Ympäristöluvan myöntäminen Stora Enso Publication Papers Oy Ltd:lle lentotuhkan pysyvään hyödyntämiseen meluvallissa

Rakennus- ja ympäristölautakunta 24 02.03.2016 Ympäristöluvan myöntäminen Stora Enso Publication Papers Oy Ltd:lle lentotuhkan pysyvään hyödyntämiseen meluvallissa 10411/11.00.01/2015 Rymla 24 Ympäristölupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilme nee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus rakennus- ja ym päris tö lau ta kun nan ratkaisuksi perusteluineen. ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisesta lupahakemuksesta. LUVAN HAKIJA Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Anjalan paperitehdas 46900 Inkeroinen Y-tunnus: 0856210-4 Yhteyshenkilö: ympäristö- ja laatupäällikkö Heini Kukkonen, p. 040 716 1563, heini.kukkonen(a)storaenso.com TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupahakemus koskee meluvallin pysyvää sijoittamista Stora Enson An ja lan paperitehtaan alueella (kiinteistötunnus 286-33-3085-14). Kiin teis tö on Stora Enso Oyj:n omistuksessa. Meluvalli on rakennettu vuonna 2012 tehdasalueen reunaan, junaradan ja Inkeroistentien varteen. Val lin ydinosan rakenteessa on käytetty yhteensä 7 388 tonnia tehtaan rin nakkais polt to lai tok sel la syntynyttä lentotuhkaa, joka luokitellaan ta van omai seksi jätteeksi. LUPAVELVOLLISUUS Jätteen ammattimaisella tai laitosmaisella käsittelyllä on oltava ym pä ris tö lupa ympäristönsuojelulain 27 :ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 koh dan 13 f mukaan. LUPAVIRANOMAINEN Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ym pä ris tö lu pa ha ke muksen jätteen ammattimaiselle tai laitosmaiselle käsittelylle, kun jä tet tä käsitellään tai hyödynnetään alle 20 000 tonnia vuo des sa, val tio neu vos ton asetuksen ympäristönsuojelusta 2 :n koh dan 12 f mukaan. HAKEMUS

Hakemuksen vireilletulo Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin rakennus- ja ym pä ris tö lau takun nal le 16.10.2015. Toimintaa koskevat luvat Meluvalli on rakennettu loka-marraskuun 2012 aikana koeluonteisena toimin ta na, josta on tehty Kouvolan kaupungin ympäristösuunnittelijan vi ranhal ti ja pää tös 6.9.2012. Päätöksessä edellytettiin, että vallin py sy väl le sijoittamiselle on haettava ympäristölupaa ennen kolmivuotisen koe toi minta-ajan lop pua. Kouvolan kaupungin rakennusvalvonta on myön tä nyt vallin ra ken ta mi sel le maisematyöluvan 11.10.2012. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Anjalan paperitehtaan alue on asemakaavassa merkinnällä T-1 eli teol lisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Meluvalli on rakennettu teh dasalu een itäosaan, polttoainekentän reunaan. Inkeroistentien itä puo lel la n. 100 m päässä meluvallista on Tehtaanmäen koulu ja lähimmät asuin ta lot sijaitsevat aivan koulun vieressä. Meluvalli ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmän pohjavesialueen, Tehtaan mäen, raja kulkee kuitenkin aivan meluvallin itäpuolella In ke rois ten tien vartta pitkin. Tehtaanmäen ve den ot ta mo n. 160 metrin päässä val lis ta on suljettu korkean fluoridipitoisuuden vuoksi. Meluvallin alueella ei muo dos tu pohjavettä, sillä kohteessa tehtyjen maaperätutkimusten mu kaan maaperän pintaosa muodostuu pääasiassa tiiviistä, 1 2 metriä pak suis ta savikerroksista. Lähimpään vesistöön Kymijokeen on matkaa n. 670 m. Meluvallialueen pin ta ve det virtaavat vallin eteläpäähän kaivetun ojan kautta länteen ja edelleen tehdasalueen ojien kautta pohjoiseen. Toiminnan kuvaus ja meluvallin rakenne Meluvallin ydinosan rakenteessa on käytetty yhteensä 7 388 tonnia tehtaan rinnakkaispolttolaitoksen lentotuhkaa. Käytetty tuhka oli ikään ny tet tyä, vuoden 2012 alkupuolella syntynyttä lentotuhkaa, joka tuotiin pai kal le Anjalankosken tehtaiden kaatopaikalta. Meluvallin ra ken ta mi sen tarkoitus oli vähentää polttoainekentän työkonemelun leviämistä teh das alu een ulkopuolelle. Lentotuhkaa hyödyntämällä haluttiin korvata ra ken ta mi ses sa tarvittavia luonnonmateriaaleja. Valmiin meluvallin pituus on 116 m ja korkeus 5 m maanpinnasta. Muo toillun maapohjan päälle on aluksi rakennettu suodatinkankain erotettu 150 mm salaojakerros, jonka purkuputki on vallin eteläpäässä. Sa la oja ker roksen päälle on tiivistetty lentotuhkarakenne. Tuhkakerros on pei tet ty 40 cm paksuisella silttimoreenikerroksella, joka toimii rakenteen suo ja ker rok se na. Tämän päälle on rakennettu kohteesta kuoritusta hu mus maas ta ja tehtaan maatuneesta lietteestä 20 cm kasvukerros, jo hon on istutettu nurmi sekä pensaita maisemointia varten.

Vaikutukset maaperään, vesistöön ja pohjaveteen Meluvallista ei hakemuksen mukaan aiheudu päästöjä maaperään. Me luval li ei sijaitse pohjavesialueella, eikä alueella muodostu pohjavettä maape rän tiiviistä savikerroksista johtuen. Meluvallista saattaa sadannasta riippuen suotautua haitta-aineita lä hei siin ojiin. Meluvallin läpi suotautuva vesi johtuu meluvallin alaosassa ole van salaojakerroksen kautta salaojaputkistoon ja edelleen meluvallin ete läpääs sä sijaitsevaan purkuputkeen, josta suotovedet virtaavat teh das alu een ojaan. Vallin suojakerroksena käytetyn silttimoreenin ve den lä päi se vyys on pieni (k = 4 x 10-7 m/s), joten suuri osa vuoden sa dan nas ta jää suojakerrokseen tai valuu pintavaluntana pois. Meluvallin läpi ar vioi daan suotautuvan vettä noin 200 m 3 vuodessa. Muut päästöt ja ympäristövaikutukset Meluvalli on valmis, joten raaka-aineita, kemikaaleja, polttoaineita tai muuta energiaa ei käytetä, eikä vedenhankinnalle tai viemäröinnille ole tar vet ta. Erillisiä liikennejärjestelyjä ei tarvita, eikä melua, pölyä, tärinää tai ilmapäästöjä aiheudu. Meluvallilla ei hakemuksen mukaan ole vaikutuksia luontoon tai luon nonsuo je lu ar voi hin. Vallin ra ken ta mi sel la haluttiin lisätä lähialueen viih tyi syyt tä vähentämällä teh taan polttoainekentän työkonemelun le viä mis tä. Tarkkailu ja raportointi Tuhka-analyysit Jokaisesta meluvallin rakentamiseen käytetystä tuhkakuormasta otettiin näyt teet hait ta-ai nei den kokonaispitoisuuksien ja liukoisuuksien mää ri tys tä var ten. Näytteistä muodostettiin kokoomanäyte, josta tutkittiin tuh kan hyöty käyt tö kel poi suus maanrakennuksessa vertaamalla ana lyy si tu lok sia ns. MARA-asetuksen (VNA 591/2006, muutos 403/2009) mu kai siin ra ja-ar voihin. Kokonaispitoisuuden raja-arvot tuhkassa ylittivät ku pa ri ja lyi jy, mutta näiden liukoisuusarvot olivat pienet. Kloridin liu koi suus ylitti sel väs ti sekä peitetyn että päällystetyn rakenteen raja-arvot. Sul faa tin, an ti mo nin ja molybdeenin liukoisuudet ylittivät peitetyn ja li säk si kromin liu koi suus myös päällystetyn rakenteen raja-arvon. Tu los ten perusteella tuh ka luokiteltiin kaatopaikkakelpoisuudeltaan ta van omai sek si jätteeksi. Näi den raja-arvot ylittäneiden haitta-aineiden pi toi suuk sia tuli jatkossa seu ra ta pinta- ja pohjavesinäytteistä. Pinta- ja pohjavesitutkimukset ennen rakentamista Ennen meluvallin rakentamista alueella olevasta pohjavesiputkesta (PP1), kah des ta ojanäytepisteestä (Oja 1 ja Oja 2) sekä yhdestä pin ta ve si näy tepis tees tä (P1) otet tiin vesinäytteet. Tuloksia tarkasteltiin ver taa mal la niitä ta lous ve del le ase tet tui hin laatuvaatimuksiin tai -suo si tuk siin (STM:n asetus 401/2001) ja todettiin, että niin pinta- kuin poh ja ve si näyt teis sä kin lyi jy- ja

rau ta pi toi suu det sekä permanganaatin kulutus (KMnO 4 -lu ku) ylittivät kyseisen laa tu vaa ti muk sen tai -suosituksen. Vaikutusten tarkkailu ja raportointi koetoiminta-aikana Hankkeen rakentamisvaiheen ja ympäristövaikutusten seurannan val vo jana toimi GeoPex Oy. Konsultti on laatinut meluvallin rakentamisajan ra portin (30.6.2013) sekä kolme väliraporttia ympäristövaikutuksista (26.11.2013, 2.6.2014 ja 26.6.2015), jotka on toimitettu Kouvolan kau pungin ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le. Meluvallin sisältämän lentotuhkan vai ku tuk sia pinta- ja pohjavesiin on seurat tu rakentamisen jälkeen vuosittain. Näyt tei tä on otettu seuraavina ajankoh ti na: 6/2013, 11/2013, 5/2014 ja 6/2015. Kaikki näyt teen ot to pis teet on esi tet ty kartalla oheismateriaalina nro 1. Pohjavesiputkesta (PP1) otettujen vesinäytteiden analyysituloksissa ei ole suu ria eroja ennen rakentamista ja sen jälkeen otettujen näytteiden vä lil lä. Vain kloridipitoisuus on selvästi noussut, kromi-, lyijy- ja mo lyb dee ni pi toisuu det puolestaan laskeneet. Meluvallin vaikutusta kuvaavassa ojaveden näytepisteessä (Oja 1/yksi näyte rummusta R1) lyijypitoisuus on tarkkailuaikana laskenut, mutta klo ri di-, sulfaatti-, kromi- ja mo lyb dee ni pi toi suu det nousseet. Tähän pis tee seen vaikuttavat meluvallin li säk si kuitenkin myös muut teh das alu een vedet, joten on vaikea ar vioi da, missä määrin haitta-aineita on suo tau tu nut vallin tuhkarakenteesta. Näy te pis tees sä, johon meluvallin pur ku ojan vedet eivät vaikuta (Oja 2/Oja 3), nämä pi toi suu det ovat olleet vie lä korkeampia. Ojanäytepisteissä ve den virtausnopeus on ol lut näyt teen ot to jen aikana lähes nolla. Pintavesinäytteet otettiin vuoden 2013 näytteenottokerroilla hieman eri pisteis tä (P1/P2). Kloridipitoisuuden havaittiin nousseen kummassakin pistees sä. Kesäkuun näytteessä lisäksi myös sulfaatin, nitriitin, an ti mo nin ja ku pa rin pi toi suu det olivat selvästi korkeampia. Pintavesinäytteitä ei saatu otet tua vuo si na 2014 ja 2015 lainkaan. Meluvallirakenteen purkuputkesta (PUP) tai veden puuttuessa kau em paa pur ku ojas ta otetut näytteet kuvaavat rakenteen läpi suotautunutta vet tä. Pur ku put ken tai -ojan näytteissä varsinkin kloridin, sulfaatin, kro min, molyb dee nin ja seleenin pitoisuudet ovat tarkkailuaikana nousseet ja an ti monin pitoisuus on ollut koko ajan korkea. Näytteitä otettaessa ve si on kuitenkin ollut hyvin sakkaista ja ojan virtaama lähes nolla. Myös salaojan tarkastuskaivosta (SATAR1) kesällä 2013 ja 2015 otetut näyt teet oli vat hyvin sakkaisia. Samat haitta-aineet kuin purkuputken edustal la oli vat vielä korkeammalla tasolla. Yhteenvetona hakemuksessa on todettu, että lentotuhkan hait ta-ai nei den vaikutukset näkyvät purkuputken edustan ja salaojan tar kas tus kai von saostuneissa näytteissä. Sen sijaan pohjavesiputken ja ojaveden näyt teis tä vaikutusta ei näy selvästi muutoin kuin kloridipitoisuudessa. Pin ta ve si näyttei tä on saatu otettua vain vuonna 2013. Joh to pää tös ten te koa vaikeuttavat

tehdasalueen maaperästä mahdollisesti pin ta ve siin liu ke ne vat haitta-aineet sekä ojavesien vähäinen virtaus ja val lin ra ken ta mi sen jälkeinen ojan virtaussuunnan vaihtuminen. Jatkotarkkailu Jatkossa tehdas havainnoi meluvallin rakenteita liittyen normaaliin alu een ympäristön kunnossapitoon. Hakija ei katso erillistä ympäristö- ja ve si tarkkai lua tarpeelliseksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta pa ras käy tän tö (BEP) Hakemuksen mukaan meluvalli rakennettiin parhaan käytettävissä ole van rakennusteknisen tiedon pohjalta. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kouvolan kaupungin ilmoitustaululla 9.12.2015 8.1.2016. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 9.12.2015 sekä Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Hakemus ja siihen liitty vät asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kouvolan kau pun gin tekniikka- ja ympäristötalon kansliassa. Hakemuksen nähtävillä olos ta on ilmoitettu kirjeitse naapureille. Tarkastukset ja neuvottelut Meluvallin alueelle ei tämän luvan käsittelyn yhteydessä ole tehty tar kastus ta. Lupa-asiasta on keskusteltu hakijan sekä aluehallintoviraston (tehtaan lupaviranomainen) ja ELY-keskuksen edustajien kanssa. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-kes kuk sel ta sekä Kouvolan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. Kaak kois-suomen ELY-keskus on 18.12.2015 ilmoittanut, ettei se anna asias ta lausuntoa. Myöskään terveydensuojeluviranomainen ei antanut lau sun toa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on tarkastanut Stora Enso Publication Papers Oy Ltd:n ympäristölupahakemuksen. Toi minnan tulee ta pah tua lupahakemuksen ja seuraavien lu pa mää räys ten mukaisesti: Lupamääräykset:

Tarkkailu, raportointi ja kunnossapito 1. Meluvallin tuhkarakenteen ympäristövaikutuksia tulee edel leen tark kail la suotovesistä sekä vaikutusalueen pinta- ja poh ja ve sistä. Tarkkailunäytteet tulee ottaa meluvallirakenteen pur ku putkes ta ja salaojan tarkastuskaivosta, poh ja ve si put kes ta, kah desta ojanäytepisteestä sekä yhdestä pin ta ve si näy te pis tees tä siten, et tä tulokset ovat vertailukelpoisia aiempiin tu lok siin nähden. Kai kis ta näytteistä on analysoitava antimoni, lyi jy, kupari, mo lybdee ni, rauta, sinkki, seleeni, kromi, kloridi, sul faat ti, nitraatti, nitriit ti, KMnO 4 -luku, ph ja sähkönjohtokyky. Näytteet tulee ottaa kerran vuoden 2016 aikana ja tämän jälkeen joka toinen vuosi. Tarkkailun toteuttamisessa tulee käyt tää asian tun ti jaa ja akkreditoituja mittauslaitoksia ja tu lok set tu lee toi mit taa niiden valmistuttua tiedoksi Kouvolan kau pun gin ym päris tön suo je lu vi ran omai sel le ja Kaakkois-Suomen ELY-kes kuksel le. Kolmen tarkkailukerran jälkeen tulee laatia yhteenveto suo ri te tus ta tark kai lus ta ja me lu val lin vaikutuksista ja toimittaa se sa moil le viranomaisille seuraavan vuoden hel mi kuun loppuun men nes sä. Tarkkailua voi daan tar vit taes sa muut taa Kouvo lan kau pun gin ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sen hy väk sy mäl lä ta val la. (YSL 6, 16, 17, 52, 62, 65 ja 66, JäteL 12 ja 13 ) 2. Meluvallin kunnossapidosta ja rakenteiden säilymisestä on huoleh dit ta va. Tuhkakerroksen päällä on säilytettävä 40 cm suo jaker ros ja tämän päällä riittävä kasvukerros. Kas vil li suut ta ja mah dol lis ta puustoa on hoidettava niin, ettei tuhkakerros pää se nou se maan esiin esim. puiden kaatuessa. Meluvallin mer kit tävis tä kunnossapito- ja muista muut ta mis toi men pi teis tä sekä poik keuk sel li sis ta tilanteista on ilmoitettava viipymättä Kou vo lan kau pun gin ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le. (YSL 52, 66 ja 123, JäteL 13 ) Vakuus 3. Hakijan on asetettava Kouvolan kaupungin rakennus- ja ym päris tö lau ta kun nal le 5000 euron vakuus tuhkarakenteen seu rannan ja vaikutusten tarkkailun järjestämiseksi. Vakuuden mää rää voi daan tarkistaa luvan voimassaoloaikana, mikäli se on tarpeen tarkkailukustannusten muutosten tai muiden seik ko jen vuok si. (YSL 59 ja 60 ) RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti to teu tet tu na toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 :ssä esi te tyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tek nii kan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan ter vey del lis tä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon non olo jen

huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, ei kä kohtuutonta haittaa naapurustolle. Lentotuhkan hyötykäyttö toteuttaa jätelain 8 :n mukaista etu si ja jär jes tys tä, kun jäte hyödynnetään eikä sijoiteta kaatopaikalle. Ym pä ris tö lu pa pää tös ei muuta meluvalliin sijoitetun tuhkan jätestatusta. Jos jätettä on myöhemmin tarpeen kaivaa kokonaan tai osittain pois, on sitä kä si tel tä vä jätteitä koskevan lainsäädännön mukaisesti. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1. Tarkkailua on katsottu tarpeelliseksi jatkaa, sillä tä hän as tinen kolmen vuoden koe toi min ta-aika on ollut vaikutusten tarkkailun kan nalta lyhyt, eikä luotettavia johtopäätöksiä ole vielä voitu tehdä. Polt to lai tos ten lentotuhkat ovat ominaisuuksiltaan yk si löl li siä ja on mah dol lis ta, että tuhkasta liukenee haitta-aineita vasta pi dem män ajan jak son ku lues sa. Mm. vähäiset virtaamat ovat lisäksi vai keut ta neet joidenkin koe toi min ta-ajan näytteiden ottoa. Näyt teis tä on määrätty tehtäväksi sa mat analyysit kuin tähän asti koe toi min ta-ai ka na. Tarkkailutulosten ra por toin ti on tarpeen pitkäaikaista val von taa varten. Kolmen tark kai lu ker ran jälkeen tuloksista tulee tehdä laa jem pi yhteenveto, jonka pohjalta val von ta vi ran omai nen voi tarvittaessa päät tää näytteenottovälin muut ta mi ses ta tai tarkkailun lopettamisesta. Lupamääräys 2. Valmiin meluvallin rakenteista on huolehdittava myös jatkos sa, jotta tuhkasta ei aiheudu mm. vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympä ris töl le. Valvontaviranomaiselle tulee ilmoittaa kaikista toi men pi teis tä, poikkeustilanteista ja havainnoista, joilla voi olla vaikutusta tuh kas ta aiheutuviin päästöihin. Lupamääräys 3. YSL 59 :n mukaan jätteen käsittelytoiminnan har joit ta jan on asetettava va kuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tark kai lun ja toiminnan lo pet ta mi ses sa tai sen jälkeen tarvittavien toimien var mis ta misek si. Meluvalli on tarkoitettu pysyväksi rakenteeksi, jonka käyt töön tai hoitoon ei sen valmistumisen jälkeen liity merkittäviä toi men pi tei tä tai kuluja tarkkailua lu kuun ottamatta. Meluvalli on ra ken net tu koeluontoisena toimintana, jonka aikana tuhkan on todettu so vel tu van tähän tarkoitukseen ja voidaan perustellusti olettaa, ettei valmista me lu val lia enää pureta. Hakijan voidaan olettaa kykenevän huo leh ti maan omassa toiminnassaan syntyneen tuhkan asianmukaisesta kä sit te lys tä myös siinä tapauksessa, että se jostain syystä jouduttaisiin kai va maan pois. Näin ollen vakuuden suuruus on arvioitu huo mioi den ai noas taan tuhkarakenteen seurannasta ja tarkkailusta ai heu tu vat kus tan nuk set kolmelle tarkkailukerralle. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (423/2015) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maa ra ken ta mises sa (591/2006) sekä sen liitteiden muuttamisesta (403/2009)

LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Tämä ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Luvan muutosta voidaan edel lyt tää haettavaksi esim. olosuhteiden olennaisen muutoksen yh tey dessä ja muissa YSL 89 :n mukaisissa tilanteissa. (YSL 87 ja 89 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tä män luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poik kea via säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ase tus ta tämän luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on hyväksynyt ympä ris tön suo je lu vi ran omai sen taksan 5.3.2014 ( 28). Taksan mukainen lupamaksu jätteen am mat ti mai sel le tai laitosmaiselle hyö dyn tä mi sel le tai käsittelylle on 2800. Mikäli asian käsittelyn vaa ti ma työmäärä on merkittävästi keskimääräistä vähäisempi, voidaan kä sit te lymak suk si taksan kohdan 4.1 mukaan määrätä 70 % taksan mu kai ses ta maksusta. Tämän ympäristöluvan käsittelymaksuksi tulee näin 1960. Hakijalta peritään lisäksi kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mu kai si na. Ympäristölupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva pää tös on an net tu. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös kirjallisena Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Päätös sähköpostilla Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä kirjallisena Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lu pa ha ke muk sen vireilletulosta. Ilmoittaminen ilmoitustaululla, internetissä ja lehdessä Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin ilmoitustaululla ja in ter net sivuil la. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oi keuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Lisätietoja: vs. ympäristötarkastaja Vilma Hietala, p. 020 615 7995, vilma.hietala(a)kouvola.fi Ympäristöpäällikön ehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää ym pä ris tön suo je lu lain 27 :n mukaisen ympäristöluvan Stora Enso Publication Papers Oy Ltd:lle lentotuhkan pysyvään hyödyntämiseen meluvallirakenteessa An ja lan paperitehtaan alu eel la kiinteistöllä 286-33-3085-14 esityksen mu kai ses ti. Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.