistettiin oikeusministeriön johdolla työryhmä, joka pohtii liiketoimintakieltolakiin (Laki liiketoimintakiellosta, /1059) tehtäviä muutoksia. Työryhmän toiminnan pohjalta valmistunut arviomuistio on lausuntokierroksilla vuoden 2014 alussa, jonka jälkeen päätettäneen tarvittavista lainsäädäntömuutoksista. Tarkastelun alla ovat muun muassa liiketoimintakieltoasian tutkinta (19a ), tietojen luovuttaminen päättyneistä liiketoimintakielloista (21 5 mom.), mahdollisen internet-rekisterin perustaminen liiketoimintakieltoon määrätyistä ja itsekriminointiin liittyvä kysymys koskien pykälää 21a 2 mom (liiketoimintakieltoon määrätyn velvollisuus antaa tietoja valvonnan yhteydessä) sekä väliaikaisen liiketoimintakiellon pituus. Liiketoimintakiellon rikkomisen sääntelyyn liittyvien sanktioiden tehokkuus tulisi myös ottaa lähitarkasteluun. Liian pienet sanktiot liiketoimintakiellon rikkomisen osalta ovat omiaan heikentämään järjestelmän ennalta estävää vaikutusta. Vaikka liiketoimintakielto ja sen uskottava valvonta koetaan merkittävänä talousrikollisuutta ennalta estävänä keinona, resurssien puute ja siitä johtuva valvonnan tehottomuus heikentävät koko liiketoimintakieltojärjestelmän uskottavuutta. Tämä on seikka, johon on syytä kiinnittää huomiota, kun pohditaan koko talousrikostorjunnan vaikuttavuutta ja tulevaisuutta. 19

20 8. Poliisin tietoon tulleet korruptiorikosepäilyt Rikoskomisario Jouni Hirvonen, Korruptiovastaava Keskusrikospoliisi Korruptiolla tarkoitetaan vallan tai aseman väärinkäyttöä yksityisen edun saamiseksi. Korruptio ilmiönä on laaja-alainen ja sen eettiset rajat elävät jatkuvasti voimassaolevan yhteiskunnallisen moraalikäsityksen mukaisesti. Usein korruption yhteydessä puhutaan maan tavasta ja hyvä veli -verkostoista. Viime vuonna mediassa kiinnitettiin huomiota myös ylemmän tason virkamiesten virkasuhteisiin liittyviin etuuksiin. Näissä tapauksissa ei välttämättä ole kyse rikoksista, vaan toiminta saattaa olla yhteiskunnallisen moraalikäsityksen ja julkisen mielipiteen mukaan epäeettistä tai moitittavaa. Korruptiorikokset ovat joukko tarkasti määriteltyjä tekoja, joissa tekijä on rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan. Ne ovat osa korruption laaja-alaista käsitettä ja muodostavat sen ytimen. Toisin sanoen näiden tekojen on katsottu olevan niin moitittavia, että niistä on säädetty rikoslain tasolla. Korruptiota koskevat rikostilastot löytyvät liitteestä (s.13 15). Tilastoissa on käyty läpi rikoslajeittain ne teot, joiden katsotaan ainakin nimikkeen perusteella kuuluvan korruptiorikosten piiriin. Rikoksia ei välttämättä ole luokiteltu talousrikosmääritelmän mukaisiksi teoiksi poliisiasiain tietojärjestelmässä, mikä selittää tilastoinnin erot esimerkiksi luottamusaseman väärinkäytösepäilyihin liittyen (ks. liite 1 s. 8 ja 15). Liitteestä löytyvät poliisin tietoon tulleiden lahjusrikosten ja virkarikosten määrät. Lahjusrikokset pitävät sisällään sekä virka- että elinkeinotoiminnassa tapahtuvat lahjusrikokset sekä vaalilahjonnan. Lahjusrikoksia kirjattiin yhteensä 31 kappaletta viime vuonna. Lahjusrikokset edustavat tyypillisesti katutason korruptiota ja kohdistuvat viranomaistoimintaan. Lahjomisesta elinkeinotoiminnassa on vireillä 11 rikosasiaa, joka on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Lahjuksen ottamisia elinkeinotoiminnassa on tullut poliisin tietoon edellisiä vuosia vähemmän. Toisaalta törkeän lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa on tutkittavana enemmän juttuja kuin koskaan aiemmin, vaikka niiden lukumäärä on edelleen pieni. Virkarikokset pitävät sisällään joukon erityyppisiä tekoja, joiden perusteella voidaan katsoa virkamiehen toimineen väärin virkatoimessaan. Nämä epäillyt rikokset voivat liittyä esimerkiksi ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiin sosiaalitoimessa tai virkasalaisuuden vuotamiseen. Viime vuonna poliisi kirjasi yhteensä 866 virkarikosta, joka on selkeästi keskimääräistä enemmän. Pelkkien lukujen perusteella on vaikea todeta, onko korruptiorikosten piiriin ulottuvien virkarikosten alueella tapahtunut muutoksia. Korruptiorikollisuuden ilmitulon näkökulmasta poliisin tietoon tulleiden rikosten määrän nousu on hyvä asia, koska ihmiset ilmoittavat virkatoimeen liittyvistä väärinkäytösepäilyistä esitutkintaviranomaisille aikaisempaa useammin. Vuonna 2013 poliisin tietoon tuli myös useita epäselvyyksiä liittyen kuntien tai valtion hankintatoimeen, esimerkiksi kilpailumenettelyn laiminlyöntejä ja erittäin monimutkaisiin hankintakokonaisuuksiin liittyviä epäselvyyksiä. Viime vuonna julkisuuteen nousi myös merkittävä lahjusrikosepäily liittyen erään poliisiyksikön vastuuhenkilön toimintaan. Asiassa selvitetään, onko poliisimiestä syytä epäillä törkeästä lahjuksen ottamisesta. Lisäksi asiassa selvitetään viranomaisille tiedustelulaitteita toimittavan yrityksen toimintaa. 20

21 Suomi pyrkii jatkuvasti tehostamaan omaa toimintaansa korruption torjunnassa. Transparency Internationalin vuotuisessa Corruption Perceptions Index - vertailussa Suomi sijoittui Ruotsin kanssa jaetulle 3. sijalle. Vaikka Transparency Internationalin vertailun sanotaan mittaavaan pääasiassa katukorruptiota, antaa se yhä hyvän globaalin vertailupohjan korruptiotilanteen arvioimiseksi. 21

22 Tullin tietoon tullut talousrikollisuus Tulliylitarkastaja Tarja Koskenlaakso Tulli 9. Talousrikosilmoitukset Tulli tutkii talousrikoksina tapaukset, joissa on kysymys tullin valvonnan ja veronkannon alaan liittyvän lainsäädännön rikkomisesta. Talousrikoksella tarkoitetaan laillisen liiketoiminnan yhteydessä tehtyä taloudellisen edun tavoitteluun tähtäävää rikosta. Tullin tutkimissa tapauksissa päärikoksena on yleensä veropetos tai törkeä veropetos. Lisäksi tullissa tutkitaan talousrikoksina muun muassa väärennys-, tulliselvitys-, ympäristö- ja kirjanpitorikoksia. Tullissa talousrikoksiksi on luettu myös valmisteverollisten tuotteiden salakuljetustyyppinen rikollisuus (lähinnä alkoholi ja savukkeet), vaikka sitä ei toteutettaisikaan selkeästi liiketoimintamuotoja hyväksikäyttäen, mutta toiminta on verrattavissa liike- ja ammattitoimintaan. Tullin talousrikostorjunnan haasteellisuutta ovat lisänneet talousrikollisuuteen liittyvät uudet ilmiöt kuten sähköiseen kaupankäyntiin sekä sisäkaupan liikenteeseen liittyvä talousrikollisuus. Internetiä hyödynnetään yhä enemmän korkeasti verotettujen tuotteiden markkinointiin ja kauppaamiseen kuluttajille ja samalla kierretään kyseisten tuotteiden verosäännöksiä. Vuonna 2013 oli edelleen havaittavissa logistiikka-alaan kytkeytyvää vienti- ja passitusmenettelyjen yhteydessä tapahtuvaa rikollista toimintaa. Tullin tutkinnassa olevat tapaukset liittyivät muun muassa vientiselvittämättä jätettyihin tavaroihin tai virheellisesti ilmoitettuihin tavarankuvauksiin ja tullinimikkeisiin. Vuonna 2013 tullin tietoon tuli yhteensä 557 veropetosta (kaikki tekomuodot), kun vuonna 2012 määrä oli 529 kappaletta. Törkeitä veropetoksia paljastui huomattavasti edellistä vuotta vähemmän, yhteensä 51 kappaletta. Vuonna 2013 tullin tutkimat talousrikoksiksi luokitellut törkeät veropetosjutut ovat olleet pääasiassa savukkeiden, alkoholin ja nuuskan laitonta maahantuontia, valmiste- ja arvonlisäveroihin liittyviä tapauksia, polkumyyntitulleihin sekä tullivarastointiin liittyviä tapauksia. Lisäksi vuonna 2013 esiintyi muutama tapaus, jossa tietokoneiden käyttöjärjestelmiä tuotiin maahan väärällä tullitariffinimikkeellä. 22

23 Kuvio 18. Tullin tietoon tulleet veropetokset Tullin tutkinnassa olevien eli avointen talousrikosjuttujen määrä laski edellisvuoden tarkastelujaksoon verrattuna. Vuoden 2013 lopussa avoimia talousrikosjuttuja oli yhteensä 137 kappaletta. Vuoden 2012 vastaavana ajanjaksona avoimien ilmoitusten määrä oli 217 kappaletta. Kymmenen vuoden keskiarvo avoimille ilmoituksille vuosilta on 115 ilmoitusta. Kuvio 19. Avoimet jutut

24 Uusien talousrikosilmoitusten määrä nousi huomattavasti vuonna 2012, mutta väheni jälleen vuonna Ilmoitettujen talousrikosjuttujen keskiarvo vuosilta on 158 ilmoitusta. Joulukuun 2013 loppuun mennessä tulli kirjasi yhteensä 168 uutta talousrikosilmoitusta, kun edellisenä vuonna niitä oli kirjattu yhteensä 281 kappaletta. Kuvio 20. Ilmoitetut jutut Vuosien aikana talousrikosilmoituksia päätettiin keskimäärin 147 kappaletta vuodessa. Vuoden 2013 loppuun mennessä tullissa oli päätetty yhteensä 259 talousrikosilmoitusta. Määrä on 54 ilmoitusta enemmän kuin vuonna 2012, jolloin tullissa oli päätetty yhteensä 205 talousrikosjuttua. Kuvio 21. Päätetyt jutut

25 10. Tutkinnan läpivirtaus Kuvio 22. Ilmoitetut/ päätetyt suhde Vuodesta 2007 lähtien tulli on kirjannut enemmän talousrikosjuttuja kuin on saanut päätettyä. Vuonna 2011 kuten myös vuosina ja 2006 juttuja päätettiin enemmän kuin kirjattiin. Vuosi 2012 osoitti jo selkeää tutkinnan ruuhkautumista, mutta vuonna 2013 juttujen läpivirtaus parantui huomattavasti. Vuoden 2013 joulukuussa suhdeluku oli 0,65, kun vuoden 2012 vastaavana ajankohtana suhdeluku oli 1,37. Vanhojen rikosilmoitusten, joista ilmoitus on tehty yli kaksi vuotta sitten, suhteellinen osuus juttukannasta on laskenut vuoden 2004 huippulukemasta. Vanhojen rikosilmoitusten suhteellinen osuus juttukannasta on 2000-luvulla ollut prosentin välillä, lukuun ottamatta vuotta 2004, jolloin osuus oli jopa 54,1 prosenttia. Vuoden 2011 lopussa vanhojen juttujen osuus oli laskenut hieman edellisen vuoden tilanteesta, jolloin kaksi vuotta sitten tehtyjen rikosilmoitusten suhteellisen osuus oli 31,2 prosenttia juttukannasta. Vuonna 2012 osuus laski edelleen huomattavasti, jolloin vanhojen rikosilmoitusten osuus oli 12,9 prosenttia juttuvarannosta. Vuoden 2013 lopussa vanhojen juttujen osuus oli 21,2 prosenttia juttukannasta. 25

26 Kuvio kk vahojen juttujen osuus kaikista Talousrikosilmoitusten prosessiaika laski vuosina avoimien ja päätettyjen sekä päätettyjen ilmoitusten osalta verrattuna vuoden 2011 tilanteeseen. Vuoden 2013 joulukuun lopussa talousrikosilmoitusten prosessiaika oli avoimien ja päätettyjen osalta 388 vuorokautta ja päätettyjen ilmoitusten osalta 294 vuorokautta. Vuonna 2012 avoimien ja päätettyjen sisälläoloaika oli vastaavana ajankohtana 383 vuorokautta ja päätettyjen osalta 331 vuorokautta. Kuvio 24. Sisälläolo talousrikoksissa

27 Talousrikosilmoitusten tutkinta-aika oli nousujohtoinen vuoteen 2011 asti, jonka jälkeen tutkinta-ajat kääntyivät laskuun. Vuoden 2013 loppuun mennessä päätettyjen juttujen keskimääräinen tutkinta-aika oli 272 vuorokautta, ja avoimien ja päätettyjen juttujen tutkinta-aika 362 vuorokautta. Vuonna 2012 päätettyjen juttujen tutkinta-aika oli 293 vuorokautta, ja avoimien ja päätettyjen juttujen tutkinta-aika 352 vuorokautta. Kuvio 25. Tutkinnan kesto talousrikoksissa Haltuun saatu omaisuus Tullirikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus vuonna 2013 oli yhteensä 31,01 miljoonaa euroa. Suurin osa summasta muodostuu takaisin saadusta rikoshyödystä, yhteensä 24,9 miljoonaa euroa. Tästä valtaosa muodostui haltuun otettujen savukkeiden arvosta. Vuonna 2012 tullirikostorjunnan vaikuttavuus oli 44,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 takavarikoimatta jääneen tavaran arvo oli 0,88 miljoonaa euroa ja vältettyjä veroja oli yhteensä 5,23 miljoonaa euroa. 27

28 Kuvio 26. Tullirikostorjunnan vaikuttavuus Haltuun saadun omaisuuden määrät vaihtelevat suuresti vuositasolla. Vuoden 2013 aikana haltuun saatua omaisuutta kirjattiin yhteensä euroa. Vastaavasti vuonna 2012 haltuun saatu omaisuus oli yhteensä euroa. Kuvio 27. Haltuun saatu omaisuus

29 Vuoden 2013 osalta haltuun saatu omaisuus suhteutettuna talousrikollisuuden aiheuttamiin arvioituihin vahinkoihin oli 34,59 prosenttia. Haltuun saatu omaisuus yhteensä/ päätettyjen juttujen vahinko arvoina vuoden 2012 osalta on 11,76 prosenttia. Kuvio 28. Haltuun saatu/ päätettyjen vahinko

30 Lähteet: Hakamo, Terhi & Jauhiainen, Kirsi & Alvesalo, Anne & Virta, Erja (2009): Talousrikokset rikosprosessissa. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 33/2009. Tampere, Poliisiammattikorkeakoulu. Tilannekuvan toimitus/ lisätietoja: Erikoissuunnittelija Kirsi Jauhiainen Talousrikostorjunnan tuki -hanke Keskusrikospoliisi Kirjoittajat: Rikoskomisario Juha Vehmaskoski Keskusrikospoliisi Rikoskomisario Jouni Hirvonen Keskusrikospoliisi Tulliylitarkastaja Tarja Koskenlaakso Tulli 30