Riskinarviointi konsultin näkökulmasta Riskinarviointiseminaari 19.4.2012 Terhi Svanström, FCG 19.4.2012
Vuonna 2007 23.10.2007 PIMA-ohje seminaari Tilaajat ja viranomaiset toivoivat, että konsultit käyttäisivät suurin piirtein samanlaista tekstirunkoa riskinarvioissaan, (silloisessa) PIMA-ohjeessa liite 8 vastaukseksi tähän. Riskinarviointisuunnitelmat, tiivis vuoropuhelu viranomaisen kanssa heti alussa. Perusarviointi/tarkennettu arviointi, arviointitarpeen tunnistaminen; näiden oikeanlainen raportointi. (Kynnysarvon ja alemman ohjearvon väliset maat: millä nimellä kutsutaan, miten näiden kanssa toimitaan?)
Riskinarviointi, nykytilanne Riskinarviointien määrä ja merkitys on kasvanut 5 vuoden aikana todella paljon ja kasvaa edelleen Jokaisessa ympäristöteknisessä tutkimus-, kunnostussuunnittelu- tai kunnostusprojektissa on jossain vaiheessa jonkin asteista riskinarviointia. Riskinarviointien teko ei voi olla enää vain erikoisasiantuntijoiden harteilla. Riskinarvioinneilta osataan nykyään vaatia laatua. Hyvä riskinarviointi edellyttää kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, tietynlaisen ajatusprosessin hallintaa, aineiden fysikaalis-kemiallisen käyttäytymisen ymmärtämistä, (huolellista laskemista) ja johdonmukaista kirjallista esitystaitoa. Riskinarvioijalla olisi hyvä olla enemmän tai vähemmän hallussa kemia, fysiikka, toksikologia, ekotoksikologia, geologia ja hydrologia.
Haasteita Riskinarviointi ei ole helppoa. Oppia voi ainoastaan tekemällä ja oppimista on kaikilla vielä paljon, niin konsulteilla kuin tilaajilla ja viranomaisillakin. Mutta onneksi riittää vielä tekemistäkin Riskinarviointi ei ole kaavamaista tai rutiininomaista raportointia. Se on enemmän tai vähemmän elävä prosessi, joka hahmottuu tekijälleen tekemisen aikana. Työmäärän arvioiminen haastavaa. Myös yhden yhteisen tekstirungon luominen haastavaa/mahdotonta? Riskinarviointi on asiakokonaisuus, jota voisi loputtomasti pilkkoa pienempiin osiin ja tarkastella aina vaan tarkemmin jokaista toiseensa vaikuttavaa tekijää. Kukaan ei voi sanoa yksiselitteisesti mikä on riittävän hyvä, perusteellinen ja seikkaperäinen riskinarviointi.
Riskinarviointisuunnitelma? Hyvä ajatus. Tilaaja, konsultti ja viranomainen yhdessä sopii suuntaviivat, mitä kannattaa arvioida ja miten. Käytännössä riskinarviointisuunnitelmia lienee alkuinnostuksen jälkeen tehty hyvin vähän. Millä tasolla viranomainen voi ja haluaa oikeasti suunnitella riskinarviointia yhdessä konsultin ja tilaajan kanssa? Käytännöt vaihtelee tässäkin eri viranomaisten välillä.
Perusarviointi/tarkennettu arviointi + HYVÄT PUOLET On olemassa perusteet sille, ettei aina tarvitse ampua tykillä. On järkevää, että suurella työllä määritettyjä riskiperusteisia ohjearvoja on mahdollista käyttää soveltuvissa tapauksissa suoraan pilaantuneisuuden vertailuarvoina. Perusarvionteihin on valmius kaikilla ympäristöasiantuntijoilla. Jakaa konsulttiorganisaatiossa työtaakkaa. - MAHDOLLISIA ONGELMAKOHTIA Perusteiden toteutuminen on kuitenkin osattava arvioida jo ennen perusarviointiin ryhtymistä. Tämäkin arviointi pitää osata tehdä riskiperusteisesti. Jako perus- ja tarkentavaan arviointiin voi tulla myös jostain muusta syystä. Tähän projektiin ei ole rahaa käytettävissä kuin perusarvioinnin verran. Tämä kohde on poliittisesti tosi tärkeä, tehdään tähän oikein laaja tarkentava arviointi. Jako perus- ja tarkennettuun arvioon ei saisi olla esim. em. syistä joustamaton. o HUOMIOITA Erityisesti perusarviointi edellyttää riskinarviointiajattelua. Tarkennettu arviointi on täsmennystä perusarvioinnille. Raportissa ei ole tarpeen erotella perusarviointi- ja tarkennettu arviointi osia.
Perusarviointi/tarkennettu arviointi Nykyisessä PIMA-ohjeessa: Perusarviointi ei yksinään riitä pilaantuneisuuden arvioinnin perusteeksi, mikäli: Kohde sijaitsee tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella tai kohteen tai sen lähialueen pohjavettä käytetään talousvetenä, Kohteessa harjoitetaan ravintokasvien laajamittaista viljelyä tai muuta elintarviketuotantoa, Kohteessa sijaitsee päiväkoti tai leikkipuisto, Kohteella tai sen lähiympäristöllä on erityinen suojeluarvo (esim. luonnonsuojelualue tai alue, jolla on uhanalaisia kasveja tai eläimiä) Kohteessa on asuinrakennuksia ja maaperässä esiintyy merkittäviä määriä haihtuvia yhdisteitä, Kohteessa esiintyy haitta-aineita, joille ei ole esitetty kynnys- ja ohjearvoja tai Kohteen ympäristöolosuhteista, haitta-aineiden kokonaismääristä tai ominaisuuksista johtuen aineiden kulkeutuminen alueen ulkopuolelle voi olla merkittävää tai niiden vaikutukset voivat olla huomattavia jo ohjearvoja pienemmissä pitoisuuksissa.
Ohjearvojen ulkopuolella Perusarviointi ei yksinään riitä pilaantuneisuuden arvioinnin perusteeksi, mikäli kohteessa esiintyy haitta-aineita, joille ei ole esitetty kynnys- ja ohjearvoja. Tarkennettu arviointi. Kriittisten haitta-aineiden valinta? On haitallisia aineita käyttäytymisestä/toksisuudesta on tietoa hyvin vähän. Tai kirjallisuudesta löytyvien fys-kem arvojen vaihteluväli on lähinnä mielikuvituksellinen. Ei ole saatavilla luotettavia fys-kem parametreja, joilla voisi tehdä laskutoimituksia. Ohjeistusta/reunaehtoja/vähimmäisvaatimuksia tms myös ohjearvojen ulkopuolella tapahtuvalle riskinarvioinnille?
Kvantitatiivinen/kvalitatiivinen Oli aika jolloin laskennallisia tarkasteluja arvostettiin aika sokeastikin. Nykyään tiedostetaan, että laskentaohjelmia ja -kaavoja käyttää ihmiset (konsultit), joten laskennallisiin tarkasteluihin suhtaudutaan kriittisesti. On myös tilanteita, joihin laskenta ei sovellu. Tai joissa se antaa vain harhaanjohtavan kuvan. Sanallinen arviointi: miten riskin hyväksyttävyyttä mitataan? Asiantuntija-arvioina: ei todennäköistä / ei merkittävää / ei mahdollista / mahdollista mutta ei todennäköisesti merkittävää / vähäistä / ei riskiä / riski on hyväksyttävällä tasolla. Miten näitä arvioita arvioidaan ja vertaillaan? Asiantuntija-arvion voi aina myös torpata riittämättömästi perustelluksi. Tähän yhtenäistäviä suuntaviivoja/ ohjeistusta?
Nykyinen PIMA-ohje on monipuolinen ja hyvä opas ja uusi on varmasti vieläkin parempi. Kiitos.