KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA

Samankaltaiset tiedostot
Päivitetty: Kuntouttavan työtoiminnan

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

TYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Opas kuntouttavaan tyo toimintaan

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

HEINÄVEDEN KUNTA TYÖLLISYYSPALVELUT Tietoa työnantajalle ja työnhakijalle

Työkokeilu Varsinais-Suomen TE-toimisto Työkokeilu

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

KÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Osallisuutta kuntoutuksesta hankkeessa kehitetty työtoiminnan malli

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Renessanssi-hanke. - Sosiaalisen resilienssin ja yhteiskuntavastuullisen työllistämisen kehittämishanke

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

kynnyksetön Olopiste - työtoiminta

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa

Sosiaalisen kuntoutuksen ja aikuissosiaalityön suhde

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen

Mitä TYPissä tapahtuu?

Monialainen työllisyyttä edistävä yhteispalvelu (TYP) - jatkonäkymät. Maakuntafoorumi Helsingissä Hallitusneuvos Tiina Korhonen

Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Tarmo monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS Tanja Raappana

Lieksan Somaliperheyhdistys ry

SOTE- ja maakuntauudistus

TYÖLLISYYSAREENA Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Välityömarkkinoiden työllisyyspolitiikan malli

YHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI

Lapsiperheiden palvelut

Kehityskeskustelulomake

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työhönvalmennuksen prosessikortit

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus

Työllisyyden kuntakokeilu

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

Työkyvyn. arviointi. rinnakkaisseminaari klo 9.00

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma klo Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

PALVELUSETELI PALVELUN TUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA

Opinnollistaminen yhteistyö ja osaamisen

Ylitornion Väylä-hanke. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseksi

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta

Turun Ohjaamo

Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO

Lapin ammattiopistossa

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

TUETUT JA JOUSTAVAT OPINTOPOLUT MAASEUTUKUNNASSA. Tyrnävän kunta Piritta Pietilä-Litendahl, projektipäällikkö, FT OHRY

Hyvinvointiareena

Koonti: Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäryhmän tapaaminen II Harjavallassa

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Valtioneuvoston asetus

Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Pähee OTE työtoiminnoista töihin TYÖHÖNVALMENNUKSEN VERTAISVALMENTAJA. versio 1 6/18

Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kehityskeskustelulomake

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, Hartola

Monet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen

Transkriptio:

Kuntouttavan työtoiminnan opasvihkonen on tehty ohjauksen ja toiminnan sujuvuuden tueksi. Oppaasta löydät Hämeenlinnan kaupungin kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät käytänteet, ohjeet sekä tarvittavat lomakkeet. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Hämeenlinnan kaupunki 1/2017

SISÄLLYS 1 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA... 3 1.1 Kuntouttavan työtoiminnan yleiset painopisteet Hämeenlinnassa... 4 1.2 Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteellisuus ja sisältö... 5 1.3 Yhteistyösopimus ja viikko-ohjelma... 6 1.4 Avoimet kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilun paikat... 7 2 OHJEITA TOIMINNAN SUJUVUUDEN TUEKSI... 8 2.1 Läsnäolotiedot... 8 2.2 Sairaspoissaolot... 8 2.3 Poissaolojen ilmoittaminen... 9 2.4 Arviointi ja palautekysely... 9 2.5 Osallistujien palautetta... 10 2.6 Vakuutus... 11 2.7 Ohjeistus tapaturman sattuessa... 12 2.8 Kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu... 12 LINKIT... 13 Yhteistyösopimus lomake Perehdyttäjän muistilista TT3 Kelan poissaoloilmoituslomake Kuntouttava työtoiminta palvelutuottajan näkökulmasta Viikko-ohjelma esimerkit Viikko-ohjelma pohja Lähete terveystarkastukseen ja suostumus tietojen vaihtoon, nuoret alle 25 v Lähete terveystarkastukseen ja suostumus tietojen vaihtoon, yli 25 v Kuntouttavan työtoiminnan prosessi lausunnot ja läsnäolot Sosiaalisen kuntoutuksen prosessi lausunnot ja läsnäolot Tapaturman sattuessa Osallistumistodistus

1 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu pitkään työttömänä olleille. Kuntouttavalla työtoiminnalla vahvistetaan asiakkaan työelämävalmiuksia, työssä tai opinnoissa selviytymistä ja luodaan edellytyksiä työllistymiselle, koulutukseen tai työllistämistä edistäviin palveluihin. Jakson pituus on vähintään 3 kuukautta ja enintään 24 kuukautta. Päivittäinen toiminta tulee olla vähintään 4 tuntia päivässä, vähintään yhtenä ja enintään neljänä päivänä viikossa. Asiakkaat ohjautuvat toimintaan sosiaalityön kautta (Monialaisesta työllisyyttä edistävästä palvelusta MYP, aikuissosiaalityöstä, lapsiperheiden sosiaalityöstä tai lastensuojelusta). Kuntouttavan työtoiminnan prosessivastuu on kaupungin sosiaalityössä. Hämeenlinnassa jokainen työyksikkö ja yhteisö tarvitaan yhteisiin työllisyyden talkoisiin. Tarjoamalla kuntouttavan työtoiminnan tehtäviä ja työkokeilupaikkoja, yksikkö mahdollistaa työttömälle uuden polun kohti opiskelua ja työelämää. Mukaillen Kaupungin johtoryhmän päätöstä Työtoimintaa järjestetään kaupungin omana toimintana eri toimipisteissä ja ryhmissä. Lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään erilaisissa yhdistyksissä ja järjestöissä. Kuntouttavan työtoiminnan tehtävät ovat erilaisia avustavia tehtäviä. 3

1.1 Kuntouttavan työtoiminnan yleiset painopisteet Hämeenlinnassa Tavoitteellisuus Kuntoutuksellisuus ja toimintakyvyn paraneminen Mielekäs tekeminen: työtehtävät ja muu toiminta Arviointi (tilanne- ja työtehtäväkompassi) Kuntoutukselliset elementit: liikunta, liikkuminen, ravinto, atk-taidot, talousohjaus Omat taidot ja vahvuudet: tunnistaminen ja hyödyntäminen Sosiaalinen osallisuus, kuuluminen yhteiskuntaan ja erilaisiin yhteisöihin Osallistujan aktivoituminen ja motivoituminen oman elämänsä toimijaksi Asiakkaan tavoitteiden mukaiset sisällöt, esim. viikko-ohjelma Hämeenlinnan kaupungin kuntouttava työtoiminta sisältää: toimintakykyä tukevaa ja työelämään valmentavaa kuntouttavaa työtoimintaa. Toimintakykyä tukeva ja ylläpitävä kuntouttava työtoiminta asiakkaan arjen tukeminen toiminnallisuus osallisuus päihdekuntoutus henkinen hyvinvointi terveyden ylläpitäminen ja edistäminen fyysisen toimintakyvyn tukeminen kognitiivisten taitojen kehittäminen virkistys ja sosiaalisten suhteiden tukeminen Asiakas voi siirtyä pitkällä tähtäimellä työelämään, mutta ensisijaisena tavoitteena on toimintakyvyn tukeminen. Toimintakykyä tukevan kuntouttavan työtoiminnan asiakaskohtaisten tavoitteiden toteutumista seurataan sosiaalityössä Työtehtävä tai Tilanne-kompassilla. Työelämään valmentava kuntouttava työtoiminta (MYP) parantaa asiakkaan työelämävalmiuksia työkuntoisuutta ja luo uusia verkostoja yhtenä osana jaksoa voi olla hänen osaamisensa tunnistaminen ja tunnustaminen (opinnollistaminen) Työelämään valmentavassa työtoiminnassa asiakkaan vahvuuksia, osaamista ja työssä selviytymistä seurataan Työtehtäväkompasilla. Yhteistyösopimuksessa sovitaan arvioinnin vastuuhenkilöstä. 4

1.2 Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteellisuus ja sisältö Kuntouttava työtoiminta perustuu asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin ja elämäntilanteeseen, jossa huomioidaan osaaminen, kyvyt ja taidot, toiveet ja tavoitteet. Työtoiminta voi olla totuttautumista säännönmukaiseen päivärytmiin, työelämän pelisääntöihin, ohjattuun toimintaan tai lähes tavallista kokopäiväistä työskentelyä. Asiakkaalle annettava ohjaus suhteutetaan tuen tason tarpeeseen ja työtoiminnan jaksolle asetettuihin tavoitteisiin. Palvelutarpeenarviointi ja sen mukaiset asiakaskohtaiset tavoitteet tehdään sosiaalityössä. Menetelmänä käytetään Tilannekompassia. Työtoiminta voi tapahtua suunnitellusti eri toimipisteissä (seinätön pajamalli) tai eri toimijoiden järjestäminä yksin tai ryhmissä. 5

1.3 Yhteistyösopimus ja viikko-ohjelma Kuntouttavaan työtoimintaan ohjaudutaan aktivointisuunnitelman kautta, jonka tekevät yhdessä asiakas, sosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja. Aktivointisuunnitelma voidaan tehdä myös kevennetysti asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kesken, silloin kun tarve on enemmän sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittamisella. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteista, sisällöistä ja viikko-ohjelmasta sovitaan asiakkaan, sosiaalityöntekijän ja työtoimintapaikan edustajan kesken yhteistyösopimuksessa. (liite) Asiakkaan viikko-ohjelma muodostuu hänen tarvitsemistaan työ- ja ryhmätoiminnoista, sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluista. Kuntouttavan työtoiminnan virkistys- ja toimintapäivät sekä luennot ovat osa toiminnan sisältöjä. Esimerkissä työikäisen miehen kuntouttavan työtoiminnan viikko-ohjelma. Viikkoohjelma tukee kielen oppimisen lisäksi, terveyttä ja hyvinvointia, ATK-taitoja, omaa osaamista sekä sosiaalisen verkoston syntymistä. 6

1.4 Avoimet kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilun paikat Avoimet kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja palkkatukityön paikat ja tehtävät ilmoitetaan www.tyonpaikka.fi sivustolla. Kuntouttava työtoiminta voi olla polku työkokeilun kautta työelämään tai koulutukseen, tarjota osaamistodistuksen kautta opintopisteitä tai avata uusia mahdollisuuksia osallistua ja olla aktiivinen. Kuntouttava työtoiminta on hyvä mahdollisuus edistää omaa hyvinvointia, tunnistaa oma osaaminen, oppia uutta, tutustua ja verkostoitua sekä löytää oma polku. 7

2 OHJEITA TOIMINNAN SUJUVUUDEN TUEKSI 2.1 Läsnäolotiedot Läsnäolotiedot ilmoitetaan kuukausittain läsnäololomakepohjalla. (liite) Kaupungin organisaation paikoissa: (mm. päiväkodit, koulut, vanhuspalvelut, Kuntoon ryhmät) työtoiminnan ohjaaja/lähiohjaaja toimittaa kuukausittain osallistujan läsnäolotiedot kuntouttavan työtoiminnan sosiaaliohjaajalle sähköpostitse kahden peräkkäisen poissaolon jälkeen lähiohjaaja ottaa yhteyden kuntouttavan työtoiminnan sosiaaliohjaajaan/sosiaalityöntekijään OVAT ryhmät: ryhmänohjaajat toimittavat kuukausittain läsnäololistat erityissosiaaliohjaajalle kahden peräkkäisen poissaolon jälkeen ryhmänohjaaja ottaa yhteyden erityissosiaaliohjaajaan Yhdistykset ja järjestöt: lähettävät läsnäololistat aakkosjärjestyksessä seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä palvelusihteeri Teija Stoltille teija.stolt@hameenlinna.fi toistuvista poissaoloista (5 peräkkäistä) ollaan yhteydessä asiakkaan omaan sosiaalityöntekijään 2.2 Sairaspoissaolot Sairauspoissaoloihin tarvitaan pääsääntöisesti sairauslomatodistus. Hml:ssa on tehty paikallinen päätös, että hoitaja voi kirjoittaa sairauspoissaoloihin 3+3 päivää. Fysioterapeuteille on tehty paikallinen päätös, että fysioterapeutti voi kirjoittaa sairaslomaa tuki- ja liikuntaelin sairauksien osalta. Luotsilla Antti voi fysioterapeuttina tehdä myös näistä sairauksista. Lisäksi Luotsin sairaanhoitaja voi kirjoittaa sairauspoissaloja paikallisen ohjeistuksen mukaisesti. Kelan ohje: Jos työttömälle asiakkaalle kirjoitetaan alle 10 päivän ajalle a-todistuksella työkyvyttömyys, hän voi toimittaa sen työttömyysajan ilmoituksen mukana Kelaan. Työmarkkinatuki maksetaan, mutta työkyvyttömyys tulee myös Kelan tietoon. 8

Vatsatauti Todistusta ei tarvita, paitsi jos epäily esim. itseaiheutetusta/ tekosyynä, käytöstä Liikkuvat flunssat/influenssat 1-2 pv voi olla ilman todistusta Muut tapaukset: sairaudet, toistuvat vatsataudit tai flunssat Asiakas ohjataan ja motivoidaan hakemaan sairauslomatodistus ja toimittamaan se Kelaan Palveluntuottaja ilmoittaa kaikista poissaolosta asiakkaan sosiaaliohjaajalle/sosiaalityöntekijälle viimeistään yhden viikon kuluttua. Tilanteen mukaan tehdään ilmoitus jo aiemmin. 2.3 Poissaolojen ilmoittaminen Kuntouttavan työtoiminnan osallistuja ilmoittaa heti poissaolostaan työtoimintapaikkaan. Sairauspoissaoloista hankitaan sairauslomatodistus. Ohjaaja yhdessä asiakkaan kanssa täyttää KELA:n poissaoloilmoituksen (KELA:n lomake TT3) ja toimittaa sen sekä sairauslomatodistuksen KELAan. Palvelun järjestäjä toimittaa lomakkeet Kelaan osoitteella: KELA, PL 22, 00232 Helsinki. Seurantajakso Kelaan on kaksi viikkoa: Tietojen nopea toimittaminen on tärkeää, jotta työttömyysetuuden maksaja voi maksaa tuen oikean suuruisena asiakkaalle. Palveluntuottaja ilmoittaa, mikäli asiakkaan tilanteessa ilmenee muutostarpeita. 2.4 Arviointi ja palautekysely Kuntouttavassa työtoiminnassa arviointivälineenä käytetään työtehtäväkompassia. Kaupungin yksiköissä työtehtäväkompassi tehdään yhdessä asiakkaan sosiaaliohjaan ja työtoimintapaikan lähiohjaajan kanssa. Järjestöissä yksilövalmentajat/työvalmentajat tekevät työtehtäväkompassin asiakkaan kanssa. Työtehtäväkompassi toimitetaan sosiaalityöntekijälle. Työtehtäväkompassin pohjalta asetetaan seuraavat tavoitteet ja tehdään jatkosuunnitelma. Työtehtäväkompassi kuuluu osaksi laajempaa Graphing Life.io menetelmäkokonaisuutta. Hämeenlinnan kaupunki toivoo kuntouttavassa työtoiminnassa olevilta palautetta toiminnan kehittämiseksi. Palautekysely täytetään toiminnan päättyessä. 9

2.5 Osallistujien palautetta Hienoa oli saada todistus, jolla voi näyttää osaamista. Ohjaaja on läsnä ja toisaalta luottaa. Toimintaa, jossa saa keskittyä myös oman hyvinvoinnin edistämiseen. Tekemistä, josta kerrotaan avoimesti, julkisesti Silloin tiedetään, että se on laadukasta. Kunto nousee, oppii uutta ja voi hyödyntää omia vahvuuksia. Osaava ohjaaja, joka ymmärtää, arvostaa ja osaa tunnistaa vahvuuksia. Ohjaaja, joka jakaa osaamistaan ja on valmis näkemään osallistujan osaamisen vahvuutena. 10

2.6 Vakuutus Hämeenlinnan kaupunki on ottanut kuntouttavaan työtoimintaan vakuutuksen, joka koskee sekä omaa että ostopalvelutoimintaa. Työtoimintaan osallistuvaan sovelletaan, mitä työtapaturma ja ammattitautilaissa säädetään työntekijästä, ja kuntaan puolestaan sovelletaan, mitä laissa säädetään työnantajasta. Ko. vakuutus on nimeltään vapaaehtoinen työajan vakuutus. Liikennevakuutus korvaa henkilövahingot matkoilla tapahtuneessa onnettomuudessa. Liikennevahinkokorvauksia haetaan aina syyllisen ajo-neuvon liikennevakuutuksesta (henkilövahingot ja syyttömän osapuolen ajoneuvon vahingot). Kaupunki vakuuttaa vain kaupungin omat ajoneuvot. Kaupungin vakuutukset eivät korvaa työntekijöiden, tai muiden henkilöiden ajoneuvojen vahinkoja, vaikka vahinko sattuisi työmatkalla/kuntouttavaan työtoimintaan liittyvällä matkalla. Välittömät matkat kotoa paikkaan, jossa kuntouttavaa työtoimintaa tehdään, kuuluvat työtapaturmavakuutuksen piiriin. Jos toimintaan osallistuva siirtyy päivän aikana toisesta kuntouttavan työtoiminnan paikasta toiseen paikkaan, kuuluu välitön matka myös vakuutuksen piiriin. (Esimerkiksi pääpaikasta liikuntapaikkaan tai toiseen toimitilaan.) Olennaista on, että sisällöt eri toimipaikoissa ovat osa kuntouttavan työtoiminnan sisältöä ja päivää. Samoin välitön matka kuntouttavan työtoiminnan paikasta kotiin kuuluu vakuutuksen piiriin. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan ei tarvitse olla koko ajan mukana. Tärkeää on se, että kyseessä on välitön matka toisesta kuntouttavaan työtoimintaan liittyvästä paikasta toiseen. Vakuutus kattaa myös yksittäisen kuntouttavan päivän aikana tehdyn matkan toiselle paikkakunnalle, mikäli sisältö on osa kuntouttavaa työtoimintaa. Jos henkilöllä on välillä vapaa-aikaa, jonka hän viettää kaupungilla/kotona tms., tämä vapaa-aika ei kuulu vakuutuksen piiriin. 11

2.7 Ohjeistus tapaturman sattuessa 2.8 Kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu 12

LINKIT Perehdyttäjän muistilista Lähete terveystarkastukseen ja suostumus tietojen vaihtoon, nuoret alle 25 v Lähete terveystarkastukseen ja suostumus tietojen vaihtoon, yli 25 v Yhteistyösopimus lomake TT3 Kelan poissaoloilmoituslomake Tapaturman sattuessa LINKKI Osallistumistodistus Kuntouttava työtoiminta palvelutuottajan näkökulmasta Kuntouttavan työtoiminnan prosessi lausunnot ja läsnäolot Sosiaalisen kuntoutuksen prosessi lausunnot ja läsnäolot Viikko-ohjelma esimerkit Viikko-ohjelma pohja 13

LISÄTIETOJA