Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä talouden tilasta ja suunnasta mikäli laskee tunnusluvut usealta vuodelta. Tunnuslukujen avulla voi asettaa tavoitteita joiden toteutumista on helppo seurata. Tärkeimpiä tunnuslukuja joista tavoitteita voi asettaa ovat suorat rahamenot tuloista, suhteellinen velkaantuneisuus, poistokelpoisen omaisuuden suhde velkoihin ja poistojen suhde lainan lyhennyksiin. Tunnusluku: Suorat rahamenot tuloista, kuvaa kuinka paljon tilan tulovirrasta ohjautuu tilan ulkopuolelle suorina rahamenoina. Jäljelle jäävällä summalla on hoidettava korot, verot, lainan lyhennykset, investoinnit ja on jäätävä rahaa myös omaan elämiseen. Suoria rahamenoja verrataan tilan liikevaihtoon (tulot yhteensä). Suorat rahamenot noudattavat tiettyä kaavaa, jonka huomaat, mikäli lasket sen muutamalta vuodelta. Tulos lasketaan prosentteina. Laskenta: Tuloista on vähennettävä tasausvarauksen suora tuloutus, joka ei ole kyseisen vuoden tuloa. Tuloina on huomioitava vain vertailuvuoden tulot. Menot yhteensä summasta (2-lomake sivu 2) vähennetään poistot (joka ei ole suora rahameno), verovuodelta tehtävä tasausvaraus (joka on piilevää verovelkaa) sekä sähkön, puhelimen- ja veden yksityiskäyttö (2-lomake sivu 1, kohta 2 muistiinpanoihin kirjatut vähennyskelvottomat erät). Menoista on myös vähennettävä investointityyppiset menoerät kuten suuret maitokiintiön tai eläinten osto, peruskalkitusmenot jotka vaikuttavat useana vuotena tai muut menot, jotka eivät kohdistu kyseiselle vuodelle. Vähennä myös palkkamenot mikäli et säännöllisesti maksa palkkaa. Saatua summaa verrataan kohtaan tulot yhteensä. Suorien rahamenojen tulos on sitä parempi mitä pienempi on prosenttiluku (jää enemmän rahaa muihin menoihin). Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Vertailutieto: Liikevaihdosta ja viljelyalasta sekä suorien rahamenojen osuudesta. Liikevaihdot ja viljelypinta-alat Liikevaihdot tilaryhmittäin Vuosi 2006 2007 2008 2009 Lypsykarjatila Lehmämäärä Viljelyala 121 200 134 200 159 400 159 200 22,6 lehmää 23,7 lehmää 25,2 lehmää 26,7 lehmää 44 ha 45 ha 48 ha 50 ha Muut nautatilat Viljelyala Sikatilat/sianliha Viljelyala 121 400 134 800 146 800 167 300 54 ha 54 ha 57 ha 61 ha 188 400 241 200 255 200 291 200 51 ha 53 ha 57 ha 58 ha Viljatilat 45 500 70 800 77 500 64 900 Viljelyala 56 ha 58 ha 62 ha 59 ha
Vertailutieto: Suorat rahamenot tuloista Menot/liikevaihto % tilaryhmittäin Vuosi 2006 2007 2008 2009 Lypsykarjatilat 55 % 55 % 54 % 57 % Muut nautatilat 66 % 64 % 69 % 64 % Sikatilat/sianliha 64 % 70 % 76 % 71 % Viljatilat 58 % 58 % 64 % 71 % Tavoitteeksi: Suorien rahamenojen osuudeksi liikevaihdosta voidaan asettaa keskimäärin eri tuotantosuunnissa. Maitotilalla 45-55 % Lihakarjatilalla 55-65 % Emakkosikalatilalla 45-55 % Lihasikalatilalla 70-80 % Kasvinviljelytilalla 50-60 % Tunnusluku: Suhteellinen velkaantuneisuus, kuvaa kuinka paljon maatalouden velkaa on suhteessa liikevaihtoon. Suhteellinen velkaantuneisuus on vakavaraisuuden tunnusluku, johon vaikuttaa yrityksen toimiala. Mitä säännöllisemmät kuukausittaiset tulot ovat sitä enemmän yritys kestää velkaa. Kasvitila kestää velkaa vähemmän kuin kotieläintila. Laskenta: Maatalouden velkaa (2-lomake sivu 4) verrataan liikevaihtoon (2-lomake sivu 1). Maatalouden velka / Maatalouden tulot yhteensä (ilman purettua varausta) = suhteellinen velkaantuneisuus Vertailutieto: Velat liikevaihdosta eri tuotantosuunnissa Velat/liikevaihto tilaryhmittäin Vuosi 2006 2007 2008 2099 Lypsykarjatilat 69 % 78 % 77 % 83 % Muut nautatilat 98 % 89 % 111 % 102 % Sikatilat/sianliha 84 % 77 % 67 % 70 % Viljatilat 93 % 81 % 81 % 88 % Tavoitteeksi: Kaikilla tiloilla turvallinen velan määrä on enintään liikevaihdon verran, kun lainat ovat normaaliehtoisia, eivätkä sisällä lyhytaikaisia luottoja. Kasvitila ilman sivutuloja kestää velkaa enintään liikevaihdon verran. Kotieläintilalla ollaan riskirajoilla kun velkaa on 2-kertaa liikevaihdon verran. Kotieläintilalla voi olla velkaa yli 2 kertaa liikevaihdon kun on investoitu. Kun tuotanto on saatu vakiinnutettua, velan määrä tulisi olla enintään 2-kertaa liikevaihdon verran.
Tunnusluku: Lainojen takaisinmaksuaika, kuvaa kuinka pitkä on lainojen takaisinmaksuaika, jos koko rahoitusjäämä käytettäisiin lainojen lyhennyksiin. Lainojen takaisinmaksuaika on vakavaraisuuden tunnusluku. Rahoitusjäämän laskenta verolomakkeella: Tulot yhteensä suorat rahamenot yksityisosuus menoista(sähkö-, puhelin- ja vesimenot) maksetut korot maksettavat verot = Rahoitusjäämä Laskenta: Lainan määrää (2-lomake sivu 4) / rahoitusjäämä = Lainan takaisinmaksuaika vuosina Tavoitteeksi: Mikäli rahoitusjäämää vastaava summa voitaisiin käyttää lainan lyhennyksiin, tavoitteeksi voidaan asettaa, että lainat tulisi maksaa alle 5 vuodessa. Tunnusluku: Korot liikevaihdosta, kuvaa kuinka suuri osuus liikevaihdosta menee maatalouden velan korkojen maksuun. Laskenta: Maksettujen korkojen määrää verrataan liikevaihtoon Maksetut korot / Liikevaihto (Maatalouden tulot yhteensä ilman purettua varausta) = Korot liikevaihdosta Tavoitteeksi: Korkojen määrä alle 5 % liikevaihdosta Tunnusluku: Lyhennykset liikevaihdosta, kuvaa kuinka suuri osuus liikevaihdosta kuluu lainojen lyhennyksiin. Laskenta: Maatalouden velan lyhennysten määrää verrataan liikevaihtoon Lainan lyhennys / Liikevaihto (Maatalouden tulot yhteensä ilman purettua varausta) = Lyhennykset liikevaihdosta Tavoitteeksi: Lyhennysten määrä suhteessa liikevaihtoon alle 10 % liikevaihdosta Tunnusluku: Poistokelpoisen omaisuuden määrä suhteessa velkoihin. Kuvaa kuinka paljon maataloudessa on poistokelpoista omaisuutta suhteessa velkoihin. Poistokelpoisen omaisuuden määrä auttaa hallitsemaan verotusta ja turvaa lainan takaisin maksua koko lainan kiertoajan. Yleensä voi todeta, että investointeihin otettavan lainan takaisinmaksuaika kannattaa mitoittaa samaksi ajaksi kuin investointi tuottaa tuloja. On siis vältettävä liian lyhyitä lainan takaisinmaksuaikoja. Suurten investointien jälkeen on pyrittävä siihen että poistokelpoista omaisuutta on saman verran kuin velkaa. Poistokelpoisen omaisuuden määrä auttaa hallitsemaan verotusta ja turvaa lainan takaisin maksua koko lainan kiertoajan varsinkin tilanteissa, jossa on tehty tilan liikevaihtoon nähden suuri investointi ja velkaa on yli liikevaihdon. Laskenta: Poistokelpoista omaisuutta on kaikki 2-lomakkeen sivulla 3 oleva omaisuus, eli rakennukset (10 %, 6 %, 20% ja 25 %), koneet, sillat yms. 10 % ja salaojat 20 %. Poistokelpoinen omaisuus lasketaan yhteen ja verrataan maatalouden lainoihin.
Poistokelpoinen omaisuus / Maatalouden lainojen määrä = Poistokelpoisen omaisuuden määrä suhteessa velkoihin Tavoitteeksi: Poistokelpoista omaisuutta on vähintään maatalouden lainojen verran varsinkin tilanteessa jossa velan määrä ylittää liikevaihdon. Tunnusluku: Poistojen määrä suhteessa lainan lyhennyksiin, kuvaa kuinka paljon poistoja tehdään suhteessa lainan lyhennykseen. Mikäli poistoja tehdään samassa suhteessa kuin lainaa lyhennetään, voidaan lainan lyhennys hoitaa bruttoliikevaihdosta, eikä velkoja tarvitse lyhentää verotetulla tulolla. Mikäli tilalla ei ole poistokelpoista omaisuutta ollenkaan, lainan lyhennys on tehtävä tulosta josta verot on jo maksettu. Tilan jolla ei ole poisto-oikeutta on synnytettävä suurempi liikevaihto, saadakseen rahat riittämään lainojen lyhennyksiin. Suurempi liikevaihto tarkoittaa myös korkeampia veroja, jolloin tila on vaarassa ajautua lainanlyhennys- ja veronmaksukierteeseen. Tilalla, jolla ei ole poistokelpoista omaisuutta, verojen maksun jälkeen lainan lyhennykseen käytettävä raha on myös pois yksityiskulutuksesta ja investoinneista. Laskenta: Lainan lyhennyksen määrää verrataan tehtyjen maatalouden poistojen määrään. Tehdyt poistot / Lainan lyhennys = poistojen määrä suhteessa lainojen lyhennyksiin Esimerkki: Lainan lyhennykseen tarvittavan rahamäärän laskenta Verotuksen kannalta Tilalla on Poistokelpoista omaisuutta Tilalla Ei ole poistokelpoista omaisuutta Lainan lyhennykseen tarvittavan rahamäärän laskenta Tilalla Tilalla on Ei ole Poistokelpoista poistokelpoista omaisuutta omaisuutta Lainan lyhennykseen tarvittava Liikevaihto 20 000 26 668 Suorat rahamenot 50 % 10 000 13 334 Tehty poisto / Poistojen suuruinen rahamäärä on käytettävissä lainojen lyhennyksiin 10 000 10 000 Varaukset Muut lisäykset 1 500 1 500 Maksetut korot 5 000 5 000 Maatalouden tulos 30 000 30 000 Maksettavat verot 25 % 3334 Lainan lyhennyksiin 10000 Yksinkertaisessa esimerkissä on kaksi samansuuruista tulosta tekevää tilaa, toisella on poistokelpoista omaisuutta ja toisella sitä ei ole. Lainan lyhennykseen tarvittavan rahamäärän laskennassa on laskettu lainan lyhennykseen tarvittavaa liikevaihtoa, jolla lainan lyhennys (10 000 ) saadaan hoidettua. Lainan lyhennykseen tarvittavan rahamäärän laskennan perusteella näkee, että tilan jolla ei ole poisto-oikeutta on
synnytettävä yli 30 % suurempi liikevaihto saadakseen saman summan lainan lyhennykseen. Tilalla, jolla ei ole poisto-oikeutta on lainan lyhennyksen jälkeen vähemmän rahaa käytettävissä yksityiskulutukseen ja investointeihin, kuin tilan jolla on poisto-oikeutta. Tilan, jolla on velkaa, mutta ei poisto-oikeutta, on synnytettävä suurempi liikevaihto saadakseen rahat riittämään lainojen lyhennyksiin. Suurempi liikevaihto tarkoittaa myös korkeampia veroja. Tilalla, jolla on poisto-oikeutta, lainan lyhennykseen tarvittava rahamäärä saadaan ohjattua bruttoliikevaihdosta tekemällä lainan lyhennyksen suuruinen poisto. Alla olevassa taulukossa vertaillaan kuinka suuri liikevaihto on saatava aikaan, että lainan lyhennykseen tarvittavaa rahamäärää 10 000 euroa saadaan, tilalla jolla on mahdollisuus tehdä poistoja ja tilalla jolla ei poistoja ole kahdella eri menoprosentilla. Lainan lyhennykseen tarvittavan rahamäärän laskenta kun menoprosentti on 50 % tai 60 % Lainan lyhennykseen tarvittava Lainan lyhennykseen tarvittava rahamäärä rahamäärä kun kun menoprosentti on 50 % menoprosentti on 60 % Poistot Ei poistoja Poistot Ei poistoja Liikevaihto 20 000 26 668 25 000 33 333 Suorat rahamenot 10 000 13 334 15 000 20 000 Poistot 10 000 10 000 Maksettavat verot 25 % 3334 3333 Lainan lyhennyksiin 10000 10000 Tavoitteeksi: Tehdään poistoja enintään lainan lyhennyksen verran varsinkin tilanteissa jossa tilalla on tehty suuri investointi ja velkaa on paljon suhteessa liikevaihtoon. Vertailutieto: Poistojen määrä kannattavuuskirjanpidossa (poisto-%:na käytetään verotusta alhaisempia poistoja, omaisuus arvostetaan eri tavoin kuin verotuksessa, poiston tavoitteena muu kuin verotettava tulos). Huomio että alla olevat poistot ovat tehty kannattavuuskirjanpidossa käytetyistä käyvistä arvoista ja ovat erisuuruiset kuin verotuksessa tehtävät poistot.
Poistojen määrä kannattavuuskirjanpidossa eri tilaryhmissä Poistot tilaryhmittäin Vuosi 2006 2007 2008 2009 Lypsykarjatilat Rakennuspoistot 7 470 9 030 10 000 10 000 Konepoistot 13 900 15 400 18 100 18 300 Muut poistot 870 920 1 040 1 140 Yhteensä 22 240 25 350 29 140 29 440 Muut nautatilat Rakennuspoistot Konepoistot Muut poistot Yhteensä Sikatilat/sianliha Rakennuspoistot Konepoistot Muut poistot Yhteensä Viljatilat Rakennuspoistot Konepoistot Muut poistot Yhteensä 9 710 11 500 13 000 13 100 14 100 13 700 16 100 17 100 1 290 1 450 1 580 1 280 25 100 26 650 30 680 31 480 15 500 19 800 17 800 18 500 16 800 20 800 18 900 23 900 1 120 1 270 1 320 1 310 33 420 41 870 38 020 43 710 2 640 3 140 3 120 2 950 9 730 12 100 13 000 11 900 1 090 1 290 1 390 1 250 13 460 16 530 17 510 16 100 Isojen investointien jälkeen verotuksessa kaavamainen maksimipoistojen teko ei ole järkevää verosuunnittelua, jos sillä toiminnalla kulutetaan poistot ennen velan päättymistä. Sen sijaan on pyrittävä tasaiseen verotettavaan tulokseen ja sitä varten on mitoitettava poistot enintään lainan lyhennysten suuruisiksi vaikka se tarkoittaisi lyhyellä aikavälillä korkeampaa maksettavien verojen määrää. Tasainen verotettava tulo luo toimintaan suunnitelmallisuutta ja pitkällä aikavälillä se tuo verosäästöjä. Tasainen verotettava tulo tarkoittaa myös veroennakoiden pysymistä samansuuruisena vuodesta toiseen joka helpottaa maksuvalmiuden suunnittelua.