Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1
Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle Nykyinen strategia Strategia on yleisellä tasolla kohdistunut elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta keskeisiin teemoihin. Painopisteet ja tavoitteet ovat kuitenkin jääneet liian yleiselle tasolle, jolloin strategia ei ole antanut riittävällä tavalla suuntaa tekemiselle. Sitoutumisen puute on heikentänyt strategian toteuttamista. Odotukset uudelle strategialle Tiivis, linjaava strategia Kaupungin uusi rooli selkeästi esiin Kaikki strategiset dokumentit samansuuntaisiksi 2
Nykyisen strategian keskeisiä onnistumisia ja haasteita 3
4
Työllisyys Tampereen työttömyystilanne on yksi keskeisimmistä kaupungin haasteista. Vaikka työllisyys on osoittanut vuoden 2016 lopusta elpymisen merkkejä, on kaupungin työttömyysaste yhä korkealla > 15,9 % (helmikuu 2017) 12000 10000 8000 6000 4000 2000 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 Alle 25-vuotiaat työttömät (vuosi-ka) Pitkäaikaistyöttömät (vuosi-ka) Työttömyysaste (vuosi-ka) Helmikuu 2017 Työttömyysaste 15,9 % Pitkäaikaistyöttömien määrä 7639 Nuorisotyöttömien määrä 2716 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 0 5
Nuorten työllisyys Nuorten työttömyys on yhä korkealla tasolla ja nuorten pitkäaikaistyöttömyys on nousussa. Nuorten koulutuksen keskeyttämiset ovat olleet kasvussa erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työelämään on heikentynyt. Väestön ikääntyessä nuorten merkitys yhteiskunnallisina toimijoina kasvaa. Nuorten huomioiminen sekä yhteiskuntaan kuuluminen ja osallisuus ovat tulevaisuuden kaupungissa yhä keskeisimpiä tekijöitä. Vuoden 2016 nuorisobarometrin mukaan nuorten tunne suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumisesta on heikentynyt. Tunnen kuuluvani suomalaiseen yhteiskuntaan: 2012 Kyllä -vastausten osuus 76 % 2016 Kyllä -vastausten osuus 56 % Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu haastattelututkimus, jonka kohteena ovat Suomessa asuvat 15 29-vuotiaat. 6
Tampereen vetovoima Tampereen kansallinen vetovoima on erinomaisella tasolla. Tampere on ykköskaupunki kotimaan matkailussa (2015) ja kongressimatkailijoiden määrä on ollut selkeässä kasvussa. Tampere on myös houkutteleva opiskelukaupunki. 7
Tampereen vetovoima Tampereen kansainvälisen kilpailukyvyn, vetovoiman ja saavutettavuuden kehittäminen on ollut kuluneella strategiakaudella haasteellista. Erityisesti lentoliikenteen kehittämisessä ei ole onnistuttu saavuttamaan asetettuja tavoitteita. Globaali, kaupunkien välinen kilpailu kiristyy tulevaisuudessa. Kilpailussa menestyminen määrittelee yhä enemmän sitä miten elinvoimainen ja hyvinvoiva tulevaisuus Tampereelle on mahdollista rakentaa. 8
Yritystoiminta ja yritysympäristöt Kuluneella strategiakaudella on pyritty vahvistaman yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavia toimintaympäristöjä. Tampereelle on syntynyt erityisesti teknologialähtöistä uutta yritystoimintaa. Yritykset ovat myös enenevässä määrin hyödyntäneet alueen innovaatioalustoja (mm. Demola, Mediapolis, Kampusareena) Haasteena on, että alueelle ei ole muodostunut ekosysteemiä, joka olisi tukenut alkavia yrityksiä ja niiden kansainvälistymistä. Tulevaisuudessa korostuu ekosysteemipohjainen innovaatiopolitiikka sekä suurten kaupunkien rooli innovaatiotoiminnan vetureina. 9
Tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat, joihin uudessa strategiassa tulisi tarttua 10
Yhteenveto tulevaisuuden mahdollisuuksista Teknologioiden mahdollistama yritystoiminnan uudistuminen ja palveluiden kehittäminen Tulevaisuuden teknologiat (esim. 3D, robotiikka, analytiikka) mahdollistavat yritystoiminnan uudistumisen ja palveluiden käyttäjälähtöisen kehittämisen > Tampereen profiloituminen tulevaisuuden teknologioiden osaamiskeskuksena ja älykkäiden palveluiden kaupunkina. Kansainvälisesti linkittynyt osaamisekosysteemi vahvistuu Osaamista määrittelee tulevaisuudessa yhä vahvemmin alueen kyky linkittyä globaaleihin verkostoihin. Kansainväliset oppi- ja tutkimuslaitokset luovat pohjaa vetovoimaiselle ja kilpailukykyiselle kaupungille. Maahanmuutto lisääntyy ja monikulttuurisuus kasvaa Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus ovat tulevaisuudessa elinvoima- ja kilpailukykytekijä. Tampereen vetovoima ja kaupungin rooli kansallisen kasvun moottorina vahvistuu Tampereen vetovoimainen rooli mahdollistaa uuden liiketoiminnan synnyttämisen sekä kaupungin ja kaupungin hankkeiden hyödyntämisen uusien innovaatioiden kehitysalustana. 11
Yhteenveto tulevaisuuden uhista Tampereen kansainvälinen vetovoima heikentyy Tampere jää syrjään kansainvälisestä kilpailusta, mikä heikentää elinvoimaisen ja hyvinvoivan kaupungin rakentumista. Nuorten osallisuus ja sitoutuminen yhteisöön heikkenee Väestön ikääntyessä nuorten merkitys yhteiskunnallisina toimijoina kasvaa. Nuorten osallisuus yhteiskuntaan eri muodoissaan on yhä kriittisempää. Työttömyyden kasvu ja työmarkkinoiden polarisoituminen Työllisyys on keskeisesti yhteydessä talouden yleiseen kehitykseen. Työelämän murros ja uudenlaiset osaamistarpeet nostavat uhkakuviksi työmarkkinoiden voimakkaan polarisoitumisen sekä pitkäaikaistyöttömyyden kasvun. Koulutus ei vastaa uusiin osaamisvaatimuksiin ja työelämän muuttuviin tarpeisiin Koulutusjärjestelmän kyvyttömyys reagoida muutoksiin vahvistaa työmarkkinoiden polarisoitumista. Aliarvioidaan teknologioiden ja toimintaympäristön nopea muutosvauhti eikä ole kykyä reagoida muutoksiin 12