OUNASRINNE- PÖYKKÖLÄN ALUEEN VARHAISKASVATUS- PALVELUJEN TARVESELVITYS

OUNASRINNE- PÖYKKÖLÄN ALUEEN VARHAISKASVATUS- PALVELUJEN TARVESELVITYS Varhaiskasvatuspalvelut 2.3.2017 Koulutuslautakunta

Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Lasten määrä alueella... 4 2.2 Yksikköjen nykytilanne... 4 3. TOIMINNAN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY... 5 3.1 Mitoitus... 5 3.2 Toiminnan erityisvaatimukset ja rajoitukset... 6 3.3 Toiminnan taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot... 7 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT... 8 5. UUDISHANKKEET... 11 5.1 Ounasrinteen uusi kunnallinen päiväkoti... 11 5.2 Pöykkölän päiväkoti... 12 6. VAIKUTUKSET... 13 6.1 Taloudelliset vaikutukset... 13 6.1.1 Rakentamisen taloudellisten vaikutusten arviointia yleisesti... 13 6.1.2 Olemassa olevien tilakustannusten vertailua Pöykkölä-Ounasrinteen alueella... 15 6.1.3 Palvelusetelivertailu... 17 6.1.4 Esitettyjen vaihtoehtojen taloudellisten vaikutusten vertailua... 18 Nykyisten tonttien hyödyntäminen ja alueen muu kehittäminen... 24 7. PÄÄTÖSESITYS... 27 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Kiekerön päiväkodin päiväkotikortti Ounasrinteen päiväkodin päiväkotikortti Pöykkölän päiväkodin päiväkotikortti 10-ryhmäisen päiväkodin tilaluettelo ja uudishinta 6-ryhmäisen päiväkodin tilaluettelo ja uudishinta

1. JOHDANTO Lapin aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on antanut Rovaniemen kaupungille sisäilmaselvityskehotuksen Kiekerön ja Pöykkölän päiväkodeista. Kehotukseen on vastattu siten, että koko alueen varhaiskasvatuspalvelut on otettu tarkasteluun, ja Kiekerön ja Pöykkölän päiväkotien tilaratkaisut selvitetään alueen tarveselvityksen yhteydessä. Toimialajohtaja Antti Lassila on nimennyt alueen tarveselvitystyöryhmän. Ryhmään ovat kuuluneet Palvelualuepäällikkö Tarja Kuoksa Talouspäällikkö Janne Juotasniemi Suunnittelija Kaisa Kinnunen Sivistyspalvelujen asiantuntija Jukka Ylinampa Rakennuspäällikkö Juha Välitalo Varhaiskasvatuksen suunnittelija Anne Mänty Varhaiskasvatusyksikön johtaja Tuula Siirtola Varhaiskasvatuksen palveluohjaaja Pirjo Niskavaara Lisäksi ryhmän jäseneksi on kutsuttu Tilaliikelaitoksen suunnitteluasiantuntija Sirpa Lithovius. Tarveselvitystä varten päiväkodeista on tehty päiväkotikortit, joiden tekemiseen on osallistunut yksikön esimies henkilöstöineen, varhaiskasvatuksen palveluohjaus, Tilaliikelaitos, varhaiskasvatuksen hallinto ja talouspäällikkö. Lisäksi yrittäjille on tehty kysely, jossa kartoitettiin tulevaisuuden suunnitelmia. Myös huoltajille on tehty lyhyt kysely sähköisesti, jossa kartoitettiin perheiden kokemuksia varhaiskasvatusyksikön saavutettavuudesta, palvelutarpeeseen vastaamisesta, turvallisuudesta sekä leikki- ja toiminta-alueiden monipuolisuudesta. Lähipalveluperiaatteen toteutuminen, paikan saavutettavuus ja palvelutarjonta alueella olivat tulosten perusteella hyvää tasoa.

Sivu 4/41 2. NYKYTILAN KUVAUS 2.1 Lasten määrä alueella Alueella asuu yhteensä 696 alle kouluikäistä lasta, joista 275 lasta asuu Pöykkölän alueella, 246 lasta Ounasrinteellä, 152 Ounasmetsän alueella ja 23 Paavalniemellä (kuvio 1). Kuviossa karttaan on merkitty sinisellä ne kiinteistöt, joissa asuu 0-6-vuotiaita lapsia. Kuvio 1. Lasten määrät alueittain 2.2 Yksikköjen nykytilanne Alueella asuvista lapsista on 74,3 % on varhaiskasvatuksessa. Taulukossa 1 on lueteltu päiväkodit lapsi- ja ryhmämäärineen. Taulukossa sinisellä fontilla olevat yksiköt ovat palvelusetelipäiväkoteja. Tällä hetkellä alueen varhaiskasvatuksesta 38,3 % on tuotettu palvelusetelillä ja 61,7 % omana toimintana. Tarkasteltavan alueen lapsista alueen ulkopuolella sijaitsevissa yksiköissä on noin sata lasta ja alueen yksiköissä on vastaavasti noin 76 lasta muilta kaupungin alueilta. Vajaa 30 alueen lapsista käyttää vuorohoidon palveluita joko Käpymetsän tai Poropolun päiväkodeissa. Alue Päiväkoti Lapsia Ryhmiä Ounasrinne Kiekerön päiväkoti 67 5 Perhepäivähoito 7 Ounasrinteen päiväkoti 93 6 Ounasmetsä Ounasmetsän päiväkoti 56 3 Touhula Ounasvaara 70 4 Päiväkoti Tiitiäinen 67 4

Sivu 5/41 Pöykkölä Pöykkölän pk 84 5 perhepäivähoito 12 Kaarnikkametsän pk 29 2 Vihermetsän muksut 32 2 517 31 Taulukko 1. Alueella sijaitsevat varhaiskasvatusyksiköt Lisäksi alueella sijaitsee Poropolun päiväkoti, joka on avoinna ma-su klo 5-22. Yksikön nykyisiä lastenmääriä ei ole huomioitu tarveselvityksessä, sillä sinne ohjautuu viikonloppu- ja iltahoitoa tarvitsevia lapsia koko kaupungin alueelta. Kiekerön, Ounasrinteen sekä Pöykkölän päiväkodit on tarkemmin kuvattu liitteenä olevissa päiväkotikorteissa (liitteet 1-3). Kortit sisältävät myös yksikkökohtaiset tulokset huoltajille tehdystä kyselystä. 3. TOIMINNAN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY 3.1 Mitoitus Kuvio 2. Syntyneet ikäluokat alueella Kuviossa 2 on kuvattu vuonna 2016 alueella asuvien alle kouluikäisten lasten ikäluokat. Trendiviiva osoittaa ikäluokkien muutoksen, joka on aleneva. Se selittää suurimmaksi osin sen, että palvelutarve alueella tulee pienenemään tulevaisuudessa.

Sivu 6/41 Kuvio 3. Palvelutarpeen mitoitus vuosille 2019-2022 Tulevan palvelutarpeen mitoituksessa (kuvio 3) on käytetty Väestö- ja asuntoennustemalli Vennin mukaan laadittua väestöennustetta, varhaiskasvatusikäisten lasten määrää alueella (2016) ja varhaiskasvatusikäisten lasten määrää palveluissa (2016). Ennuste palveluntarpeesta on laskettu vuosille 2019 2022. Kuviossa olevassa taulukossa on laskettu neljän vuoden lastenmäärien keskiarvo. Muuttujat, keskimääräinen ryhmäkoko ja varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus ikäluokasta, on määritelty nykytilanteesta. Keskimääräinen ryhmäkoko on laskettu vähentämällä perhepäivähoidossa olevien määrä varhaiskasvatuksessa olevien määrästä ja jaettu päiväkodeissa olevien määrä tämän hetkisellä keskimääräisellä ryhmäkoolla. Varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus ikäluokasta on 74 %. Mitoituskeskiarvo laskelman mukaan on 608 lasta, josta määritellään palveluntarve 608 x 74% = tarve 451. Keskimääräisellä ryhmäkoolla jakamalla saadaan tarvittavien ryhmien määrä (28). Taulukossa on esitetty ryhmien määrä myös alueittain. 3.2 Toiminnan erityisvaatimukset ja rajoitukset Varhaiskasvatusta voidaan järjestää joko kunnallisena tai yksityisenä. Rovaniemellä on yksityisen varhaiskasvatuksen järjestämisessä käytössä palveluseteli. Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena on monipuolistaa perheiden valinnan mahdollisuuksia, vastata palvelutarpeen kasvuun ja tuottaa palveluita kustannustehokkaasti. Ounasrinne-Pöykkölän alueen varhaiskasvatuksen järjestämisestä päätettäessä, on huomioitava, että alueella on tärkeää olla sekä kunnallista että yksityistä palvelutuotantoa.

Sivu 7/41 Kunnallisen toiminnan keskittäminen suurempiin yksiköihin koulujen läheisyyteen on kannattavaa. Se edesauttaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välisen yhteistyön tekemistä ja mahdollistaa paremmin lapsen eheän varhaiskasvatus- ja oppimispolun rakentumisen. Suuressa yksikössä voidaan tehokkaasti hyödyntää henkilöstöresursseja ja henkilöstön osaamista. Iso yksikkö monenlaisine ryhmineen mahdollistaa lasten erilaisten tarpeiden huomioimisen. Ounasrinteen alueella on paljon tarvetta erilaisille varhaiserityiskasvatuksen palveluille, jotka voidaan kunnallisena toimintana resursoida paremmin. Siellä sijaitsee myös integroitu erityisryhmä. Pöykkölän varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisessä tulee huomioida Metsäruusun alueen uusi kaavoitus. Palveluiden järjestäminen kunnallisena ei ole välttämätön edellytys, sillä Poropolun ja Ounasrinteen päiväkodit ovat työmatkaliikenteen varrella sekä lähellä niitä kouluja, joihin lapset alueelta sijoittuvat. Tämä edellyttää, että Poropolun päiväkodin kiinteistössä sijaitsevan palvelusetelipäiväkodin tilat saadaan omaan käyttöön. 3.3 Toiminnan taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot Kaupungin talousarvion rahoittamisesta vastaa ja päättää kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto päättää sitovat kokonaismäärärahat lainanantoa ja pitkäaikaista lainanottoa varten. Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanosta vastaa kaupunginhallitus ja sen alainen viranhaltijaorganisaatio. Kaupungin tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. (KH 28.11.2016 474) Kuntalaki velvoittaa kaupunkia edistämään toimintansa suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Kuntalain 125 :n nojalla tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet (kaupunginhallitus, lautakunnat ja niiden jaostot, liikelaitosten johtokunta sekä virallisesti asetetut toimikunnat) ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisina viranhaltijoina pidetään toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueilla itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita, jotka ovat suoraan toimielimen alaisia. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu johtamastaan toiminnasta sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Viime kädessä harkintavalta siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Kaupunginvaltuusto päättää tarvittaessa erillisellä päätöksellä tarkemmin tilivelvollisuudesta tarkastuslautakunnan esityksestä. (KH 28.11.2016 474). Kaupungin tarvitsemien toimitilojen uusinvestoinnit toteutetaan pääasiassa Rovaniemen Markkinakiinteistöjen toimesta. Lautakuntien on löydettävä mahdollisesti kasvavat vuokrakustannukset heille myönnetyistä käyttötalouden määrärahoista. (KH 25.4.2016 166). Valtuuston 16.11.2015 hyväksymässä taloussuunnitelmassa on edellytetty, että vuosilta 2016-2018 ei kerry alijäämää ja että kaupungin lainamäärä vuonna 2018 on enintään 2 200 euroa/asukas. Talouden tasapainottamisen perusta on edelleen määrärahojen kasvun rajoittaminen. Tämä onnistuu palvelujen uudella organisoinnilla ja osittain jopa lopettamisella. Palvelutason lasku on myös hyväksyttävä kuluja karsittaessa. Palveluissa on keskityttävä kunnalle kuuluvien ydinpalvelujen toteuttamiseen. Tässä tilanteessa hyvien yhteistyökumppaneiden löytäminen on ensiarvoisen tärkeää. (KH 25.4.2016 166).

Sivu 8/41 Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 26.9.2016 375, että vuonna 2017 investointien pääpaino on poistotasoa vastaavissa korvausinvestoinneissa, jotka kohdistuvat omaisuuteen, joka pidetään pitkällä tähtäimellä kaupungin omistuksessa. Muissa investoinneissa ensisijaisesti voidaan toteuttaa tuloja tuottavia investointeja ja sellaisia hallinnollisia investointeja, jotka lisäävät käyttömenoja ei tehdä. Tilojen hankinnan tulee edellä mainittujen taloudellisten tavoitteiden ja reunaehtojen johdosta perustua perusteltuun ja osoitettuun palveluntarpeeseen. Tilojen hankinnassa on huomioitava tulevat palvelutarpeen muutokset ja toimintaympäristöanalyysi. Mikäli valittava vaihtoehto lisää käyttömenoja, tulee näille lisäkustannuksille osoittaa samassa yhteydessä myös kate samasta kokonaisuudesta. Talouskehyksessä ei ole osoitettavissa lisärahoitusta palvelujen tuottamiseen tulevaisuudessa. Näin ollen palvelujen erilaisia toteuttamistapoja tulisi jatkossa harkita, jotta palvelut kyettäisiin tuottamaan vähenevällä rahoituksella. Tulevat investointipäätökset tietyillä alueilla vaikuttavat myös muun palveluverkon tulevaisuuteen. 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT Seuraavassa on esitetty kolme perusvaihtoehtoa tarkasteltavan alueen varhaiskasvatuksen palveluverkon rakenteiksi. Oletuksena on, että nykyiset palvelusetelipäiväkodit jatkavat pääsääntöisesti samalla laajuudella. Oletus perustuu yrittäjille tehtyyn kyselyyn, jonka mukaan yrittäjät jatkavat toimintaansa nykyisellään. Metsäruusun kaavoitus voi vaikuttaa Kaarnikkametsän päiväkodin jatkoon. Kuvio 4. 0-vaihtoehto 0-vaihtoehdossa nykyiset yksiköt jatkavat toimintaansa mukautuen pienentyneeseen palvelutarpeeseen (kuvio 4). Pienentynyt palvelutarve huomioidaan siten, että Ounasrinteen päiväkodista vähenee 2-3 ryhmää. Tämä vaihtoehto ei sisällä uudishankkeita vaan laajamittaiset vanhojen yksiköiden peruskorjaukset ja tarvittavien Ounasrinteen päiväkodin vuokrakiinteistöjen vuokrasopimusten jatkamisen.

Sivu 9/41 Kuvio 5. 1-vaihtoehto 1-vaihtoehdossa lähtökohtana on se, että kaupungilla on alueella yksi 10-ryhmäinen yksikkö (kuvio 5) ja kolme päiväryhmää Poropolun vuoropäiväkodissa. Kymmenryhmäinen yksikkö sijoitetaan Ounasrinteelle, jolloin se korvaa Ounasrinteen alueen tämänhetkiset yksiköt. Poropolun kiinteistössä olevan yksityisen päiväkodin tilat otetaan omaa käyttöön ja sille tarjotaan korvaavia tiloja Metsäruusun alueelle tulevasta palvelukorttelista, jonne kaavoitetaan uusi 6-ryhmäinen palvelusetelipäiväkoti. Nykyisestä Pöykkölän päiväkodin kiinteistöstä luovutaan. Sekä Ounasrinteen että Poropolun päiväkodit sijaitsevat alueen lähikoulujen läheisyydessä ja Pöykkölässä asuvien työmatkan varrella. Ounasmetsän päiväkoti ei kolmeryhmäisenä täytä järjestämisen periaatteiden edellytyksiä, joten tarvittaessa sen siirtämistä palvelusetelille harkitaan tarpeen mukaisesti. Metsäruusun alueen kaava voi vaikuttaa Laajakaistassa sijaitsevan päiväkodin jatkoon.

Sivu 10/41 Kuvio 6. 2-vaihtoehto 2-vaihtoehdossa lähtökohtana on se, että kaupungilla on alueella kaksi yksikköä (kuvio 6). 10-ryhmäinen päiväkoti sijoitetaan Ounasrinteelle, jolloin se korvaa Ounasrinteen alueen tämänhetkiset yksiköt. Pöykkölän palvelukortteliin tulee uusi 6-ryhmäinen yksikkö, jolloin nykyisestä Pöykkölän päiväkodin kiinteistöstä luovutaan. Ounasmetsän päiväkoti ei kolmeryhmäisenä täytä järjestämisen periaatteiden edellytyksiä, joten tarvittaessa sen siirtämistä palvelusetelille harkitaan tarpeen mukaisesti. Metsäruusun alueen kaava voi vaikuttaa Laajakaistassa sijaitsevan päiväkodin jatkoon.

Sivu 11/41 5. UUDISHANKKEET 5.1 Ounasrinteen uusi kunnallinen päiväkoti Kolpeneen alueen kaavoituksessa on huomioitu mahdollinen Ounasrinteen uusi kymmenryhmäinen päiväkoti. Päiväkodin sijainti tulisi olemaan Matkajängäntiellä hyvien liikenneyhteyksien varrella ja lähellä Ounasrinteen koulua (kuvio 7). Kuvio 7. Kolpeneelle kaavoitettava alue Alustavaa toteutusaikataulua on hahmoteltu kuvioon 8. Alueen kaavoitus on hyväksyttävänä teknisessä lautakunnassa maaliskuussa 2017. Mahdollisen päiväkotitontin viereen on tarkoitus kaavoittaa lähiliikuntakenttä, joka palvelee myös varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluita. Toteutusaikataulun mukaan uusi yksikkö otettaisiin käyttöön elokuussa 2019, jolloin nykyisen Ounasrinteen ja Kiekerön päiväkotien toiminta päättyy. ALUSTAVA TOTEUTUSAIKATAULU, Ounasrinteen uusi päiväkoti 10 ryhmää 2016 2017 2018 2019 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 tarveselvitys hyväksytään hankintapäätös käyttöönotto kaavoitus tarveselvitys hankesuunnittelu hankinta rakentaminen muutto päiväkoti toiminnassa kerrostalokiinteistön käyttö päättyy sinisen talon vuokrasopimus päättyy kiekerön päiväkodin toiminta loppuu Kuvio 8. Uuden Ounasrinteen päiväkodin alustava toteutusaikataulu

Sivu 12/41 5.2 Pöykkölän päiväkoti Pöykkölään suunniteltu uudisrakennus sijoittuu Metsäruusun alueelle, jonka kaavoitus on meneillään (kuvio 9). Alustavien suunnitelmien mukaan Ranuantien ja Kemijoen itäpuolentien risteykseen tulee palvelukortteli, johon uusi päiväkoti sijoittuu. Kuvio 9. Metsäruusun alue Pöykkölän päiväkodin osalta on aikataulutusta alustavasti suunniteltu kuvion 10 mukaisesti. Aikataulutuksessa on huomioitu ne vaiheet, jotka tarvitaan kunnallisen päiväkodin rakentamiseen. Mikäli varhaiskasvatus päätetään toteuttaa yksityisenä, vastaa yrittäjä yksikön suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Tavoitteena on, että uusi päiväkoti on käytössä vuonna 2020, jolloin Pöykkölän päiväkodin nykyisestä kiinteistöstä luovutaan. ALUSTAVA TOTEUTUSAIKATAULU, Pöykkölän uusi päiväkoti 8 ryhmää 2016 2017 2018 2019 2020 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 tarveselvitys hyväksytään hankintapäätös käyttöönotto kaavoitus tarveselvitys hankesuunnittelu hankinta rakentaminen muutto päiväkoti toiminnassa vanhan koulukiinteistön käyttö päättyy Kuvio 10. Uuden Pöykkölän alueen päiväkodin alustava toteutusaikataulu

Sivu 13/41 6. VAIKUTUKSET 6.1 Taloudelliset vaikutukset 6.1.1 Rakentamisen taloudellisten vaikutusten arviointia yleisesti A) Arviointi rakentamiskustannusten vaikutuksesta lopulliseen investointikustannukseen: ESIMERKKI: päiväkodin laajuus on n. 1600 m2 Rakentamiskustannusten ollessa 1 800 /m2 muodostuu rakennuksen kokonaishinnaksi 2,86 M. Rakentamiskustannusten ollessa 2 000 /m2 muodostuu rakennuksen kokonaishinnaksi 3,18 M, Rakentamiskustannusten ollessa 2 500 /m2 muodostuu rakennuksen kokonaishinnaksi 3,97 M Rakentamiskustannusten ollessa 3 000 /m2 muodostuu rakennuksen kokonaishinnaksi 4,76 M B) Arviointi rakentamiskustannuksen vaikutuksesta pääomavuokran määrään: ESIMERKKI: päiväkodin laajuus on n. 1600 m2 Vasen pystyakseli: vuosivuokra yhteensä Oikea pystyakseli: neliöhinta Mikäli rakennus pystytään tuottamaan noin 1 800 /m2 on pääomavuokra vuodessa n. 135 000 Mikäli rakennus pystytään tuottamaan noin 2000 /m2 on pääomavuokra vuodessa n. 150 000. Mikäli rakennus pystytään tuottamaan noin 2500 /m2 on pääomavuokra vuodessa n. 190 000. Mikäli rakennus tuotettaan noin 3000 /m2 on pääomavuokra vuodessa n. 230 000. Hintaeroa yllä olevien halvimman (1800 /m2) ja kalleimman (3000 /m2) vaihtoehtojen välillä on siis 95 000 vuodessa. Neliöhintojen ero on 7,15 /m2 (1800 /m2) ja 11,92 /m2 (3000 /m2) ja eroa 4,77 /m2.

Sivu 14/41 C) Arviointi rakennuksen tilojen mitoituksen vaikutuksesta vuokran määrään: ESIMERKKI lapsikohtaisen tilojen mitoituksen vaikutuksesta vuokraan : Tilojen mitoituksella on ratkaiseva vaikutus siihen, kuinka kustannustehokas rakennuksesta lopulta tulee. Esimerkiksi 182 lapsen päiväkodissa tilojen mitoituksen ollessa 7 m2/lapsi vuokraksi muodostuisi noin 230 000 /vuosi. Mikäli mitoitus onkin 10m2/lapsi vuosivuokraksi muodostuu n. 330 000.

Sivu 15/41 6.1.2 Olemassa olevien tilakustannusten vertailua Pöykkölä-Ounasrinteen alueella 6.1.2.1 Nykytilanne Trellumin määrittelemät todelliset tilakustannukset tällä hetkellä: Ounasrinne, Ounasmetsä, Pöykkölä ja Kiekerö: Ounasrinteen päiväkodin tilakustannukset ovat tällä alueen korkeimmat kokonaishinnaltaan ja lapsikohtaisesti. Tilakustannuksia on mahdollista pienentää, mikäli alueelle rakennettaisiin uusi 10- ryhmäinen päiväkoti esimerkiksi vaihtoehtoisella toteuttamistavalla. Käyttäjän tilakustannusten osalta on mahdollista tuottaa palveluja nykyistä edullisemmin, mikäli toimintoja yhdistetään samaan kiinteistöön ja rakennus tuotetaan kustannustehokkaalla tavalla. Katajarannan koulu: Nykytilanne nykyisillä vuokrilla: Nykytilanteessa koulutoimi on vastannut rakennuksen vuokrakustannuksista n. 62 %:n osuudella, varhaiskasvatuspalvelut 17 %:n osuudella ja yksityinen noin 21 %:n osuudella. 6.1.2.2 Trellumin vuokran määritysten vaikutukset vuokriin Vuonna 2018 voimaan tulevien uusien Trellumin vuokranmäritysten vaikutus nykyisiin tilakustannuksiin Pöykkölän, Ounasmetsän ja Kiekerön päiväkotien osalta on esitetty alla olevassa taulukossa. Ounasrinteen päiväkodin osalta tilakustannukset eivät nouse määritysten pohjalta, sillä tilat ovat tilaelementtejä ja ulkopuolisilta vuokrattuja vuokratiloja: Tilakustannukset nousevat vuositasolla Pöykkölän päiväkodissa n. 28 000, Ounasmetsän päiväkodissa 8 000 ja Kiekerön päiväkodissa n. 120 000. Yhteensä tilakustannukset kasvavat 155 000 vuodessa edellä mainituissa päiväkodeissa.

Sivu 16/41 Katajarannan kiinteistön osalta tilakustannukset kasvavat noin 90 000. Jatkossa koulu ei tarvitse nykyistä määrää tiloja ja edellä mainitun johdosta tiloille on mietittävä muuta käyttöä. Kaupungin omaa toimintaa on Ounasmetsässä kolmen ryhmän verran. Jatkossa Ounasvaaran peruskoulun tarve Katajarannan koulun tilojen osalta vähenee (mm. Ounasrinteen monitoimitalo) ja koululta vapautuvat tilat on tarkoitus ottaa suurimmalta osin varhaiskasvatuksen käyttöön. Rakennuksessa toimii tällä hetkellä myös yksityinen päiväkoti. Katajarannan koulun huoneistoala on 2 685 hum. Koulun käyttöönotto on perusteltua, koska ylläpito- ja pääomakulut ovat lopulta joka tapauksessa kaupungin vastuulla. Tilojen tehokas käyttö on tässä tilanteessa perusteltua ja tarkoituksenmukaista. Tilat tulisi saada tehokkaaseen ja palvelutarvetta vastaavaan käyttöön. Tulevaisuudessa maksettavaksi tulee suurimmalta osin perusopetuspalvelujen varaamat tilat Katajarannalla. Trellumin laatima uusi vuokranmääritys nostaa tilakustannuksia Katajarannan koulurakennuksen osalta vuositasolla noin 90 000 /v. Vertailu Trellumin määrittelemiin vuokrien osalta Ounasmetsän päiväkodin ja Katajarannan koulujen osalta: Ounasmetsän nykyiset tilat: 426 m2, 19,38 /m2, vuokrahinta: 99 058 /vuosi Katajarannan koulun tilat: 2 685 m2, 12,87 /m2, vuokrahinta: 414 544 /vuosi Tilojen mitoituksen ollessa Katajarannan koululla Ounasmetsän nykyisiä tiloja vastaavat vuokrahinnaksi muodostuisi vuositalolla 65 791. Vuokrakustanus kolmen ryhmän osalta katajarannan koululla samalla mitoituksella olisi n 30 000 nykyistä Ounasmetsän päiväkodin tilakustannusta halvempaa. Ounasmetsän nykyisellä tilakustannuksella (99 058 /v) voisi ottaa Katajarannan koululta tiloja käyttöön yhteensä 641 neliön verran. Tällöin lisätilaa nykyiseen verrattuna voitaisiin ottaa käyttöön Ounasmetsän tilakustannusten kokonaishinnalla yhteensä 215 neliön verran. Johtopäätös: Katajarannan koulun tilat ovat neliöhinnaltaan jatkossa halvemmat, kuin Ounasmetsän päiväkodin tilat. Tilojen kokonaishinta samalla mitoituksella olisi Katajarannalla edullisempi. Ounasmetsän tilakustannuksia vastaavalla summalla voitaisiin ottaa jatkossa käyttöön Katajarannan koululta tiloja yhteensä 641 neliön edestä. Edellä mainitun lisäksi tulee huomioida, että on perusteltua ottaa koulukiinteistö tehokkaaseen käyttöön, koska tilakustannukset ovat kuitenkin lopulta kaupungin vastuulla. Tällöin on kokonaistaloudellisesti edullisempaa luopua joistain tiloista kokonaan kuin, että varattaisiin kaikki tilat oman toiminnan käyttöön ja pidettäisiin tiloja vajaakäytöllä.

Sivu 17/41 6.1.3 Palvelusetelivertailu Arvio palvelujen tuottamisen siirtämisen taloudellisista vaikutuksista verrattuna nykytilanteeseen: 6.1.3.1 Nykytilanne Vasen pystyakseli: Hintaero % nykytilanteeseen verrattuna Oikea pystyakseli: Euromääräinen säästöpotentiaali vuodessa verrattuna nykytilanteeseen Palvelusetelillä tuotettuna nykyiset toiminnot olisivat tuotettavissa noin -10 % nykyistä edullisemmin. Alueen päiväkotien osalta palvelusetelivaihtoehdon säästöpotentiaali nykytilanteeseen verrattuna olisi yhteensä - 10,8 % eli 0,54 M vuodessa. 6.1.3.2 Tilakustannusten muutosten vaikutus hintaan, vertailu palveluseteliin Kiekerön osalta tuleva vuokrantarkistus nostaisi palvelun tuottamisen jatkossa palveluseteliä kalliimmaksi. Nykyisellä vuokralla hintaero on oman toiminnan hyväksi on noin 80 000 eli ( 6,9 %) vuodessa ja Trellumin määrittelemällä vuokralla hintaero on + 40 000 eli +3,4 % nykytilanteeseen verrattuna. Pöykkölän päiväkodin osalta tilakustannukset nousevat noin 30 000 /v ja näin ollen ero palveluseteliin olisi 150 000 /v eli 13,5 % Ounasmetsän päiväkodin osalta tilakustannukset nousevat noin 8 000 /v ja näin ollen ero palveluseteliin olisi 130 000 /v eli 18,4 %. Ounasrinteen päiväkodin osalta tilakustannukset eivät nouse uuden vuokranmäärityksen yhteydessä, sillä tilat ovat tilaelementtejä ja ulkopuolisilta vuokrattuja vuokratiloja. Yhteensä ero palveluseteliin jatkossa uusien vuokramääritysten vuoksi olisi noin 0,7 M /v eli 14 %.

Sivu 18/41 6.1.4 Esitettyjen vaihtoehtojen taloudellisten vaikutusten vertailua 6.1.4.1 Alustavat tilaohjelmat ja vuokravaikutukset sekä olemassa olevien tilojen korjaaminen A) Laskennassa käytettyjen tietojen kattavuus ja rajoitteet: Tilaohjelma: Tilaliikelaitos on tehnyt kolme erilaista rakennusta koskevaa tilaohjelmaa. Hintataso ja kustannusindeksi on ilmoitettu tilaliikelaitoksen laatimissa tilaohjelmissa. Yleinen rakentamisen kustannustaso voi muuttua hankkeen edetessä. Muut rajoitteet: Tilaohjelmat koskevat rakennusta, mutta muiden erien osalta tarvittavia tietoja ei ole ollut laskennassa käytettävissä. Taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi ei ole ollut käytettävissä muun muassa kohteen sijainnista johtuvia tekijöitä, joilla voi olla kustannusvaikutuksia rakennusten lopulliseen hintaan (esim. rakennettavan kohteen maaperä, maanrakennustyöt, liittymät yms.) Kalustamisen osalta tietoja ei ole myöskään ollut käytettävissä. Edellä mainitun johdosta käyttötalousvaikutuksia on voitu arvioida ainoastaan rakennuksen osalta. Vuokralaskelmaa ei ole laadittu vuokraajan toimesta joten laskelmaa ei ole ollut käytettävissä. Käyttötalousvaikutuksista on tehty oma arvio kohdassa B esitetyillä tavalla. Laskentatulokset on esitetty kohdassa C. B) Laskentaoletukset käyttötalousvaikutusten osalta: Hankintameno: Uudishinta kohteen laajuuden mukaan Pääomavuokra: 7,5 % hankintamenosta Ylläpitovuokra: 5 /m2 C) Käyttötalousvaikutukset Laajuus: 6- ryhmäisen päiväkodin laajuus olisi tilaliikelaitoksen arvion mukaan 1 069 m2 8- ryhmäisen päiväkodin laajuus olisi tilaliikelaitoksen arvion mukaan 1 377 m2 10- ryhmäisen päiväkodin laajuus olisi tilaliikelaitoksen arvion mukaan 1 665 m2 Hankintameno: 6- ryhmäisen päiväkodin rakentamiskustannus olisi tilaliikelaitoksen arvion mukaan 3,3 M 8- ryhmäisen päiväkodin rakentamiskustannus olisi tilaliikelaitoksen arvion mukaan 4,1 M 10- ryhmäisen päiväkodin rakentamiskustannus olisi tilaliikelaitoksen arvion mukaan 4,8 M

Sivu 19/41 Rakentamiskustannuksen neliöhinta: 6- ryhmäisen päiväkodin rakentamisen neliöhinta tilaliikelaitoksen arvion mukaan on 3 066 /m2. 8- ryhmäisen päiväkodin rakentamisen neliöhinta tilaliikelaitoksen arvion mukaan on 2 965 /m2 10- ryhmäisen päiväkodin rakentamisen neliöhinta tilaliikelaitoksen arvion mukaan on 2 894 /m2 Pääomavuokran ( laskentaperuste 7,5% hankintamenosta) määrä vuodessa: 6- ryhmäisen päiväkodin pääomavuokran määrä vuodessa arvion mukaan olisi 245 850. 8- ryhmäisen päiväkodin pääomavuokran määrä vuodessa arvion mukaan olisi 306 225. 10- ryhmäisen päiväkodin pääomavuokran määrä vuodessa arvion mukaan olisi 361 425. Ylläpitovuokran ( laskentaperuste 5 /m2) määrä vuodessa: 6- ryhmäisen päiväkodin ylläpitovuokran määrä vuodessa arvion mukaan olisi 64 140. 8- ryhmäisen päiväkodin ylläpitovuokran määrä vuodessa arvion mukaan olisi 82 620. 10- ryhmäisen päiväkodin ylläpitovuokran määrä vuodessa arvion mukaan olisi 99 900. Kokonaisvuokran määrä vuodessa (ja neliöhinta): 6- ryhmäisen päiväkodin vuokran määrä vuodessa arvion mukaan olisi 309 990 (24,17 /m2). 8- ryhmäisen päiväkodin vuokran määrä vuodessa arvion mukaan olisi 388 845 (23,53 /m2). 10- ryhmäisen päiväkodin vuokran määrä vuodessa arvion mukaan olisi 461 325 (23,09 /m2). 6.1.4.2 Vertailu nykytilanteeseen Uudisrakennusten vuokravaikutukset: Nykyiset tilakustannukset eriteltynä:

Sivu 20/41 Uudisrakennusten tilakustannukset eriteltynä: Lapsikohtainen tilakustannus nykyisten tilojen osalta alimmillaan 1 794 /v ja korkeimmillaan 2 649 /v. Uudisrakennusten osalta tilakustannus lasta kohden on välillä 2 456 /v -2 750 /v. Tilakustannus nykyisten tilojen osalta ryhmäkohtaisesti on välillä 32 229 /v -46 060 /v. Uudisrakennusten osalta tilakustannus ryhmää kohden on välillä 46 133 /v - 51 665 /v. Korjausinvestointien käyttötalousvaikutukset: Kiekerön päiväkoti: Korjausinvestointi 1 300 000. Vanha vuokra 195 022 /v Korjausinvestointi: 97 500 /v Uusi vuokra: 292 522 Vuokran lisäys: 97 500 Ero palveluseteliin investoinnin johdosta: 133 493 /v 9,3 % Pöykkölän päiväkoti: Korjausinvestointi 1 300 000 Vanha vuokra 161 495 /v Korjausinvestointi: 97 500 /v Uusi vuokra: 258 996 /v Vuokran lisäys: 97 500 Ero palveluseteliin investoinnin johdosta: 248 552 /v 19,9 % Vanhojen kiinteistöjen korjaamisen, uudisrakennusten ja palvelusetelivaihtoehdon kustannusvertailut: OUNASRINNE JA KIEKERÖ: Kiekerön päiväkodin korjausinvestointien johdosta Kiekerön ja Ounasrinteen yhteenlaskettu lapsikohtainen tilakustannus olisi jatkossa 2 820 /lapsi/vuosi ja mitoitus 11,88 m2/lapsi. Mikäli toiminta siirrettäisiin uuteen 10 -ryhmäiseen päiväkotiin muodostuisi lapsikohtaiseksi tilahinnaksi 2 456 per vuosi ja tilojen mitoitus olisi 8,86 m2/lapsi nykyaikaisissa ja uusissa tiloissa. Ryhmäkohtainen vuosihinta olisi uudessa päiväkodissa 46 133 per ryhmä/vuosi. Kiekerön korjatuissa ja Ounasrinteen nykyisissä tiloissa ryhmähinta olisi jatkossa 53 320 euroa vuodessa. Palvelujen tuottaminen uudessa 10 -ryhmäisessä päiväkodissa olisi edullisempaa kuin palvelujen tuottaminen Kiekerön korjatuissa tiloissa ja Ounasrinteen päiväkodin nykyisissä tiloissa.

Sivu 21/41 Tilojen osalta vertailukelpoinen 10- ryhmäisen päiväkodin lapsikohtainen hinta olisi 364 /lapsi/vuosi edullisempaa kuin järjestää toiminta Kiekerön ja Ounasrinteen tiloissa. Vuositason säästö olisi noin 68 000 euroa huomioiden, että 10- ryhmäisessä päiväkodissa lasten lukumäärä on pienempi kuin nykyisissä Kiekerön ja Ounasrinteen päiväkodeissa yhteensä. Ryhmäkohtainen hintaero on 7 207 vuodessa 10 -ryhmäisen päiväkodin eduksi. Tällöin hintaeroksi muodostuisi 10- ryhmäisen päiväkodin osalta 72 000 vuodessa. Myös muiden kustannuserien osalta voitaisiin toimintaa keskittämällä löytää lisää säästöjä. Kiekerön päiväkodin tasearvo: n. 300 000 Kiekerön päiväkodin purkukustannukset: Arvio 200 000-400 000 Edullisin vaihtoehto olisi tuottaa palvelut palvelusetelillä: A) Verrattuna olemassa olevien rakennusten korjausinvestointiin ja tilojen jatkovuokraukseen Ounasrinteen säästöpotentiaali on 373 787 (19,3 %) vuodessa Kiekerön korjausinvestoinnin jälkeen Kiekerön säästöpotentiaali on 133 493 (9,3 %) vuodessa Tällöin toiminnasta saatava säästöpotentiaali olisi yhteensä: 507 280 euroa (15,4 %) vuodessa. B) Verrattuna uuteen 10- ryhmäiseen kunnalliseen yksikköön 10- ryhmäisen päiväkodin tuottaminen palvelusetelillä olisi vuositasolla 390 000 halvempaa (13,1 %) kuin järjestää vastaava toiminta 10- ryhmäisessä uusissa tiloissa kunnallisena toimintana. Tällöin toiminnasta saatava säästöpotentiaali olisi yhteensä: 390 000 euroa (13,1 %) vuodessa PÖYKKÖLÄ: Pöykkölän päiväkodin korjausinvestointien johdosta Pöykkölän päiväkodin tilakustannus olisi jatkossa 2 878 /lapsi/vuosi ja mitoitus 8,83 m2/lapsi. Mikäli toiminta siirrettäisiin uuteen 6 -ryhmäiseen päiväkotiin muodostuisi lapsikohtaiseksi tilahinnaksi 2 750 per vuosi ja tilojen mitoitus olisi 9,48 m2/lapsi nykyaikaisissa ja uusissa tiloissa. Ryhmäkohtainen vuosihinta olisi uudessa päiväkodissa 51 665 per ryhmä/vuosi. Pöykkölän korjatuissa tiloissa ryhmähinta olisi jatkossa 51 799 euroa vuodessa. Palvelujen tuottaminen jatkossa muodostuisi Pöykkölän päiväkodin osalta hieman edullisemmaksi kuin rakentaa uusi 6- ryhmäinen päiväkoti ja järjestää palvelut omana toimintana. Tilojen osalta vertailukelpoinen lapsikohtainen hinta olisi 128 /lapsi/vuosi per lapsi edullisempaa Pöykkölän korjatussa päiväkodissa kuin uudessa 6- ryhmäisessä päiväkodissa. Tällöin vuositason vertailukelpoinen hintaero olisi noin 15 000 euroa näiden kahden vaihtoehdon välillä huomioiden, että 6- ryhmäisessä päiväkodissa lasten lukumäärä on suurempi kuin nykyisissä Pöykkölän päiväkodissa. Ryhmäkohtainen hintaero on 134 vuodessa 6 -ryhmäisen päiväkodin eduksi. Tällöin hintaeroksi muodostuisi 10- ryhmäisen päiväkodin osalta 1000 vuodessa. Toimintoja keskittämällä voitaisiin löytää muita säästöjä.

Sivu 22/41 Pöykkölän päiväkodin tasearvo: n. 500 000 Pöykkölän päiväkodin purkukustannukset: Arvio 200 000 400 000. Edellä mainitun johdosta taloudellisesti edullisempaa olisi korjata nykyinen kiinteistö, kuin rakentaa uusi ja tehdä tarvittavat alaskirjaukset sekä maksaa purkukustannukset vanhasta kohteesta. Tontista voisi saada jonkin verran kiinteistöverotuloja (n. 20 000 vuodessa). Koska hintaeroa ei käytännössä näiden kahden vaihtoehdon välillä ole ja uudisrakennusvaihtoehdossa tulisi kertakuluja (tasearvon alaskirjaus ja purkukustannukset) n. 700 000 900 000 euroa. Tällöin kulujen kuoletusaika kiinteistöverotuloilla olisi 35 45 vuotta. Edullisin vaihtoehto olisi tuottaa palvelut palvelusetelillä: A) Verrattuna olemassa olevien rakennusten korjausinvestointiin ja tilojen jatkovuokraukseen Pöykkölän korjausinvestoinnin jälkeen Pöykölän päiväkodin säästöpotentiaali palvelusetelillä tuotettaessa olisi 248 552 (19,9 %) vuodessa. Tällöin toiminnasta saatava säästöpotentiaali olisi 248 552 euroa (19,9 %) vuodessa B) Verrattuna uuteen 6- ryhmäiseen kunnalliseen yksikköön 6- ryhmäisen päiväkodin tuottaminen palvelusetelillä olisi vuositasolla 297 000 halvempaa (19,1 %) kuin järjestää vastaava toiminta 6- ryhmäisessä uusissa tiloissa kunnallisena toimintana. Tällöin toiminnasta saatava säästöpotentiaali olisi yhteensä: 297 000 euroa (19,1 %) vuodessa OUNASMETSÄ: Edullisin vaihtoehto olisi tuottaa palvelut palvelusetelillä: Ounasmetsän säästöpotentiaali on 122 274 (17,3 %) vuodessa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Taloudellisin vaihtoehto kaikissa tapauksissa on tuottaa palvelut palvelusetelillä Oman toiminnan keskittäminen suurempiin yksiköihin mahdollistaa kustannustehokkaamman tavan toimia. Tilojen mitoituksella ja rakentamistavalla voidaan olennaisesti vaikuttaa lopputuotteen hintaan. VAIHTOEHTOJEN LOPULLINEN VERTAILU: VE X/ PALVELUJEN TUOTTAMINEN PALVELUSETELILLÄ Edullisin vaihtoehto olisi tuottaa kaikki alueen palvelut palvelusetelillä. Tällöin saavutettaisiin vähintään 0,7 miljoonan euron vuosisäästöt verrattuna nykytilanteeseen.

Sivu 23/41 Korjausinvestointien myötä palvelusetelin vuosisäästöt nousisivat 0,9 miljoonaan euroon vuodessa. Uudisinvestointeihin verrattuna vastaava säästösumma alueen kaikista palveluista olisi myös 0,9 miljoonaa euroa johtuen pitkälti siitä, että Ounasrinteen säästöpotentiaali on suurin. Tällöin kertakulujen (tasearvojen alaskirjaukset ja purkukustannukset) kuoletusaika palvelusetelistä saatavista säästöistä ja kiinteistöverotuloista olisi 2 3 vuotta, jonka jälkeen säästö olisi 0,7-0,9 miljoonaa euroa vuodessa. VE 0/ NYKYISET YKSIKÖT Palvelujen tuottaminen nykyisissä yksiöissä korjausinvestointien jälkeen nostaisi kustannuksia noin 0,2 miljoonaa euroa nykytilanteeseen verrattuna. Kaupungille ei tulisi kuitenkaan alaskirjaustappiota eikä mahdollisia purkukustannuksia rakennuksista. Mahdolliset kiinteistöverotulot ja vuokratulot menetettäisiin. Vaihtoehto on edellä mainituista syistä johtuen edullisempi kuin, että rakennettaisiin kaksi uutta omaa yksikköä. VE1/ KAUPUNGILLA 1 UUSI YKSIKKÖ Toimintojen yhdistäminen yhteen 10 -ryhmäiseen yksikköön toisi jonkin verran säästöjä vuositasolla verrattuna siihen, että olemassa olevat kiinteistöt korjattaisiin. Säästö verrattuna korjausinvestointeihin on 70 000-100 000 euroa vuodessa. Tämän lisäksi toisen yksikön laittaminen palvelusetelille toisi lisäsäästöjä 250 000 300 000 euroa vuodessa riippuen siitä korjattaisiinko Pöykkölän päiväkoti vai tehtäisiinkö alueelle oma uusi kunnallinen yksikkö. Mikäli ratkaisuna olisi uusi yksikkö Pöykkölään, niin maksettavaksi tulisivat tasearvon alaskirjaukset ja mahdolliset purkukustannukset. Vaihtoehto on edullisin esitetyistä vaihtoehdoista. Kiekerön ja Pöykkölän päiväkotien purkukustannukset ja tasearvon alaskirjaukset olisi kuoletettu ratkaisun myötä noin 4-5 vuodessa, jonka jälkeen vuosittaiset palvelut voitaisiin tuottaa jopa nykyistä kustannustasoa edullisemmin. VE 2/ KAUPUNGILLA 2 UUTTA YKSIKKÖÄ Vaihtoehto olisi kaupungille taloudellisesti epäedullisin. Kaupungin toimitilakustannukset kasvaisivat nykyisestä, toimintojen siirtäminen palvelusetelille ei toteutuisi ja siirrosta saatava säästö menetettäisiin. Lisäksi Pöykkölän uuden yksikön osalta toiminta olisi kalliimpaa kuin vanhan päiväkodin korjaaminen ja toiminnan järjestäminen vanhoissa tiloissa. Edellä mainitun lisäksi tulisi alas kirjattavaksi kahden kiinteistön tasearvot ja rakennusten purkaminen. Kertakulut olisivat tällöin 1,2-1,6 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotuotoilla (n. 30 000 ) kertakulujen takaisinmaksuaika olisi 39 46 vuotta riippuen siitä, millä hinnalla rakennusten purkaminen voitaisiin toteuttaa.

Sivu 24/41 Nykyisten tonttien hyödyntäminen ja alueen muu kehittäminen 2.1

Sivu 25/41

Sivu 26/41 Lähiliikuntapaikan rakentaminen ja liikunnan huomioiminen yksiköiden toiminnassa Ounasrinteen alueelle tarvitaan uusi lähiliikuntapaikka. Väestö ja lapsiperheiden määrä alueella on kasvanut viime vuosien aikana. Liikuntapaikoista ei ole kuitenkaan juurikaan huolehdittu eikä niitä ole uudistettu vastaamaan nykypäivän tarpeita. Suopungin ja Kiekerön kentät ovat ainoita kenttäalueita Ounasrinteen alueella ja niiden hoito ja kunnostusta ei ole toteutettu. Kentät ovat hiekkamursketta, kenttien varustelu on puutteellista sekä asianmukaiset pukeutumistilat puuttuvat. Koulu suorittaa tällä hetkellä Suopungin kentällä talviliikuntaan liittyviä tunteja. Ounasrinteelle muodostuva koulu ja varhaiskasvatuspalvelujen palvelukokonaisuus täydentyisi hyvin uudella lähiliikuntapaikalla, jossa huomioitaisiin peruskoulun ja varhaiskasvatuksen liikuntaan tarpeet. Alue voitaisiin rakentaa päiväkodin välittömään läheisyyteen palvelemaan koulun ja päiväkodin päiväkäyttöä. Alue voisi toimia myös alueen asukkaiden vapaa-ajan lähiliikuntapaikkana. Kenttäalueelle tarvittavat pukukoppitilat voitaisiin rakentaa päiväkotirakennuksen kanssa samaan aikaan, jolloin olisi mahdollista saada kustannussäästöjä rakentamisesta. Koululiikuntaa varten tarvitaan kentälle alla olevan mukainen varustelu: -Pukukoppitilat vessoineen -Tekonurmipintainen jalkapallokenttä maaleineen ja siirrettävine potkuseinineen -Kentän ympärille juoksurata -Yleisurheilun suorituspaikat (pituushyppy, korkeushyppy, kuulantyöntö) -Talvella pystytettävä kaukalo jääurheilulle maaleineen -Talvella juoksuradoille hiihtoladut -Kiinteitä kuntoilulaitteita Ulkoliikuntaa pyritään edistämään muun muassa Liikkuva kouluja Ilo kasvaa liikkuen -hankkeiden avulla. Hankkeiden tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten liikuntaa suositusten mukaiselle tasolle päivän aikana. Fyysisellä aktiivisuudella on suuri merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Rovaniemen kaupunki on mukana ilo kasvaa liikkuen -hankkeessa, joka on valtakunnallinen varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Hankkeen tavoitteena on kehittää lasten liikkumista/liikuttamista pienin askelin liikuntamyönteisen toimintakulttuurin luomiseksi varhaiskasvatukseen. Rovaniemen kaupunki on mukana liikkuva koulu hankkeessa, joka on yksi hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista. Liikkuva koulu hankkeen tavoitteena on luoda kouluihin liikunnallista toimintakulttuuria perinteisen liikunnan opetuksen lisäksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa valtionavustusta liikkuva koulu toimintaan. Toimenpiteisiin on varattu näille vuosille 2016-2018 yhteensä 21 miljoonaa euroa. Kehittämisavustusta voivat hakea kunnat ja yksityiset koulutuksen järjestäjät peruskouluihin kohdentuvaa toimintaan. Kehittämisavustuksilla tuetaan kuntia ja yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Lähiliikuntapaikan rakentamisen alustava kustannusarvio on noin 0,4 M, johon on mahdollista saada Opetusministeriön avustusta enintään 50 %. Näin ollen kaupungin maksettavaksi tulisivat alueen ylläpito ja pääomakulut. Pääomakulut (vapaa-aikatoimi) ovat avustuksesta riippuen 21 400-42 800 /v. Ylläpidon osalta kustannuslisäystä kokonaisuudessa ei tulisi, sillä poistuvien (Suopunki & Kiekerö) ylläpidosta voitaisiin uudistuksen yhteydessä luopua. Ylläpidon olisi mahdollista saada kustannushyötyjä yhdistelemällä kiinteistöjen ja kenttäalueiden kunnossapitoa.

Sivu 27/41 7. PÄÄTÖSESITYS Esitetään, että vaihtoehdoista valitaan 1-vaihtoehto, joka toteutetaan kahdessa vaiheessa. Kunnallista päiväkotitoimintaa järjestetään kahdessa päiväkodissa koulujen lähettyvillä. Ounasrinteelle rakennetaan uusi 10-ryhmäinen päiväkoti Ounasrinteen monitoimirakennuksen lähelle. Poropolulla toimintaa järjestetään 8-ryhmäisessä päiväkodissa, jossa on koko kaupunkia palvelevan vuoropäiväkodin lisäksi 3 päiväryhmää Ounasrinne-Pöykkölän alueen lapsia varten. Näin edesautetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välisen yhteistyön tekemistä ja mahdollistetaan paremmin lapsen eheän varhaiskasvatus- ja oppimispolun rakentuminen. 1. vaihe: Ounasrinne Ensimmäisessä vaiheessa käynnistetään Ounasrinteen uuden päiväkodin hankesuunnittelu. Hanke huomioidaan talousarvioissa 2018 ja 2019. 2. vaihe: Pöykkölä ja Ounasmetsä Vuoden 2018 talousarvion suunnitteluvaiheessa määritellään tuleva palvelusetelimäärä ja päätettään uuden Pöykkölän päiväkodin palvelujen tuottamisesta yksityisenä huomioiden kaupungin tarve ottaa Poropolun kiinteistö omaan käyttöön. Tällöin Päiväkoti Tiitiäiselle on osoitettava korvaavat tilat. Ounasmetsän päiväkoti ei täytä kolmiryhmäisenä varhaiskasvatuksen järjestämisen periaatteiden vaatimuksia ja sen siirtämistä palvelusetelille harkitaan tarpeen mukaisesti. Rovaniemi 20.2.2017 LIITTEET Liite 1 Kiekerön päiväkodin kortti Liite 2 Ounasrinteen päiväkodin kortti Liite 3 Pöykkölän päiväkodin kortti Liite 4 10-ryhmäisen päiväkodin tilaohjelma ja uudishinta Liite 5 6-ryhmäsen päiväkodin tilaohjelma ja uudishinta

LIITE 1

LIITE 2

LIITE 3

LIITE 4

LIITE 5