PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

Samankaltaiset tiedostot
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

6. Yhteenvetoa kurssista

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Termodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

infoa tavoitteet E = p2 2m kr2 Klassisesti värähtelyn amplitudi määrää kokonaisenergian Klassisesti E = 1 2 mω2 A 2 E = 1 2 ka2 = 1 2 mω2 A 2

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Elastisuus: Siirtymä

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

Ekvipartitioteoreema. Entropia MB-jakaumassa. Entropia tilastollisessa mekaniikassa

Ekvipartitioteoreema

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Luento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit

Luento Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

3. Statistista mekaniikkaa

Entrooppiset voimat. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

3. Statistista mekaniikkaa

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

Palautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

Ohjeellinen pituus: 2 3 sivua. Vastaa joko tehtävään 2 tai 3

TILASTOLLISEN KVANTTIMEKANIIKAN PERUSTEITA (AH ) Mikrotilat (kertausta Kvanttimekaniikan kurssilta)

I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ

kertausta Boltzmannin jakauma infoa Ideaalikaasu kertausta Maxwellin ja Boltzmannin vauhtijakauma

3. Statistista mekaniikkaa

Suurkanoninen joukko

IX TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA ENTROPIA...208

T H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):

I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ... 2

Clausiuksen epäyhtälö

kertausta edellisestä seuraa, että todennäköisimmin systeemi löydetään sellaisesta mikrotilasta, jollaisia on

= 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6,

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

1 Clausiuksen epäyhtälö

PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

Suurkanoninen joukko

Lämpötila ja lämpö. 2.1 Terminen tasapaino

2. Termodynamiikan perusteet

KLASSISET TASAPAINOJOUKOT (AH 4.3, , 7.2) Yleisesti joukoista

1. Johdanto. FYSA241, kevät Tuomas Lappi kl Huone: FL249. Ei kiinteitä vastaanottoaikoja.

Statistinen fysiikka, osa A (FYSA241)

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

Fysiikan maailmankuva 2015 Luento 8. Aika ja ajan nuoli lisää pohdiskelua Termodynamiikka Miten aika ja termodynamiikka liittyvät toisiinsa?

Ch 19-1&2 Lämpö ja sisäenergia

3Työ. 3.1 Yleinen määritelmä

TASAPAINOJAKAUMAT KVANTTIMEKAANISISSA SYSTEEMEISSÄ (AH 5.4, 6.1, 6.4, 6.5) Mikrokanoninen joukko

Teddy 1. välikoe kevät 2008

Termodynamiikka. Fysiikka III Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

4. Termodynaamiset potentiaalit

kuonasula metallisula Avoin Suljettu Eristetty S / Korkealämpötilakemia Termodynamiikan peruskäsitteitä

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)

I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ... 2

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 /

Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

Luku 20. Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

TASAPAINOJAKAUMAT KVANTTIMEKAANISISSA SYSTEEMEISSÄ (AH 5.4, 6.1, 6.4, 6.5) Mikrokanoninen joukko

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

4. Termodynaamiset potentiaalit

Luento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

Integroimalla ja käyttämällä lopuksi tilanyhtälöä saadaan T ( ) ( ) H 5,0 10 J + 2,0 10 0,50 1,0 10 0,80 Pa m 70 kj

energian), systeemi on eristetty (engl. isolated). Tällöin sekä systeemiin siirtynyt

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

Miksi tarvitaan tilastollista fysiikkaa?

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

2 Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö (First Law of Thermodynamics)

4. Termodynaamiset potentiaalit

Transkriptio:

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Touko Herranen Luento 1: lämpötila, Boltzmannin jakauma Ke 22.2.2017 1

Richard Feynmanin miete If, in some cataclysm, all scientific knowledge were to be destroyed, and only one sentence passed on to the next generation of creatures, what statement would contain the most information in the fewest words? I believe it is the atomic hypothesis (or atomic fact, or whatever you wish to call it) that all things are made of atoms little particles that move around in perpetual motion, attracting each other when they are a little distance apart, but repelling upon being squeezed into one another. In that one sentence you will see an enormous amount of information about the world, if just a little imagination and thinking are applied. 2

Esimerkki: molekyylimoottorit YouTube: Kinesin protein walking on microtubule 3 Monimutkainen makromolekyyli, jonka toimintaa viime kädessä ohjaa termodynamiikka!

Aiheet tänään 1. Termodynamiikan peruskäsitteitä 2. Lämpötila 3. Makro- ja mikrotilat 4. Lämpötilan tilastollinen määritelmä 5. Boltzmannin jakauma 4

Osaamistavoitteet 1. Osaat omin sanoin määritellä käsitteet mikro- ja makrotila, erilaiset statistisen fysiikan ensemblet (joukot) 2. Osaat yllä olevista käsitteistä lähtien johtaa lämpötilan tilastollisen määritelmän sekä selittää mikä on termisen tasapainon ja systeemin makrotilan välinen suhde 3. Osaat esittää mikrotilan todennäköisyyden Boltzmann-jakauman avulla sekä laskea tätä käyttäen ensemble-keskiarvoja fysikaalisille suureille 5

Systeemi ja ympäristö Systeemi, tarkastelun alla oleva fysikaalinen kokonaisuus Systeemiä ympäröivä fysikaalinen kokonaisuus, joka voi vaikuttaa systeemin tilaan, muodostaa sen ympäristön 6 Systeemi + ympäristö = universumi

Erityyppisiä systeemejä Eristetty. Ei vuorovaikuta ympäristön kanssa (ei energian eikä hiukkasten vaihtoa) de Suljettu. Vaihtaa energiaa ympäristön kanssa, mutta ei hiukkasia. Erillisinä rajoituksina voidaan käyttää adiabaattista rajapintaa (ei lämmönsiirtoa) tai mekaanista työtä estävää rajapintaa. dn de Avoin. Vaihtaa sekä energiaa että hiukkasia ympäristön kanssa. 7

Termodynaaminen (tasapaino)tila Alussa systeemissä esiintyy makroskooppisesti havaittavia muutoksia (fysikaalisten suureiden gradienteista seuraavia virtauksia jne.) Kun systeemin annetaan kehittyä ajassa kyllin pitkään, se saavuttaa tilan, jossa ei enää esiinny makroskooppisesti havaittavia muutoksia ajassa. Tällöin se on saavuttanut termodynaamisen tasapainotilan. 8

Tilanmuuttujat V, p, T, N, U, S, μ,... Termodynaamisen tilaa karakterisoi joukko makroskooppisia, kokeellisesti havaittavia ja hyvin määriteltyjä suureita (esim. V, p, T, N,...) Tilan yksikäsitteiseen määrittelemiseen tarvitaan vain rajoitettu määrä näitä suureita, joita kutsutaan tilanmuuttujiksi Muut termodynaamista tilaa karakterisoivat suureet ovat tällöin tilanmuuttujien määräämiä tilanfunktioita 9 Muista: lämpö Q ja työ W eivät ole tilanfunktioita

Termodynaaminen prosessi Systeemin tilan muuttamista/muuttumista kutsutaan termodynaamiseksi prosessiksi Riippuen siitä, miten prosessi tapahtuu tilanmuuttujat ovat tai eivät ole hyvin määriteltyjä V 1, p 1, T 1,... 1 V 2, p 2, T 2,... 2 10

Tilanfunktioiden ominaisuuksia Koska tilanfunktio on tilan yksikäsitteisesti määrittelemä, sen muutos tilasta toiseen ei voi riippua valitusta prosessista (integroimistiestä), vaan ainoastaan prosessin alku- ja lopputiloista Tilanfunktion differentiaalin sanotaan tällöin olevan eksakti Epäeksaktin differentiaalin integraalin arvo vuorostaan riippuu integroimistiestä 11 Integroimistiestä käytetään usein yksinkertaisempaa nimitystä polku

Lämpötila 12

Pohdintaa Mikä on lämpötila? Mitä on lämpö? 13

Lämpötilaero ja lämpö Q T 1 T 2 (> T 1 ) T 1 Q T 2 (> T 1 ) T 3 T 3 14 Tämän me kaikki tiedämme: lämpö virtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään. Mutta miksi juuri näin? Energia kuitenkin säilyy prosessissa

Termodynamiikan 0. pääsääntö A 1) Jos B on A:n kanssa termisessä (* tasapainossa... B C 2)... ja C on A:n kanssa termisessä tasapainossa... 3) niin B on C:n kanssa termisessä tasapainossa *) systeemit vuorovaikuttavat, mutta eivät tee mekaanista työtä toisiinsa 15

Termodynamiikan 0. pääsääntö Tarkastellaan kahta yksinkertaista fluidia, joiden tilat vakio ainemäärällä määrittävät täysin niiden paine p ja tilavuus V p 0, V 0 kiinnitetty Kun systeemit asettuvat termiseen tasapainoon, tiettyä (valittua) p 1 :n arvoa vastaa tietty V 1 :n arvo Vaihdetaan nyt paineen arvoksi p 2. Termisessä tasapainossa tätä vastaa tietty tilavuuden arvo V 2 p 1, V 1 Kaikki (p,v)-parit, jotka ovat termisessä tasapainossa vertailusysteemin kanssa muodostavat tarkastellun systeemin isotermin 16

Esimerkki: ideaalikaasun isotermit Mikä tahansa isotermin pisteistä on termisessä tasapainossa valitun vertailusysteemin kanssa a Vaihtamalla vertailusysteemi voidaan tarkastellulle systeemille määrittää uusia isotermejä b c 17

Lämpötilan mittaus: esimerkkejä Tarkasteltavan systeemin ja lämpömittarin välinen lämpötilaero saa aikaan jonkin fysikaalisesti mitattavan muutoksen 18 Käytännössä kuitenkin huomaamme, että erityyppiset lämpömittarit eivät tarkalleen anna samoja lukemia miksi?

Muita lämpömittareita Pt 4 He:n kylläisen höyryn paine RuO 2 Sensorin resistanssi lämpötilan funktiona 19 Lämpötilaa heijastavan termometrisen suhteen ei välttämättä täydy käyttäytyä lineaarisesti lämpötilan funktiona

Kaasulämpömittari Manometrin oikeaa jalkaa liikutetaan niin, että kaasun tilavuus pysyy vakiona Kaasun paine saadaan elohopeapatsaan korkeudesta (hydrostaattinen paine) + periaatteessa tarkka (kaasu käyttäytyy kuin ideaalikaasu alhaisessa paineessa) 20 - epäkäytännöllinen, vaatii laitteiston huolellista mekaanista säätämistä

Veden kolmoispiste Nykyinen kansainvälinen lämpötilastandardi (1954) T tr = 273,16 K p tr = 0,61 kpa 21

Makro- ja mikrotilat 22

Systeemin tilan todennäköisyys Kaasumolekyylejä eristetyssä laatikossa kumpi kuvien konfiguraatioista on todennäköisempi? a) Oikea b) Molemmat yhtä todennäköisiä c) Vasen 23

Makrotila Systeemin makroskooppinen (termodynaaminen) tila Kokeellisesti määritettävät ominaisuudet: T, p, V, N, ρ,... Ei riipu siitä, millä teorian tasolla kuvaamme mikrorakenteen (klassisessa termodynamiikassa ei itse asiassa käytetä mitään mikrotason kuvausta aineesta!) Voi olla myös epätasapainotila! (Tämä on statistisen fysiikan vahvuus; klassinen termodynamiikkahan käsittelee vain tasapainotiloja) 24

Mikrotila Systeemin tarkka mikroskooppinen kuvaus Valitun mikrotason kuvauksen kaikki parametrit Yleisesti tiettyä makrotilaa vastaa suunnaton määrä erilaisia mikrotiloja 25

Eristetyn systeemin tasapainotila Systeemin tasapainotila on se makrotila, joka on kaikkien mahdollisten makrotilojen joukosta (vieläpä ylivoimaisesti) todennäköisin Kolme oletusta 1. Kukin mikrotila on yhtä todennäköinen 2. Systeemin mikrotilat vaihtuvat jatkuvasti 3. Systeemi käy läpi kaikki mikrotilat ja on yhtä kauan aikaa jokaisessa niistä (ergodinen hypoteesi) 26

Harjoitus: mikrotilat... 1. Ideaalikaasua säiliössä, N, V ja T vakioita 2. Hiukkasia eri energiatiloilla E i, systeemi vakiolämpötilassa Tarkastellaan yllä olevia systeemejä Mikä on systeemin yksi mikrotila? Mikä on systeemin yksi makrotila? (Mitä erilaisia makrotiloja on?) Minkälainen (kvalitatiivisesti) on systeemin tasapainotila? 27

Ensemble (joukko) Niiden mikrotilojen joukko, jotka vastaavat tiettyä makrotilaa Gibbs: Termodynaamiset, makrotilan ominaisuudet ensemble-keskiarvoja Esimerkiksi sisäenergia: Entä aikakeskiarvo (oikea mittaus?) Ergodisen hypoteesin mukaan jonkin makroskooppisen ominaisuuden mitattu aikakeskiarvo lähenee ensemble-keskiarvoa mittausaikavälin kasvaessa. Käytännössä kuitenkin ajan ei yleensä täydy olla kovin pitkä, jotta mittaustulos on kyllin tarkka (vrt. paineen tai lämpötilan mittaus) J. Willard Gibbs 28

Erilaisia ensemblejä Mikrokanoninen, kuvaa eristettyä systeemiä NVE-ensemble de T 0 Kanoninen, systeemi termisessä tasapainossa lämpövarannon kanssa NVT-ensemble dn de T 0 Suurkanoninen, systeemi termisessä ja kemiallisessa tasapainossa lämpövarannon kanssa μvt-ensemble 29

Lämpötilan tilastollinen määritelmä 30

Terminen tasapaino Ympäristön (1) ja systeemin (2) mikrotilojen kokonaismäärä Maksimoimalla Ω(E) saadaan tasapainoehdoksi 31

Tilastollinen määritelmä Määritellään Valitaan Lämpötila vastaa näin ideaalikaasulain absoluuttista lämpötilaa (K) Harjoitus: mitä oheinen tasapainoehto tarkoittaa? 32

Boltzmannin jakauma 33

Mikrotilan todennäköisyys Eristetyn systeemin (1+2) mikrotilojen määrä Kunkin systeemin 2 mikrotilan todennäköisyys 1 lämpövaranto 2 Taylorin sarjasta 34

Boltzmannin jakauma Boltzmannin tekijä Yhdelle systeemin 2 mikrotilalle E 2 = ε Normitetaan kaikkien mikrotilojen avulla partitiofunktio Z Harjoitus: Mitä kaikkia oletuksia Boltzmannin jakauman taustalla on? 35

Esimerkki Maxwellin ja Boltzmannin vauhtijakauma ideaalikaasulle 36