TOIMIELINTEN LAUSUNNOT EHDOTUKSESTA SIPOON KUNNAN HYVIN- VOINTIKERTOMUKSEKSI 2013 2016 JA HYVINVOINTITYÖRYHMÄN VASTINEET FÖRTROENDEORGANENS UTLÅTANDEN OM FÖRSLAGET TILL VÄLFÄRDS- BERÄTTELSE FÖR SIBBO KOMMUN 2013 2016 OCH VÄLFÄRDSARBETS- GRUPPENS BEMÖTANDEN Maankäyttöjaosto Markanvändningssektionen 16.3.2016 32 Hyvinvointikertomus on laadittu hyvässä yhteistyössä eri osastojen kanssa. Siinä on huomioitu kunnan strategia ja olemassa olevat ohjelmat. Kehitys- ja kaavoituskeskus on ollut mukana laatimassa kertomusta. Hyvinvointia on tarkasteltu myös maankäytön, elinkeinojen, asumisen ja liikenteen näkökulmista ja ko. asiat tulevat hyvin esiin kertomuksesta. Maankäyttöjaosto katsoo, että raportti on hyvin laadittu eikä jaostolla ole huomautettavaa raporttiin. -- Nuorisovaltuusto Ungdomsfullmäktige 2.3.2016 17 Nuorisovaltuusto tutustui hyvinvointikertomukseen. Nuorisovaltuuston mielestä siinä on arvokasta tietoa mutta toivoo kuitenkin että kertomukseen tehtäisiin muutamia lisäyksiä. Lisäystoivomukset: Sivu 34, 3.2.1 Osallisuus ja vaikuttaminen Nuorten osallisuutta on pyritty lisäämään nuorisovaltuuston kautta. Sipoossa on toiminut nuorisovaltuusto vuodesta 2001. Nuorisovaltuuston edustajalla on puheoikeus kunnanvaltuuston kokouksissa sekä osallistumis- ja puheoikeus sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, teknisessä valiokunnassa, sivistysvaliokunnassa, sivistysvaliokunnan suomenkielisessä koulutusjaostossa, sivistysvaliokunnan ruotsinkielisessä koulutusjaostossa ja vapaaajanjaostossa. Sivu 69 Taulukko 5. Sipoon asettamat hyvinvointikärjet ja osastojen toimenpiteet kärkien saavuttamiseksi / Sivistyksen laatikkoihin Hyvinvointikärki 1. Ihmiset yhteisöllisyys osallisuus, vuorovaikutus, yhteistyö ja vaikuttamismahdollisuudet: Nuorisovaltuusto ja nuorisotilojen talotoimikunnat. 1
Hyvinvointikärki 5. Ympäristö, viihtyvyys, turvallisuus ja luonto Taajamiin tulisi saada lisää roskiksia ja kohtaamispaikkoja esim. puistonpenkkejä/ grillikatoksia kaikenikäisille. Nuorisovaltuusto on nuorten tärkeä osallisuuskanava. Nuorisovaltuuston toiminta lisätään tekstiin. Rakennus- ja ympäristövaliokunta Byggnads- och miljöutskottet 17.2.2016 16 Turvalliseen, terveelliseen ja laadukkaaseen asuinympäristöön liittyvät seikat muodostavat keskeisen osan sipoolaisten hyvinvoinnista. Tämän vuoksi on tärkeää, että kuntalaisten terveyden, toimeentulon ja kuntalaisten palvelujen ohella hyvinvointikertomuksessa käsitellään myös toimivan yhdyskuntarakenteen ja hyvän asuinympäristön merkitystä hyvinvointiin. Muun muassa investointien hallinta, infra- ja toimitilarakentaminen sekä laadukkaat viranomaispalvelut edistävät näitä tavoitteita. On myös tärkeää, että hyvinvointikertomus on linjassa muiden kunnan suunnitelmien ja strategioiden kanssa tämä edistää hyvinvointikertomuksen toimeenpanoa. Hyvinvointikertomusta on valmisteltu poikkihallinnollisessa hyvinvointityöryhmässä. Tämä on tärkeää, jotta kertomuksesta saadaan kattava ja tavoitetasosta yhteinen. Sipoon hyvinvointikertomus on hyvin valmisteltu ja kattaa valiokunnan mielestä olennaisimmat sen vastuualueelle kuuluvat aihealueet tarjoten siten hyvän pohjan tulevien vuosien hyvinvointikertomustyölle. Valiokunnalla ei ole huomautettavaa tai korjattavaa Sipoon hyvinvointikertomukseen. -- Sosiaali- ja terveysvaliokunta Social- och hälsovårdsutskottet 29.2.2016 5 Ei huomautuksia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta merkitsi hyvinvointikertomuksen tiedoksi ja päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyvinvointikertomuksen hyväksymistä. Social- och hälsovårdsutskottet antecknade välfärdsberättelsen för kännedom och beslöt föreslå för styrelsen och vidare för fullmäktige att välfärdsberättelsen godkänns. 2
-- Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 15 Hyvinvointikertomuksen luvussa 3.2.2 Elämänlaatu, turvallisuus sekä terveys ja toimintakyky todetaan ystävyyssuhteiden kehittyneen Sipoon kunnassa myönteiseen suuntaan sekä toisaalta vanhemmuuden puutteiden kokemuksen olevan kunnassa muuta maata korkeammalla tasolla. Samoin terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus on Sipoossa merkittävästi korkeampi kuin maassa keskimäärin. Suomenkielinen koulutusjaosto pitää tärkeänä, että syitä näille kehityskuluille analysoitaisiin tarkemmin. Vanhemmuuden puutteiden kokemuksen sekä keskinkertaiseksi tai huonoksi koetun terveydentilan osalta. Suomenkielinen koulutusjaosto katsoo oleelliseksi pohtia sitä, mitä kehityskulkuja tilanteen taustalla on ja kuinka niihin voidaan kunnassa konkreettisesti puuttua. Hyvinvointikertomuksen tulevaisuuden ja strategisen hyödynnettävyyden osalta Suomenkielinen koulutusjaosto katsoo, että tämän kertomuksen laatimiselle tulisi asettaa selkeät yhteismitalliset arviointi- ja esitystapakriteerit, joiden pohjalta Sipoon kunnan tilannetta ja sen muutosta suuntaan tai toiseen voidaan luotettavasti analysoida. Tämä on edellytys sille, että kertomuksen pohjalta on mahdollista suunnitella tulevia konkreettisia kehittämistoimia. Huomioidaan seuraavan hyvinvointikertomuksen laadinnan yhteydessä. Svenska utbildningssektionen 15.3.2016 I kapitel 3.2.2 i välfärdsberättelsen Livskvalitet, trygghet samt hälsa och funktionsförmåga konstateras å ena sidan att vänskapsförhållandena i Sibbo kommun har utvecklats i en positiv riktning och å andra sidan att bristerna som barn upplever av föräldraskapet är högre i Sibbo än på andra håll i landet. Likaså är andelen personer som upplever sitt hälsotillstånd som medelmåttigt eller dåligt betydligt större i Sibbo än i landet i genomsnitt. Svenska utbildningssektionen anser det viktigt att orsakerna bakom denna utveckling analyseras noggrannare. Då föräldraskapet upplevs som bristfälligt och hälsotillståndet som medelmåttigt eller dåligt anser svenska utbildningssektionen att det är viktigt att fundera över vad som ligger bakom denna utveckling och hur man på ett konkret sätt kan ingripa i detta i kommunen. Då det gäller välfärdsberättelsens framtid och hur berättelsen kan utnyttjas strategiskt anser svenska utbildningssektionen att man borde ställa tydliga och jämförbara kriterier för utvärdering och presentation så att situationen i Sibbo kommun och ändringarna som sker i 3
någondera riktningen kan analyseras på ett tillförlitligt sätt. Det här är en förutsättning för att man utifrån berättelsen ska kunna planera kommande konkreta utvecklingsåtgärder. Detta beaktas i samband med uppgörandet av följande välfärdsberättelse. Sivistysvaliokunta Bildningsutskottet 21.3.2016 9 Sivistysvaliokunta merkitsi jaostojen lausunnot tiedoksi saaduksi ja lausui varhaiskasvatuspalvelujen osalta seuraavaa: Hyvinvointikertomuksen tulevaisuuden ja strategisen hyödynnettävyyden osalta varhaiskasvatuspalvelut katsovat, että tämän kertomuksen laatimiselle tulisi asettaa selkeät yhteismitalliset arviointi- ja esitystapakriteerit, joiden pohjalta Sipoon kunnan tilannetta ja sen muutosta suuntaan tai toiseen voidaan luotettavasti analysoida. Tämä on edellytys sille, että kertomuksen pohjalta on mahdollista suunnitella tulevia konkreettisia kehittämistoimia. Bildningsutskottet antecknade sektionernas utlåtanden för kännedom och gav följande utlåtande avseende tjänster för småbarnsfostran: Då det gäller välfärdsberättelsens framtid och hur berättelsen kan utnyttjas strategiskt anser tjänster för småbarnsfostran att man för berättelsen borde ställa tydliga och jämförbara kriterier för utvärdering och presentation så att situationen i Sibbo kommun och ändringarna som sker i någondera riktningen kan analyseras på ett tillförlitligt sätt. Det här är en förutsättning för att man utifrån berättelsen ska kunna planera kommande konkreta utvecklingsåtgärder. Huomioidaan seuraavan hyvinvointikertomuksen laadinnan yhteydessä. Tekninen valiokunta Tekniska utskottet 22.2.2016 20 Turvalliseen, terveelliseen ja laadukkaaseen asuinympäristöön liittyvät seikat muodostavat keskeisen osan sipoolaisten hyvinvoinnista. Ympäristön viihtyisyys ja maisemaestetiikka ovat hyvinvointia kasvattavia tekijöitä. Tämän vuoksi on tärkeää, että kuntalaisten terveyden, toimeentulon ja kuntalaisten palvelujen ohella hyvinvointikertomuksessa käsitellään myös toimivan yhdyskuntarakenteen ja hyvän asuinympäristön merkitystä hyvinvointiin. Muun muassa investointien hallinta, infra- ja toimitilarakentaminen sekä laadukkaat viranomaispalvelut edistävät näitä tavoitteita. On myös tärkeää, että hyvinvointikertomus on linjassa muiden kunnan suunnitelmien ja strategioiden kanssa tämä edistää hyvinvointikertomuksen toimeenpanoa. 4
Hyvinvointikertomusta on valmisteltu poikkihallinnollisessa hyvinvointityöryhmässä kunnan johtoryhmän ja osastojen johtoryhmien johdolla. Tämä on tärkeää, jotta kertomuksesta saadaan kattava ja tavoitteista kunnan strategian mukaisia. Sipoon hyvinvointikertomus on hyvin valmisteltu ja kattaa valiokunnan mielestä olennaisimmat sen vastuualueelle kuuluvat aihealueet tarjoten siten hyvän pohjan tulevien vuosien hyvinvointikertomustyölle. Valiokunnalla ei ole huomautettavaa tai korjattavaa Sipoon hyvinvointikertomukseen. -- Yhteistyötoimikunta Samarbetskommittén 9.3.2016 Yhteistyökomitea pitää hyvänä että hyvinvointikertomus on laadittu. Koska suurin osa kunnan työntekijöistä on sipoolaisia vaikuttaa kertomus myös heihin ja hyvinvoiva henkilöstö tuottaa hyviä palveluja kuntalaisille. Komitea ehdottaa että jatkossa voisi tehdä enemmän palautekyselyjä kuntalaisille. Samarbetskommittén anser att det är bra att det uppgjorts en välfärdsberättelse. Eftersom största delen av kommunens anställda är sibbobor påverkar berättelsen också dem och en välmående personal producerar bra tjänster för kommunborna. Kommittén föreslår att man i fortsättningen kunde göra mera feedbackenkäter för kommunborna. Palautekyselyjen lisäämistarvetta arvioidaan seuraavan hyvinvointikertomuksen suunnitelmaosiossa. Vapaa-ajanjaosto Fritidssektionen 1.3.2016 14 Yleistä Vapaa-ajanjaosto katsoo, että hyvinvointikertomus sisältää runsaasti kiinnostavaa tietoa kuntalaisten elämäntavoista ja toteaa myönteisenä huomiona, että hyvinvointi Sipoossa on mukaan keskitasoa parempaa. Parannettavaa toki löytyy paljon ja toimenpidekaavioissa on huomioitu hyviä kehittämiskohteita. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ja näiden palvelujen tarjonta näyttäytyvät kuitenkin varsinkin tekstiosuudessa olevan taka-alalla. Nämä palvelut kuitenkin ennaltaehkäisevät pahoinvointia, ovat eniten yhteisöllisyyttä luovia, antavat myönteistä kuvaa kunnasta, sekä lisäävät kuntalaisten elämäniloa ja arjessa selviytymistä. 5
Vertailuissa olisi kiinnostavaa saada tietoa kuntalaisten liikuntatottumuksista ja harrastamisesta osoituksena osallistumisesta, koska pelkkä kuntavaalien äänestysprosentti näyttää hyvin suppeasti tämän päivän kuntalaisen toimeliaisuutta, esim. kunnan verkkopalvelujen käyttöä olisi jatkossa hyvä seurata. Kysymällä asukkaiden mielipiteitä ja toiveita kunnan palveluista, saisi tärkeää tietoa, jonka pohjalta on helpompi toteuttaa sellaisia toimenpiteitä jotka lisäävät hyvinvointia kunnassa. Vapaa-ajanjaosto esittää seuraavia tarkennuksia hyvinvointikertomukseen: Kohta 1.3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat muut strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat. Lisäys. Nikkilän Taideohjelma 2015 Kohta 3.1.1. Osallisuus ja elämänlaatu Lisäys: Elämänlaatuun vaikuttavat mielekkääseen vapaa-ajan viettoon...(sivu 29). Sipoon kunta tukee avustuspolitiikallaan paikallisia kulttuuri- liikunta-, ja nuorisoseuroja, jotta nämä voivat jatkossakin tarjota monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja tilaisuuksia asukkaiden tavata toisiaan. Avustuksilla on saatu uusia liikuntapaikkoja kuntaan ja kylissä on voitu ylläpitää lähiliikuntapaikkoja. Sipoon kunnalla on laaja ulkoilureittiverkosto jota tulee ylläpitää ja näin lisätä kuntalaisten mahdollisuuksia sekä arkiliikuntaan että liikuntaharrastuksiin. Kirjaston kävijämäärät ovat olleet jatkuvassa nousussa. Sipoo-talo-portaali ei vielä ole käytössä. Mainitsemisen arvoista olisi esim. Nikkilän Joulumarkkinat, Ihan Pihalla -tapahtuma, Uuden vuoden ilotulitus ym. jotka antavat mahdollisuuden isolle joukolle osallistua. Kohta 3.2.1 Osallisuus ja vaikuttaminen Lisäys: Nuorten osallisuutta on pyritty lisäämään Nuorisovaltuuston kautta. Sipoossa on toiminut Nuorisovaltuusto vuodesta 2001. Nuorisovaltuuston edustajalla on puheoikeus kunnanvaltuuston kokouksissa sekä osallistumis- ja puheoikeus kunnan valiokunnissa ja jaostoissa. 4.3 Mahdollisuudet järjestää mahdollisuuksia, tiloja ja rakenteita kulttuurille, harrastamiselle, yhteisöllisyydelle ja yleisödemokratialle. kohdeavustukset yhdistyksille ja hyvä vuorovaikutus kolmannen sektorin kanssa lisäävät monipuolisia kulttuuri-, liikunta ja nuorisopalveluja kunnassa myös jatkossa huomioida arkiliikunta ja virkistys- sekä liikuntamahdollisuudet uusia asuinalueita suunniteltaessa. ulkoilusaaret ja -alueet ovat tärkeitä, samoin Sipoonkorpi 6
Taulukko 5. Pois: lause. Etsivä nuorisotyö jalkautuu. Lisäys: Nuorisotilatoiminnan talotoimikunnat Nuorisovaltuusto Fritidssektionens kommentarer Allmänt Fritidssektionen anser att välfärdsberättelsen innehåller rikligt med intressant information om kommuninvånarnas levnadsvanor och konstaterar att det var positivt att se att välfärden i Sibbo är bättre än i landet i genomsnitt. Det finns dock mycket att förbättra och i åtgärdsschemat ingår bra utvecklingsobjekt. Men kultur- och fritidstjänsterna och utbudet av de tjänster som enheten erbjuder har hamnat i bakgrunden, särskilt i textavsnittet. De här tjänsterna förebygger dock illamående, skapar mest social gemenskap, ger en positiv bild av kommunen samt ökar kommuninvånarnas livsglädje och förbättrar deras förmåga att klara av vardagen. I det jämförande materialet skulle det vara intressant att få information om kommuninvånarnas motionsvanor och fritidsaktiviteter som ett tecken på delaktighet, eftersom bilden av driftigheten hos dagens kommuninvånare blir mycket snäv om man endast anger röstningsprocenten i kommunalvalen. I framtiden skulle det t.ex. vara bra att följa upp användningen av kommunens nättjänster. Om man frågade om invånarnas åsikter och önskemål gällande kommunens tjänster, skulle man få viktig information som grund för att lättare förverkliga åtgärder som ökar välbefinnandet i kommunen. Fritidssektionen föreslår följande preciseringar till välfärdsberättelsen: Punkt 1.3 Övriga strategier, program och planer som stöder främjandet av välfärden Tillägg. Konstprogram för Nickby 2015 Punkt 3.1.1. Delaktighet och livskvalitet Tillägg: Livskvaliteten påverkas bl.a. av möjligheterna till trevliga fritidsaktiviteter... (sid 29). Med sin bidragspolitik stödjer Sibbo kommun lokala kultur-, idrotts- och ungdomsföreningar så att dessa även i fortsättningen kan erbjuda mångsidiga möjligheter till fritidsaktiviteter och evenemang där invånarna kan träffa varandra. Med hjälp av bidragen har nya idrottsanläggningar byggts i kommunen och i byarna har man kunnat upprätthålla näridrottsplatser. I Sibbo kommun finns ett omfattande närverk av friluftsleder som bör underhållas i syfte att öka kommuninvånarnas möjligheter till vardagsmotion och idrottsaktiviteter på fritiden. Antalet besökare på biblioteken har ökat ihållande. Portalen Sibbohuset har ännu inte tagits i bruk. 7
Det vore värt att nämna bl.a. Julmarknaden i Nickby, evenemanget Helt Ute, Nyårsfyrverkeriet osv. som är tillställningar där en stor mängd människor har möjlighet att träffas. Punkt 3.2.1 Delaktighet och inflytande Tillägg: Man har strävat efter att öka de ungas delaktighet via Ungdomsfullmäktige. I Sibbo har Ungdomsfullmäktige fungerat sedan år 2001. Ungdomsfullmäktiges representant har rätt att yttra sig vid kommunfullmäktiges möten samt rätt att delta och yttra sig i kommunens utskott och sektioner. 4.3 Möjligheter ordna möjligheter, lokaler och strukturer för kultur, hobbyverksamhet, social gemenskap och publikdemokrati. projektunderstöd till föreningar och en bra växelverkan med tredje sektorn ökar mängden mångsidiga kultur-, idrotts- och ungdomstjänster i kommunen även i fortsättningen beakta vardagsmotion och rekreations- och idrottsmöjligheter vid planeringen av nya bostadsområden. friluftsholmarna och friluftsområdena samt Sibbo Storskog är viktiga Tabell 5. Meningen Etsivä nuorisotyö jalkautuu skall strykas. Tillägg: Huskommittéerna i ungdomslokalverksamheten Ungdomsfullmäktige Kuntalaisten mielipidekyselyjen lisäämistarvetta arvioidaan seuraavan hyvinvointikertomuksen suunnitelmaosiossa, jolloin myös harkitaan uusien indikaattorien käyttömahdollisuuksia. Lisätään Nikkilän Taideohjelma 2015. Osallisuutta koskevat ehdotukset lisätään hyvinvointikertomukseen. Mahdollisuuksia koskevat ehdotukset lisätään osittain. Etsivä nuorisotyö jalkautuu -lause poistetaan hyvinvointikertomuksesta. Hyvinvointitoimenpiteisiin lisätään talotoimikuntien perustaminen nuorisotiloihin ja nuorisovaltuuston toiminnan ylläpitäminen. 8
Vammaisneuvosto Handikapprådet 24.3.2016 Vammaisneuvosto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto kunnan hyvinvointikertomukseen. Hyvinvointikertomuksesta voi lukea, että sipoolaiset voivat tilastojen mukaan hyvin valittuihin vertailukuntiin nähden. Hyvä niin. Sen myötä olisi helppoa tuudittautua ajatukseen, että kaikki on jo riittävän hyvin, jos ei muista, että pienemmätkin pulmat palvelujen toimivuudessa voivat tarkoittaa vastoinkäymisiä kokeville jokapäiväistä piinaa. Vaikka Sipoon tilannetta arvioidaan kollektiivisesti, yksilötasoa ei saa unohtaa. Vammaiset mainitaan hyvinvointikertomuksessa vain kolmessa kohdassa, joista ensimmäisessä todetaan, ettei sipoolaisten vammaisten lukumäärää tiedetä ja arvioidaan asiaa kansallisten lukujen pohjalta. Siihen nähden, että jokaiseen ikäryhmään vauvoista vaariin kuuluu vammaisia, ja kaikkien kunnan toimintojen ja palvelujen pitäisi soveltua myös eri tavoin vammaisille, asiaan kiinnitetty huomio on vaatimatonta. Hyvinvointikertomus kirjaa jo tapahtuneita asioita, mutta toimii samalla pohjana tulevalle. Siksi vammaisneuvosto haluaa nostaa keskusteluun muutamia hyvinvointikertomuksen asioita. 1.2 Sipoon 2025 -strategian keskeiset linjaukset Sipoossa halutaan tarjota aktiivisille ja oma-aloitteisille ihmisille mahdollisuuksia yhteisölliseen asumiseen ja vapaa-aikaan sekä menestykselliseen yrittämiseen. Aloitus näyttää asettavan vaatimuksia kuntalaisia kohtaan. Jokaisen toivomus lienee, että Sipoon Strategia 2025 asettaman päämäärän mukaan Sipoon kunta tarjoaa asukkailleen sekä toimivat peruspalvelut, viihtyisän ja luonnonläheisen elinympäristön, mutta ei vain silloin, kun on edellytykset menestykselliseen yrittämiseen, vaan myös erilaisissa elämänvaiheissa lapsuudesta vanhuuteen. 2.4 Luonto ja arjen ympäristö elinvoiman edistäjänä Vammaisille esteettömyys on välttämätöntä, samalla se palvelee niin lapsiperheitä ja ikääntyviä. Hyvinvointikertomus kirjaa esteettömyyden huomioiduksi suunnittelussa ja rakentamisessa: Katujen, puistojen ja kunnan kiinteistöjen suunnittelu ja rakentaminen tähtäävät terveelliseen, turvalliseen ja esteettömään elinympäristöön. Esteettömyys ei voi rajoittua vain kunnan kiinteistöihin, vaan rakennusvalvonnan soisi huolehtivan kaikkien yleiseen käyttöön tulevien rakennusten esteettömyydestä niin ikään jo suunnitteluvaiheessa, mielellään yhteistyössä vammaisneuvoston kanssa. Pyörätiet toimivat yhtenä vammaisten henkilöiden liikkumisen/ulkoilun mahdollistajana. Urheiluapuvälineitä käyttäville ne mahdollistavat kuntoilun. Pyöräteiden päättyminen risteyksissä erikoisin tavoin voi aiheuttaa vaaratilanteita. 9
Luonnonympäristö tuottaa ihmisille tutkitusti positiivisia terveysvaikutuksia, joten virkistysalueiden määrä on hyvän elinympäristön tärkeä osatekijä. Sipoon monipuolinen luonto tarjoaa asukkaalle ja matkailijalle runsaasti nähtävää ja koettavaa, toteaa hyvinvointikertomus, mutta unohtaa virkistysalueiden esteettömyyden. Vammaisille henkilöille on yhtä tärkeää päästä kosketuksiin luonnon kanssa kuin vammattomillekin. Lähivirkistysalueet ovat tärkeitä lapsiperheille, ikääntyville ja autottomaan vaihtoehtoon pitäytyville, mutta vieläkin tärkeämpiä vammaisille henkilöille. Koska uusia asuntoalueita on suunniteltu rikkomaan ja siirtämään lähivirkistysalueet kauemmas, pitäisikin asia ottaa uudelleentarkasteluun. Luonnon tarjoamaan äänimaailmaa ja hiljaisuutta, tuoksuja ja monimuotoista kasvillisuutta ja eliöstöä ei saa takaisin sen jälkeen, kun se on kerran kadotettu. Terveysmetsähanke kaipaa rinnalleen esteetöntä vaihtoehtoa sekin. Sipoonkorven maastoissa suuret korkeuserot ovat tyypillisiä ja siksi esteettömiä reittejä on vaikea luoda. Ensimmäinen lyhyt parinsadan metrin esteetön reitti kulkee Vantaan puolella lähtien Kalkkiuunintieltä. Vammaisneuvosto on tehnyt metsähallituksen kanssa yhteistyötä, ja siellä ollaan avoimia uusille reittiehdotuksille. 3.1.1 Osallisuus ja elämänlaatu Osallisuusasian kirjaaminen haasteisiin mahdollisuuksien sijaan antaa vaikutelman siitä, ettei vaikuttamiskanavia olisi vielä mietitty täysin toimiviksi rutiineiksi, vaan asukkaiden osallistaminen jäisi satunnaiseksi huolimatta luetelluista kansalaisraadeista ja asukaskyselyistä. Vammaisneuvosto on yksi tapa osallistaa kunnan vammaiset asukkaat. Vammaisten ihmisoikeussopimus, joka on EU-alueella voimassa ja jonka kanssa Suomen lainsäädäntö on muilta osin kuin keskeneräisen itsemääräämislain kohdalta yhdenmukainen, painottaa vammaisten osallisuutta heitä koskevissa asioissa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tehokkaammin vammaisneuvoston asiantuntemus vammaisiin liittyvissä asioissa tulee käyttöön, jos hallintokunnat lähettävät asioita niiden valmisteluvaiheessa vammaisneuvoston kommentoitavaksi ennen valiokuntakäsittelyä. Näin vammaisneuvoston asiantuntemus tulisi hyödynnettyä tavalla, jota Sipoon vammaispoliittisessa ohjelmassa tarkoitetaan. Asiaa ei mainita hyvinvointikertomuksen osallisuusosiossa, mikä hyvin kuvaa sitä, että mahdollisuutta on käytetty vielä vaatimattomasti, ja osallisuuden toteutuminen on jäänyt pitkälti vammaisneuvoston oman aktiivisuuden ja aloitteellisuuden varaan kuluvalla tarkastelukaudella. Toki vammaisneuvoston yhteydenottoihin on suhtauduttu myönteisesti ja yhteistyöhaluisesti. 3.1.2 Terveys ja toimintakyky & 3.1.3 Toimeentulo, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Sosiaaliasiamies laatii vuosittain selvityksen käsittelemistään asioista. Näitä ei näytä huomioidun hyvinvointikertomuksessa lainkaan. Vuonna 2013 selvitys kertoi Terveydenhuoltomenot ja erityisesti lääkkeet aiheuttavat suurta huolta asiamiehelle. Niukoin varoin elävän asiakkaan elämässä saattaa sattua tilanteita, ettei lääkkeisiin vain ole varaa ja ne jäävät ottamatta. Mielestäni tämä on yhteiskunnan rahojen hukkaamista, jos asiakas ei saa maksusitoumusta sosiaalitoimesta lääkkeisiin tarpeen mukaan. Jos vähäinen lääkemeno sattuu kuun loppuun, voi pienikin summa olla ylivoimainen ja lääke jää hakematta. Reseptivapaata särkylääkettä ja muita itsehoitolääkkeitä varmasti voi ostaa omin rahoin, mutta lääkärin määräämä lääke on mietitty otettavaksi. Matkakulut terveydenhuoltoon 10
muodostuvat ajoittain isoiksi. Kela nosti omavastuuta näistä kustannuksista 9,25 eurosta 14,25 euroon 1.1.2013. Korotus on mittava köyhälle asiakkaalle. Vuoden 2015 selvityksen lopussa kuvataan samaa asiaa näin: Asiakasyhteydenottojen perusteella palvelujen saamisen kriteerit koetaan epäselvinä ja kynnys palvelujen piiriin kovana. Samoin palvelujen maksut koetaan epäselvinä ja liian korkeina. Ikääntyneiden menot kasvavat nyt monella rintamalla, kun Kela on nostanut lääkkeiden ja matkakulujen omavastuita ja monet kunnat ovat nostaneet asiakasmaksuja. Yhteydenottajat ovat kertoneet jättävänsä välttämättömiä lääkkeitä, hoitoja ja palveluita ottamatta taloudellisen tilanteensa takia. Siitä huolimatta, että lääkeomavastuita korotettiin huomattavasti ja edestakaisen kelamatkan omavastuuosuus on jo 50e, Sipoo käytti uuden asiakasmaksuasetuksen antaman mahdollisuuden nostaa asiakasmaksuja täysimääräisestikin, vedoten siihen, että kunnilla on mahdollisuus ja joissakin tapauksissa velvollisuus alentaa ja poistaa asiakasmaksuja henkilöiltä, joilla ei niihin ole varaa. Tämä edellyttää asioimista sosiaalityöntekijän kanssa, samalla arvioidaan oikeus toimeentulotukeen. Samainen sosiaaliasiamiehen selvitys kertoo, että Sipoosta toimeentulotuen yhteydenottojen linja oli muista poiketen hyvin perustoimentulotukipainotteinen, vain yksi yhteydenotto on sellainen, että se ei ole täysin Kelan hoitoon siirrettävien asioiden listalla. Keskeinen huolenaihe on käsittelyajan pituus sekä asiakkaan oikeus päästä työntekijän juttusille sekä saada toimeentulotuen hakemiseen asianmukaista neuvontaa. Käsittelyajan suhteen Sipoo on myös Avin seurannassa. Sipoo oli myös saanut vertailukunnista eniten muistutuksia. Kun ihminen sairastuu tai vammautuu, se vaikuttaa työkykyyn ja sen myötä toimeentuloon väliaikaisesti tai pysyvästi. Väliaikaisesti voi jäädä myös tulottomaksi. Jos omavastuut/asiakasmaksut ovat tuloihin nähden liian korkeat, eikä toimeentulotukiarvio ja asiakasmaksujen alentaminen tule riittävän nopeasti ja joustavasti vastaan, sairastuneet velkaantuvat ja menettävät luottotietonsa tai jäävät hoidotta. Kumpikaan ei ole hyödyksi paitsi asukkaalle itselleen ja hänen läheisilleen, mutta myöskään muille veronmaksajille. Työ-/toimintakyky palautuu nopeammin hyvin hoidettuna, ja elämää on helpompi jatkaa, jos ei tarvitse kiivetä kovin syvästä montusta. On myös muistettava, että tukia jätetään hakematta monista eri syistä. Ihmiset eivät tiedä olevansa oikeutettuja tukiin, tukien hakeminen on liian monimutkaista, ihminen voi olla liianmasentunut tai kuormitettu tai hänen taitonsa eivät vain riitä hakemiseen. Moni kokee hakemisen noloksi tai leimaavaksi, ja siksi mieluummin jättää lääkkeet tai hoidot väliin kuin asettaa elämäntilanteensa virallisesti arvioitavaksi. Olisiko siis syytä hyvinvointisuunnitelmassa ottaa uudelleentarkasteluun se, miten varmistetaan, ettei kukaan liian kalliiden maksujen takia jää hoidotta? 3.1.4 Asuminen Hyvinvointikertomuksen mukaan kohtuuhintaista asumista Sipoossa tarjoaa mm. KAS kunta-asunnot Oy, jossa Sipoon kunta on mukana omistajana. Asuntojen hinnat ovat kuitenkin muiden paikkakuntien vastaaviin KAS-asuntoihin nähden huomattavasti kalliimpia sekä myös kalliimpia paikkakunnan yksityiseen vuokratasoon nähden. Asukkaat ovat 11
kokeneet, että heidän antamaansa tietoa asunnoissa ilmenevistä terveyshaitoista ei ole kuultu, eivätkä yhteydenotot ole johtanut asianmukaisiin toimenpiteisiin. Näitä ovat esim. usein toistuvien putkirikkojen pintapuoliset korjaukset (korjausten laatu vaihtelee); sisäilmaongelmat; kylmyys ja vetoisuus, joka syksyisin ei riitä kuivattamaan rakenteita ja talvisin tekee sisäilman liian kuivaksi; voimakkaan ilmanvaihdon aiheuttama vetoisuus ei täytä hyvän sisäilman kriteerejä. Huolta herättävät myös asukasvalinnan linjauksiin tehdyt mahdollisesti tehdyt muutokset. Hyvinvointikertomuksen KAS-asumista koskeva kohta tulee muuttaa todellisuutta vastaavaksi. Kunnan on paneuduttava asumisasioihin avaamalla vaikkapa nimetön kysely kunnan sivuille tai lähettämällä kysely asukkaille, ja toimia sitten asukkaiden parhaaksi. Kallis vuokra-asuminen ei ole kunnankaan etu, koska osa asukkaista joutunee turvautumaan toimeentulotukeen kalliin vuokran takia. Vammais- ja vanhusneuvostot sekä nuorisovaltuusto lisäävät kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia -lause lisätään hyvinvointikertomukseen. Vammaisneuvoston huomiot otetaan arviointiin seuraavan hyvinvointikertomuksen laadinnan yhteydessä. KAS-asumista koskeva kohta muutetaan siten, kohtuuhintaista asumista -sanat korvataan vuokra-asuntoja -sanalla. Vanhusneuvosto Äldrerådet 10.3.2016 Vanhusneuvosto toteaa, että hyvinvointikertomus on laaja, selkeä ja paljon tietoa sisältävä kokonaisuus. Hyvinvointikertomus kuvaa kunnan hyvinvointipolitiikkaa, strategioita, ohjelmia sekä tavoitteita. Osa käytetyistä tiedoista on tosin jo vanhentunutta (vuodelta 2013) ja olisi toivottavaa, että valmiiseen kertomukseen käytettäisiin mahdollisimman ajankohtaisia tietoja ja taulukot ja kuviot päivitettäisiin myös sisältämään ajantasaista tietoa. Kunnan strategiassa on tavoitteena 30 000 asukkaan kunta vuonna 2025, mikä tarkoittaa, mikäli tavoite toteutuu, vuosittaista yli 1000 asukkaan väestönlisäystä. Tämä aiheuttaa haastetta myös kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiselle. Kohdassa 1.2 vanhusneuvosto ehdottaa, että lisättäisiin myös huomio merenranta-alueiden riittävään hyödyntämiseen virkistyskäytössä. 12
Kohta 2.1, Sivu 18. Sipoolaisten vammaisten henkilöiden lukumäärä... Vaikeavammaisten henkilöiden lukumäärä jää epäselväksi (pilkkuvirhe?). Mikäli arvioidaan vaikeavammaisia olevan vammaisista henkilöistä 2 % on vaikeavammaisia silloin enimmillään noin 37,8. Kohta 2.5 Lisäysehdotus Väestön ikääntymisen ohessa Sipoon väestörakennetta muuttaa todennäköisemmin vieraskielisten ja eri kulttuuritaustaisten henkilöiden osuuden kasvu. Sipooseen muualta muuttavien, myös kantasuomalaisten, kohdalla voi uutena hyvinvointihaasteena olla juurettomuuden mukanaan tuoma yksinäisyys. Kohta 3.1.1 Osallisuus ja elämänlaatu Elämänlaatuun vaikuttavat kappaleen tueksi olisi hyvä olla tilastotietoa kunnan palveluiden (liikunta, kansalaisopisto/kirjasto jne.) käytöstä ikäryhmittäin: kuinka paljon käytetty ja ketkä käyttävät. 3.5 Ikäihmiset Tapa käsitellä ikäihmisten hyvinvointia sekä terveyttä ja toimintakykyä on hyvin negatiivissävytteinen ja sairauskeskeinen. Indikaattoreiksi on valittu dementiaindeksi ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavat 65 vuotta täyttäneet. Ikäihmiset ovat kuitenkin paikallisten hyvinvointia tuottavien palveluiden suurkuluttajia niin liikunnan, kulttuurin, kansalaisopiston kuin yritystenkin. Sopiva lähtökohta tarkastelulle voisi olla 3.5.4 kappaleen viimeinen kappale. Sipoossa yli 75 vuotta täyttäneistä noin 90 % asui kotonaan vuonna 2013. Kuitenkin vain noin 10 % heistä oli säännöllisen kotihoidon palveluiden piirissä. Suuri osa kotona asuvista ikäihmisistä eivät siis olleet palveluiden piirissä. Hyvinvointikertomuksessa olisi hyvä huomioida tarkemmin tämä osuus ikäihmisistä aktiivisina kuntalaisina eikä painottua ikääntyneiden palveluiden käyttäjiin. Muistisairauksien ennaltaehkäisy, riskitekijöiden tunnistaminen sekä diagnosointi voivat merkittävästi muuttaa dementiaindeksiä tulevaisuudessa. Tämä näkökulma olisi hyvä tuoda näkyvämmin esille hyvinvointikertomuksessa. 4.2 Hyvinvoinnin nykytila Ikäihmiset Ehdotetaan, että Dementia lisääntyy muutetaan Muistisairaudet lisääntyvät. Dementia on muistisairauksissa vaikeassa vaiheessa ilmenevä oireiden kokonaisuus, ei itse sairaus. 13
4.3 Sipoolaisen hyvinvointitulevaisuuden vahvuuksia, haasteita ja mahdollisuuksia Vahvuuksia lisäysehdotus Ikääntyneet paikallisten palveluiden käyttäjinä Väestön positiivinen suhtautuminen eri kulttuuritaustaisiin henkilöihin Muita huomioita Lähdemerkinnät puutteellisia taulukoiden ja kaavioiden lähdemerkinnät puuttuvat kokonaan. Nämä olisi hyvä lisätä valmiiseen hyvinvointikertomukseen mahdollisen lisätiedon hankkimista varten. Hyvinvointikertomuksen laadinnassa on käytetty tuoreimpia saatavilla olevia tilastotietoja. Vaikeavammaisten lukumäärä korjataan. Dementia-sana muutetaan muistisairaudet-sanaksi. Eri kulttuuritaustaisia henkilöitä ja Sipooseen muualta muuttavia koskevat lisäykset huomioidaan. Muihin ehdotuksiin otetaan kantaa seuraavan hyvinvointikertomuksen laadinnan yhteydessä. 14