OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012"

Transkriptio

1 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 6: Tiedon esittäminen tietokoneessa, osa 1 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al.

2 Luennon aiheet Bitit ja binäärilukujärjestelmä Boolen algebra Loogiset portit Tiedon esittäminen bittien avulla

3 Miten tietokone toimii? Hieman yksinkertaistaen, tietokone osaa Esittää tietoa nollien ja ykkösten kautta Tallentaa ykkösiä ja nollia muistiinsa Tehdä laskutoimituksia ykkösillä ja nollilla Siirrellä ykkösiä ja nollia paikasta toiseen Muodostaa yksinkertaisten toimintojen avulla uusia nollia ja ykkösiä Nollien ja ykkösten yksinkertaisia käsittelyjä yhdistämällä saadaan monimutkaisempia toimintoja Täten on mahdollista luoda esimerkiksi sujuvasti käytettävä tekstinkäsittelyohjelma Vaikuttaa ymmärtävän ja tallentavan tekstiä Oikeasti ymmärtää ja tallentaa vain nollia ja ykkösiä

4 Nollista ja ykkösistä Tietokoneiden toiminta perustuu pitkälti nollien ja ykkösten käsittelyyn Tutustutaan seuraavaksi nollia ja ykkösiä sivuaviin aiheisiin Bitti Binäärilukujärjestelmä Boolen algebra Loogiset portit... sitten tutustumme tutustumme tarkemmin tietokoneisiin

5 Bitti Bitti on binäärilukujärjestelmän luku, 0 tai 1 Bitti on pienin tiedon yksikkö tietokoneessa Bitin voi esittää tietokoneessa kaksitilaisten fysikaalisten systeemien tiloina, esimerkiksi: jännitetasojen avulla (johtimessa joko on sähköä tai ei ole) polttamalla jäljen CD-levyn pintaan magneettisuuden avulla Bitin arvo voidaan tulkita myös totuusarvona: 0 = epätosi (false) 1 = tosi (true) Boolen funktioiden (eli operaatioiden) avulla voidaan käsitellä bittien arvoja

6 Desimaalilukujärjestelmän pikakertaus 1976 Desimaalijärjestelmän kantaluku on 10

7 Desimaalilukujärjestelmän pikakertaus 10³ tuhannet 10² 10¹ sadat kymmenet 10 ykköset 1976 Desimaalijärjestelmän kantaluku on 10

8 Desimaalilukujärjestelmän pikakertaus 10³ tuhannet 10² 10¹ sadat kymmenet 10 ykköset 1976 Desimaalijärjestelmän kantaluku on 10 10³ * ² * ¹ * * 6

9 Desimaalilukujärjestelmän pikakertaus 10³ tuhannet 10² 10¹ sadat kymmenet 10 ykköset 1976 Desimaalijärjestelmän kantaluku on 10 10³ * ² * ¹ * * * * * * 6 = 1976

10 Desimaalilukujärjestelmän pikakertaus 10³ tuhannet 10² 10¹ sadat kymmenet 10 ykköset 1976 Desimaalijärjestelmän kantaluku on 10 10³ * ² * ¹ * * * * * * 6 = 1976 Jos desimaaliuvussa on 4 numeroa, niin silloin sillä voi ilmaista erilaista lukua: Suurin mahdollinen lukuarvo on 10-1.

11 Binäärilukujärjestelmä 1011 Binäärilukujärjestelmän kantaluku on 2

12 Binäärilukujärjestelmä 2² 2¹ 2³ Binäärilukujärjestelmän kantaluku on 2

13 Binäärilukujärjestelmä 2² 2¹ 2³ Binäärilukujärjestelmän kantaluku on 2 2³ * 1 + 2² * 0 + 2¹ * * 1

14 Binäärilukujärjestelmä 2² 2¹ 2³ Binäärilukujärjestelmän kantaluku on 2 2³ * 1 + 2² * 0 + 2¹ * * 1 8 * * * * 1 = 11 (d. lukuna)

15 Binäärilukujärjestelmä 2² 2¹ 2³ Binäärilukujärjestelmän kantaluku on 2 2³ * 1 + 2² * 0 + 2¹ * * 1 8 * * * * 1 = 11 (d. lukuna) Jos binaariluvussa on 4 numeroa, niin silloin sillä voi ilmaista erilaista lukua: Suurin lukuarvo on 2-1.

16 Binäärilukujen muuttaminen desimaaliluvuiksi Mitä on desimaalilukuna?

17 Binäärilukujen muuttaminen desimaaliluvuiksi Mitä on desimaalilukuna?

18 Binäärilukujen muuttaminen desimaaliluvuiksi Mitä on desimaalilukuna? *1 8*1 4*0 2*0 1*1

19 Binäärilukujen muuttaminen desimaaliluvuiksi Mitä on desimaalilukuna? *1 8*1 4*0 2*0 1* = 25

20 Binäärilukujen muuttaminen desimaaliluvuiksi Mitä on desimaalilukuna? *1 8*1 4*0 2*0 1* = 25 Esitä on desimaalilukuna

21 Binäärilukujen muuttaminen desimaaliluvuiksi Mitä on desimaalilukuna? *1 8*1 4*0 2*0 1* = 25 Esitä on desimaalilukuna =147 Esitä on desimaalilukuna

22 Binäärilukujen muuttaminen desimaaliluvuiksi Mitä on desimaalilukuna? *1 8*1 4*0 2*0 1* = 25 Esitä on desimaalilukuna =147 Esitä on desimaalilukuna =1033

23 Desimaaliluku binääriksi Muutetaan 74 binääriluvuksi 64 ok 1 (74-64=10) 32 ei 0 16 ei 0 8 ok 1 (10-8=2) 4 ei 0 2 ok 1 (2-2=0) 1 ei 0 = (BIN)

24 Bittien yhteenlasku = = = = 10 (2² * * 0 = 2)

25 Bittien yhteenlasku = = = = 10 (2² * * 0 = 2) ?

26 Bittien yhteenlasku = = = = 10 (2² * * 0 = 2) ?

27 Bittien yhteenlasku = = = = 10 (2² * * 0 = 2) ? = 10, joten 1 muistiin!

28 Bittien yhteenlasku = = = = 10 (2² * * 0 = 2) ?

29 Bittien yhteenlasku = = = = 10 (2² * * 0 = 2) ?

30 Bittien yhteenlaskuharjoitus Paljonko on binaarina ja desimaalina?

31 Bittien yhteenlaskuharjoitus Paljonko on binaarina ja desimaalina?

32 Bittien yhteenlaskuharjoitus Paljonko on binaarina ja desimaalina? *1 4*0 2*0 1* = 9

33 Boolen algebra (George Boole) Boolen algebra on laskentamalli, jolla voidaan käsitellä bittien arvoja Perusoperaatiot: JA, TAI sekä EI The NOT operation NOT 1 = 0 NOT 0 = 1

34 Loogiset portit Boolen operaatiot voidaan esittää loogisilla porteilla Yksittäinen looginen portti voidaan rakentaa muutamalla elektroniikan peruskomponentilla Laittamalla loogisia portteja tarpeeksi peräkkäin saadaan monimutkaisempia operaatioita ja piirejä Yksittäisen portin ulostulo määräytyy sen sisääntulosta

35 Loogiset portit - demonstraatio Itseopiskelua varten

36 Bitti, tavu, megatavu, gigatavu, teratavu, Bitti on pienin tiedon yksikkö tietokoneessa, ja se voi saada arvot 0 tai 1 Kahdeksan bittiä muodostaa tavun (byte) 1024 tavua on kilotavu 1024 kilotavua on megatavu 1024 megatavua on? Huomaa ero kertoimessa, 1kg = 1000g

37 Tiedon esittäminen bittien avulla Kaikki digitaalinen tieto esitetään bittijonoina Miten tiedetään, mitä vaikkapa bittijono esittää? Ei mistään: kyse on viime kädessä siitä, mitä on sovittu, että kyseinen bittijono esittää Voi olla esimerkiksi sovittu, että yllä oleva bittijono tulee tulkita tekstinä seuraavasti: Bittijonoa tulkitaan tavuina eli 8 bitin ryppäinä Tavun arvo muutetaan desimaaliluvuksi, ja sitä vastaava kirjain etsitään järjestysnumeron perusteella ASCII-taulukosta (American Standard Code for Information Interchange) Tiedosta pitää aina tietää se, miten se tulee tulkita

38 Tekstin esittäminen bittien avulla Tekstin esittäminen Kirjoitusmerkkejä on rajallinen määrä, joten voidaan sopia että tietty bittikuvio esittää tiettyä merkkiä. Yleisessä ASCII-järjestelmässä on 8 bittiä / merkki

39 Kuvan esittäminen bittien avulla Miten voidaan luoda bittijono, joka esittää seuraavaa 3x3 pikselin kuvaa? Ratkaisu #1: sovitaan, että kaikki kuvaformaatin kuvat ovat kooltaan 3x3 pikseliä, ja että kunkin pikselin väri merkitään yhtenä bittinä edeten vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas siten, että 0=musta ja 1=valkoinen

40 Kuvan esittäminen bittien avulla Miten voidaan luoda bittijono, joka esittää seuraavaa 3x3 pikselin kuvaa? Ratkaisu #1: sovitaan, että kaikki kuvaformaatin kuvat ovat kooltaan 3x3 pikseliä, ja että kunkin pikselin väri merkitään yhtenä bittinä edeten vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas siten, että 0=musta ja 1=valkoinen

41 Kuvan esittäminen bittien avulla Miten voidaan luoda bittijono, joka esittää seuraavaa 3x3 pikselin kuvaa? Ratkaisu #2: sovitaan, että ensimmäinen tavu kertoo leveyden, toinen korkeuden, ja kolmas tavu kunkin pikselin värin:

42 Kuvan esittäminen bittien avulla Miten voidaan luoda bittijono, joka esittää seuraavaa 3x3 pikselin kuvaa? Ratkaisu #2: sovitaan, että ensimmäinen tavu kertoo leveyden, toinen korkeuden, ja kolmas tavu kunkin pikselin värin:

43 Kuvan esittäminen bittien avulla Miten voidaan luoda bittijono, joka esittää seuraavaa 3x3 pikselin kuvaa? Ratkaisu #2: sovitaan, että ensimmäinen tavu kertoo leveyden, toinen korkeuden, ja kolmas tavu kunkin pikselin värin:

44 Heksadesimaaliluvut Pitkien bittijonojen esittäminen vie paperilla paljon tilaa Toisaalta aina ei ole järkevää muuttaa jonoa 10- järjestelmän luvuksikaan Tämän vuoksi luvut esitetään joskus heksadesimaalimuodossa, jossa lukujärjestelmän kantaluku on 16 Käytössä on tällöin numerot 0-9 ja kirjaimet A-F (koska numerot loppuivat kesken). Binaariluvun muuttaminen "heksaksi" on helppoa, koska yhtä heksadesimaalijärjestelmän numeroa vastaa tasan neljä bittiä

45 Binääri-, heksa- ja 10-järjestelmä Alla on taulukko, jossa luetellaan kaikki mahdolliset neljän bitin jonot, niiden heksaesitys ja vastaava kymmenjärjestelmän luku:

46 Binääriluku heksadesimaaliluvuksi Esimerkki =

47 Binääriluku heksadesimaaliluvuksi Esimerkki = = 5 E B 5 2 = 5EB52 (HEX)

48 Binääriluku heksadesimaaliluvuksi Esimerkki = = 5 E B 5 2 = 5EB52 (HEX) 4 (16 * ³ * ² * ¹ * * 2) = (DEC)

49 Värejä heksadesimaalien avulla Värit esitetään usein RGB-koodattuina XML-koodaus: risuaita + 3 heksadesimaalilukua väliltä #RRGGBB, esimerkiksi #50C882 Kuvalähde: ( )

50 Outo osoite... url-osoitteet eivät saa sisältää tiettyjä merkkejä Välilyönnit ovat eräs kielletty merkki url-osoitteisiin voi sisällyttää välilyönnin merkitsemällä sen ASCII-arvon heksadesimaalina prosenttimerkin perään

51 Outo osoite... url-osoitteet eivät saa sisältää tiettyjä merkkejä Välilyönnit ovat eräs kielletty merkki url-osoitteisiin voi sisällyttää välilyönnin merkitsemällä sen ASCII-arvon heksadesimaalina prosenttimerkin perään Mikä on välilyönnin ASCII-arvo? 2 0 (HEX)

52 Outo osoite... url-osoitteet eivät saa sisältää tiettyjä merkkejä Välilyönnit ovat eräs kielletty merkki url-osoitteisiin voi sisällyttää välilyönnin merkitsemällä sen ASCII-arvon heksadesimaalina prosenttimerkin perään Mikä on välilyönnin ASCII-arvo? 2 0 (HEX) 16 *0 = (DEC)

53 Outo osoite... url-osoitteet eivät saa sisältää tiettyjä merkkejä Välilyönnit ovat eräs kielletty merkki url-osoitteisiin voi sisällyttää välilyönnin merkitsemällä sen ASCII-arvon heksadesimaalina prosenttimerkin perään Mikä on välilyönnin ASCII-arvo? 2 0 (HEX) 16¹* *0 = 32 (DEC)

54 Luennon aiheet Bitit ja binäärilukujärjestelmä Boolen algebra Loogiset portit Heksadesimaaliluvut Tiedon esittäminen bittien avulla

Kappale 20: Kantaluvut

Kappale 20: Kantaluvut Kappale 20: Kantaluvut 20 Johdanto: Kantaluvut... 328 Kantalukujen syöttäminen ja muuntaminen... 329 Matemaattiset toiminnot Hex- ja Bin-luvuilla... 330 Bittien vertaileminen ja manipulointi... 331 Huom!

Lisätiedot

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Mikrotietokone Moderni tietokone Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Sen käyttötarkoitus on yleensä työnteko, kissavideoiden katselu internetistä tai pelien pelaaminen. Tietokoneen

Lisätiedot

Paavo Räisänen. Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut. www.ohjelmoimaan.net

Paavo Räisänen. Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut. www.ohjelmoimaan.net Paavo Räisänen Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta

Lisätiedot

Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut

Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut Paavo Räisänen Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut www.ohjelmoinaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta

Lisätiedot

LUKUJÄRJESTELMÄT. Kymmenjärjestelmä eli desimaalijärjestelmä. Binäärilukujärjestelmä

LUKUJÄRJESTELMÄT. Kymmenjärjestelmä eli desimaalijärjestelmä. Binäärilukujärjestelmä Ammatti-Instituutti Lukujärjestelmistä Sivu 1 (5) LUKUJÄRJESTELMÄT Kymmenjärjestelmä eli desimaalijärjestelmä Kymmenjärjestemä on meille se tutuin järjestelmä jonka tunnemme x Siinä on (10) kymmenen numeroa,

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 2. Lukujen esittäminen ja aritmetiikka 2.1 Kantajärjestelmät ja lukujen esittäminen Käytettävät lukujoukot: Luonnolliset luvut IN = {0,1,2,3,... } Positiiviset kokonaisluvut

Lisätiedot

Lukujärjestelmät. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 9 Sivu 3 (26) Lukujärjestelmät ja lukujen esittäminen Fe

Lukujärjestelmät. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 9 Sivu 3 (26) Lukujärjestelmät ja lukujen esittäminen Fe Digitaalitekniikan matematiikka Luku 9 Sivu 3 (26) Lukujärjestelmät ja lukujen esittäminen.9.2 Fe Lukujärjestelmät Kymmen- eli desimaalijärjestelmä: kantaluku perinteisesti käytetty ja tuttu numerot,,

Lisätiedot

SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA

SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA Digitaalitekniikan perusteita...2 Bitti (bit)...2 Tavu (bytes)...2 Sana (word)...2 Yksiköt...2 Binääri järjestelmän laskutapa...2 Esimerkki: Digikuvan siirron kestoaika...2

Lisätiedot

Ohjausjärjestelmien jatkokurssi. Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin

Ohjausjärjestelmien jatkokurssi. Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin Ohjausjärjestelmien jatkokurssi Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin http://www.techsoft.fi/oskillaattoripiirit.htm http://www.mol.fi/paikat/job.do?lang=fi&jobid=7852109&index=240&anchor=7852109 Yksiköt

Lisätiedot

VIII. Osa. Liitteet. Liitteet Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto

VIII. Osa. Liitteet. Liitteet Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto Osa VIII Liitteet Liitteet A B C Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto Osa VIII A. Liite Operaattoreiden suoritusjärjestys On tärkeää ymmärtää, että operaattoreilla on prioriteettinsa,

Lisätiedot

5. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä

5. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä 5. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä Lukujen esitykset eri lukujärjestelmissä Muunnokset lukujärjestelmien välillä Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä. 5.1. Muunnokset lukujärjestelmien välillä

Lisätiedot

ANSI/IEEE Std

ANSI/IEEE Std Digitaalitekniikan matematiikka Luku 9 Sivu 1 (26) Lukujärjestelmät ja lukujen esittäminen ANSI/IEEE Std 754-2008 0 1 0 1 1 0 0 0 B = Σ B i 2 i Digitaalitekniikan matematiikka Luku 9 Sivu 2 (26) Johdanto

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Harjoitustehtäviä

Digitaalitekniikan matematiikka Harjoitustehtäviä arjoitustehtäviä Sivu 6 6.3.2 e arjoitustehtäviä uku 3 ytkentäfunktiot ja perusporttipiirit 3. äytäväkytkin on järjestelmä jossa käytävän kummassakin päässä on kytkin ja käytävän keskellä lamppu. amppu

Lisätiedot

7. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä 1 / 31

7. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä 1 / 31 7. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä 1 / 31 Johdanto Lukujen esitykset eri lukujärjestelmissä Muunnokset lukujärjestelmien välillä Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä. 2 / 31 7.1. Muunnokset

Lisätiedot

Palautteita. Tutoriaalit olivat vaikeat! Totta, tentti on onneksi helpompi

Palautteita. Tutoriaalit olivat vaikeat! Totta, tentti on onneksi helpompi Palautteita Tutoriaalit olivat vaikeat! Totta, tentti on onneksi helpompi 504 Mitä range() tekee? range on funktio, joka palauttaa listan esim. a = range(5,10) Palauttaa listan [5,6,7,8,9] Siis nämä kolme

Lisätiedot

Tiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto

Tiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto Luento 6 (verkkoluento 6) Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto Monitavuinen tieto Ohjelman esitysmuoto Rakenteellinen tieto 1 Tiedon

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

13. Loogiset operaatiot 13.1

13. Loogiset operaatiot 13.1 13. Loogiset operaatiot 13.1 Sisällys Loogiset operaatiot AND, OR, XOR ja NOT. Operaatioiden ehdollisuus. Bittioperaatiot. Loogiset operaatiot ohjausrakenteissa. Loogiset operaatiot ja laskentajärjestys.

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

C = P Q S = P Q + P Q = P Q. Laskutoimitukset binaariluvuilla P -- Q = P + (-Q) (-Q) P Q C in. C out

C = P Q S = P Q + P Q = P Q. Laskutoimitukset binaariluvuilla P -- Q = P + (-Q) (-Q) P Q C in. C out Digitaalitekniikan matematiikka Luku ivu (2).9.2 Fe C = Aseta Aseta i i = n i > i i i Ei i < i i i Ei i i = Ei i i = i i -- On On On C in > < = CI CO C out -- = + (-) (-) = + = C + Digitaalitekniikan matematiikka

Lisätiedot

13. Loogiset operaatiot 13.1

13. Loogiset operaatiot 13.1 13. Loogiset operaatiot 13.1 Sisällys Loogiset operaatiot AND, OR, XOR ja NOT. Operaatioiden ehdollisuus. Bittioperaatiot. Loogiset operaatiot ohjausrakenteissa. Loogiset operaatiot ja laskentajärjestys.

Lisätiedot

Tiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto

Tiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto Luento 6 (verkkoluento 6) Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto Ohjelman esitysmuoto Rakenteellinen tieto 1 Tiedon tyypit Kommunikointi

Lisätiedot

Luento 6 Tiedon esitysmuodot

Luento 6 Tiedon esitysmuodot Luento 6 Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut Liukuluvut Merkit, merkkijonot Totuusarvot Kuvat, äänet, hajut(?) 1 Tiedon tyypit (3) Kommunikointi ihmisen kanssa kuva, ääni, merkit, Laitteiston

Lisätiedot

Luento 6 Tiedon esitysmuodot. Tiedon esitys laitteistossa (3)

Luento 6 Tiedon esitysmuodot. Tiedon esitys laitteistossa (3) Tietokoneen toiminta 3.4.24 Luento 6 Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut Liukuluvut Merkit, merkkijonot Totuusarvot Kuvat, äänet, hajut(?) Tiedon tyypit (3) Kommunikointi ihmisen kanssa

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

Luento 6 Tiedon esitysmuodot

Luento 6 Tiedon esitysmuodot Luento 6 Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut Liukuluvut Merkit, merkkijonot Totuusarvot Kuvat, äänet, hajut(?) 1 Tiedon tyypit (3) Kommunikointi ihmisen kanssa kuva, ääni, merkit, Laitteiston

Lisätiedot

Luento 6 Tiedon esitysmuodot

Luento 6 Tiedon esitysmuodot Luento 6 Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut Liukuluvut Merkit, merkkijonot Totuusarvot Kuvat, äänet, hajut(?) Tiedon esitys laitteistossa (2) Tietoa siirretään muistiväylää pitkin sanoina

Lisätiedot

Digitaalilaitteen signaalit

Digitaalilaitteen signaalit Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 3 (9) Digitaalilaitteen signaalit Digitaalilaitteeseen tai -piiriin tulee ja siitä lähtee digitaalisia signaaleita yksittäisen signaalin arvo on kunakin hetkenä

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?

Lisätiedot

Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010

Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 Tiedon esitys tietokoneessa Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 Luennon sisältö 1. Kurssin loppupuolen rakenne 2. Tiedon binääriluonne AD-muunnos 3.

Lisätiedot

Luento 6 Tiedon esitysmuodot. Tiedon esitys laitteistossa (3)

Luento 6 Tiedon esitysmuodot. Tiedon esitys laitteistossa (3) Tietokoneen toiminta, Kesä 22 4.8.22 Luento 6 Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut Liukuluvut Merkit, merkkijonot Totuusarvot Kuvat, äänet, hajut(?) Tiedon tyypit (3) Kommunikointi ihmisen

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia. Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka

Lisätiedot

Moduli 4: Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot

Moduli 4: Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot C! : Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot 15.3.2016 Agenda Pieni kertausharjoitus Moniulotteiset taulukot Esimerkki taulukoista Tauko (bittitehtävä) Binäärioperaatioista Esimerkki (vilkaistaan IP

Lisätiedot

Luento 6 Tiedon esitysmuodot. Lukujärjestelmät Kokonaisluvut Liukuluvut Merkit, merkkijonot Totuusarvot Kuvat, äänet, hajut(?)

Luento 6 Tiedon esitysmuodot. Lukujärjestelmät Kokonaisluvut Liukuluvut Merkit, merkkijonot Totuusarvot Kuvat, äänet, hajut(?) Luento 6 Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut Liukuluvut Merkit, merkkijonot Totuusarvot Kuvat, äänet, hajut(?) 1 Tiedon tyypit (3) Kommunikointi ihmisen kanssa kuva, ääni, merkit, Laitteiston

Lisätiedot

Python-ohjelmointi Harjoitus 2

Python-ohjelmointi Harjoitus 2 Python-ohjelmointi Harjoitus 2 TAVOITTEET Kerrataan tulostuskomento ja lukumuotoisen muuttujan muuttaminen merkkijonoksi. Opitaan jakojäännös eli modulus, vertailuoperaattorit, ehtorakenne jos, input-komento

Lisätiedot

ELEC-C3240 Elektroniikka 2 Digitaalielektroniikka Karnaugh n kartat ja esimerkkejä digitaalipiireistä

ELEC-C3240 Elektroniikka 2 Digitaalielektroniikka Karnaugh n kartat ja esimerkkejä digitaalipiireistä ELE-324 Elektroniikka 2 Digitaalielektroniikka Karnaugh n kartat ja esimerkkejä digitaalipiireistä Materiaalia otettu myös: https://www.allaboutcircuits.com/textbook/digital/chpt-8/introduction-to-karnaughmapping/

Lisätiedot

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten

Lisätiedot

Yhden bitin tiedot. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Täsmätehtävä Tehtävä 1. Luettele esimerkkejä yhden bitin tiedoista.

Yhden bitin tiedot. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Täsmätehtävä Tehtävä 1. Luettele esimerkkejä yhden bitin tiedoista. Digitaalitekniikan matematiikka Luku Täsmätehtävä Tehtävä Yhden bitin tiedot Luettele esimerkkejä yhden bitin tiedoista. Ovi auki - ovi kiinni Virta kulkee - virta ei kulje Lamppu palaa - lamppu ei pala

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 2: Tiedosto, hakemisto Tiedostojärjestelmä Kotihakemisto Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt

Lisätiedot

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) Toistaiseksi helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Vaikeaa eroavuudet Pythonin ja C:n

Lisätiedot

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) (Erittäin) helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Ei selvää että main funktion pitikin

Lisätiedot

Luento 6 Tiedon esitysmuodot. Tiedon esitys laitteistossa (4) Tiedon esitys (7) Suorittimen ymmärtämä tieto (9) Tietokoneen toiminta, K

Luento 6 Tiedon esitysmuodot. Tiedon esitys laitteistossa (4) Tiedon esitys (7) Suorittimen ymmärtämä tieto (9) Tietokoneen toiminta, K Luento 6 Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Luvut, merkit, merkkijonot, totuusarvot, oliot Kuvat, äänet, hajut(?) Ohjelmat 1 Tiedon tyypit Kommunikointi ihmisen kanssa kuva, ääni, merkit, Laitteiston

Lisätiedot

Tässä riisinjyvien määrät jokaisessa ruudussa on laskettava yhteen. Tällöin tuloksena on

Tässä riisinjyvien määrät jokaisessa ruudussa on laskettava yhteen. Tällöin tuloksena on 8. Luvut 8.1 Suuret luvut, summa ja kertoma Aloittakaamme shakkipelin keksimiseen liittyvällä tunnetulla tarinalla. Intian hallitsija innostui kovasti shakkipelistä, jonka yksi palatsin viisaista miehistä

Lisätiedot

Luku- ja merkkikoodit. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 12 Sivu 1 (15)

Luku- ja merkkikoodit. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 12 Sivu 1 (15) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 12 Sivu 1 (15) A = a = i i w i Digitaalitekniikan matematiikka Luku 12 Sivu 2 (15) Johdanto Tässä luvussa esitetään kymmenjärjestelmän lukujen eli BCD-lukujen esitystapoja

Lisätiedot

Yhden bitin tiedot. Binaariluvun arvon laskeminen. Koodin bittimäärä ja vaihtoehdot ? 1

Yhden bitin tiedot. Binaariluvun arvon laskeminen. Koodin bittimäärä ja vaihtoehdot ? 1 Luku Digitaalitekniikan matematiikka Täsmätehtävät.9. Fe Digitaalitekniikan matematiikka Täsmätehtävät.9. Fe Opetuskerta Sivu Luku Opetuskerta Sivu Yhden bitin tiedot Luettele esimerkkejä yhden bitin tiedoista.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 12.9.2018 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 12.9.2018 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 11.9.2019 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 11.9.2019 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 10 Sivu 1 (14) Lukujärjestelmämuunnokset. 2 s s

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 10 Sivu 1 (14) Lukujärjestelmämuunnokset. 2 s s Digitaalitekniikan matematiikka Luku 10 Sivu 1 (14) k 10 2 10 2 s 10 10 8 10 16 10 2 10 2 s 2 8 8 2 2 16 16 2 Digitaalitekniikan matematiikka Luku 10 Sivu 2 (14) Johdanto Tässä luvussa perustellaan, miksi

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 20.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 20.1.2010 1 / 40 Arvon pyytäminen käyttäjältä Käyttäjän antaman arvon voi lukea raw_input-käskyllä. Käskyn sulkujen

Lisätiedot

1. Yleistä asiaa tietoliikenneyhteyden toiminnasta.

1. Yleistä asiaa tietoliikenneyhteyden toiminnasta. TTSE Tietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki Aiheita viikolla 5. Yleistä asiaa tietoliikenneyhteyden toiminnasta.. Samaa asiaa englanniksi.. Binäärimatematiikan kertausta.. Kirjan lukuun.. Traffi

Lisätiedot

Jokainen kokonaisluku n voidaan esittää muodossa (missä d on positiivinen kok.luku) Tässä q ja r ovat kokonaislukuja ja 0 r < d.

Jokainen kokonaisluku n voidaan esittää muodossa (missä d on positiivinen kok.luku) Tässä q ja r ovat kokonaislukuja ja 0 r < d. Jakoyhtälö: Jokainen kokonaisluku n voidaan esittää muodossa (missä d on positiivinen kok.luku) n = d*q + r Tässä q ja r ovat kokonaislukuja ja 0 r < d. n = d * q + r number divisor quotient residue numero

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 21.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 21.1.2009 1 / 32 Tyypeistä Monissa muissa ohjelmointikielissä (esim. Java ja C) muuttujat on määriteltävä ennen

Lisätiedot

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 4 Tietokoneen sisäinen toiminta Edellisisää osioiss aon tarkasteltu tietokoneen kehittymistä ja sen

Lisätiedot

Luento 6 Tiedon esitysmuodot

Luento 6 Tiedon esitysmuodot Luento 6 Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Luvut, merkit, merkkijonot, totuusarvot, oliot Kuvat, äänet, hajut(?) Ohjelmat 1 Tiedon tyypit Kommunikointi ihmisen kanssa kuva, ääni, merkit, Laitteiston

Lisätiedot

Tietokoneen mysteeri bitit ja data

Tietokoneen mysteeri bitit ja data 01110111010110 11110101010101 00101011010011 01010111010101 01001010101010 10101010101010 Tietokoneen mysteeri bitit ja data Petteri Kaski Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto ICS-A1120 Ohjelmointi 2

Lisätiedot

Valokuvien matematiikkaa

Valokuvien matematiikkaa Valokuvien matematiikkaa Avainsanat: valokuva, pikseli, päättely Luokkataso: 3.-5. luokka, 6.-9. luokka, lukio, yliopisto Välineet: Kynä, tehtävämonisteet (liitteenä), mahdollisiin jatkotutkimuksiin tietokone

Lisätiedot

Tiedon tyypit Kommunikointi ihmisen kanssa. Luento 6 Tiedon esitysmuodot. Tiedon esitys laitteistossa (4) Suorittimen ymmärtämä tieto (9)

Tiedon tyypit Kommunikointi ihmisen kanssa. Luento 6 Tiedon esitysmuodot. Tiedon esitys laitteistossa (4) Suorittimen ymmärtämä tieto (9) Luento 6 Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut Liukuluvut Merkit, merkkijonot Totuusarvot Kuvat, äänet, hajut(?) Tiedon tyypit Kommunikointi ihmisen kanssa kuva, ääni, merkit, Laitteiston

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 14.9.2016 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.9.2016 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

Tietokoneen mysteeri bitit ja data

Tietokoneen mysteeri bitit ja data 01110111010110 11110101010101 00101011010011 01010111010101 01001010101010 10101010101010 Tietokoneen mysteeri bitit ja data Petteri Kaski Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto CS-A1120 Ohjelmointi 2 22.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 13.9.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 13.9.2017 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

Tietorakenteet, laskuharjoitus 7, ratkaisuja

Tietorakenteet, laskuharjoitus 7, ratkaisuja Tietorakenteet, laskuharjoitus, ratkaisuja. Seuraava kuvasarja näyttää B + -puun muutokset lisäysten jälkeen. Avaimet ja 5 mahtuvat lehtisolmuihin, joten niiden lisäys ei muuta puun rakennetta. Avain 9

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2009 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-kehitysympäristö Java-ohjelma ja luokka

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 1 (19) Kytkentäfunktiot ja perusporttipiirit

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 1 (19) Kytkentäfunktiot ja perusporttipiirit Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu (9) && Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 2 (9) Johdanto Tässä luvussa esitetään digitaalilaitteen signaalit ja digitaalipiirien perustyypit esitellään

Lisätiedot

Algoritmit 2. Luento 9 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 2. Luento 9 Ti Timo Männikkö Algoritmit 2 Luento 9 Ti 17.4.2018 Timo Männikkö Luento 9 Merkkitiedon tiivistäminen Huffmanin koodi LZW-menetelmä Taulukointi Editointietäisyys Algoritmit 2 Kevät 2018 Luento 9 Ti 17.4.2018 2/29 Merkkitiedon

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 25.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 25.1.2010 1 / 41 Valintakäsky if Tähänastiset ohjelmat ovat toimineen aina samalla tavalla. Usein ohjelman pitäisi

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet Juha Kortelainen Ari Vesanen Syksy 2018 Esipuhe Tämä moniste on pääosin Juha Kortelaisen laatima. Olen muuttanut algoritmien esitystavan ja tehnyt pieniä korjauksia. Ari Vesanen

Lisätiedot

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle

Lisätiedot

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi HELIA 1 (19) Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi Muistit... 2 Päämuisti (Primary storage)... 2 Apumuisti (Secondary storage)... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Looginen taso... 3 Fyysinen taso...

Lisätiedot

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: Johdanto ja lukujärjestelmät

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: Johdanto ja lukujärjestelmät BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: Johdanto ja lukujärjestelmät Laboratory of Control Engineering and Digital Systems Focus of research and education Energy efficient systems Renewable energy

Lisätiedot

Luento 6 Tiedon esitysmuodot

Luento 6 Tiedon esitysmuodot Luento 6 Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut Liukuluvut Merkit, merkkijonot Totuusarvot Kuvat, äänet, hajut(?) 1 Tiedon tyypit Kommunikointi ihmisen kanssa kuva, ääni, merkit, Laitteiston

Lisätiedot

Jakso 6 Tiedon esitysmuodot

Jakso 6 Tiedon esitysmuodot Jakso 6 Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut Liukuluvut Merkit, merkkijonot Totuusarvot Kuvat, äänet, hajut(?) Ohjelman esitysmuoto 1 Tiedon tyypit Kommunikointi ihmisen kanssa kuva, ääni,

Lisätiedot

Desimaaliluvut, mitä ne oikeastaan ovat?

Desimaaliluvut, mitä ne oikeastaan ovat? Desimaaliluvut, mitä ne oikeastaan ovat? Matti Lehtinen Desimaaliluvut ovat niin jokapäiväisiä ja niillä laskemiseen niin totuttu, ettei yleensä tule miettineeksi, mitä ne oikeastaan ovat. Joskus kauan

Lisätiedot

n! k!(n k)! n = Binomikerroin voidaan laskea pelkästään yhteenlaskun avulla käyttäen allaolevia ns. palautuskaavoja.

n! k!(n k)! n = Binomikerroin voidaan laskea pelkästään yhteenlaskun avulla käyttäen allaolevia ns. palautuskaavoja. IsoInt Tietokoneiden muisti koostuu yksittäisistä muistisanoista, jotka nykyaikaisissa koneissa ovat 64 bitin pituisia. Muistisanan koko asettaa teknisen rajoituksen sille, kuinka suuria lukuja tietokone

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet String-merkkijonoluokka 1 Ohjelmointikielten merkkijonot Merkkijonot ja niiden käsittely on välttämätöntä ohjelmoinnissa Valitettavasti ohjelmointikielten tekijät eivät tätä ole ottaneet

Lisätiedot

Algoritmit 2. Luento 6 To Timo Männikkö

Algoritmit 2. Luento 6 To Timo Männikkö Algoritmit 2 Luento 6 To 28.3.2019 Timo Männikkö Luento 6 B-puun operaatiot Nelipuu Trie-rakenteet Standarditrie Pakattu trie Algoritmit 2 Kevät 2019 Luento 6 To 28.3.2019 2/30 B-puu 40 60 80 130 90 100

Lisätiedot

Task list Submit code Submissions Messages Scoreboard View queue Edit contest

Task list Submit code Submissions Messages Scoreboard View queue Edit contest Code Submission Evaluation System Logged in: sharph Admin Logout Datatähti 2017 alku Contest start: 2016-10-03 00:00:00 Contest end: 2016-10-17 00:00:00 Task list Submit code Submissions Messages Scoreboard

Lisätiedot

Diskreetit rakenteet P 5 op

Diskreetit rakenteet P 5 op Diskreetit rakenteet 811120P 5 op Juha Kortelainen Ari Vesanen Syksy 2016 Esipuhe Tämä moniste on pääosin Juha Kortelaisen laatima. Olen muuttanut algoritmien esitystavan ja tehnyt pieniä korjauksia. Ari

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

Perustietotyypit ja laskutoimitukset

Perustietotyypit ja laskutoimitukset Perustietotyypit ja laskutoimitukset 2 Perustietotyypit ja laskutoimitukset Tässä luvussa käsittelemme C++:n perustietotyyppejä, varsinkin sellaisia kuin sinä mitä todennäköisemmin tulet käyttämään omissa

Lisätiedot

PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut Desimaaliluvut tai

PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut Desimaaliluvut tai PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut 1/2 yksi kahdesosaa (puoli) 2/3 kaksi kolmasosaa 3/4 kolme neljäsosaa 4/5 neljä viidesosaa 5/6 viisi kuudesosaa 6/7 kuusi seitsemäsosaa 7/8 seitsemän kahdeksasosaa 8/9 kahdeksan

Lisätiedot

HUOLTOMATEMATIIKKA 1, SISÄLTÖ TIEDOT JA ESIMERKIT:

HUOLTOMATEMATIIKKA 1, SISÄLTÖ TIEDOT JA ESIMERKIT: 1 HUOLTOMATEMATIIKKA 1, SISÄLTÖ 1) Laskujärjestys 2) Likiarvo ja pyöristäminen 3) Paperilla laskeminen, yhteen- ja vähennyslaskut sekä kerto- ja jakolaskut 4) Yksikkömuunnokset, kerrannaisyksiköt sekä

Lisätiedot

13. Hyvä ohjelmointitapa (osa 1) 13.1

13. Hyvä ohjelmointitapa (osa 1) 13.1 13. Hyvä ohjelmointitapa (osa 1) 13.1 Yleistä Ohjelman elinkaari ei tyypillisesti pääty sen toteuttamiseen tarvitaan ylläpitoa. Jotta koodin muuttaminen on mahdollista, on sen oltava myös muidenkin kuin

Lisätiedot

Seguinin lauta A: 11-19

Seguinin lauta A: 11-19 Lukujen syventäminen Kun lapsi ryhtyy montessorileikkikoulussa syventämään tietouttaan lukualueesta 1-1000, uutena montessorimateriaalina tulevat värihelmet. Värihelmet johdattavat lasta mm. laskutoimituksiin,

Lisätiedot

Latinalaiset neliöt ja taikaneliöt

Latinalaiset neliöt ja taikaneliöt Latinalaiset neliöt ja taikaneliöt LuK-tutkielma Aku-Petteri Niemi Matemaattisten tieteiden tutkinto-ohjelma Oulun yliopisto Kevät 2018 Sisältö Johdanto 2 1 Latinalaiset neliöt 3 1.1 Latinalainen neliö.........................

Lisätiedot

Yleisohje... 2 Peruslaskutoimitukset... 8 Tieteislaskutoimitukset... 10 Tilastolaskenta... 17

Yleisohje... 2 Peruslaskutoimitukset... 8 Tieteislaskutoimitukset... 10 Tilastolaskenta... 17 Tieteislaskin Yleisohje... 2 Virta... 2 Näppäimistö... 2 Näytön merkinnät... 3 Esitysmuodot... 3 Laskujärjestys... 5 Korjaaminen... 5 Tarkkuus ja kapasiteetti... 5 Ylivuoto- tai virhetilanteet... 8 Peruslaskutoimitukset...

Lisätiedot

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys Loogisia operaatioita - esimerkkejä Tänään on lämmin päivä ja perjantai Eilen satoi ja oli keskiviikko tai tänään on tiistai. On perjantai ja kello on yli 13 Ei ole tiistai tai ei sada. Ei pidä paikkaansa,

Lisätiedot

Ala-Härmän atk-sanomat

Ala-Härmän atk-sanomat Ala-Härmän atk-sanomat Tietokoneen toimintaperiaate Tietokone on elektroninen laite, joka suunniteltiin alun perin auttamaan ihmistä laajoissa tietojenkäsittelytehtävissä. Suurin hyöty tietokoneesta onkin

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on Rekursio Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on käyttää rekursiota: 1 (Alkuarvot) Ilmoitetaan funktion arvot

Lisätiedot

Rekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Rekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on Rekursio Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on käyttää rekursiota: Rekursio Funktio f : N R määritellään yleensä

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

File: C:\tmp\tmp\mch.txt 24.7.2001, 9:37:46. JUKKA LAAKKONEN, OH1NPK ORIKEDONKATU 16 FIN-20380 TURKU May 18, 1995

File: C:\tmp\tmp\mch.txt 24.7.2001, 9:37:46. JUKKA LAAKKONEN, OH1NPK ORIKEDONKATU 16 FIN-20380 TURKU May 18, 1995 RYYDLAB OHJE JUKKA LAAKKONEN, OH1NPK ORIKEDONKATU 16 FIN-20380 TURKU May 18, 1995 MOBIRA/SALORA KANAVALOGIIKAN ASENNUS JA OHJELMOINTI YLEISTÄ Kortti on suunniteltu käytettäväksi käyttölaitteen ja synteesin

Lisätiedot

TAULUKON TEKEMINEN. Sisällysluettelo

TAULUKON TEKEMINEN. Sisällysluettelo Excel 2013 Taulukon tekeminen Sisällysluettelo TAULUKON TEKEMINEN TAULUKON TEKEMINEN... 1 Tietotyypit... 1 Tiedon syöttäminen taulukkoon... 1 Kirjoitusvirheiden korjaaminen... 2 Alueen sisällön tyhjentäminen...

Lisätiedot

Kombinatorisen logiikan laitteet

Kombinatorisen logiikan laitteet Kombinatorisen logiikan laitteet Kombinatorinen logiikka tarkoittaa logiikkaa, jossa signaali kulkee suoraan sisääntuloista ulostuloon Sekventiaalisessa logiikassa myös aiemmat syötteet vaikuttavat ulostuloon

Lisätiedot