Selvitys lastensuojelun kysynnästä ja kustannuksista Jukka Ohtonen, tutkija p. 045 8722 118 jukka.ohtonen@kolumbus.fi Lastensuojelupäivät 1.10.2014 Hämeenlinna
Lastensuojelun kysyntä Lastensuojeluilmoitusten kohteena olleet alle 18 -vuotiaat lapset prosentteina ikäluokasta vuonna 2013 0-17v Ilmoitetut Koko maa 1 076 700 77 500 Helsinki 100 000 7 700 Espoo 59 800 3 000 Vantaa 44 800 4 200 Turku 28 100 2 600 Tampere 35 900 2 100 Oulu 44 500 3 100 Selvitykseen päättyneiden ilmoitusten %-osuus kaikista lastensuojeluilmoituksista (ei jatkotoimenpiteitä) vuonna 2013
Lastensuojelun toimenpitein kodin ulkopuolelle sijoitettuina olleiden lasten lukumäärä vuonna 2013 Perhekodit 1 564 (13%) Sijaisperhehoito 5 660 (48%) Lastensuojelulaitiokset 4 268 (37%) Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset 2013 yhteensä 11 678 henkilöä 1% ikäluokasta Muu laitoshoito 186 (2%) Lukujen lähde: Tilastokeskus
Lastensuojelun kodin ulkopuolisten sijoitusten vuosikustannukset vuonna 2013 - kustannukset on laskettu kuusikkokuntien kokoamien tietojen perusteella Vuosikustannus on laskettu hoitovuorokauden kustannuksen perusteella = hoitovuorokauden kustannus x 365. Myös THL käyttää kuusikkokuntien keskimääräisiä kustannuksia koko maan kustannusten määrittelyssä. Ks. Kapiainen S, Väisänen A, Haula T. (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. Raportti 3 / 2014 THL.
Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon toimintamenot 2000 -luvulla, koko maa -kustannusnousu on hidastumisestaan huolimatta ollut tuntuvasti nopeampaa kuin esimerkiksi kansantalouden kasvu yleensä
Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon keskimääräiset nettokustannukset ( /asukas) kuntatyypin mukaan vuosina 2010-2012 - ovatko kustannukset myös kysynnän indikaattori? - missä määrin kunnan luonne määrittää kustannuksia ja palvelujen kysyntää? 180 160 140 Kaupunkimaiset kunnat Maaseutumaiset kunnat Taajaan asutut kunnat 120 100 80 60 134 102 81 126 97 117 91 75 72 40 20 0 2012 2011 2010 Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset /asukas Lukujen lähde: Tilastokeskus
Koko maa Varsinais-Suomi Uusimaa Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Kainuu Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset sijoitettua lasta kohti vuodessa vuonna 2012 80 1 000 70 60 50 40 30 20 61 71 68 63 63 61 61 60 57 56 56 55 52 51 51 51 48 46 42 33 10 0 Lukujen lähde: Tilastokeskus Lastensuojelun laitos- ja perhehuollon käyttökustannukset hoidossa olevaa lasta/nuorta kohti vuonan 2012
Hyvät käytännöt tarkastelussa
Logaritmiasteikko Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten prosenttiosuus 0-20 -vuotiaasta väestöstä kunnan väkiluvun mukaan vuonna 2012 1000000 Kunnan väkiluku 100000 10000 1000 100 10 Kunnan väkiluku Kuvion ympyrämuodosta on luettavissa, että kunnan koko ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten suhteellinen osuus eivät korreloi keskenään. Oikealle jatkuva vaakasuora 'häntä' puolestaan kertoo sen, että niitä kuntia on vain muutamia, joissa kodin ulkopuolisia sijoituksia tehdään poikkeuksellisen runsaasti ja kooltaan tällaiset kunnat ovat pikemminkin alle kuin yli kaikkien kuntien keskiarvon - mediaanikunnan koko oli 5 800 asukasta vuonna 2013. 1 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen %-osuus kunnan 0-20 -vuotiasta Lukujen lähde: Tilastokeskus
Imatran malli "Lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan heidän kehitysympäristöissään: perheen kotona, koulussa, päivähoidossa, vapaa-ajan toiminnoissa. Kaikki lasten ja perheiden kanssa toimivat tahot tiedostavat osallisuutensa ja vastuunsa lapsen kehityksestä. " http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/20101513-3-6469.pdf Käytännön muutokset Äitiysneuvolasta tehtiin hyvinvointineuvola (2006) ja palkattiin kuusi perhetyöntekijää. - yksi lastensuojelulaitos lakkautettiin ja resurssit siirrettiin perhetyöhön - Nyt myös kaupunki ottaa syntyneen lapsen vastaan niin, että jokaisen vastasyntyneen kotona käydään ja tarjotaan tarpeenmukaista tukea, tehostettu tuki mukaan lukien. Tukea annetaan niin pitkään kuin tarve vaatii.
Imatralla perustettiin perheneuvola ja palveluja tarjotaan lapsen syntymästä alkaen 2009 uudistus Perhetyön menetelmiä ovat keskustelu, ohjaus, neuvonta, mallittaminen ja arkiaskareiden yhdessä tekeminen sekä palveluohjaus, verkostotyö sekä vertaisryhmätoiminta. Menetelmien tarkoituksena on vahvistaa vanhemmuuden ja varhaista vuorovaikutusta sekä vanhempien psyykkisen jaksamisen arvioiminen ja tukeminen. (Imatran kaupunki)
1991 1995 2000 2005 2010 1991 1995 2000 2005 2010 1991 1995 2000 2005 2010 1991 1995 2000 2005 2010 Kaikki kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisistä väestöstä vuosina 1991-2012 3 % ikäluokasta 2,5 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lukujen lähde: Sotkanet 2,3 2,4 2,1 2 1,7 1,7 1,5 1,3 1,5 1,4 1,4 1,4 1,3 1,5 1 1,1 0,9 0,8 0,7 0,7 1 0,8 0,8 0,9 0,9 1 1,1 0,5 0 KOKO MAA Hämeenlinna Imatra Tampere
Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon toimintamenot 2000-2012 Hämeenlinna 40000 1 000 Tampere 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1 000 1 437 1 254 2 006 2 479 2 694 Imatra 2 844 3 671 4 032 4 302 4 558 4 331 4 561 4 327 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos-% edelliseen vuoteen: -14,6 37,5 19,1 8,0 5,3 22,5 9,0 6,3 5,6-5,2 5,0-5,4 Imatran lastensuojelun laitos- ja perhehoidon toimintamenot Lukujen lähde: Tilastokeskus 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 6 710 7 513 8 435 9 731 12 474 14 386 19 021 23 267 26 570 30 525 31 073 33 627 36 812 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos-% edelliseen vuoteen: 10,7 10,9 13,3 22,0 13,3 24,4 18,2 12,4 13,0 1,8 7,6 8,5 Tampereen lastensuojelunlaitos- ja perhehoidon toimintamenot Lukujen lähde: Tilastokeskus
Imatran lastensuojelun ehkäisevän ja korjaavan toiminnan kokonaismenot vuosina 2005-2013 8000 7000 1000 Korjaava Ehkäisevä 6000 5000 4000 4782 5511 5804 6033 6329 5117 5090 5070 4609 3000 2000 1000 0 451 540 530 566 516 264 260 308 257 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Yhteensä 5232 6051 6334 6599 6845 5381 5350 5378 4866 Imatra: Lastensuojelun kustannukset Lukujen lähde: Imatran kaupunki
Kuusikkokunnat Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu Lastensuojelun palvelu- ja taloustietoja on kerätty vuodesta 2003 alkaen Lastensuojelu sai oman työryhmän vuonna 2008 (lain voimaantulo), jonka jälkeen lastensuojelua on tarkasteltu omana kokonaisuutena Avohuollon ja sijoitusten osalta pääasiassa 0 17-vuotiaita lapsia ja jälkihuollossa 18 20-vuotiaita nuoria. Kustannusvertailuissa asiakaskohtaiset kustannukset on laskettu suhteessa 0 17-vuotiaisiin. Lastensuojelun kokonaiskustannukset on suhteutettu 0-20-vuotiaisiin. Kuusikkokunnat ovat lastensuojelun toiminnan ja talouden keskeinen tietolähde, esimerkiksi THL käyttää kuusikkokuntien tietoja valtakunnallisten yksikkökustannusten arvioiden pohjana (THL Raportti 3/2014)
Kuusikkokuntien laitos- ja perhehoidon keskimääräiset kustannukset vuosina 2012-2013 Vuorokausi ( ) Vuosi ( ) Oma laitoshoito 260 94 900 Ostopalvelulaitoshoito 269 98 185 Perhehoito * Luvanvarainen perhehoito 142 51 830 * toimeksiantoon perustuva perhehoito 83 30 295 Tietoja käytetään koko maan yleistysten perustana (THL)
Lastensuojelun kokonaiskustannusten jakautuminen avohoidon ja sijoitusten kesken vuonna 2013
Laskennallinen ajatuskoe: Mitä tapahtuisi kustannuksille, mikäli kaikki kuusikkokunnat toimisivat kuten Oulu, jossa laitossijoitusten osuus hoitovuorokausista oli 20% vuonna 2013 Kustannusero syntyy, kun nykyisen (oman) laitossijoituksen 20%:n ylittävä osuus vaihdetaan laskennallisesti luvanvaraiseen perhehoitoon, jonka vuosikustannus on keskimäärin 43 070 euroa alhaisempi kuin sijoitus omaan laitokseen. Vielä tätä suurempi kustannusero (64 600 /v) syntyy, mikäli vertailu tehdään toimeksiantoon perustuvaan perhetoimintaan. Vallitseva tilanne Sijoitetut Laitoksissa nyt* Oulun esimerkin (20%) mukaiset laskennalliset vaikutukset vuodessa Lkm % Lkm Lkm Erotus lkm Erotus á Säästö Helsinki 1 983 49 972 397 575 43 070 24 768 265 Espoo 716 52 372 143 229 43 070 9 868 198 Vantaa 776 55 427 155 272 43 070 11 697 812 Turku 613 60 368 123 245 43 070 10 560 764 Tampere 589 36 212 118 94 43 070 4 058 917 Oulu 610 20 281 281 0 43 070 0 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lukumäärät on laskettu hoitovuorokausien jakautumisesta eri hoitomuotojen kesken. (Lukujen lähde: Hanna Ahlgren-Leinvuo (2014): Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013. Kuusikkotyöryhmän julkaisusarja 2/2014. Kuvio 10. Myös muut taulukon luvut perustuvat saman raportin tietihin. Lukujen lähde: Kuusikkokunnat
Lastensuojelusta puhuttaessa tarkastellaan huono-osaisuuden ydintä
Tulonjaon muutokset vuosina 1966-2012
Kolme yhteiskunnan tilan ja hyvinvoinnin indikaattoria GPI (Genue Progress Indicator), joka on käännetty todellisen hyvinvoinnin mittariksi, kehitettiin täydentämään pelkkää talouden kasvua ja siinä ilmeneviä muutoksia kuvaavaa bruttokansantuotetta. GPI on hyvinvointiteorian mukainen yhteiskunnan tilaa kuvaava mittari, joka huomioi talousindikaattoreiden ohella myös ihmisten hyvinvointia kuvaavat tekijät ja niiden ilmenemisen, tulonjaon, yksityisen kulutuksen sekä ympäristötekijät. Ks. http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_07_08_gpi.html ks. myös Hoffrén J. (2008): Hyvinvoinnin seuranta vaatii uusia mittareita. Tieto&trendit 7/2008. Tilastokeskus.
1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Talouden ja hyvinvoinnin kehityksen suhde kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden väestöosuuteen ikäluokasta vuosina 1991-2012 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 /asukas GPI, BKT 0,7 0,7 0,7 0,7 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 0,9 1 1 1 1,1 1,1 Sijoitetut lapset % ikäluokasta Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat % ikäluokasta GPI (korrelaatio sijoituksiin -0.89) BKT (korrelaatio sijoituksiin 0.94) 1,2 1,2 1,3 1,3 1,3 1,4 1,4 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 0 GPI, Genue Progress Indicator, BKT, bruttokansantuote
Vaikka lapsuus kestää vain hetken ja tulevaisuuden ennustaminen on haasteellista silti sinne kannattaa katsoa
Peruskoulussa tehdään tulevan elämänkulun suurin päätös, jonka vaikutus voi tulla näkyviin vasta nuoruuden lopulla
29 -vuotiaiden koulutusasteet
29 -vuotiaiden koulutusaste vuonna 2011
Mitä tapahtuu, kun koulu jää pelkkään peruskouluun ja mitä ammattilaisen on hyvä tietää
Työn ja opiskelun ulkopuolisten osuus koulutusryhmittäin, 29 -vuotiaat koko maa
Työn ja opiskelun ulkopuolella olevat 29 -vuotiaat prosentteina ikäluokasta vuonna 2012
Vain peruskoulun suorittaneet 17-29 -vuotiaat vuonna 2011 Laskentakriteerinä 29-vuotiaat (% -osuudet) Koko ikäluokan ulkopuoliset yht. Vain peruskoulun suorittaneet 17-29 -vuotiaista Työn ja opiskelun ulkopuoliset vain peruskoulun suorittaneista Alhaisen koulutuksen lisäys ulkopuolisuuteen % Ilman pk %* % ikäluokasta Lkm. % Lkm.. % Lkm Koko maa 17 13 16 138 171 38 52 950 26 35 551 Uusimaa 14 9 19 52 264 35 18 468 26 13 551 H:gin seutu 14 9 19 48 975 36 17 431 26 12 919 Espoo 13 8 19 8 543 32 2 694 23 1 980 Helsinki 15 9 18 22 584 40 8 963 30 6 874 Vantaa 15 9 23 8 044 34 2 697 24 1 948 *Ilman pk = %-osuus ilman peruskoulun suorittaneita Lukujen lähde: Tilastokeskus
Mitä taloudessa tapahtuu, kun koulutus pelkkään peruskouluun Vain peruskoulun suorittaneet 17-29 -vuotiaat vuonna 2011, 29-vuotiaat % -osuuden laskentakriteerinä Palkkatulo: perusasteen koulutuksen mukainen mediaanitulo 27 612 /v, eläkemaksu 23,4% Saamatta jääneet palkat, eläkemaksut ja kunnallisverot (2011) /v Henkilöitä Palkkasumma Eläkemaksut Yhteensä Vero-% Verot Koko maa 35 551 981 644 429 229 704 796 1 211 349 226 19,16 188 083 073 Uusimaa 13 551 374 169 194 87 555 591 461 724 786 18,63 69 707 721 H:gin seutu 12 919 356 729 598 83 474 726 440 204 324 Espoo 1 980 54 676 995 12 794 417 67 471 412 17,75 9 705 167 Helsinki 6 874 189 818 233 44 417 466 234 235 699 18,5 35 116 373 Vantaa 1 948 53 792 969 12 587 555 66 380 523 19 10 220 664
Miksi juuri 29-vuotiaat nuoret tarkastelujen lähtökohtana? Nuoret kouluttautuvat usean vuoden ajan. Tämän vuoksi vain peruskoulun suorittaneiden lukumäärä ja samalla osuus ikäluokasta tiedetään vasta, kun perusasteen jälkeinen kouluttautuminen on päättynyt, noin 29 vuoden iässä. Tämän vuoksi 29 vuotiaan muodostavat lähtökohdan, kun halutaan tietää, kuinka moni nuori jättää kouluttautumisensa pelkän peruskoulun varaan. Samalla selviää, kuinka suuri osuus ikäluokasta menettelee näin eikä hanki itselleen ammatillista koulutusta. Kun tarkasteluun otetaan 29 -vuotiaiden kohortti, heillä on kulunut jo 13 vuotta peruskoulun päättämisestä ja ensimmäisestä jatkokoulutukseen hakeutumisen päätöstilanteesta. Peruskoulutuksen onnistumisen osalta puhutaan niin ikään 13 vuoden takaisesta ajasta, joka joidenkin mielestä on historiaa ja asiat ovat voineet muuttua kuluneen 13 vuoden aikana. Yhteiskunnan rakenteet muuttuvat kuitenkin hitaasti niin kuin nähtiin pelkän peruskoulun suorittaneiden väestöosuudessa, jossa ilmenee vain yhden %-yksikön muutos 10 vuodessa.
Työpaikkojen määrän muutos koulutusvaatimuksen mukaan 1990-2010 Koulutusvaatimus Muutos Huom. Perusaste - 453 000 Kovimmin kilpaillut työpaikat Keskiaste + 145 000 Alempi korkeakouluaste + 167 000 Ylempi korkeakouluaste + 158 000 Työllisyysaste Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1.2.1012. Koulutus Työllisyysaste Huom. Perusaste 60% Keskiaste 80% Äitiyslomien ja perhevapaiden vuoksi naiset saavuttavat huipputyöllisyytensä 10 vuotta miehiä myöhemmin. Korkeakouluaste 90% Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keinä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1,.2.1012.
I5-29 -vuotiaat työlliset ja työttömät 1989-2011 Nuorten työllisyys ja työttömyys reagoivat nopeasti taloustaantumiin (1991-1993 ja 2009), mutta elpyminen, työllisyyden nousu ja työttömyyden lasku, on hyvin hidasta. Vuonna 2013 työttömien nuorten määrä oli työvoimatutkimuksen mukaan 93 000.
Menolippu marginaaliin
Väkivaltarikollisuus koulutusryhmittäin vuonna 2013
Nuoret väkivaltarikosten tekijät yhteiskunnallisen aseman mukaan vuonna 2012 Työ suojaa
Kiitos