VAIHELAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

1.2.2011 VAIHELAN ASEMAKAAVAN MUUTOS MAISEMASELVITYS 4.2.2011

Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT 1 2 VELKUANMAAN MAISEMA 2 2.1 Maisemamaakunnan yleiskuvaus 2 2.2 Velkuanmaan maisemakuva 2 3 VAIHELAN MAISEMA 4 3.1 Maaperä 4 3.2 Vesistösuhteet ja merenranta 4 3.3 Ilmasto ja pienilmasto 4 3.4 Kasvillisuus 4 4 VAIHELAN KULTTUURIMAISEMA 5 4.1 Maisemakuva 5 4.2 Rakennusten ja tiestön sijoittuminen 5 4.3 Pihapiiri 5 4.3.1 Venevajat 6 4.4 Rantavyöhyke 6 5 MAISEMALLISET RAKENTAMISSUOSITUKSET 8 5.1 Vaihelan rakennettu kulttuuriympäristö 8 5.2 Kulttuurimaisema ja tiestö 8 5.3 Maisemallisesti merkittävät kallioselänteet 8 5.4 Ranta-alueet ja rantaviiva 8

1 1 PERUSTIEDOT Kaava-alue sijaitsee Velkuanmaan itärannalla. Maisemaselvitys on laadittu Pöyry Finland Oy:n Tampereen toimistossa, jossa maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti (MARK) Kaisa Rantee, projektinvetäjänä on toiminut arkkitehti, osastopäällikkö Jarmo Lukka. Selvitys on laadittu kartta-aineistojen, ilmakuvien, valokuvien ja Ympäristöhallinnon Oiva - ympäristö- ja paikkatietopalvelun sekä maastokäyntien pohjalta. Maastokäynnit tehtiin huhtikuussa 2008 ja joulukuussa 2009. Työssä on hyödynnetty myös Velkuanmaan osayleiskaavatyön yhteydessä kerättyjä lähtötietoja ja muuta maisemaselvitysaineistoa. Kaava-alueelta ei ole todettu muinaismuistoja. Alueella ei ole suojeltuja ympäristökohteita eikä alueeseen kohdistu ympäristöhäiriöitä.

2 2 VELKUANMAAN MAISEMA 2.1 Maisemamaakunnan yleiskuvaus Velkuanmaa sijaitsee Turun saaristossa, kahden lossiyhteyden päässä mantereesta. Maisemakuntajaossa se kuuluu Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun. (Maisemaalueet ja maisemamaakunnat, Ympäristöministeriö, 1993) Maaperää ja topografiaa hallitsevat laajat silo- ja avokallioalueet. Velkuanmaa kuuluu hemiboreaaliseen tammivyöhykkeeseen, joka on mm. kasvullisuuden kannalta edullista ilmastovyöhykettä. Pohjakylässä, Vaihelassa ja Velkuankaupungissa kallioselänteiden ja saarekkeiden murroksiin on kerrostunut viljelykelpoista savea. Tiurlassa maalaji on sekalajitteista ja hyvin viljelykäyttöön soveltuvaa. Kallioselänteiden keskellä on painanteita joissa on ohuita turvekerrostumia. (GTK, 2010. Pohjakartat (c) MML:n luvalla MML/VIR/TIPA/217/10. Päivitetty 07.10.2010) 2.2 Velkuanmaan maisemakuva Velkuanmaan saaren maisemakuvaa hallitsevat merinäkymien lisäksi karut kallioselänteet ja saaren itäpuoliskolle painottuvat kulttuurimaisema-alueet. Saaren läpi kulkeva tie alkaa lauttayhteyden luota saaren pohjoisosasta ja jatkuu kulttuurimaisemien läpi ja korkeimpia kalliomäkiä väistellen eteläkärjen Martinmaahan saakka. Kulttuurimaisemakokonaisuuksia on neljä; pohjoisesta alkaen nämä ovat Pohjakylä, Vaihela, Tiurla ja Velkuankaupunki. Saaren läpi kulkeva tie yhdistää kultuurimaisemaalueet ja asutuksen toisiinsa. Perinteinen rakennuskanta sijaitsee pääosin välittömästi viljelyalueiden yhteydessä, jolloin rakennuspaikaksi on valittu peltoa rajaavan selänteen reunavyöhyke tai pellolta kohoava kalliosaareke. Rannoilla sijaitsevat rakennukset ovat pääasiassa viime vuosikymmenten aikana rakentunutta lomarakentamista. Kalliosaarekkeiden ja selänteiltä työntyvien niemimäisten kumpareiden vuoksi Velkuanmaan kulttuurimaisema ja luonnonympäristö ovat mosaiikkimaista, pienipiirteistä ja monilajista.

3 VELKUANMAAN MAISEMARAKENNEKAAVIO

4 3 VAIHELAN MAISEMA 3.1 Maaperä Vaihelan viljelymaiden maalaji on pinta- ja pohjamaaltaan savea (Sa). Savimuodostuman länsipuolella kohoaa kallioalue (Ka), jonka pinnalla on paikoin ohut maakerros. Tälle vyöhykkeelle on pääosin sijoittunut Vaihelan kulttuurimaiseman rakennuskanta. Pellon kaakkoislaidalta kohoava jyrkänteinen kallioselänne on laeltaan paljasta avokalliota.(kapa) (GTK, 2010. Pohjakartat (c) MML:n luvalla MML/VIR/TIPA/217/10. Päivitetty 07.10.2010) 3.2 Vesistösuhteet ja merenranta Pintavedet valuvat kalliopintoja ja pellon reunoilla ja keskellä sijaitsevia avo-ojia myöten mereen. Vaihelan edustalla oleva lahdenpoukama on peltoalaa vastaavan savikon kohdalta matala ja ruovikkoinen. Vaihelan kaakkoispuolella sijaitsevan kallioselänteen kohdalta maasto viettää jyrkemmin mereen mutta rannassa on silti kapeahko ruovikkoinen vyöhyke. 3.3 Ilmasto ja pienilmasto Velkuanmaa kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja tämän sisällä ns. tammivyöhykkeeseen, minkä vuoksi ilmasto-olot ovat suotuisat. Vuoden keskilämpötila on yli 5 C (Ilmatieteenlaitos, keskilämpötila v.1971-2000) Terminen kasvukausi alkaa Velkuanmaalla 6.5. ja päättyy 30.10. Ilmasto on mereinen, jolloin sille ovat tyypillisiä pitkät ja suhteellisen lämpimät kesät ja lyhyet lauhat talvet. Syksy on usein pitkä ja sateinen meren lämmittävän vaikutuksen vuoksi; vastaavasti keväällä ja alkukesällä on kuivaa ja viileää meren ollessa kylmä. Merellisyys vaikuttaa myös pysyvän lumipeitteen tuloon, joka tulee Velkuanmaahan keskimäärin n. kuukauden muuta maakuntaa myöhemmin tammikuun alussa. (Ilmatieteenlaitos, Suomen maakuntien ilmasto, Raportteja 2009:8, Kersalo, Pirinen) Lounaistuulet ovat vallitsevia. Vaihelan pienilmasto lisää osaltaan ilmaston suotuisuutta. Vallitsevaan tuulensuuntaan nähden Vaihela sijaitsee Velkuanmaan suojaisemmalla puolella. Lisäksi Vaihelan kaakkoispuoleinen selänne suojaa etelä- ja kaakkoistuulilta. Kallio tasaa pienilmaston vuorokautisia lämpötilaeroja luovuttaen päivällä kerättyä lämpöä vielä ilta-aikaan. 3.4 Kasvillisuus Kallioselänteiden kasvillisuus on hyvin karua kalliolakien kasvillisuutta, missä pääpuulaji on mänty ja pohjakerros hyvin ohut. Reunavyöhykkeissä ja kalliosaarekkeilla kasvaa lisäksi lehtipuustoa ja katajia. Pellon ja asutuksen tuntumassa olevilla matalilla kumpareilla kasvaa keto- niittylajistoa. Kallioalueiden kasvillisuus on erittäin herkkää kulutukselle. Kallioalueille ohjattu kulku kuluttaa pohjakasvillisuuden nopeasti pois sillä kasvillisuuden uusiutuminen on hidasta. Savialueiden kulutuskestävyys jonkin verran parempi ja uusiutuminen on nopeampaa, joskin nämä alueet ovat pääasiassa viljelykäytössä. Kulkuyhteyksien suunnittelussa

tulee ottaa huomioon maapohjan kulutuskestävyys ja tarvittaessa ohjata ja rajoittaa kulkua vain tietyille reiteille. 5 4 VAIHELAN KULTTUURIMAISEMA 4.1 Maisemakuva Vaihelan ja Pohjakylän kulttuurimaisemien välillä on kapea solamainen savilaakso, jonka reunalla tie kulkee. Laaksoon on rakennettu uusia asuintaloja. Vaihelaan saavutaan rannan tuntumassa olevan puustoisen saarekkeen kautta, mikä samalla erottaa Pohjakylän ja Vaihelan maisematilat toisistaan. Tien tuntumassa on vanha asuinrakennus talousrakennuksineen sekä maatalousrakennuksia. Tie ylittää pellot suoraan Vaihelan päärakennusta kohden. Avoin viljelymaisema on Vaihelan kulttuurimaiseman ydin, joka samalla edustaa sisäsaariston elinkeinoja. Vaihelan avoin maisematila jatkuu esteettä peltoaukean ylitse mereen saakka, sillä rantavyöhykkeessä ei ole näkymiä peittäviä maastonmuotoja eikä puustoa. Viljelykäyttöön raivattu savikko viettää loivasti kohti merta ja ruovikkoista lahdenpoukamaa. Pihapiirit ovat puoliavoimia tai avoimia; pihapiireissä on istutettuja puita tai kallioiden lomassa kasvavia luonnollisia puuryhmiä. Pohjois- ja eteläreunassa avoin viljelymaisema rajautuu kallioselänteisiin, joiden takaiset lakialueet ovat paikoin lähes puuttomia. Eteläisen selänteen reuna on jyrkänteinen ja kallioseinämät näkyvät peltomaisemaan saakka. 4.2 Rakennusten ja tiestön sijoittuminen Asuinrakennukset ja pihapiirit sijaitsevat pääosin maisematilan länsilaidalla, jossa selänteiden korkeimpien kalliolakien ja peltomaan väliin jää suhteellisen matalien ja loivapiirteisten kalliokumpujen vyöhyke. Vyöhyke on soveltunut erinomaisesti rakentamiseen; se on viljelyalueen välittömässä yhteydessä, kuitenkin hieman sitä korkeammalla. Pienipiirteisesti kohoilevat kalliokumpareet ovat soveltuneet jyrkkiä pääselänteitä paremmin rakennuspaikoiksi ja tiestön sovittaminen maastonmuotoihin on ollut mahdollista. Vaihelan rakennusryhmä sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla. Pihapiiri sijaitsee em. rakentamiseen soveltuvan vyöhykkeen uloimmalla niemekkeellä peltomaisemien ympäröidessä sitä kolmelta sivulta. Vanha päärakennus rajaa pihapiirin pellonpuoleista reunaa ja sen julkisivu näyttäytyy hallitsevasti viljelyaukealle ja merelle. Suora tielinja Vaihelan ja meren välillä korostaa päärakennuksen maisemallista asemaa. Talous- ja matkailurakennukset sijaitsevat tiiviinä ryhmänä päärakennuksen takana. 4.3 Pihapiiri Vaihelan pihapiiri koostuu kuudesta eri-ikäisestä rakennuksesta. Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävin on tilan päärakennus, joka on rakennettu vuonna 1870. Vastapäätä pääsisäänkäyntiä on vanha piharakennus, jonka takana sijaitsee vuosina 1926-1927 rakennettu navettarakennus. Ravintolakäyttöön myöhemmin uusittu navetta on 1950-luvulta. Rakennukset ovat pääosin puurunkoisia, punamullattuja tai

punamullan värisiksi maalattuja harja- ja mansardikattoisia rakennuksia, minkä avulla on pyritty säilyttämään pihapiirin yhtenäinen ilme. Rakennusten väliin muodostuu useita piha-alueita, jotka yhdistyvät pihateiden ja kapeiden rakennusten väliin jäävien kujanteiden välityksellä toisiinsa. Pihoilla on erilaisia käyttötarkoituksia; ravintolan edustalla on laaja puupatio kesäterassina, päärakennuksen edustalla on nurmetettu alue, vanhojen navetta- ja talousrakennusten väliin jää kivikkoinen takapiha ja kaakkoispuolella peltoon rajautuen on puutarhaistutuksia ja kalusteita. Uuden majoitusrakennuksen edustalla on huoltotie. 6 4.3.1 Venevajat Venevajat ovat merkittävä ja omaleimainen osa saariston rakennettua kulttuuriympäristöä. Yhteiskäytössä olevilta venevajoilta on maisemallinen yhteys puoliavoimen rantavyöhykkeen välityksellä Vaihelan kulttuurimaisemaan. Myös ajotie venevajoille haarautuu Vaihelaan johtavalta päätieltä lähellä rantaa. Pitkä venelaituri ja sen läheisyydessä olevat rakenteet ja rakennukset eivät liity yhtä selkeästi avoimeen kulttuurimaisemaan sillä ne jäävät Vaihelan peltomaisemaa etelälaidasta rajaavan kallioselänteen toiselle puolelle. 4.4 Rantavyöhyke Rantavyöhyke jakautuu erityyppisiin alueisiin. Asemakaava-alueen eteläosassa kallioselänne viettää suoraan mereen eikä ponttoonirakenteinen laituri sinällään muuta rantaviivaa. Kallio on paikoin rantaan saakka puutonta avokalliota ja jyrkkyytensä vuoksi sillä on meren suuntaan maisemallista merkitystä. Pohjoisempana tielinjan, venevajojen ja maalaiturien yhteydessä rantaviivaa on osin täytetty. Kallioselänteen kärjen ja rannan väliin jää tasainen alava ja umpeenkasvava alue. Maisemallisesti merkittävä reunavyöhyke seuraa kallioselännettä ylempänä rinteessä, vanhan ajoyhteyden vierellä.

7 VAIHELAN MAISEMA-ANALYYSI

8 5 MAISEMALLISET RAKENTAMISSUOSITUKSET 5.1 Vaihelan rakennettu kulttuuriympäristö Asemakaavassa tulisi osoittaa Vaihelan arvokkain rakennettu ympäristö; rakennukset sekä niiden muodostamat pihapiirit. Uudisrakennusten rakennusalojen tulisi sijaita vanhan päärakennuksen julkisivulinjaa taaempana, jotta päärakennuksen maisemallisesti ja hierarkkisesti merkittävä asema säilyisi. Uudisrakennukset tulee sijoittaa tiiviisti pihapiirin yhteyteen, jotta ne täydentäisivät nykyistä rakennetta. Rakentamisessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota massoitteluun, mittakaavaan, julkisivujen aukotukseen sekä materiaaleihin ja väreihin. 5.2 Kulttuurimaisema ja tiestö Vaihelan maisemallisesti merkittävän viljelymaiseman tulisi säilyä viljelykäytössä, avoimena ja rakentamattomana. Näkymäsektorin päärakennukselta merelle ja saapumistieltä kohti Vaihelaa tulisi säilyä. Nykyisenkaltaisen maisemallisen vyöhykkeisyyden, jossa maisema jakautuu ranta-alueeseen, viljelymaahan, rakennettuun ympäristöön ja kallioselänteisiin tulisi säilyä. Rakennuksien ja tieyhteyksien sijoittamisessa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon pihan reuna-alueiden merkitys kulttuurimaisemakokonaisuudessa. Pihapiirin ja viljelyalueen rajapinnassa on nykyisin maisemallisesti merkittäviä pienipiirteisiä kallioita ja monimuotoista kasvillisuutta, jotka yhdistävät pihapiirin luonnollisella tavalla avoimeen peltomaisemaan. Mahdolliset uudet rakenteet, tiepohjat, pinnoitteet, täytöt tai kallioleikkaukset aiheuttavat herkästi huomattavia maisemallisia muutoksia. Saunalle ja venerantaan johtavan kevyen liikenteen väylän sijoittamisessa tulee huomioida maisemalliset muutokset viljelymaisemassa ja metsän reunavyöhykkeessä. 5.3 Maisemallisesti merkittävät kallioselänteet Selänteille ei tulisi suunnata merkittäviä rakennustoimia sillä ne saattavat aiheuttaa pysyviä jälkiä kallioon ja lisäksi uusien toimintojen tuominen altistaa pintakasvillisuuden kulutukselle. 5.4 Ranta-alueet ja rantaviiva Pellon ja rantaviivan väliin tulee jäädä riittävä suojavyöhyke, jossa on luonnollista rantaniittyä ja puustoa. Näkymäsektorin säilymisestä tulisi huolehtia maisemahoidon keinoin. Venevalkamien takana oleva tasainen alue soveltuu maisemallisesti uudisrakentamiselle ja huoltoalueeksi. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon taustalta kohoava kallioselänne ja sen reunavyöhyke.

talvella. 9 Kuva yllä vasemmalla. Saaristomaisemaa Vaihelasta Idänaukkoon katsottaessa. Kuva yllä oikealla. Kulttuurimaisemaa reunustavat kalliot ovat näyttäviä myös talvella. Kuva yllä vasemmalla. Vaihelan päärakennus katsoo ryhdikkäänä merelle. Kuva yllä oikealla. Pihapiirin rakennusten väliin jää miellyttäviä kujamaisia tiloja. Kuva vasemmalla. Venevajat ovat merkittävä osa perinteistä saariston rakennettua kulttuurimaisemaa.