7. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä 1 / 31

Samankaltaiset tiedostot
5. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä

811120P Diskreetit rakenteet

LUKUJÄRJESTELMÄT. Kymmenjärjestelmä eli desimaalijärjestelmä. Binäärilukujärjestelmä

Lukujärjestelmät. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 9 Sivu 3 (26) Lukujärjestelmät ja lukujen esittäminen Fe

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 10 Sivu 1 (14) Lukujärjestelmämuunnokset. 2 s s

1 Lukujen jaollisuudesta

LUKUTEORIA johdantoa

Merkitse kertolasku potenssin avulla ja laske sen arvo.

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

Paavo Räisänen. Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut.

C = P Q S = P Q + P Q = P Q. Laskutoimitukset binaariluvuilla P -- Q = P + (-Q) (-Q) P Q C in. C out

Lukuteorian kertausta

Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut

1 Peruslaskuvalmiudet

3. Kongruenssit. 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi

2 j =

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena

Esitysmuotoa kutsutaan kantaluvun paikkamerkinnäksi, sillä merkinnässä jokainen numero liittyy sijaintinsa mukaan tiettyyn kantaluvun potenssiin.

811120P Diskreetit rakenteet

Kokonaisluvut. eivät ole kokonaislukuja!

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

Huom! (5 4 ) Luetaan viisi potenssiin neljä tai viisi neljänteen. 7.1 Potenssin määritelmä

Desimaaliluvut, mitä ne oikeastaan ovat?

VIII. Osa. Liitteet. Liitteet Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto

Palautteita. Tutoriaalit olivat vaikeat! Totta, tentti on onneksi helpompi

Seguinin lauta A: 11-19

ANSI/IEEE Std

y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

Anni Lampinen Eszter C. Neményi Anikó Wéber Hemu Lampinen. Matematiikkaa 3a. Yhteenlasku ja vähennyslasku sujuvaksi lukualueella

MITEN RATKAISEN POLYNOMIYHTÄLÖITÄ?

Valokuvien matematiikkaa

(d) 29 4 (mod 7) (e) ( ) 49 (mod 10) (f) (mod 9)

A-B, kun A < B 1 / 20

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

Latinalaiset neliöt ja taikaneliöt

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

PERUSKOULUSTA PITKÄLLE

(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen.

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA

Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus.

a k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

Tässä riisinjyvien määrät jokaisessa ruudussa on laskettava yhteen. Tällöin tuloksena on

1. a. Ratkaise yhtälö 8 x 5 4 x + 2 x+2 = 0 b. Määrää joku toisen asteen epäyhtälö, jonka ratkaisu on 2 x 1.

Digitaalitekniikan matematiikka Harjoitustehtäviä

2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)

Markov-ketjut pitkällä aikavälillä

Algoritmit C++ Kauko Kolehmainen

Talousmatematiikan perusteet: Luento 4. Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio

Yhden bitin tiedot. Binaariluvun arvon laskeminen. Koodin bittimäärä ja vaihtoehdot ? 1

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2

Lineaarialgebra II, MATH.1240 Matti laaksonen, Lassi Lilleberg

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

Kappale 20: Kantaluvut

Luento 6 Tiedon esitysmuodot. Tiedon esitys laitteistossa (3)

Luento 6 Tiedon esitysmuodot

17/20: Keittokirja IV

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

TEHTÄVIEN KUVAUKSET. 3. luokan opintopolku (Laskutaito-kirjasarja)

Jaollisuus kymmenjärjestelmässä

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

TEHTÄVIEN KUVAUKSET. 4. luokan opintopolku (Tuhattaituri-kirjasarja)

Salausmenetelmät LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) 3. Kongruenssit. à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä

Lukualueet Matemaattiset tieteet Oulun yliopisto 2017

Harjoitus 3 ( )

Algebra I, harjoitus 5,

2. Polynomien jakamisesta tekijöihin

Ratkaisut Summa on nolla, sillä luvut muodostavat vastalukuparit: ( 10) + 10 = 0, ( 9) + 9 = 0,...

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

Jäännösluokat. Alkupala Aiemmin on tullut sana jäännösluokka vastaan. Tarkastellaan

4 LUKUJONOT JA SUMMAT

Lukumäärän laskeminen 1/7 Sisältö ESITIEDOT:

Aiemmin opittu. Jakson tavoitteet. Ajankäyttö. Tutustu kirjaan!

Luento 6 Tiedon esitysmuodot. Lukujärjestelmät Kokonaisluvut Liukuluvut Merkit, merkkijonot Totuusarvot Kuvat, äänet, hajut(?)

Luento 6 Tiedon esitysmuodot

Luento 6 Tiedon esitysmuodot

Luento 6 Tiedon esitysmuodot. Tiedon esitys laitteistossa (3)

on Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään

n! k!(n k)! n = Binomikerroin voidaan laskea pelkästään yhteenlaskun avulla käyttäen allaolevia ns. palautuskaavoja.

811120P Diskreetit rakenteet

Kurssin loppuosassa tutustutaan matriiseihin ja niiden käyttöön yhtälöryhmien ratkaisemisessa.

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

811120P Diskreetit rakenteet

2. Eukleideen algoritmi

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Liite 1: Joukko-oppi

1 Numeroista lukuja 1.

1 Kertaus. Lineaarinen optimointitehtävä on muotoa:

} {{ } kertaa jotain

Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti.

Osa 1: Todennäköisyys ja sen laskusäännöt. Klassinen todennäköisyys ja kombinatoriikka

Matematiikan mestariluokka, syksy

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille. Ongelmanratkaisu. Isto Jokinen 2017

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 11 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Harjoitus 3 ( )

Kertausta: avaruuden R n vektoreiden pistetulo

811120P Diskreetit rakenteet

Transkriptio:

7. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä 1 / 31 Johdanto Lukujen esitykset eri lukujärjestelmissä Muunnokset lukujärjestelmien välillä Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä. 2 / 31 7.1. Muunnokset lukujärjestelmien välillä Jakoalgoritmi: Kunajabovat kokonaislukuja jab > 0, niin on olemassa sellaiset yksikäsitteiset kokonaisluvutr jaq, että a = qb+r, missä0 r < b Jakoalgoritmia käytetään luvun koodauksessa eri kantalukujen avulla. 3 / 31 1

Luku 10-järjestelmässä Tavallisesti käytetään 10-järjestelmän lukuja (10-kantaisia lukuja). Lukuaesitetään jonona r n r n 1...r 2 r 1 r 0, missär 0 ilmoittaa ykköset,r 1 kymmenet,r 2 sadat, jne. Tarvittaessa merkitään: (r n r n 1...r 2 r 1 r 0 ) 10. 4 / 31 Luku 10-järjestelmässä jatkoa 10-kantainen luku voidaan esittää myös summana: a = r n r n 1...r 2 r 1 r 0 = r n 10 n +r n 1 10 n 1 + +r 2 10 2 +r 1 10 1 +r 0 10 0 = (r n 10 n 1 +r n 1 10 n 2 + +r 2 10+r 1 )10+r 0 = q 0 10+r 0 Luvunanumeror 0 saadaan jakoalgoritmin mukaisesti jakamallaa10:llä ja poimimalla jakojäännösr 0 ykkösten esittäjäksi. r 1 löydetään samoin jakoalgoritmilla soveltamalla algoritmia lukuunr n r n 1...r 2 r 1 = q 0 jolloin saadaan q 0 = r n r n 1...r 2 r 1 = r n 10 n 1 +r n 1 10 n 2 + +r 2 10+r 1 = (r n 10 n 2 + +r 2 )10+r 1 = q 1 10+r 1 5 / 31 2

Luku 10-järjestelmässä jatkoa 2 Jatkamalla jakamista ja poimintaa, huomataan q i = (r n 10 n (i+2) + +r i+2 )10+r i+1 = q i+1 10+r i 1, kuni = 0,1,2,...,n 2. 6 / 31 Luku k-järjestelmässä Muut lukujärjestelmät Edelläkuvattua jakoalgoritmia voidaan käyttää myösk-kantaisten lukujen laskentaan (k kokonaisluku,k > 0). Kunaon 10-järjestelmän luku, niin sama lukuk-kantaisena (huom!k on 10-järjestelmän luku) on (d s d s 1...d 2 d 1 d 0 ) k missä a = d s k s +d s 1 k s 1 + +d 2 k 2 +d 1 k 1 +d 0 k 0 = (d s k s 1 +d s 1 k s 2 + +d 2 k+d 1 )k +d 0 = q 0 k+d 0 Vastaavasti kuin10-järjestelmän tapauksessak-järjestelmän luvun numerotd i saadaan jakoalgoritmin jakojäännöksistä kuten edellä 10-järjestelmän tapauksessa. 7 / 31 3

Esimerkki 7.1. Luku 54321 7 = (5 7 4 +4 7 3 +3 7 2 +2 7 1 +1) 10 = 13539 10. 8 / 31 k-järjestelmän numerot Koskak-järjestelmän luvun numerot saadaan jakoalgoritmin jakojäännöksistä, niin mahdollisia numeroita ovat 0,1,2,...,k 1. Josk = 2 (binääriluvut), niin mahdollisia numeroita ovat 0 ja 1 ja binääriluvut koostuvat 0:ien ja 1:en muodostamista jonoista; Josk = 3 : mahdollisia numeroita ovat 0,1 ja 2;... k = 10 : mahdollisia numeroita ovat 0,1,2,3,4,5,6,7,8 ja 9. 9 / 31 4

k-järjestelmän numerot jatkoa Kun 11 k 100, niin mukaan tulee (10-järjestelmän (laskut tapahtuvat 10-järjestelmässä)) kaksinumeroisia jakojäännöksiä. Kunk 101 niin jakojäännökset voivat olla kolme tai vielä useampia (10-järjestelmän) numeroita käsittäviä. Luvun merkitsemisen idea numerojonona on, että jokainen numero koostuu yhdestä merkistä ja niinpä, kun jakojäännökset ovat10,11,12,... näille on annettava uudet 1-merkkiset nimet. Tavallisesti merkitään 10 = A, 11 = B, 12 = C,... k = 12 : mahdollisia numeroita ovat 0,1,2,3,4,5,6,7,8, 9, A ja B. k = 16:mahdollisia numeroita ovat 0,1,2,3,4,5,6,7,8, 9, A, B, C, D, E ja F. 10 / 31 Esimerkki 7.2. Esimerkki 7.2. Muunna luku893 10 a)2- b)16-järjestelmän luvuksi. Ratk.... 11 / 31 5

Esimerkki 7.3. Esimerkki 7.3. Muunna luku(aab) 13 a)10- b)7-järjestelmän luvuksi. Ratk. a) Luku (AAB) 13 = A13 2 +A13 1 +B13 0 = 10 169+10 13+11 = 1831 = (1831) 10 12 / 31 Esimerkki jatkoa b)sama luku 7-järjestelmässä on (1831) 10 = d s 7 s +d s 1 7 s 1 + +d 2 7 2 +d 1 7 1 +d 0 7 0 Koska7 4 = 2401 1831, niin tarvitaan vain potenssit7 3,7 2,7 1 ja7 0, joten (1831) 10 = d 3 7 3 +d 2 7 2 +d 1 7 1 +d 0 1831 = 261,5714286 = 261+ 4 7 7 d 0 = 4 261 7 = 37,28571429 = 37+ 2 7 d 1 = 2 37 7 = 5,2857148286 = 5+ 2 7 d 2 = 2 5 7 = 0+ 5 7 d 3 = 5 (AAB) 13 = (1831) 10 = (5224) 7. 13 / 31 6

Binääri-, heksa - ja oktalukujen keskinäiset muunnokset 14 / 31 Binääri-, heksa - ja oktaluvut Binääri-, heksa- ja oktaluvut Yleensä muunnokset kahden lukujärjestelmän välillä tehdään10- järjestelmän kautta. Poikkeus: Heksaluvut eli16-järjestelmän luvut, oktaluvut eli8-järjestelmän luvut ja binääriluvut. Koska16 = 2 4, niin jokaista heksaluvun numeroa vastaa4numeroinen binääriluku. Esimerkiksi7 16 = (0111) 2. Koska8 = 2 3, niin jokaista oktaluvun numeroa3numeroinen binääriluku. Esimerkiksi7 8 = (111) 2. Silloin muunnokset näiden lukujoukkojen välillä voidaan tehdä suoraan muuntamalla jokainen luvun numero erikseen muuntotaulukoiden avulla. 15 / 31 Muuntotaulukot 16 / 31 7

Esimerkki 7.5. Muunna binääriluku11111001101010 a)oktaluvuksi b)heksaluvuksi. Ratk.... 17 / 31 Esimerkkejä Binäärilukuja käytetään lukujen esittämiseen tietokoneessa. Lukujen esitykset ovat pitkiä, joten okta- ja heksamuotoiset esitykset ovat helpompia käsitellä. Esimerkki 7.6. Muunna a)a7d 16 b)1753 8 binääriluvuksi. Ratk.... Esimerkki 7.7. Muunna oktaluku176522 8 heksaluvuksi. Ratk.... 18 / 31 8

7.2. Yhteenlasku eri lukujärjestelmissä 19 / 31 Yhteenlaskuesimerkki Yhteenlasku eri lukujärjestelmissä tehdään kuten10-järjestelmässä. Esimerkki 7.8. Laske a)1111 2 +100010 2 b)8ae 16 +EAE3 16. Ratk.... 20 / 31 7.3. Vähennyslasku ilman lainaamista 21 / 31 Lainaaminen vähennyslaskussa Vähennyslaskussa lainaamisen käyttö on ongelma. Hankalaa toteuttaa ohjelmallisesti, koska lainausketju voi olla pitkä. Vaatii vähennyslaskun lukujen sisältävien numeroiden edestakaista läpikäymistä. Voidaan tehdä ilman lainaamista. Vähennyslasku ilman lainaamista = Komplementin ottaminen. Komplementin ottamisen lisäksi käytetään yhteenlaskua. 22 / 31 9

Vähennyslasku ilman lainaamista 10-järjestelmässä OlkootAjaB kaksi4- numeroista, positiivisista10- järjestelmän lukua jaa > B. y = A B = A B +10000 10000 = A+[ B +9999+1] 10000, missäb = B +9999 on vähennyslasku ilman lainaamista. 23 / 31 Muuntotaulukko B = B +9999:n on luvunb:n9komplementti. Sen numerot voidaan määrätä numero numerolta kiinteän muuntotaulukon (komplementin oton) mukaisesti siten, ettäb:n numero 0 korvataan 9:llä 8 korvataan 1:llä 9 korvataan 0:llä 1 korvataan 8:lla 2 korvataan 7:llä. otetaan komplementti ja koska lainaamista ei tarvita, vähentäminen joka numeron kohdalla samanlaista. 24 / 31 10

10:n komplementti LukuB = B +1 = B +9999+1 = B +10000 onb:n 10:n komplementti. Koska A B = A+B 10000, niina+b = A B +10000. A+B käsittää4:nä viimeisenä numeronaan erotuksena B ja 10 000 lisäys aiheuttaa etuykkösen (, jonka 10 000:n vähentäminen poistaa). Jättämällä tämä etuykkönen huomiotta saadaana B luvustaa+b ilman lainausta. 25 / 31 Esimerkki 7.9. Olkoot A = 5002 ja B = 3493. Tavallinen tapa laskeaa B on seuraava: 4 9 9 12 \5 \0 \0 2 3 4 9 3 A B = 1 5 0 9 26 / 31 11

Esimerkki jatkoa A = 5002 ja B = 3493. Vähentäminen ilman lainaamista: A B = A+B +1 10000 9999 3493 6506 = B jab = B +1 = B +10000 = 6507 A+B = 5002+6507 = 11509 Ensimmäinen 1 katoaa vähennettäessä 10 000 ja niinpä vähennyslaskun tulos voidaan lukea suoraan jättämällä etuykkönen pois (kun A > B) ja saadaan : A B = 1509. 27 / 31 Vähennyslasku k-järjestelmässä Lukujärjestelmän kantalukuk. Luvutp-numeroisia (p = numeropaikkojen määrä). KunAjaB positiivisia jaa > B, missä lukub = B +k p onb:n k-komplementti. y = A B = A+( B +k p ) k p, NytB = B +1, missä lukub onb:nk 1komplementti, joka saadaan joko muunnostaulukoilla tai vähentämällä lukub p-numeroisesta luvusta, jonka jokaisella numeropaikalla on numerok 1. KäytännössäB muodostetaan laskemalla aluksib ja lisäämällä siihen luku1. 28 / 31 12

Vähennyslasku binääriluvuilla Binäärilukujen vähennyslasku: (A > B, A ja B positiivisia, A :ssa ja B :ssä p = 8 numeropaikkaa): MuodostetaanB:n 1:n komplementti B vaihtamallab:n numero 0 1:ksi jab:n numero 1 0:ksi (l. vähennetään B 8- numeroisesta luvusta 11111111). MuodostetaanB laskemallab +1(B onb:n 2:n komplementti). LasketaanA+B. Poistetaan etuykkönen. 29 / 31 Esimerkki 7.10. Suorita vähennyslasku00010110 2 00001101 2 ilman lainaamista. Ratk. OlkoonA = 00010110 2 jab = 00001101 2. Silloin on B = 11110010 jab = B +1 = 11110011 A+B = 00010110 +11110011 = 100001001 } {{ }. 8 numeroa A B = 00001001 2 tai lyhyesti1001 2 30 / 31 13

Esimerkki 7.11. Laske ilman lainaamista(2101) 4 (1222) 4. Ratk.... 31 / 31 14