Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon sekä opiskeluhuollon palvelut. Opetuksen järjestäjä asettaa toiminnan tavoitteet, sisällöt ja toimintatavat ja ne ovat osa opetussuunnitelmaa. Nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa opiskeluhuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa oppilaitoksen perustoimintaa. Opiskeluhuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Opiskelijan/nuoren etu ohjaa opiskeluhuoltotyötä. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluita. Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Tämän lisäksi opiskelijoilla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Monialainen yhteistyö on opiskeluhuollossa keskeistä. Opiskeluhuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen opiskelijaan ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. Opiskeluhuoltotyössä noudatetaan voimassa olevia salassapitosäädöksiä. Opiskeluhuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. 4.3.1 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet: Opiskeluhuoltoryhmiä on kolmentasoisia Opetuksen järjestäjä asettaa opiskeluhuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset opiskeluhuoltoryhmät. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävänsä ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki opiskeluhuoltoryhmät ovat moniammatillisia/-alaisia eli ryhmissä on opetushenkilöstön lisäksi opiskeluhuollon palveluita edustavia jäseniä käsiteltävän asian edellyttämällä tavalla. 1) Opiskeluhuollon ohjausryhmä Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Kotkassa opiskeluhuollon ohjausryhmänä toimii moniammatillinen ja -alainen Kasva Kotkassa -ryhmä. 2) Yhteisöllinen opiskeluhuolto Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä vastaa yhteisöllisestä opiskeluhuollosta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa toimintakulttuuria, jolla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. 3) Yksilökohtainen opiskeluhuolto Erilaisissa kokoonpanoissa kokoontuva asiantuntijaryhmä vastaa yksittäistä opiskelijaa koskevasta opiskeluhuollosta.
4.3.2 Opiskeluhuoltosuunnitelmat ja niiden laatiminen Kotkassa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa opiskeluhuoltosuunnitelmia. Opiskeluhuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat opiskeluhuollon suunnittelua ja toteutusta. 1. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan opiskeluhuoltoa koskeva osuus. Suunnitelma laaditaan moniammatillisessa Kasva Kotkassa -ryhmässä. Suunnitelman hyväksyy kaupunginvaltuusto ja se tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. 2. Paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskeluhuollosta. Opetustoimi laatii suunnitelman yhteistyössä monialaisen Kasva Kotkassa ryhmän kanssa. Laatimisen yhteydessä on kuultu huoltajien näkemyksiä. Opetussuunnitelman hyväksyy lasten ja nuorten palveluiden lautakunta. 3. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma, jonka koulut laativat opetussuunnitelman perusteiden sekä tässä opetussuunnitelmassa annettujen linjausten mukaisesti. 4.3.3 Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen Kotkassa Oppilaitoskohtaisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan ne asiat, jotka opetussuunnitelman perusteissa edellytetään. Tässä opetussuunnitelmassa kuvataan oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan kirjattavat kuntakohtaisesti ratkaistavat asiat. 4.3.3.1. Opiskeluhuollon kokonaistarpeen ja käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalveluiden kuvaus Opiskeluhuollon nykytila Kotkassa Lukiot jatkavat opiskeluhuoltotyötä perusopetuksen rakentamalta pohjalta. Lukioiden käytössä on yksi koulukuraattori. Psykologipalvelua ei ole ollut, sillä vakanssia ei ole saatu täytetyksi. Jatkossa psykologipalvelu toteutetaan ostopalveluna, jos psykologin vakanssia ei saada täytettyä. Lukioissa toimii kouluterveydenhoitaja ja säännöllisesti myös koululääkäri. Koulunkäynninohjaajia on palkattu hyvin harvoin tarpeen mukaan. Opiskeluhuoltotyön tukena on kouluterveyskyselyn tulokset. Opiskeluhuollon tavoitteet Kotkassa Opiskeluhuollon yleistavoitteena on taata riittävä opiskeluhuolto ja tukea oppilaan koulunkäyntiä/opiskelijan opiskelua. 1. Varhainen tuki 2. Toimiva yhteisöllinen opiskeluhuolto 3. Tarvittaessa toimiva yksilökohtainen opiskeluhuolto 4. Palveluiden helppo saatavuus 5. Riittävä ammattitaitoinen opiskeluhuollon henkilöstö 1 Varhainen tuki toteutuu kouluilla/oppilaitoksissa kaikkien työntekijöitten toteuttamana. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja huoltajien kanssa. Opettajat seuraavat jatkuvasti opiskelijoiden koulunkäyntiä ja opiskelua. Koulukuraattorit tukevat tarvittaessa oppilaiden koulunkäyntiä ja terveydenhoitajat pitävät säännöllisesti terveystarkastuksia. Toimintatavat määritellään tarkemmin oppilaitoskohtaisissa opiskeluhuoltosuunnitelmissa. Kotkassa toimiva varhaisen tuen keskus, Vatupassi, tarjoaa monipuoliset palvelut oppilaiden ja opiskelijoiden opiskeluhuollon toteuttamisessa omille asiakkailleen ja toimii tarvittaessa yhteistyössä koulujen kanssa.
2 Toimiva yhteisöllinen opiskeluhuolto toteutuu rehtorin johdolla kokoontuvien opiskeluhuoltoryhmien kautta. Ryhmän jäseninä toimivat säännöllisesti opettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattori. Tarvittaessa opiskeluhuoltoryhmä voi kutsua myös muita osallistujia, kuten vanhempainyhdistyksen ja/tai oppilaskunnan edustajan, opinto-ohjaajan tai opettajia. Opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. Ryhmä asettaa toiminnalleen tavoitteet opetustoimen linjausten mukaisesti ja laatii oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelman. Opiskeluhuoltoryhmä arvioi yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteiden saavuttamista säännöllisesti. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä ei käsittele yksittäisen oppilaan asiaa, vaan huolehtii kouluyhteisön yleisestä hyvinvoinnista. Se valitsee lukuvuositeemat ajankohtaisista asioista. Opetuksen järjestäjä voi asettaa jonkun teeman toteutettavaksi kaikissa kunnan oppilaitoksissa. 3 Yksilökohtainen opiskeluhuolto on jokaisen työntekijän vastuulla. Huolen synnyttyä kukin toimii oman tehtävänsä velvoitteiden mukaisesti ja ottaa tarvittaessa asian esille opiskeluhuollon työntekijän kanssa. Opiskeluhuollosta vastaavat henkilöt kirjaavat huolen ja tukitoimet käytössään oleviin järjestelmiin, kuten Effica tai Aura. Mikäli annettu tuki ei riitä otetaan yhteyttä koulukuraattoriin, joka kutsuu koolle moniammatillisen asiantuntijaryhmän. Palaverista laaditaan muistio opetustoimen lomakkeelle ohjeiden mukaisesti. Kuraattori kirjaa opiskeluhuollolliset tukitoimet opiskelijan opiskeluhuoltokertomukseen. Näistä syntyy rekisteri, josta vastaa opetustoimi. Pedagogisesta tuesta vastaa aina opettaja. Ryhmän voi koota myös terveydenhoitaja tai lääkäri silloin, kun asia koskee terveyttä tai terveydenhuoltoa, jolloin tulee turvata tiedon kirjaaminen opiskeluhuoltokertomukseen. 4 Palveluiden saatavuus toteutuu lain edellyttämällä tavalla, koska myös opiskeluhuollon palveluhenkilöstö työskentelee kouluilla ja on siten helposti saavutettavissa. Koulupsykologipalvelut on tavoitettavissa puhelimitse päivystysnumeron kautta. Tämän palvelun avulla selvitetään kunkin opiskelijan kohdalla opiskeluhuollon palvelutarve. Opiskeluhuollon palveluita tarjotaan kaikilla kouluilla säännöllisesti myös matalan kynnyksen periaatteella eli ilman ajanvarausta. 5 Ammattitaitoinen henkilöstö tukee parhaiten opiskeluhuollon asiakkaita. Kotkassa edellytetään koulukuraattoreilta ylempää korkeakoulututkintoa hyvän palvelun takaamisesi. Tavoitteena on lisätä toimijoiden määrää ja vakinaistaa tehtävät seuraavalla tavalla: 2015: palkataan erityisopettaja lukioihin 2016: vakinaistetaan psykologi toiselle asteelle. Psykologien määrää tulisi lisätä, mutta rekrytointi ei ole onnistunut. Hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet on kirjattu Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman.
4.3.3.2 Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat Opiskeluhuoltoryhmät laativat oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelman. Opiskeluhuollon oppilaitoskohtaiset tavoitteet asetetaan yhdessä opetustoimen, huoltajien ja opiskelijoiden kanssa. Tavoitteita arvioidaan lukuvuosittain ja tavoitteet sekä arviointi kirjataan työsuunnitelmaan. Opiskeluhuoltosuunnitelmaan kirjataan myös oppilaitoksessa käytettävät opiskeluhuollolliset toimenpiteet. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma koostuu seuraavista kuvauksista: Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi, yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi, yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi, oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt, yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa, terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö, opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen, esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa, tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen sekä yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvin voinnin tarkastuksissa, suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Yhteisöllinen opiskeluhuolto toteutuu rehtorin johdolla kokoontuvien opiskeluhuoltoryhmien kautta. Ryhmän jäseninä toimivat säännöllisesti opettaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja opinto-ohjaaja. Tarvittaessa opiskeluhuoltoryhmä voi kutsua myös muita osallistujia, kuten vanhempainyhdistyksen ja/tai oppilaskunnan edustajan tai opettajia. Opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. 4.3.3.3 Yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö Yksilökohtainen opiskeluhuolto on jokaisen työntekijän vastuulla. Huolen synnyttyä kukin toimii oman tehtävänsä velvoitteiden mukaisesti ja ottaa tarvittaessa asian esille opiskeluhuollon työntekijän kanssa. Opiskeluhuollosta vastaavat henkilöt kirjaavat huolen ja tukitoimet käytössään oleviin järjestelmiin, kuten kolmiportaisen tuen asiakirjat, Effica tai Aura. Mikäli annettu tuki ei riitä otetaan yhteyttä koulukuraattoriin, joka kutsuu koolle moniammatillisen asiantuntijaryhmän. Opiskeluhuoltokertomuksen kirjaa koulukuraattori. Tarvittaessa kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: yksittäisen opiskelijan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot, kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, asian aihe ja vireille panija,
opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset, toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet, tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. 4.3.3.4 Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa Lukiot kuvaavat yhteistyön opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. 4.3.3.5 Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Lukiot arvioivat omaa toimintaansa yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän toimesta. Opetustoimi seuraa opiskeluhuollon toteutumista oppilaitosten työsuunnitelmien avulla. Koottujen tietojen perusteella kehitetään opiskeluhuollon toimintaa. Keskeisistä tuloksista tiedotetaan opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman osana olevan opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain ja se hyväksytään valtuustossa neljän vuoden välein.