TILANNEKATSAUS Aija Tuimala Etunimi Sukunimi etunimi.sukunimi@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 1
SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISUUDEN VALMISTELU 2017 (Koontia eri lähteistä) Tammikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Helmikuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Maakuntalaki- ja SOTE-HE-luonnos HE eduskuntaan Maakuntalaki- ja SOTE-HE EK:ssa Lait voimaan vaiheittain 1.7.2017-1.1.2019 VALINNANVAPAUS-HE-luonnos, (ml. käännös, lausuntokierros (8 vko)ja laintarkastus) HE eduskuntaan VALINNANVAPAUS-HE EK:ssa EK:n vastaus Laki voimaan 1.1.2019 Lait voimaan 1.1.2019 MAAKUNTA-LUOVA-HE-luonnos Maakunnan muut tehtävät kuin sote- ja pelastustoimi ym. MAAKUNTA-LUOVA-HE-luonnos (projekti- ja reformiministeriryhmässä sekä lausuntokierros (8 vko) ja laintarkastus) MAAKUNTA-HE EK:ssa Lisäksi muita uudistukseen liittyviä hallituksen esityksiä! (LUOVA = Valtion lupa- ja valvontavirasto) Kasvupalvelulaki lausunnolla Kasvupalvelulaki eduskuntaan MAKU ja SOTEpaketti 2 sekä TEM sisältölait EK 8-9/17 17.1.2017
HALLINNON VALMISTELUN VAIHEISTUSTA 2017 esivalmistelu väliaikaishallinto 2018 Maakunnan luottamushlöjohto toiminnassa 2019 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 HALLINTOSÄÄNTÖ väliaikaishallinto HALLINTOSÄÄNTÖ 2018 Valtuuston toiminta käynnistyy HALLINTOSÄÄNTÖ 2019 uusi rakenne TALOUSARVIO väliaikaishallinto TALOUSARVIO 2018 Valtuuston toiminta käynnistyy TALOUSARVIO 2019 uusi rakenne HENKILÖSTÖ ja periaatteet väliaikaishallinto HENKILÖSTÖRAKENNE 2019 Määrittely valtuuston päättämän hallintosäännön pohjalta 2019 uusi organisaatiorakenne Rakentuu (nimeämiset asteittain) STRATEGIAN taustavalmistelu STRATEGIA, PALVELUSTRATEGIA JA PALVELULUPAUS VALMISTELU VALTUUSTOLLE LINJAUSTEN HYVÄKSYMINEN JA TOIMEENPANON ALOITUS 3
TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELY Etunimi Sukunimi Puh +358 55 5555 555 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 4
TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELY KEVÄT 2017 / Kevään 2017 valmistelu jatkuu aiemmin nimetyissä työryhmissä. / Työryhmien valmistelussa huomioidaan asioita päivitetystä lakiluonnospaketista sekä valinnanvapausluonnoksesta. / Työryhmät voivat tarvittaessa hyödyntää alatyöryhmiä, joita perustivat syksyllä, tai alatyöryhmärakennetta voidaan uudistaa tarpeen mukaan. / Olennaista on pohtia, että miten työryhmien tehokas työskentely ja tiedon levittäminen sekä laajat keskustelut yhdistetään. / 31.3. mennessä ryhmät raportoivat yhteisesti toimitetulla ppt- pohjalla / 30.4. mennessä ryhmät tuottavat word- pohjaiset raportit soveltaen yhteistä sisällysluetteloa 5
LOPPURAPORTIN SISÄLLYSLUETTELO / Kuvaus palvelujen nykytilasta (sisältö, määrä, palveluverkko) / Palvelukokonaisuuden keskeiset tulevaisuuden haasteet/muutokset palveluissa / sote/maku- lakiesitysten vaikutukset palveluihin / muu aiemmin päätetty tai uusi substanssilainsäädäntö / toimintaympäristön muutosten keskeisimmät vaikutukset (HUOM! MEGATRENDIT) / Palvelujen tarjonta uudessa mallissa: merkittävät/suurimmat asiakasryhmät ja heidän palvelujensa (asiointi, prosessit) tarjoaminen uudessa maakuntamallissa / palveluprosessien sujuvuus, merkittävät rajapinnat ja toimivuus / palveluverkko ja sen kehittäminen / digitaalisuus palveluissa / asiakkaiden osallistumismahdollisuudet ja oma aktiivisuus / Johtamisjärjestelmässä huomioitavaa / Järjestäjä- tuottaja- malli ja monituottajuuden vaikutukset johtamiseen / Organisoinnissa huomioitavaa palvelujen näkökulmasta / Johtamisessa tarvittava tieto ja sen kerääminen / Sidosryhmäyhteistyö (erit. kuntayhteistyön toteuttaminen) / Raportoinnissa ja ohjauksessa huomioitavaa valtion suuntaan / Muutokseen valmistautuminen / Kehittämistarpeita jatkossa toiminnan tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi / Muutokseen varautuminen ennen vuotta 2019 6
MIHIN MEGATRENDEIHIN ETELÄ-KARJALASSA TULEE VARAUTUA? GEOTALOUS HEILUTTAA PAIKALLISTALOUKSIA Globalisaatio (kv. riippuvuus, turvallisuuspolitiikka, kauppapolitiikka) Valtarakenteiden muutokset ( EU, puolueet, demokratia, aktivismi, terrorismi, ääriajattelu, resurssit Maailmantalouden kehitys (nousevat taloudet mm. Kiina ja Afrikka) Kv. Muuttoliike (globaali väestönkehitys) ICT JA DIGITALISAATIO UUDISTAVAT TOIMINTAA Tietointensiivisyys ja visuaalisuus Älykkäät ratkaisut, robotisaatio, tekninen riippuvuus Rakenteiden pirstaleisuus ja avoimuus sekä verkostoituminen Jatkuva muutos ja kehittyminen Vapaus ajasta ja paikasta (sähköinen asiointi ja palvelut, liikkuvat palvelut, MaaS, etäopiskelu) MITEN ETELÄ-KARJALA KEHITTYY? IHMISET AKTIIVISINA YKSILÖINÄ YHDESSÄ Väestörakenteen kehitys (ikä, asuminen, alueelliset erot, eriytyminen, kaupungistuminen, osaaminen, työllisyys, muuttoliike, kieliryhmät) Yhteisöllisyys (palvelut, turvallisuus, some, osallisuus, hyvinvointi, yhdessä tekeminen, rahoitus, liikkuminen, omistaminen) Integraatio ja koheesio (syrjäytyminen, pakolaisuus, tasa-arvo, eriarvoisuus) Identiteetti (vapaa-aika, kulttuuri, positiivinen asenne-ilmasto) Uusi työelämä ajattelu (osaamisen kehitys, urakehitys, työn tekeminen ajasta ja paikasta riippumatta) ja työvoiman saatavuus YMPÄRISTÖAJATTELU VAHVISTUU Resurssiviisaus ja kiertotalous (kierrätys, lähiruoka, liikkumisen uudet trendit) Älykäs kuluttaminen ja palvelutuotanto (palvelut, tuotteet, matkailu) Ympäristötietoisuus ja muuttuva ilmasto (vesistöt, energia, kulutus) Ympäristö elinkeinona (luontomatkailu, metsätalous, biotalous) 7
ICT ja digitalisaatio Geotalous Ympäristö Mahdollisuudet ESITETTYJÄ Ihmiset 8
ICT ja digitalisaatio Geotalous Ympäristö Uhkat ESITETTYJÄ Ihmiset Ihmiset 9
MAAKUNTAKONSERNI Etunimi Sukunimi Puh +358 55 5555 555 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 10
Maakunnan liikelaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan liikelaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan liikelaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sotepalvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnassa on yksi tai useampia liikelaitoksia (sote-toimialalla vain yksi) - Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä.
MIKÄ ON MAAKUNTA? Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maakuntajohtaja Konsernin yhteiset palvelut JÄRJESTÄJÄ - Lautakunnat - Järjestäjä- viranhaltijat - sopimus-osaaminen, - markkinoiden seuranta - asiakaspalvelun seuranta - jne) OMAN TUOTANNON LIIKELAITOS (1-n kpl) - Julkinen toimija - Viranomainen - Ei markkinoilla - Toimii, jos valinnanvapaustoimijoita ei ole YHTIÖT (1- n kpl) - Laajan valinnanvapauden palvelutuottaja(t) - Toiminta kilpailluilla markkinoilla - Osakkuusyhtiötpalvelukeskukset - Markkinaehtoisuus PÄÄTÖKSENTEKO OSA MAAKUNTAA OMISTAJAOHJAUS 12
MAAKUNTA VASTAA JÄRJESTÄJÄNÄ MONENLAISESTA TOIMINNASTA Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maakuntajohtaja Konsernin yhteiset palvelut JÄRJESTÄJÄ Määrittelee raamit palvelutuotannolle ja ohjaa rahoitusta sekä tuotantoa LAAJA OMISTAJA- OHJAUS- KÄSITYS - Sopimukset - Osakkuusyhteisöt - Tytäryhtiöt JULKINEN PALVELU- TUKI- PALVELU- YHTIÖT YM. OMAN TUOTANNON LIIKELAITOS (1-n kpl) Viranomaispalvelut, Palvelut, joille ei markkinoita MAAKUNNAN YHTIÖT (1- n kpl) YKSITYISET PALVELUT (1- n kpl) ASIAKAS VALITSEE- LAAJAN VALINNANVAPAUDEN PALVELUT samat ehdot kaikille palvelutuottajille ASIAKASASIOINTI 13
VALINNANVAPAUS Etunimi Sukunimi Puh +358 55 5555 555 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 14
VALINNANVAPAUS PERUSPALVELUT SOTE-KESKUKSISTA Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön näissä palveluissa: sosiaali- ja terveyskeskus suunhoidon yksikkö (hammashoitola) muut maakunnan päättämät sotepalvelut. Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta. 1. Sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön valinta Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän tuottajan ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa, raha seuraa asiakasta. Sote-keskus ja suunhoidon yksikkö voivat myöntää maksusetelin yksittäisten palvelujen hankkimiseen muilta tuottajilta. 2. Sote-keskuksen tai suunhoidon yksikön myöntämä maksuseteli Palveluntuottaja vastaa asiakkaan maksusetelillä hankkimista muista palveluista ja niiden kustannuksista. LAAJEMPI PALVELUTARVE Osa asiakkaista tarvitsee muita enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja. Maakunnan liikelaitos tarjoaa ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joita ei saa sote-keskuksesta (sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito). Maakunnan liikelaitos arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja tekee asiakassuunnitelman. 3. Maakunnan liikelaitoksen valinta Asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa. Palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankki tarvitsemiaan palveluja. Asiakas voi valita palveluntuottajan koko maan alueelta. Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta. 4. Maakunnan liikelaitoksen myöntämä asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti Asiakas voi valita asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla hankittavat palvelut kaikkialta Suomessa. Hoito- ja palvelutarpeen 15 arviointi -
VALINNANVAPAUS PERUSPALVELUT SOTE-KESKUKSISTA Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön näissä palveluissa: sosiaali- ja terveyskeskus suunhoidon yksikkö (hammashoitola) muut maakunnan päättämät sotepalvelut. Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta. 1. Sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön valinta Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän tuottajan ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa, raha seuraa asiakasta. Yhtiöitetyt palvelut ISOT TOIMIJAT? Sote-keskus ja suunhoidon yksikkö voivat myöntää maksusetelin yksittäisten palvelujen hankkimiseen muilta tuottajilta. 2. Sote-keskuksen tai suunhoidon yksikön myöntämä maksuseteli Palveluntuottaja vastaa asiakkaan maksusetelillä hankkimista muista palveluista ja niiden kustannuksista. Yhtiöitetyt palvelut PIENET TOIMIJAT? LAAJEMPI PALVELUTARVE Osa asiakkaista tarvitsee muita enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja. Maakunnan liikelaitos tarjoaa ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joita ei saa sote-keskuksesta (sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito). Maakunnan liikelaitos arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja tekee asiakassuunnitelman. HUOM! JOS ASIAKAS EI VALTSE ITSE LÄHIN SOTE-KESKUS NIMETÄÄN 3. Maakunnan liikelaitoksen valinta Asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa. Liikelaitos - Palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankki tarvitsemiaan palveluja. Asiakas voi valita palveluntuottajan koko maan alueelta. Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta. 4. Maakunnan liikelaitoksen myöntämä asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti Asiakas voi valita asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla hankittavat palvelut kaikkialta Suomessa. PIENET TOIMIJAT? Yhtiöitetyt palvelut
VALINNANVAPAUS PERUSPALVELUT SOTE-KESKUKSISTA Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön näissä palveluissa: sosiaali- ja terveyskeskus suunhoidon yksikkö (hammashoitola) muut maakunnan päättämät sotepalvelut. Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta. JÄRJESTÄJÄ TEKEE SOPIMUKSET Kapitaatio + riski ja bonus, asiakkaalla yksi palvelumaksu ASIAKAS VALITSEE 1. Sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön valinta Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän tuottajan ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa, raha seuraa asiakasta. Yhtiöitetyt palvelut ISOT TOIMIJAT? KELPOISET TUOTTAJAT EI SOPIMUKSIA, ASIAKAS VALITSEE Sote-keskus ja suunhoidon yksikkö voivat myöntää maksusetelin yksittäisten palvelujen hankkimiseen muilta tuottajilta. Kiinteä seteli, ei omavastuuta asiakkaalle 2. Sote-keskuksen tai suunhoidon yksikön myöntämä maksuseteli Palveluntuottaja vastaa asiakkaan maksusetelillä hankkimista muista palveluista ja niiden kustannuksista. Yhtiöitetyt palvelut PIENET TOIMIJAT? LAAJEMPI PALVELUTARVE Osa asiakkaista tarvitsee muita enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja. Maakunnan liikelaitos tarjoaa ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joita ei saa sote-keskuksesta (sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito). Maakunnan liikelaitos arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja tekee asiakassuunnitelman. HUOM! JOS ASIAKAS EI VALTSE ITSE LÄHIN SOTE-KESKUS NIMETÄÄN 3. Maakunnan liikelaitoksen valinta Asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa. Liikelaitos VIRANOMAISTOIMINTA, TUOTANTO JOS MUITA EI OLE, - Palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankki tarvitsemiaan palveluja. Asiakas voi valita palveluntuottajan koko maan alueelta. Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta. KILPAILUTETUT OSTOPALVELUT 4. Maakunnan liikelaitoksen myöntämä asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti Asiakas voi valita asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla hankittavat palvelut kaikkialta Suomessa. Kiinteä seteli, ei omavastuuta asiakkaalle PIENET TOIMIJAT? Yhtiöitetyt palvelut KELPOISET TUOTTAJAT EI SOPIMUKSIA, ASIAKAS VALITSEE, MUITAKIN KUIN SOTE
POHDITTAVAA / MAAKUNTA / Omat kriteerit (laatu, voimavarat, saatavuus, palveluketjut, yhteensovittaminen) / Laajempi valinnanvapaus / Palvelulupaus / Yhteensovittaminen / Rahoitusperusteet (kapitaatio, hyvinvointiriski, kannusteet) / Seurantatiedon keruu / Markkinaselvitykset? / LIIKELAITOS / Ohjausmekanismit maksusetelit, hlökohtaiset budjetit, laajennus / Asiakasneuvonta / Palvelujen yhteensovitus asiakastasolla / Mahdolliset omat yhtiöt / Vastuu ja sen hoito, jos ei muita toimijoita / MAAKUNNAN OY / Lukumäärä / Palvelut (sote- keskus, maksusetelipalvelut, työterveys plus muut palvelut) / Liiketoiminta ja sen kannattavuus / SOTE-KESKUSTUOTTAJAT / Sitoutuminen (tuotteet, hinta, palveluehdot, avoin tieto, virhevastuu maksusetelipalveluista / Maksusetelikäytännöt- miten voi vaikuttaa? / Miten varmistetaan yhdenvertaisuus markkinoilla toimiviin yhtiöihin? 18
PALVELUKESKUKSET Etunimi Sukunimi Puh +358 55 5555 555 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 19
POHDINTOJA MAAKUNNALLISEN ICT PALVELUKESKUKSEN JA MAAKUNNALLISTEN INHOUSE YHTIÖIDEN VÄLISESTÄ SUHTEESTA ON TEHTY... JA TEHDÄÄN JATKOSSAKIN [KESKENERÄISTÄ TYÖTÄ EI SAA ARVOSTELLA! ] ICT PALVELUYHTIÖIDEN ROOLI ICT- palvelukeskuksen roolina on olla sekä / Toimialasidonnaisten sekä toimialariippumattomien uusien ja korvaavien ICT/DIGI- palvelujen kehityksestä vastaava organisaatio / Toimialasidonnaisten ja toimialariippumattomien ICT- palvelujen järjestäjä sovitussa laajuudessa. / ICT/DIGI- palveluja koskeva asiantuntijaorgansiaatio ja yhteishankintayksikkö VALTION OMISTAJUUDEN KÄYTTÖ ICT- PALVELUYHTIÖSSÄ Valtiolla on mahdollisuus omistuksensa kautta ohjata maakunnissa tapahtuvaa ICT- palveluja koskevaa kehitystä, palvelukeskuksen palvelutarjoomaa ja investointeja normaalin osakeyhtiöitä koskevien hallinnollisten menettelyjen kautta. Valtiolla voi olla golden share -osakesarja. Valtio omistaa yhtiötä myös varmistaakseen mahdollisuutensa käyttää inhouse- periaatteen mukaisesti maakuntien palvelukeskusta tarvitsemiensa palvelujen tuotantoon. EMO-TYTÄRYHTIÖRAKENNE ICT- palvelukeskus voi hankkia nykyisiltä kunta/kuntayhtymä- omisteisilta ICTpalveluyhtiöiltä palveluja maakunnille osaomistuksen kautta inhouseperiaatteella. ICT- palvelukeskus osallistuu myös osaomistuksensa kautta yhtiöiden päätöksentekoon. Kunnat voivat edelleen hankkia palveluja edellä mainituilta palveluyhtiöiltä. PALVELUKESKUKSEN PERUSTAMINEN Toimialariippumattoman ICT-palvelujen järjestäminen tapahtuu hankkimalla se kaupallisilta toimijoilta ja inhouse- yhtiöiltä maakuntien lukuun. VÄLIAIKAISHALLINNON PALVELUT Perustettava palvelukeskus ei tuota väliaikaishallinnolle palveluja Palvelukeskus perustetaan ensin valtion kokonaan omistamana osakeyhtiönä. Yhtiö voi hankkia itselleen jo ennen vuotta 2019 omistusta nykyisistä kunta/kuntayhtymäomisteisista yhtiöistä. Tehtävistä ja käyttövelvoitteesta säädetään asetuksella erikseen. Toni Suihko Palvelukeskus perustetaan viimeistään 31.12.2017 loppuun mennessä. 20
Toimitila- ja kiinteistöpalvelukeskusyhtiön hallittava omaisuus Sairaanhoitopiirit 20 kpl 1,4 Mm2 Vuokrasopimuksia 300 500 kpl Vuokrat n. 350 M /v Erityishuoltopiirit 17 kpl 0,6 Mm2 Vuokrasopimuksia 200 300 kpl Vuokrat n. 100 M /v Neliöt, sopimusmäärät ja vuokrat karkeita arvioita Vesistörakenteet Vuokrasopimuksen Kautta Sopimuksia 10 000 kpl Vuokrat n. 1500 M /v Yhtiön taseessa 500 800 sopimusta Vuokrat n. 450 M /v Pelastustoimi n. 700 asemaa, joista kuntien omistuksessa n. 600 kpl Vuokrasopimuksia 500-700 kpl Vuokrat n. 100 M /v Kuntien perusterveydenhuollon tilat n. 3,3 Mm2 Sopimuksia 5000 kpl Vuokrat n. 600 M /v Kuntien sosiaalitoimen tilat n. 3,4 Mm2 5000 kpl Vuokrat n. 500 M /v Muut: Ympäristöterveys Alue-kehittäminen Tienpito- ja liikennesuun. Maaseudun keh. ja lomitus? ELY-, TE-toimistot ELY-keskus 15 kpl TE-toimisto 83 kpl Sopimuksia 264 192.000 m2 27,5 M /v
VÄLIAIKAISHALLINTO - MUUTOKSIA JA TÄYDENNYKSIÄ VM PÄIVITYSTÄ ASIAAN 22 Etunimi Sukunimi 22
VÄLIAIKAINEN VALMISTELUTOIMIELIN / Toimikausi maakuntahallituksen aloittamiseen saakka / Yhdistyvien organisaatioiden viranhaltijat, jolla hyvä asiantuntemus toimialansa toiminnasta ja taloudesta / Sovitaan osapuolten kesken, maakuntaliiton hallitus vahvistaa ja asettaa 2 kk voimaanpanolain voimaantulosta / Tehtäviä (valmistelu, suunnittelu, jne) / Selvittää henkilöstö ja laatia siirtosuunnitelma / Omaisuuden selvitys / Sopimusten selvitys ja siirto / Hallinto- ja palvelutehtävät sekä tukeva tieto- ja viestintätekniikka / Maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestäminen / 2018 talousarvio / Maakuntavaalien järjestäminen / Toiminnan ja hallinnon käynnistäminen / Rajoitettu toimintavalta / Avustavan henkilöstön palkkaus 31.12.2018 saakka / Sitovat sopimukset 31.12.2019 saakka / Muilla osapuolilla velvollisuus osallistua valmisteluun ja antaa käyttöön tietoa sihteeristö VALMISTELU TOIMIELIN Poliittinen työryhmä 23
Maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen asettaminen (voimaanpanolain 6 ) Maakunnan alueen maakunnan liiton, kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston on sovittava välittömästi tämän lain voimaantultua väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta. Maakunnan liitto johtaa sopimusneuvotteluja. Maakunnan liiton hallitus asettaa väliaikaisen valmistelutoimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti. Asettamisessa on kysymys vain neuvottelutuloksen muodollisesta toteamisesta eikä asettamisen yhteydessä olisi mahdollista käyttää harkintavaltaa. Lisäksi valmistelutoimielin tulisi asettaa mahdollisimman pian lain voimaantultua. Jos toimielintä ei ole asetettu 2 kuukauden kuluessa, valtioneuvosto asettaa valmistelutoimielimen valtiovarainministeriön esityksestä. Tässä tapauksessa valmistelutoimielimessä olisi oltava maakunnan alueen kunnista ja perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueista yhteensä 6 jäsentä, sairaanhoitopiiristä 2 jäsentä, erityishuoltopiiristä 1 jäsen, maakunnan liitosta 1 jäsen, pelastuslaitoksesta 1 jäsen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta 1 jäsen ja työ- ja elinkeinotoimistosta 1 jäsen sekä heidän varajäsenensä. - 24 Etunimi Sukunimi
Valmistelutoimielimen jäsenet 6 :n täydennys Valmistelutoimielimen jäsenet olisi valittava edellä mainittujen organisaatioiden viranhaltijoista, joilla olisi hyvä asiantuntemus toimialansa hallinnosta ja toiminnasta. Valitut henkilöt pysyisivät virkasuhteessa edellä tarkoitettuihin organisaatioihin ja heidät vapautettaisiin varsinaisista tehtävistään siten, että he voisivat toimia valmistelutoimielimessä tarvittaessa kokoaikaisestikin. Heidän työnantajavelvoitteistaan vastaisivat tänä aikana kuitenkin ne organisaatiot, joihin he ovat virkasuhteessa. Toimielimen jäsenet käyttäisivät toimielimessä itsenäisesti toimivaltaansa eivätkä he olisi tässä tehtävässä työnantajansa edunvalvojia, vaan vastaisivat maakunnan perustamisen täytäntöönpanon valmistelusta ja maakunnan yleisestä edusta. - 25 Etunimi Sukunimi
Valmistelutoimielimen yhteistyö muun valmistelun kanssa perusteluja täydennetty Lakisääteinen maakunnan monijäseninen valmistelutoimielin vastaa käytännön valmistelutyön organisoimisesta ja johtamisesta. Uudistuksen täytäntöönpanoa varten on mahdollista perustaa maakuntiin myös vapaaehtoisia poliittisia seurantaryhmiä. Ne eivät voisi kuitenkaan käyttää laissa väliaikaiselle valmistelutoimielimelle säädettyä toimivaltaa, vaan voisivat välittää näkemyksiään ja ehdotuksiaan valmistelutoimielimelle. Perusteluissa korostetaan väliaikaisen valmistelutoimielimen tiivistä yhteistyötä maakuntiin jo muodostettujen uudistuksen täytäntöönpanoa valmistelevien seuranta- ja ohjausryhmien kanssa. Väliaikaisen valmisteluelimen tehtävänä on osaltaan sovittaa yhteen laissa säädetty ja muu valmistelutyö. - 26 Etunimi Sukunimi
Valmistelutoimielimen palkkaama henkilöstö Väliaikainen valmistelutoimielin voisi tarvittaessa palkata henkilöitä avustamaan toimielintä sen tehtävien hoitamisessa. Henkilöt palkattaisiin maakuntaan virka- tai työsopimussuhteeseen ja heidän työnantajavelvoitteistaan vastaisi valmistelutoimielin toimikautensa ajan. Virkasuhteessa olevaan henkilöstöön sovellettaisiin, mitä kunnan ja maakunnan viranhaltijasta annetussa laissa säädetään viranhaltijasta. Henkilöstö kuuluisi julkisten alojen eläkelain soveltamisalan piiriin. Väliaikainen valmistelutoimielin voisi ottaa henkilöitä vain määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen siten, että määräaika päättyisi viimeistään 31.12.2018 (7 3 mom.) - 27 Etunimi Sukunimi
Valmistelutoimielimen tehtävät -7 :n täydennys Väliaikainen valmistelutoimielin johtaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä maakuntavaltuuston toimikauden alkuun asti. Valmistelutoimielimen toimivalta olisi rajoitettu siten, että se voisi ottaa henkilöitä vain määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen korkeintaan 31.12.2018 saakka tehdä maakuntaa sitovia sopimuksia vain määräaikaisesti voimassa oleviksi siten, että määräaika päättyisi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019. Sopimuksia koskeva määräaika mahdollistaisi sen, ettei maakunnan tarvitsisi välittömästi ryhtyä uusiin sopimusneuvotteluihin, vaan sillä olisi riittävästi aikaa keskittyä siirtymävaiheen läpiviennin kannalta kiireellisiin tehtäviin. Toimikautensa aikana väliaikainen valmistelutoimielin voi maakunnan hallinnon ja toiminnan käynnistämistä varten jatkaa valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaisilta sekä näille palveluja tuottavilta yksityisiltä tai julkisoikeudellisilta palveluntuottajilta hankittavia palveluja koskevia sopimuksia ilman kilpailutusta. Hankintamenettelyä koskevan poikkeussäännöksen tarkoituksena olisi mahdollistaa se, että valmistelutoimielin voisi lyhyen toimikautensa aikana mahdollisimman joustavasti ja nopeasti suoriutua sille säädetyistä varsin laajoista maakunnan hallinnon ja toiminnan käynnistämistä koskevista tehtävistä. - 28 Etunimi Sukunimi
Valmistelutoimielimen työjärjestys Tarvittaessa valmistelutoimielimen olisi vahvistettava itselleen työjärjestys, jonka sisällössä voitaisiin soveltuvin osin ottaa huomioon maakuntalain 84 :n hallintosääntöä koskevat säännökset. 29 - Etunimi Sukunimi
Väliaikaishallinnon rahoitus (11 ) Valtion talousarvioon vuosille 2017 ja 2018 otetaan määräraha, jolla katetaan kullekin maakunnalle maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisestä aiheutuvia kustannuksia. Väliaikaishallinnon toiminnan rahoitukseen vuodelle 2017 varattu yhteensä 9 miljoonaa euroa yleistä valtionavustusta Miten jaetaan maakuntien kesken? Esimerkiksi kiinteä summa jokaiselle maakunnalle (esim. 200-300 tuhatta) ja sen lisäksi loppu jaetaan maakunnille asukasluvun perusteella. Tarkoituksena maksaa heti lain voimaan tulon jälkeen (1.7.2017) Lisäksi varattu määrärahaa kohdennettuun erityiseen valtionavustukseen. - 30 Etunimi Sukunimi