Essential Cell Biology

Samankaltaiset tiedostot
Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Essential Cell Biology

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Ihmisen endokriiniset rauhaset

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Essential Cell Biology

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén

BIOLOGIAN KYSYMYKSET

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

Lataa Elävä solu - Pentti Tapana. Lataa

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali

umpieritysjärjestelmä

6 Mille kohderyhmille viestitään (Kuka tarvitsee tietoa, kuka on kiinnostunut tästä? Mieti alla olevat tahot kun valitset kohderyhmiä)

Hermoston toiminnallinen jako

Kiveksellä on kaksi tehtävää, tuottaa siittiöitä

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

SOLUBIOLOGIAN PERUSTEET

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty ISBN , , Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Solujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Hormonit. Elina Itkonen

Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2

FM-opiskelijan opintopolku, fysiologia ja neurotiede, neurobiologian erikoistumislinja (vastuuopettajat Juha Voipio & Mikael Segerstråle)

Molekyyli- ja solubiologia ELEC-C8722, 5 op

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys

LUONNOS. KVS2016 tariffirakenne esimerkkejä. Neuvottelukunta

Sisällysluettelo. EPIONE Biologia 2018

Biotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

5.2.2 IGF-I / MGF Insuliini Kasvuhormoni Androgeenit - testosteroni Kortisoli

Biologian perusteet ja ihmisen fysiologia / Panu Moilanen Traffic across membranes. Solukalvo eli membraani

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)

Miksi tutkia kasveja?

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Luentorunko Jorma Keski-Oja. Robert Weinberg: Biology of Cancer Bruce Alberts et al: Molecular Biology of the Cell, Chapter 20, Cancer

Tietokoneavusteinen ongelmanratkaisu biologiselle datalle Luento

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Tiekartta taitavaksi urheilijaksi

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat

Fysiologian tenttitärppien lisäpöytäkirja

Harjoitus 2. Harjoitus 3

EPIONEN Biologia 2015

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.

KandiakatemiA Kandiklinikka

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;

Tyypin 2 diabetes ja keho

Genomi- ilmentymisen säätely

Palvelunäkymät - Kuntien palvelut uudistuvaan Suomi.fi-verkkopalveluun

FYSE301(Elektroniikka(1(A3osa,(kevät(2013(

Tunnetut endokannabinoidireseptorit

Kuulohavainnon perusteet

Cell and Tissue Engineering CHEM E3225

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

BYAS START-UP -PAKETIT JA ASPT?BYAS?

Capacity Utilization

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa

Endosomi. Fagosytoosi

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3.

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe

7. MAKSA JA MUNUAISET

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Verisuonten mallintamisella täsmähoitoa laskimosairauksiin

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

Dynaaminen synapsi. Tomi Taira, Sari Lauri ja Heikki Rauvala

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Systeeminen verenkierto. Ilari Paakkari Biolääke4eteen laitos

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN

Sisällysluettelo. EPIONE Biologia 2019

Etunimi: Henkilötunnus:

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

Transkriptio:

Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1

GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act over a Long or Short Range Each Cell Responds to a Limited Set of Extracellular Signals, Depending on Its History and Its Current State A Cell s Response to a Signal Can Be Fast or Slow Some Hormones Cross the Plasma Membrane and Bind to Intracellular Receptors Some Dissolved Gases Cross the Plasma Membrane and Activate Intracellular Enzymes Directly Solunetti: http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/solujen_valinen_viestinta/ Solujen välinen viestintä on välttämätöntä monisoluisen organismin toiminnalle. Solut voivat vaikuttaa toisiinsa joko suoran kontaktin tai viestimolekyylien välityksellä. Elimistössä tapahtuva solujen välinen viestintä on jaettu viiteen ryhmään. Jaottelu perustuu lähinnä viestimolekyylin kulkeman matkan pituuteen. 1. Endokriininen viestinvälitys 2. Parakriininen viestinvälitys 3. Kontaktiin perustuva viestinvälitys 4. Autokriininen viestinvälitys 5. Synaptinen viestinvälitys 2

Endokriininen Endokriinisessä viestinnässä umpieritysrauhasten tuottamat hormonit erittyvät verenkiertoon ja jakaantuvat siten joka puolelle kehoa. Tämä järjestelmä ei pysty nopeisiin vasteisiin. - esim. lisämunuaisen adrenaliini, sukupuolirauhasten hormonit 3

Parakriininen Parakriinisessä viestinnässä viestimolekyylit vapautuvat paikallisesti ja voivat siirtyä solusta toiseen myös aukkoliitosten kautta. Näin vaikuttavia molekyylejä ovat esimerkiksi eräät kasvutekijät, eikosanoidit sekä verisuonia laajentava typpioksidi (NO). Nämä viestimolekyylit yleensä inaktivoidaan nopeasti, joten ne eivät pääse vaikuttamaan laajalla alueella. 4

Kontaktiin perustuva eli jukstakriininen Kontaktiin perustuvassa, jukstakriinisessä viestinnässä signalointi tapahtuu vierekkäisten solujen kesken. Solun pinnan molekyylit voivat sitoutua toisen solun pinnalla oleviin reseptoreihin, joiden kautta ärsyke välittyy soluun ja voi aktivoida solun viestinvälitysjärjestelmän. Tämän tyyppinen viestintä on yleistä immuunijärjestelmässä sekä yksilönkehityksen aikana. 5

Synaptinen Synaptista viestintää tapahtuu hermosoluissa esim. hermosolun ja lihassolun välillä. Synapsikohdissa sähköinen impulssi muuttuu kemialliseksi viestiksi. Sähköiset ärsykkeet aikaansaavat aksonin kärjessä hermovälittäjäaineiden vapautumisen synapsirakoon. Vastaanottajasolu reagoi erittäin nopeasti viestiä tuovan aksonin aikaansaamaan ärsykkeeseen. Hormonaalisesssa viestinvälityksessä viesti leviää verenkierron mukana koko elimistöön ja vaikuttaa kaikkiin niihin soluihin, joissa on viestimolekyylin reseptori. Synaptisessa viestinvälityksessä sen sijaan viesti kohdistuu vain tiettyyn soluun, koska viestimolekyyli joko hajotetaan tai otetaan takaisin soluun vapautumisensa jälkeen. 6

Autokriininen (ei kirjassa) Autokriinisessä viestinnässä solu vapauttaa aineita, jotka vaikuttavat sen omaan toimintaan. Syöpäsolut esimerkiksi tuotttavat usein itse erilaisia kasvutekijöitä, jotka saavat aikaan syöpäsolujen tehokkaamman jakautumisen. Myös yksilönkehityksen aikana autokriininen signalointi on tärkeässä asemassa tietyn solupopulaation erilaistumisen säätelyssä. 7

8

GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act over a Long or Short Range Each Cell Responds to a Limited Set of Extracellular Signals, Depending on Its History and Its Current State A Cell s Response to a Signal Can Be Fast or Slow Some Hormones Cross the Plasma Membrane and Bind to Intracellular Receptors Some Dissolved Gases Cross the Plasma Membrane and Activate Intracellular Enzymes Directly Asetyylikoliini, keskus- ja ääreishermoston välittäjäaine 9

Erilaiset yhdistelmät signaalimolekyylejä -> erilaiset reaktiot kohdesolussa GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act over a Long or Short Range Each Cell Responds to a Limited Set of Extracellular Signals, Depending on Its History and Its Current State A Cell s Response to a Signal Can Be Fast or Slow Some Hormones Cross the Plasma Membrane and Bind to Intracellular Receptors Some Dissolved Gases Cross the Plasma Membrane and Activate Intracellular Enzymes Directly 10

GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act over a Long or Short Range Each Cell Responds to a Limited Set of Extracellular Signals, Depending on Its History and Its Current State A Cell s Response to a Signal Can Be Fast or Slow Some Hormones Cross the Plasma Membrane and Bind to Intracellular Receptors Some Dissolved Gases Cross the Plasma Membrane and Activate Intracellular Enzymes Directly 11

12

13

14