1 (6) N KOKO- US LAUSUNNON LAATIMISEKSI SOSIAALI- JA TERVE- YSMINISTERIÖLLE Aika Ma 16.9.2013 klo 13 15.30 Paikka Koske, Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä, kokoustila 100 Osallistujat Heikkilä, Marja Koske Hiltunen, Eija Uurainen Ikonen, Anne Petäjävesi Levälahti, Erikka Merikratos Luotola, Juhani Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Mankonen, Tiina Saarikka Pesonen, Tarja Jyväskylä Savolainen, Sirpa Keski-Suomen ensi- ja turvakoti Suutala, Hillevi Äänekoski Talvensola, Sivi Koske KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. Kokouksen avaus Marja Heikkilä avasi kokouksen. Tanja Hännisen poissa ollessa Sivi Talvensola toimi sihteerinä. Tämä kokous korvaa 26.9. sovitun työryhmän kokouksen 2. STM:n lausuntopyyntö Toimiva lastensuojelu -työryhmän loppuraportista sekä luonnoksesta lastensuojelun laatusuosituksiksi Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta lausuntoa 19.6.2013 luovutetuista lasten ja perheiden palvelujen sekä lastensuojelulain toimivuutta selvittämään asetetun ryhmän (ns. Toimiva lastensuojelu -työryhmä) loppuraportista (sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 19/2013) sekä Toimiva lastensuojelu -työryhmän alaisuudessa toimineen alatyöryhmän luonnoksesta lastensuojelun laatusuositukseksi (liitteenä). Sähköpostilla on tullut lausuntoja K-S shp:ltä, Äänekosken kaupungilta, Jyväskylän yliopistolta, Kinnulasta ja Wiitaunionista. Kaikilla halukkailla tahoilla on mahdollisuus antaa lausunto loppuraportista ja laatusuosituksista STM:lle. Käytiin keskustelua Marja Heikkilän kokoamien diojen pohjalta (diat liitteenä) Toimiva lastensuojelu -raportti 1. Työkäytäntöjen systematisointi mitä hyvää, mitä huonoa? Toimintakäytäntöjen systematisointia ja yhtenäistämistä pidettiin pääasiassa hyvänä asiana:
2 (6) helpottavat toiminnan jatkumista työntekijöiden vaihtuessa vähentänee persoonan vaikutusta tehtävään työhön lisää tietoisuutta ja läpinäkyvyyttä lastensuojelusta ja lastensuojeluprosessista lisää työskentelyn suunnitelmallisuutta turvaa asiakkaan asemaa (suunnitelmallisuutta ja läpinäkyvyyttä lisäämällä) yhtenäistää lain tulkintaa helpottaa yhteistyötä kumppaneiden kanssa edistää myös työntekijän oikeusturvaa resursoinnin perustelu voi helpottua yhtenäisen mallin avulla. selkeisiin työkäytäntöihin on helpompi kuntien tunnistaa lisäosaamisen tarve ja hankkia lisäresurssia. Lapsiasiavaltuutetun raportissa on kiinnitetty huomiota lisätiedottamisen tarpeeseen lastensuojelun menettelytavoista: yhtenäinen malli edistäisi asiakkaan oikeuksista tiedottamista jos yhtenäinen malli. Pienissä kunnissa lastensuojeluasiat eivät ole rutiinia, yhtenäinen malli auttaa systematisoimaan toimintaa myös asiakkaat tietävät, mitä prosessissa tapahtuu. Tuo lain tulkintaan myös yhtenäisyyttä. Esim. ls-arvioinnissa on ollut tavoitteena käytäntöjen yhtenäistäminen kuntien kesken. Sapluuna Toimintakäytännöissä pitää olla koko ajan mukana yhteistyö perustason muiden palveluiden kanssa. Turvaa asiakkaan asemaa suunnitelmallisuutta ja läpinäkyvyyttä lisäämällä. Haitat Vaarana on, että aika- ja resurssipulassa ryhdytään tunkemaan erilaisia perheitä systemaattiseen malliin. käytäntöjen systematisointi sinänsä ei toimi ellei sen toteuttamiseen ole resursseja Aina pitää olla joustoa ja yksilöllistämisen varaa sosiaalityöntekijän asiantuntijuus pitää edelleen sisältyä malliin Rutiininomaisuutta voidaan välttää tuomalla asiakasnäkökulma koko ajan työskentelyprosessin osaksi ja näkyväksi ja huomioimalla yhteistyökumppaneiden mukanaolo. Mitä asiakasnäkökulman korostaminen vaatii konkreettisesti työkäytännöltä? 2. Lastensuojelun erikoistumiskoulutus ja työntekijämäärän lisääminen Todettiin, että lastensuojelu on niin vaativaa työtä, että erikoistumiskoulutusta tarvittaisiin. Samalla työkäytännöt yhtenäistyisivät koulutuksen kautta. Kaksiportainen koulutus lastensuojelun työntekijöille nähtiin hyvänä, mutta tällä hetkellä kunnissa ei ole edes päteviä sosiaalityöntekijöitä, joita erikoistumiskouluttaa. Nostettiin esiin, voisiko työn ohella tehtävän pätevöitymiskoulutuksen (vrt. 1980- luvun loppu) ottaa uudelleen käyttöön, muutoinkin kuin maisterikoulutuksena? Talentia on esittänyt koulutuksen lisäämistä, ja näin onkin tehty, mutta yliopistot eivät ole voineet lisätä opetusresursseja samassa suhteessa.
3 (6) Hallituksen esityksenä on ammattirakenteen muuttaminen vähentämällä sosiaalityön pätevyysvaatimuksia. Tätä pidettiin huolestuttavana suuntauksena mm. asiakkaiden oikeuksien toteutumisen kannalta. 3. Palvelurakenneuudistus Kolmiportainen tuki: Tukitasot lainattu koulumaailmasta: yleinen, tehostettu ja erityinen. Kytkeytyy sote-palvelurakenneuudistuksen ajatusmaailmaan, jossa perustason ja sote-alueen palvelut luokiteltu erikseen. Keskusteltiin, onko lastensuojelu perustason vai erityistason (sote-alueen / ervaalueen) osaamista? Pienissäkin kunnissa pitää olla saatavilla tarpeen mukaan lastensuojelun palveluja, vaikka ne olisi keskitetty. Työntekijöiden tulee liikkua. Koko ajan ei välttämättä ole tarvetta olla kaikissa kunnissa paikan päällä. Alueet eivät saa olla liian laajoja, ettei työntekijöiden aika mene matkustamiseen. Jos tulevaisuudessa lastensuojelu on keskitetty sote-alueelle, peruspalveluihin pitää olla saatavilla konsultatiivista, peruspalveluja tukevaa osaamista. Kauempaa tuleva asiantuntija voi myös lisätä asiakkaan luottamusta prosessiin. Konsultoivan / kiertävän työntekijän työ on äärimmäisen vaativaa. Esim. Koskessa on mallinnettu kiertävän lastensuojelun erityissosiaalityöntekijän ja konsultoivan erityislastentarhanopettajan työtä. Paikallisen tuntemuksen säilyttäminen ja toimivat yhteistyöverkostot edistävät lastensuojelutyön tekemistä isommissakin rakenteissa. Saarikassa on hyviä kokemuksia tämän tapaisesta alueellisesta toiminnasta. Isoissa organisaatioissa on kohtaamattomuuden vaara. Pienten kuntien hyviä malleja tulisi voida jatkossakin hyödyntää alueellisissa palveluissa. Lastensuojelun moniammatillinen osaamiskeskus erva-tasolle: Keski-Suomessa on kiinnostusta perustaa ko. osaamiskeskus Jyväskylään. Lastenpsykiatriaa lukuun ottamatta lastensuojeluosaamisen tilanne on Keski-Suomessa hyvällä tolalla. Perhetyön ja lastenpsykiatrisen yhteistyön lisäämisen tarve on selkeä. Miten psykiatrinen osaaminen saadaan perhetyön avuksi ja jalkautetuksi kuntiin? Asiaa on aiemmin kehitetty Keski-Suomessa. Tarvittaisiin psykiatrista osaamista kotiutuksen jälkeen lapselle ja perheelle perheeseen, ei pelkästään ennaltaehkäisevästi. Nimenomaisesti tässä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio tulisi tarpeeseen. Kunnista pitäisi kerätä tietoa, millaisia vaikutuksia lastenpsykiatrian tilanne on aiheuttanut lapsille ja lapsiperheille. Kansallinen taso: Tietopohjan, tutkimuksen, ohjauksen, valvonnan ja kehittämisen vahvistaminen Tällä hetkellä kuntien erilaiset asiakastietojärjestelmät esim. Pro Consona tai Effica eivät tue lastensuojelutyötä eikä niistä saa helposti AVI:n tms. vaatimia tilastoja mm. määräajoista. Kirjaamiseen ja tietojen antamiseen ei saisi mennä turhaan aikaa tietojärjestelmien vaikean käytettävyyden vuoksi.
4 (6) Tilastotieto ja valvonnan kautta epäkohdista saatava tieto pitäisi saada nykyistä helpommin suunnitelmallisen työn kehittämisen pohjaksi. 4. Muuta raportista mieleen noussutta Keskusteltiin väkivaltaa kokeneita lapsia koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta (toimenpide 2). Suora ilmoitusvelvollisuus poliisille ehkäisisi näiden asioiden pöytälaatikkoon unohtumisia. Hämmästeltiin, ettei perheväkivaltaa teemana nosteta erikseen raportissa esiin. Raportista ei ilmene, miten lähi- ja etävanhemmuus huomioidaan lastensuojelutyöskentelyssä. Perhekäsite pitäisi määrittää lapsen asuinperhettä laajemmaksi. Lähtökohtana pitää olla lapsen määritelmä, keitä hänen perheeseensä kuuluu. Huolto- ja tapaamisasioihin liittyvä ehdotus 17 tuetuista ja valvotuista tapaamisista olisi kunnille uusi tehtävä. Valvotut tapaamiset ovat hedelmällinen paikka tehdä suunnitelmallista työtä syntymävanhempien kanssa, jotta lapsen etu voisi toteutua mahdollisimman hyvin. Lastensuojelun laatusuositukset Yleisesti laatusuositusten koettiin tukevan työtä, mikäli ne tulevat voimaan ja saadaan osaksi käytäntöjä. Moniammatillisen asiantuntijaryhmän toimenkuvan vahvistaminen lastensuojelua tukevana tahona nähtiin hyvänä. Keski.Suomen master-ryhmän kehittämiseen toivotaan kiinnostuneita työntekijöitä. Heitä pyydetään ilmoittautumaan Tanja Hänniselle tai Marja Heikkilälle. Lastensuojelun asiakasprosessin pilkkominen hyvä vai ei? Pilkkominen voisi olla työntekijöiden kannalta hyvä, mutta toisaalta asiakkaan näkökulmasta voi pirstaloida työskentelykokonaisuutta. Pilkotussa prosessissa työntekijä vaihtuu siirryttäessä prosessin osasta seuraavaan. Perheen ja lapsen näkökulmasta kokonaisprosessista vastaava työntekijä olisi parempi. Pohdittiin myös lastensuojeluasiakkuuden alkua. Mihin maakunnallisessa sote-alueessa tulee lastensuojeluilmoitukset? Pohdittiin palveluohjaajien hyödyntämistä alkuarvioinnissa ja ripeässä eteenpäin ohjauksessa. Moniulotteisesta arvioinnista todettiin, että sosiaalityöntekijälle kaatuvaa paperityön määrää pitää pystyä vähentämään. Tutkimustiedon rooli ja välittyminen käytäntöön ja toisin päin nähtiin tällä hetkellä sattumanvaraisena. Esimerkiksi Saarikan ja yliopiston yhteistyö ei ole saanut tuulta alleen. Keskusteltiin alan kehittymisen mahdollisuuksista mm. opiskelijoiden tiiviimmän opinnäytetöiden ohjauksen kautta, jotka hyödyttäisivät niin käytäntöä kuin tutkimusta. Kunnissa on halukkuutta tiivistää tutkimusyhteistyötä yliopiston kanssa. Tällä hetkellä tarvittaisiin tietoa mm. palveluohjauksen merkityksestä työnjaossa ja lastensuojelutarpeen ennaltaehkäisyssä, perheiden kokemuksista lastensuojelun selvityksistä, koke-
5 (6) musasiantuntijuudesta ja sen käytöstä lastensuojelussa (mm. Socca ja Pesäpuu kehittäneet). 3. Lastensuojelutyössä tarvittavien henkilöstömäärien selvittäminen 1. Tuleeko lastensuojelun henkilöstömäärä suhteuttaa aikaan vai asiakasmääriin? Ajalla mittaamista ei nähty kovin tarkkana määrittelytapana ja sitä voi olla hankala käyttää rekrytoinnin perusteena. Mitä lopulta tarkoitetaan aktiivisella työllä? Aktiivisen lastensuojelutyön ajan määrä voi vaihdella kuukausittain etenkin yhdennetyssä työssä. Ajalla mittaaminen voi epäyhtenäistää kuntien keskinäistä vertailua. Ehdotetun kahden tunnin aikamääreen todettiin olevan yksinkertaistettu karvalakkiversio : tarvittavan ajan määrä riippuu työskentelyn vaiheesta ja asiakkaan yksilöllisestä tarpeesta. Asiakkuuden laatujen osalta ajalla mittaaminen on perustellumpaa. Asiakasmäärän nähtiin olevan selkeämpi tapa mitata työtä. 2. Mikä olisi työn laadun turvaava kohtuullinen henkilöstömäärä ja -rakenne? Henkilöstörakenteessa keskustelutti sosiaaliohjauksen paikka lastensuojelussa sosiaalityön rinnalla. Saarikasta on vastikään tehty käynti Lahden seudun OIVA-liikelaitokseen, jossa lastensuojelun palveluohjaajan työtehtävänä oli huolehtia peruspalvelujen saamisesta sellaisille asiakkaille, joilla ei todettu lastensuojelutarpeen selvityksen perusteella lastensuojelun tarvetta, mutta oli muuta tuen tai palvelun tarvetta. Vastaavanlainen sosiaaliohjausta tekevä työntekijä on Äänekoskella ja lyhyen ajan kokemukset ovat toiminnasta hyviä. Äänekoskella on myös jälkihuoltonuoriin keskittyvä työntekijä, josta saatu hyviä kokemuksia. Entäpä perhetyön rooli lastensuojelussa? Imatran mallissa neuvola on vahvasti mukana ja samaa mallia on mietitty Saarikassa ja Äänekoskella. Haasteena Saarikassa on alueen koko ja tarpeeksi varhaisessa vaiheessa lastensuojelun mukaanotto neuvolayhteistyöhön. Yhteistyömallien synnyttäminen ja vahvistaminen lastensuojelun ja neuvolan kesken nähtiin varsin tarpeellisena, esim. ennakollisen lastensuojeluilmoitusten osalta. Perhetyöstä on yleisesti pulaa ja asiakkuuksia pitää priorisoida. Perhetyötä tarvittaisiin myös sijaishuollon puolella. Perhetyön lisäämiseksi tarvittaisiin kunnon laskelmat sen kustannuksia vähentävästä vaikutuksesta kunnan talouteen ennaltaehkäisevänä työnä. Henkilöstörakennetta pitää pysytä monipuolistamaan ja ajattelemaan uudella tavalla, etenkin ennaltaehkäisevän työn kannalta. Jälkihuollossa ja sijaishuollossa on paljon tekemätöntä työtä, jota voisi ajatella sosiaaliohjaajan työnä. 3. Millaisia muutoksia ne toisivat nykytilanteeseen ja olisi niiden vaikutus lastensuojelun kustannuksiin ja koulutustarpeisiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. - 4. Muuta Rahoitusta haetaan maakunnalliselle Kaste-hankkeelle Keski-Suomen SOTE 2020, jossa on tarkoitus kehittää myös lastensuojelun integroitua palveluprosessia. Lastensuojelutyöryhmää tarvitaan ko. prosessin kehittämiseen, mikäli rahoitus saadaan. Joka tapaukses-
6 (6) sa lastensuojelu on menossa uusiin rakenteisiin. Niistä on kuitenkin tehtävä sellaisia, että ne todella hyödyttävät peruspalveluita. Seuraava kokous 18.11. klo 12.30 Keskussairaalan tiloissa Asiatoiveena Keski-Suomen lastenpsykiatrian tilanne n laati Sivi Talvensola