Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan PERUSOPETUKSEN LAATUKÄSIKIRJA

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan PERUSOPETUKSEN LAATUKÄSIKIRJA

2 ALKUSANAT Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunta on kokouksessaan 19.12.2007 hyväksynyt tiedekunnan Tutkimusstrategian, joka on kattava kuvaus tiedekunnassa harjoitetusta tutkimustyöstä, sen lähtökohdista, strategisista tavoitteista ja niiden toimeenpanosta. Edelleen tiedekuntaneuvosto on kokouksessaan 26.11.2008 hyväksynyt tiedekunnan Toiminta ja organisaatiokäsikirjan, jossa on kuvattu tiedekunnan organisaatio, tehtävät, vastuut ja menettelyt eri osa alueilla (yleishallintoasiat, toiminta ja taloussuunnittelu, opintoasiat, julkaisut ja kokousmenettelyt). Laatutyöhön liittyvän asiakirja aineiston kolmannen osan muodostaa tämä perusopetuksen laadunvarmistusta ja siihen liittyviä menettelyjä kuvaava Perusopetuksen laatukäsikirja. Käsikirja on laadittu suunnittelutoimikunnassa ja se pohjautuu opetuksen kehittämishankkeessa Opetuksen arviointi osana tutkintoa tehtyyn oik.yo Jouni Gauriloffin laatimaan raporttiin. Palautejärjestelmän dokumentointi aloitettiin vuoden 2008 alussa ja siitä on pyydetty opettajien kommentit keväällä 2008. Käsikirjan tarkoituksena on antaa tietoa perusopetuksen kehittämisen lähtökohdista sekä laadunvarmistukseen liittyvistä menettelyistä. Siihen sisältyy myös yksityiskohtainen kuvaus erilaisista opetukseen liittyvistä palautejärjestelmistä ja palautteen käsittelystä tiedekunnassa. Oikeustieteiden tiedekunnassa opetuksen ja ohjausjärjestelmän kehittämistyötä on tehty monin tavoin. Ensimmäisen kerran opiskelijoiden käsityksiä tutkinnon suorittamisesta selvitettiin laajemmin jo vuonna 1990 kaikille toisen ja sitä ylempien vuosikurssien opiskelijoille osoitetulla kyselyllä. Myös ennen vuonna 2005 toteutettua tutkinnonuudistusta tutkinnon kehittämistarpeita kartoitettiin kaikille vuonna 2002 ja 2003 valmistuneille sekä syksyllä 2004 projektivaiheessa olleille opiskelijoille tehdyllä kyselyllä. Viimeisin vastaava kysely on tehty syyslukukaudella 2008. Syksyllä 2008 tiedekunnassa on tehty myös perusopetuksen ja jatkotutkintokoulutuksen itsearviointi. Tiedekunnassa on toteutettu useampia hankkeita Lapin yliopiston opetuksen kehittämiseen myöntämän hankerahoituksen avulla (mm. Opettajatuutorointi oikeustieteiden tiedekunnassa, 2005 ja Oppiainekohtainen oppimisympäristö osana oikeustieteiden opetusta (verkko opetuksen kehittäminen), 2005 2006). Viimeisimpänä hankkeena on vuonna 2008 toteutettu Opetuksen arviointi osana tutkintoa.

3 SISÄLLYS 1. PERUSTUTKINTOKOULUTUS TIEDEKUNNAN YHTENÄ PERUSTEHTÄVÄNÄ...4 2. OPETUKSEN LAATU JA LAADUNVARMISTUS...4 2.1. Opetuksen laadun arvioinnin lainsäädännöllinen tausta..4 2.2. Laadunvarmistusjärjestelmän kriteerit ja ehdot...6 2.3. Lähtökohtana tutkimukseen pohjautuva perusopetus..6 2.4. Opetussuunnittelu 7 2.5. Opintojen ohjaus..8 2.6. Opetusmenetelmät...9 3. PALAUTEPROSESSIT OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA 10 3.1. Opintopolkukyselyt 10 3.2. Muu palaute...12 4. PALAUTTEEN KÄSITTELY OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA..14 4.1. Käsittely suunnittelutoimikunnassa...14 4.2. Palautteen yhteenvetojen raportointi ja julkistaminen...14 4.3. Palautteen vaikutusten seuraaminen..15 LIITE Palautejärjestelmä kaavioina

4 1. PERUSTUTKINTOKOULUTUS TIEDEKUNNAN YHTENÄ PERUSTEHTÄVÄNÄ Tiedekunnan tehtävänä on oikeustieteellisen tutkimuksen ohella ja siihen kiinteästi liittyen kouluttaa ammattitaitoisia juristeja vaativiin kansallisiin ja kansainvälisiin oikeudellista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin. Tiedekunta tarjoaa oikeustieteen ja sen rinnakkaistieteiden tutkimukseen pohjautuvaa laaja alaista opetusta oikeustieteiden laajan kokonaisuuden kaikilla osa alueilla. Opetuksen ja opetussuunnitelmien kehittämisessä otetaan huomioon tutkimusstrategiassa vahvistetut painopistealueet. Tiedekunnassa voidaan suorittaa perustutkintoina oikeusnotaarin tutkinto (180 op) alempana korkeakoulututkintona ja oikeustieteen maisterin (120 op) tutkinto ylempänä korkeakoulututkintona. Opintoasioiden hallinnointijärjestelmä, toimijat, tehtävät ja vastuut on kuvattu tiedekunnan toiminta ja organisaatiokäsikirjassa. Tutkintorakenteiden ja sisältöjen suunnittelun keskeisenä lähtökohtana ovat olleet tieteellisyyden ja työelämän tarpeiden yhdistäminen. Keskeisiä tavoitteita tutkinnoille ovat 1) oikeuden asemaa ja tehtäviä modernissa yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa koskevan teorian hallinta, monipuolinen ongelmanratkaisukyky ja argumentaatiotaidot; 2) ammatinhallinta ja työelämän tarpeiden huomioiminen; 3) kielitaito ja kansainvälisyys sekä 4) uudenlaisen opiskelutekniikan ja kulttuurin luominen ja omaksuminen mm. tieto ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä. Tutkintorakenteen suunnittelu perustuu uusimpaan oikeustieteelliseen tietoon, systematiikkaan ja ymmärrykseen 2. OPETUKSEN LAATU JA LAADUNVARMISTUS 2.1. Opetuksen laadun arvioinnin lainsäädännöllinen tausta Perustuslain 16 :n 3 momentin mukaan ylimmän opetuksen vapaus on turvattu ja 123 :n mukaan yliopistoilla on itsehallinto sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Yliopistoista on säädetty yliopistolaissa (645/1997). Lain 2 :n mukaan yliopistoilla on itsehallinto. Tämän lain 4 :n 1 momentin mukaan yliopistojen tehtävänä on mm. antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Toisaalta 4 :n 4 momentissa todetaan, että

5 yliopiston tulee järjestää toimintansa siten, että koulutuksessa ja opetuksessa saavutetaan korkea kansainvälinen taso. Yliopistolain 5 :n 1 momentissa yliopistoille on asetettu velvollisuus arvioida koulutustaan. Niiden on myös osallistuttava ulkopuolisten suorittamiin arviointeihin. Yliopistojen tulee julkistaa järjestämänsä arvioinnin tulokset. Yliopistolain 6 :ssä säädetään, että yliopistoissa vallitsee opetuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava koulutuksen ja opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Yliopistoasetuksen (115/1998) 11 :n mukaan opetus on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 8 :n mukaan yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa alemman korkeakoulututkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Ylempi korkeakoulututkinto tulee pystyä suorittamaan kahden lukuvuoden aikana. Tästä on maininta asetuksen 13 :ssä. Lisäksi saman asetuksen 28 :ssä todetaan, että yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Yliopiston on myös erityisesti kiinnitettävä huomiota tutkintojen, opetuksen, opintojen ohjauksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeisiin, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen. Tästä seuraa se, että yliopistoilla on vastuu tutkintojen laadusta. Yliopistojen ulkoisesta arvioinnista vastaa Korkeakoulujen arviointineuvosto. Sen tehtävistä on säädetty asetuksissa 1320/1995 ja 465/1998. Arviointineuvoston tehtäviin kuuluu mm. korkeakoulujen toimintaan liittyvien arviointien järjestäminen. Palautejärjestelmää kehitettäessä on otettava huomioon myös henkilötietolain säännökset. Tiedekunnan palautejärjestelmän kehittämisessä ja toteuttamisessa noudatetaan henkilötietolain säännöksiä ja keskeisiä periaatteita. Toteutuksessa on huomioitu myös Tietosuojavaltuutetun ohjeistus (Hyvä tietää 1/2008. Henkilötietojen kerääminen koulutuksen itsearviointiin liittyvissä kyselyissä. Tietosuojavaltuutetun toimiston julkaisu)

6 2.2. Laadunvarmistusjärjestelmän kriteerit ja ehdot Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointikäsikirjan mukaan laadunvarmistusjärjestelmä voi olla yliopiston näköinen, mutta sen on täytettävä tietyt kriteerit. Sen tulee mm. olla osa normaalia, jokapäiväistä työskentelyä. Järjestelmä tulee dokumentoida, jotta tavoitteet, toiminnot, toimijat ja vastuut tulevat esiin ja määritellyiksi. Tällöin käy selväksi, millä keinoilla ja menettelyillä toiminnan laatua ylläpidetään ja kehitetään. Laadun kehittäminen on yhteydessä laatujärjestelmän toiminnan seurantaan, arviointiin ja jatkuvaan kehittämiseen. Toisaalta järjestelmän kautta kerättävän tiedon tulisi olla sekä tiedekunnan sisäisten toimijoiden että ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Tiedekunnan johtamisen ja ohjauksen tulisi linkittyä laadun varmistukseen. Lapin yliopiston strategian 2020 mukaan perustutkintokoulutuksen strategisiin tavoitteisiin kuuluu se, että perusopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä opiskelijoiden kanssa, hyödynnetään palautejärjestelmiä ja opetuksen arviointihankkeiden tuloksia. Siten opetuksen laadun kehittämisen ehtona on palautteen antaminen, kerääminen ja annetun palautteen käyttäminen opetussuunnitelmia valmisteltaessa ja hyväksyttäessä. Toisaalta on syytä dokumentoida, millaista palautetta on saatu ja miten vastaanotettu palaute on vaikuttanut arkipäivän työskentelyyn. Saadun palautteen perusteella tehtyjen muutosten tuloksia myös seurataan. 2.3. Lähtökohtana tutkimukseen pohjautuva perusopetus Oikeustieteiden tiedekunnassa opetuksen selkeä yliopistolain mukainen lähtökohta on tutkimukseen perustuvan ylimmän opetuksen antaminen. Opetuksen perustuminen tieteelliseen tutkimukseen on myös Lapin yliopiston perusopetukselle hyväksyttyjen perusopetuksen laatutavoitteiden lähtökohtana. Vastaavasti myös tutkimuksen laatutavoitteisiin on kirjattu se, että yliopiston tutkimus ja opetus saatetaan toisiaan stimuloivaan tasapainoiseen vuorovaikutukseen. Opetuksen ja tutkimuksen sidonnaisuus näkyy perusopetuksessa tutkintorakenteessa ja sen suunnittelussa, opetuskokonaisuuskohtaisessa suunnittelussa ja opetuksen toteutuksessa.

7 Tiedekunnassa suoritettavien perustutkintojen tavoitteena on antaa opiskelijoille riittävät ammatilliset valmiudet sekä maisterivaiheessa myös valmiudet tieteellisten jatkotutkintojen suorittamiseen. Professorit ja muut opettajat antavat opetusta omalta oikeudenalaltaan ja omiin tutkimuksiinsa ja julkaisuihinsa liittyen. Opetuksessa hyödynnetään myös dosentuurijärjestelmää sekä yksikössä työskentelevien tutkijoiden ja jatkotutkinto opiskelijoiden panosta. 2.4. Opetussuunnittelu Tiedekunnan opetussuunnitelma vahvistetaan vuosittain ja se julkaistaan paitsi sähköisenä myös jokaiselle opiskelijalle jaettavana opinto oppaana. Laadullisena lähtökohtana suunnittelussa on, että opetussuunnitelma perustuu uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen ja ottaa tarvittavassa määrin huomioon myös työelämän tarpeet. Ensisijainen vastuu tutkintovaatimuksista on oppiaineiden professoreilla ja vastaavilla opettajilla. Opetussuunnitelmat käsitellään vuosittain suunnittelutoimikunnassa opettajien tekemien esitysten pohjalta, minkä jälkeen ne vahvistetaan tiedekuntaneuvostossa. Täten pystytään seuraamaan tutkintovaatimuksille asetettujen laatuvaatimusten toteutumista. Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan siten, että kullekin opintojaksolle määritellään selkeä oppimistavoite eli todetaan, mitä opiskelijan odotetaan oppivan kurssin suorittamisen aikana. Lisäksi opetussuunnitelmissa kuvataan opintojakson keskeinen sisältö, toteutus ja työmuodot, vaadittavat suoritukset sekä tutkintovaatimuksiin sisältyvä kirjallisuus ja muu aineisto. Oppiainekohtaisesti kerrotaan myös arviointiperusteet, opetusajankohta sekä vastuuhenkilö ja opintoneuvontaa antavat tahot. Laatu ja laadun arvioiminen ovat keskeisellä sijalla myös opetussuunnitelmien laadinnassa. Tutkintotasolla on keskeistä, että opetussuunnitelma vastaa niitä tavoitteita, joita tutkinnolle on asetettu. Oppiainekohtaisesti tavoitteena on opetussuunnitelmien laatiminen siten, että niitä noudattamalla oppiaineen suorittanut opiskelija täyttää oppiaineessa asetetut ammatilliset ja tieteelliset laatukriteerit. Oppiainetasolla laatukriteerien määrittäminen samoin kuin laadunvarmistuskeinojen valinta ja laadun arvioinnin toteuttaminen ovat viime kädessä oppiaineissa päätettäviä asioita. Osana opetussuunnitteluun liittyvää laadunvarmistusta tiedekunnassa seurataan vuosittain valmistuneiden opiskelijoiden määrää, opintopistekertymiä, tenttien läpäisyprosentteja ja

8 arvosanajakaumia sekä suoritettujen täydentävien opintojen määriä. Tiedekunnassa seurataan myös tutkielmien arvosanajakaumia sekä tutkielmien jakautumista eri oppiaineiden kesken. Tietoa siitä, missä määrin tutkinnot vastaavat työelämän tarpeita, saadaan yliopistotasolla toteutettavien työelämä ja uraseurantakyselyiden ja muiden vastaavien palautekanavien kautta. 2.5. Opintojen ohjaus Opintojen ohjaus tiedekunnassa on pyritty rakentamaan systemaattiseksi kokonaisuudeksi. Ohjausta on pyritty kohdentamaan erityisesti niihin opintojen vaiheisiin, joissa sille on eniten tarvetta, kuitenkin siten, että yleisemmän ohjauksen painopiste on opintojen ensimmäisessä vuodessa. Vuodesta 2005 lähtien tiedekunnassa on toiminut systemaattinen opettajatuutorointijärjestelmä, jossa kullekin opiskelijalle nimetään ohjauksesta vastaava opettajatuutori. Ohjausta antavat myös opintopäällikkö ja opintosihteerit. Tiedekunnassa toimii myös alkuvaiheen opiskelijatuutorointi. Oppiainekohtaista sisällöllistä ohjausta antavat aineiden professorit ja muu henkilökunta. Vaihtoon liittyvissä asioissa ohjausta saa tiedekunnassa toimivalta kansainvälisten asioiden suunnittelijalta. Jokainen opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka käydään lävitse yhdessä opettajatuutorin kanssa. HOPS on oikeusnotaarin tutkinnon pakollinen perusopintojakso (2 opintopistettä), joka rakentuu kahdesta osakokonaisuudesta. Ensimmäinen osa sisältää HOPS suunnitelman laatimisen ensimmäisenä vuonna ja osallistumisen opettajatuutorin järjestämiin ryhmä ja yksilötapaamisiin. Suorituksen toinen osa liittyy opintojen arviointiin ja suoritetaan notaarikyselyyn vastaamalla. Kurssin kumpikin osakokonaisuus tullaan syksystä 2009 lähtien jyvittämään yhdeksi opintopisteeksi. Ohjaus ja opiskelijan opintosuunnitelman laatiminen aloitetaan heti syyskuussa, kun opiskelut ovat alkaneet. Tämän lisäksi jokaiselle opiskelijalle annetaan Opinto opas ja Opiskelijan HOPS opas, joissa kerrotaan myös opintojen suunnittelusta. Opiskelija tapaa opettajatuutorinsa syksyllä ryhmätapaamisessa ja keväällä henkilökohtaisessa tapaamisessa. Oikeustieteiden tiedekunnassa opiskelijan opintojen suunnittelun lähtökohtana on vahvistettuun opetussuunnitelmaan perustuva opinto opas, jossa kerrotaan mm. opintojen ohjeellinen suorittamisjärjestys. Opinto opas on opiskelijan perustyökalu. Siitä löytyy

9 kattavasti vastauksia opintoihin liittyviin kysymyksiin. Ohjauksen tukena on käytössä myös sähköinen oppimisympäristö. Notaaritutkielma ja maisteritutkielmavaiheessa ohjaus siirtyy oppiaineiden opettajille, jotka toimivat projektiseminaarien vetäjinä. Tiedekunnan ohjausjärjestelmän toimivuus tulee arvioitavaksi vuosittain opetuksen kehittämiskeskuksen suorittamassa HOPS ja ohjaustoimintaan liittyvässä kyselyssä, jonka tulokset otetaan huomioon toimintaa kehitettäessä. Tiedekunnassa järjestetään vuosittain myös yhteinen perehdytystilaisuus opiskelija ja opettajatuutoreille. 2.6. Opetusmenetelmät Oikeustieteellisessä tutkinnossa tentit ovat keskeinen suoritusmuoto. Tenttien laadunvarmistus on viime kädessä oppiaineiden vastuulla. Tiedekunnassa on käytössä yhteinen vahvistettu arvosteluasteikko suoritusten arviointia varten. Tiedekuntatasolla myös seurataan tenttien läpäisyprosentteja ja arvosanajakaumia. Kunkin tentin jälkeen opiskelijoille on myös varattava tilaisuus perehtyä suorituksensa arviointiin ja arviointiperusteisiin. Osa opetuksen laadun kehittämistä on se, että tiedekunnassa pyritään käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä. Perinteisen luento opetuksen lisäksi opetusmuotoina käytetään oikeustapausharjoituksia, pienryhmätyöskentelyä, seminaarityöskentelyä sekä verkko opetusta. Tavoitteena on monipuolisia opetusmuotoja käyttämällä lisätä opiskelun mielekkyyttä ja tukea opiskelijoiden oppimista. Käytännön yhteyksien lisäämiseksi tutkintoon on mahdollista sisällyttää myös opintopisteytetty käytännön harjoittelu. Tiedekunta pyrkii edesauttamaan opettajien pedagogisten valmiuksien lisäämistä mm. tukemalla opetushenkilökunnan osallistumista yliopistopedagogisiin opintoihin, mitä mahdollisuutta tiedekunnassa on myös käytetty.

10 3. PALAUTEPROSESSIT OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Oikeustieteiden tiedekunnassa opiskelijoilta kerätään palautetta monin tavoin opintojen aikana. Myös jo valmistuneilta kerätään palautetta Työelämä ja rekrytointipalvelujen sijoittumisseuranta ja maistereiden uraseuranta kyselyllä. Lapin työnantajille tehdään kolmen vuoden välein kysely, jossa selvitetään valmistuneiden työtilannetta ja sitä, missä määrin heidän osaamisensa vastaa työelämän tarpeita. Oikeustieteiden tiedekunnan opetuksen palaute ja arviointijärjestelmässä palautteen kerääminen on jaettu kahteen osaan. Palautteen keräämistapojen, käsittelyn ja vastuutahojen tarkempi kuvaus löytyy liitetaulukoista. Palaute ja arviointijärjestelmän yleinen osa koostuu opintopolkukyselyistä ja erityinen osa muusta palautteesta. Ero näiden välillä on yksinkertainen. Opintopolkukyselyt kohdistuvat laajempaan kokonaisuuteen kuin muu palaute. Opintopolkukyselyjen näkökulma on joko opiskelijan tai valmistuneen näkökulma. Kukin opintopolkukyselyn osa liittyy tiettyyn kokonaisuuteen opiskelijan opintojen tai myöhemmän uran aikana. Opiskelija ei pysty suhteuttamaan yksittäisiä kursseja koko tutkinnon sisältöön vielä yhden tai muutaman kurssin jälkeen. Opintojaksoista saatava arviointipalaute on tärkeää yksittäisen kurssin ja opettajan kannalta, mutta kokonaisuuden kannalta keskeisempää on koko tutkinnon arvioiminen. Siksi tarvitaan opintopolkukyselyjä. 3.1. Opintopolkukyselyt Opintopolkukysely tehdään, kun kyselyn kohteena oleva vastaaja saavuttaa tietyn vaiheen opinnoissaan tai hänen valmistumisestaan on kulunut määrätty aika. Opintopolkukyselyt koostuvat viidestä eri kyselystä. Kolme ensimmäistä kyselyä koskevat oikeustieteen ylioppilaita ja kaksi jälkimmäistä kohdistetaan jo tiedekunnasta valmistuneisiin, työelämässä työskenteleviin. Kaikki liittyvät saman kokonaisuuden arviointiin. Tämä kokonaisuus muodostuu oikeusnotaarin tutkinnosta ja oikeustieteen maisterin tutkinnosta. Ensimmäinen kysely, HOPS ja tuutorointi kysely tehdään sekä ensimmäisen että kolmannen vuoden keväällä. Kyselyssä opiskelijat antavat palautetta opettaja ja opiskelijatuutoroinnista sekä HOPS:sta. Palautetta pyydetään myös siitä, onko opiskelija tullut osaksi yliopistoyhteisöä. Tämän kyselyn vastuutaho on Opetuksen kehittämispalvelut. Kyselyn tulokset kerätään internetistä löytyvän Webropolin avulla.

11 HOPS tarkoittaa henkilökohtaista opintosuunnitelmaa ja siinä suunnitellaan, missä järjestyksessä suoritetaan ne yliopisto opinnot, jotka johtavat tavoiteltuun tutkintoon. Toinen osa HOPS opintojaksosta suoritetaan antamalla palaute oikeusnotaarivaiheen päättymisen yhteydessä, mikä ajoittuu noin kolmannelle opintovuodelle. Tämän kyselyn nimi on notaarikysely ja opiskelijat antavat palautetta siitä kokonaisuudesta, jonka ovat suorittaneet siihen mennessä. Oikeusnotaarin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Notaarikyselyn tulee olla suoritettuna, kun opiskelija hakee tutkintotodistusta. Vastuutahona on HOPS opintojakson vastaava opettaja, joka merkityttää tuloksen opintorekisteriin. Kyselyyn vastaaminen on edellytyksenä sille, että opiskelija saa kokonaissuorituksen HOPS opintojaksosta. Maisterikysely on opintopolkukyselyn kolmas osa. Siinä opiskelija arvioi oikeustieteen maisterin tutkintoa kokonaisuutena. Tämä vaihe ajoittuu keskimäärin viidennelle opintovuodelle. Maisterikyselyn tulee olla vastattuna, kun opiskelija hakee tutkintotodistusta. Vastuutahona on opintopäällikkö, joka tarkastaa tutkintotodistuksen sisällön ja sen, että opiskelija on vastannut maisterikyselyyn. Tutkintotodistushakemuksessa mainitaan, että kyselyyn vastaaminen on edellytyksenä tutkintotodistuksen saamiselle. Oikeustieteen maisterin tutkinnon kokonaislaajuus on 120 opintopistettä. Maisterikyselyn kysymykset koskevat syventäviä opintoja ja projektityöskentelyä. Näin opiskelija ei joudu antamaan uudelleen palautetta niistä kursseista, joista hän on antanut palautetta jo oikeusnotaarivaiheessa. Tämä vähentää osaltaan palauteväsymystä, jota voi esiintyä opiskelijoissa. Notaari ja maisterikyselyn tulokset tullaan keräämään sähköisesti. Vastuutaho tekee palautteesta yhteenvedon ja lähettää sen oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston toimikaudekseen asettaman suunnittelutoimikunnan käsiteltäväksi. Yhteenveto tallennetaan tietokantaan, jotta sitä voidaan käyttää hyväksi pitemmällä aikavälillä. Tätä kautta palaute vaikuttaa mm. opetussuunnitelmien laatimiseen. Palautteet toimitetaan tiedoksi myös oppiaineille. Opintopolkukyselyn kaksi viimeistä osaa koskevat jo valmistuneita maistereita. Työelämäja rekrytointipalvelut lähettää sijoittumisseuranta ja maistereiden uraseuranta kyselyn. Tähän kyselyyn vastataan paperiselle lomakkeelle. Tätä kautta saadaan tietoa mm.

12 tutkinnon ja työelämän välisestä suhteesta sekä siitä, miten hyvin opinnot vastaavat työelämän tarpeita. 3.2. Muu palaute Palaute ja arviointijärjestelmän erityinen osa eli muu palaute koostuu kahdeksasta erilaisesta palautekanavasta. Opintojaksokohtaisen palautteen tärkeimpänä yksittäisenä tietolähteenä on WebOodi. Opiskelija voi antaa palautetta jokaisen luentosarjan, oikeustapaus tai muun harjoituksen tai tentin kestäessä tai päätyttyä. WebOodista lähtee sähköpostina automaattisesti pyyntö antaa palautetta kurssista. Opettajat voivat myös itse kerätä palautetta. Aktiiviset opiskelijat voivat tietysti antaa palautetta muutenkin kuin muodollisten ja ennalta määriteltyjen palautekanavien kautta. Luentojen aikana ja niiden jälkeen opiskelija voi antaa sekä suullista että kirjallista palautetta opettajalle. Tällöin opettaja voi kehittää opetustaan ja opintoja jo opetuksen aikana. Opintokokonaisuuden suorittamisen jälkeen opiskelijat ovatkin usein haluttomia antamaan palautetta jaksosta, koska ajattelevat, ettei palautteen antaminen enää hyödytä heitä. Tällöin heitä on vaikea motivoida osallistumaan palautetilaisuuksiin. Siksi palautetta tulisikin kerätä enemmän jo kurssin aikana. Ylioppilaskunta kerää palautetta yhteistyössä yliopiston ainejärjestöjen kanssa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. AnnaPalaa! päivä järjestetään syksyllä ja keväällä. Tämän palautteen keräämisestä ja koostamisesta vastaavat ylioppilaskunta ja ainejärjestöt yhdessä. Yhteenveto käsitellään tiedekuntien Palautepöytä keskustelussa ja lopputulos lähetetään mm. opetusneuvostolle ja yliopiston hallitukselle. AnnaPalaa! päivinä opiskelijat voivat antaa palautetta, joka ei kohdistu yksittäiseen opintojaksoon, vaan yleisesti opintoihin tai tukipalveluihin (esimerkiksi kirjastoon). Myös oppiainekohtaisen palautteen antaminen on kuitenkin mahdollista. Palautetta on mahdollista antaa myös oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestön Artikla ry:n kautta. Oikeustieteiden tiedekunnan toisessa kerroksessa sijaitsevan Artikla ry:n toimiston vieressä on palautelaatikko. Artikla ry:n käytössä oleva huone ja palautelaatikon sijainti tiedekunnan ytimessä muodostavat hyvän vuorovaikutuskanavan tiedekunnan ja ainejärjestön välille. Palautelaatikon tyhjentämisestä, palautetta koskevan yhteenvedon tekemisestä ja sen eteenpäin viemisestä vastaa ainejärjestön koulutuspoliittinen vastaava.

13 Yhteenveto toimitetaan suunnittelutoimikuntaan, ylioppilaskunnalle ja yliopiston laatujohtajalle. Oikeustieteiden tiedekunnan tuottamista tutkinnoista saadaan palautetta eri sidosryhmiltä mm. yliopiston työelämä ja rekrytointipalvelun kehittämän laatusiltahankkeen kautta. Myös tiedekunnan tukemien valtionhallinnon harjoittelupaikkojen kautta saadaan tietoa siitä, mitä taitoja ja tietoja työelämässä vaaditaan tänä päivänä ja tämän tiedon pohjalta voidaan ennakoida myös tulevaisuuden tarpeita. Työelämä ja rekrytointipalvelut kerää palautetta valtionhallinnon harjoittelussa olleilta. Vuonna 2007 oikeustieteiden tiedekunnassa oli 26 harjoittelupaikkaa. Sekä valtionhallinnon harjoittelu että sen ulkopuolinen työskentely on mahdollista sisällyttää tutkintoon 5 15 opintopisteen laajuisena täydentävänä opintojaksona. Yksi kuukausi harjoittelussa vastaa 5 opintopistettä. Harjoittelusta laaditaan oikeustieteiden muotovaatimukset täyttävä harjoitteluraportti, jonka vähimmäispituus on 10 sivua. Harjoittelun voi sisällyttää oikeustieteen maisterin tutkintoon vain siltä osin kuin sitä ei ole sisällytetty oikeusnotaarin tutkintoon. Tiedekunta tarjoaa myös ammattiin ohjaavia kursseja. Näitä kursseja järjestettäessä huomioidaan työelämän vaatimukset muuttuvassa yhteiskunnassa. Kansainvälisten asioiden yksikkö kerää palautetta ulkomailla tapahtuvasta harjoittelusta (mm. apurahojen osalta). Lisäksi kolmen vuoden välein Lapin työnantajille tehdään kysely, jolla kartoitetaan valmistuneiden työllistymistä ja sitä, vastaavatko suoritetut tutkinnot työelämän tarpeita. Tiedekunnasta vaihtoon lähtevät opiskelijat ja tiedekuntaan tulevat vaihto opiskelijat laativat raportteja kokemuksistaan. Vuonna 2007 oikeustieteiden tiedekunnasta lähti vaihtoon 49 opiskelijaa ja tänne saapui 53 vaihto opiskelijaa. Tätä kautta tiedekunta saa palautetta, jonka sisältö on luonteeltaan kansainvälisempää. Vaihto opiskelijat antavat kursseista palautetta WebOodin kautta. Tiedekuntaan tuleville vaihto opiskelijoille tehdään kysely kaksi kertaa vuodessa, kerran keväällä ja kerran syksyllä. Tiedekunnan omien opiskelijoiden tulee täyttää raportti kahden viikon kuluessa vaihto opiskelun päättymisestä. Kansainvälisten asiain yksikkö tekee yhteenvedon saadusta palautteesta ja toimittaa sen tiedekunnan kansainvälisten asioiden suunnittelijalle. Kansainvälisten asioiden suunnittelija haastattelee suullisesti vaihto opiskelijat ennen näiden paluuta kotimaahansa. Kansainvälisten asioiden suunnittelija keskustelee opettajien kanssa palautteesta ja välittää palautteen oppiaineisiin.

14 4. PALAUTTEEN KÄSITTELY OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA 4.1. Käsittely suunnittelutoimikunnassa Tiedekunnassa noudatetaan yliopistossa hyväksyttyä palautteen käsittely ja raportointijärjestelmää. Keskeinen palautetta käsittelevä organisaatio on suunnittelutoimikunta. Suunnittelutoimikunta käsittelee annettuja palautteita kaksi kertaa lukuvuodessa Palautepöytä keskusteluissa. Keväällä annettua ja kerättyä palautetta käsitellään syksyllä ja se vaikuttaa seuraavana keväänä vahvistettaviin opetussuunnitelmiin. Syksyn aikana annettu palaute käsitellään seuraavana keväänä, joten se linkittyy luontevasti kevään aikana valmisteltaviin ja vahvistettaviin opetussuunnitelmiin. Palautteen käsittelyn yhteydessä kiinnitetään huomiota tutkielmien ja opintojaksojen arvosanajakaumaan sekä siihen, kuinka paljon lukuvuoden aikana on suoritettu täydentäviä opintoja. Opintoihin liittyviä kvantitatiivisia mittareita ei siis seurata vain yksittäisissä oppiaineissa vaan laajemmin koko tiedekunnan tasolla. Palautteiden käsittely edeltää opetussuunnitelmien valmistelua ja tiedekuntaneuvoston vahvistettavaksi lähettämistä. Palautepöydällä käsitellyistä palautteista laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan mm. tiedekuntaneuvostolle ja josta annetaan tietoa myös oppiaineille ja opiskelijoille. Oppiaineet käsittelevät palautteita sisäisesti ja palautteet ovat mukana myös henkilöstön kehityskeskusteluissa. Yksittäisen oppiaineen voimavarat ovat hyvin niukat, koska oppiaineissa on pääsääntöisesti yleensä vain professori ja assistentti. Suunnittelutoimikuntaan kuuluu yhteensä yhdeksän jäsentä, kolme jäsentä kustakin kiintiöstä. Lisäksi jäsenille nimetään varahenkilöt. Myös opiskelijaedustajia on siis kolme ja heillä on kaksi varajäsentä. Palautteita käsiteltäessä onkin mukana myös opiskelijaedustus ja opiskelijanäkökulma. Lisäksi palautepöytä keskusteluihin kutsutaan ainejärjestön koulutuspoliittinen vastaava tai muu ainejärjestön nimeämä henkilö. 4.2. Palautteen yhteenvetojen raportointi ja julkistaminen Suunnittelutoimikunnan vuosittain kerättävästä ja palautepöydässä käsitellystä palautteesta laatima yhteenveto toimitetaan tiedoksi oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle,

15 ainejärjestö Artikla ry:lle, ylioppilaskunnalle, opetusneuvostolle ja yliopiston hallitukselle. Yliopiston kaikki palautepöytäyhteenvedot kerätään yliopiston laatusivulle, missä kaikki voivat tutustua niihin. Oikeustieteiden tiedekunta järjestää vuosittain kehittämispäiviä, joissa on mukana sekä henkilökuntaa että opiskelijoita. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja niissä käsitellään vuoden aikana saatuja palautteita, niistä seuranneita toimenpiteitä ja sitä, kuinka aikaisempien palautteiden perusteella tehtyjen muutosten tuloksia on seurattu. 4.3. Palautteen vaikutusten seuraaminen Palauteväsymyksen välttämiseksi on tärkeää, että opiskelijat saavat tietoa siitä, miten heidän antamansa palaute on vaikuttanut. Tämä on läheisesti yhteydessä palautteen julkistamiseen ja palautteen palautteeseen. Vuonna 2005 toteutettiin tutkinnonuudistus, jonka seurauksena oppiaineet joutuivat miettimään yksittäisten opintojaksojen sisältöjä. Tutkinnonuudistusta toteuttaneessa työryhmässä oli mukana myös opiskelijaedustus, joten opiskelijat pystyivät tätä kautta vaikuttamaan opetussuunnitelmiin. Vuosittaiset opetussuunnitelmien muutokset ovat lähinnä yksityiskohtien hiontaa sekä uudemman oikeuskirjallisuuden ja säädösmateriaalin päivittämistä opintovaatimuksiin. Tähän vuosittaiseen hiontaan ei varsinaisesti liity opiskelijaedustusta, vaan yksittäisten oppiaineiden vastuutahot toteuttavat nämä pienet muutokset. Palautteen vaikutus opetussuunnitelmiin näkyy vuosittaisen opetussuunnitelmien valmistelun yhteydessä suunnittelutoimikunnassa, jossa on mukana myös opiskelijaedustus. Oikeustieteiden tiedekunta dokumentoi saadun palautteen ja seuraa tehtyjen ehdotusten ja muutosten vaikutuksia pitemmällä aikavälillä. Opetuksen ja tutkimuksen laatuun liittyvät myös henkilökunnan kehityskeskustelut. Oikeustieteiden tiedekunnassa jokaisessa oppiaineessa käydään henkilökunnan ja dekaanien sekä hallintopäällikön kesken vuotuiset kehityskeskustelut, joissa suunnitellaan tulevia kehitystarpeita ja tarkastellaan sitä, miten aiemmat suunnitelmat ja tavoitteet ovat toteutuneet.