YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (50) Helsinki 8.12.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-697-111 No YS 1559 ASIA Päätös Kuusakoski Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta koskien Vantaan palvelupisteen toiminnan olennaista muutosta. Ympäristölupapäätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Kuusakoski Oy PL 9 02781 Espoo TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Vantaan palvelupiste Hanskalliontie 3, 01760 Vantaa Kiinteistö: Rno 092-034-0003-0001 Kiinteistön omistaja: Kuusakoski Oy Liike- ja yhteisötunnus: 1589236-3 Toimialatunnus: 38210 ja 38220 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4) Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 5 a) ja 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohdat 12 c) ja 12 d) ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskukseen 22.12.2008. MAKSU 3 285 euroa A12-111-AT2330 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (50) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Kuusakoski Oy:n (Seutulan Uusiometalli Oy) Vantaan palvelupisteelle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan No YS 1646/4.12.2002. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Kuusakoski Oy:n Seutulan terminaalin toiminnalle ja Fortum Energiatalo Oy:n polttonesteen jakeluasemalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan no YS 1647/ 4.12.2002. Vaasan hallinto-oikeus antoi ympäristölupiin No YS 1646 ja No YS 1647 valitusasioista päätökset 30.12.2003 ja Korkein hallinto-oikeus 29.11.2005. Alue on asemakaavassa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). Vantaan palvelupiste sijaitsee yleiskaavassa Seutulan kaatopaikan yhteyteen varatulla erityistoimintojen työpaikka-alueella (TE). Alue on kokonaan kaatopaikan suoja-aluerajauksen (ek) sisällä. Yleiskaava on tullut voimaan vahvistetuilta osin 17.1.2006. Vantaalle on laadittu myös yleiskaava 2007, jonka kaupungin valtuusto hyväksyi 17.12.2007. Yleiskaavasta on valitettu korkeimpaan hallintooikeuteen, eikä se siten ole vielä voimassa. Vuoden 2007 yleiskaavassa Vantaan palvelupiste sijaitsee ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueella (TT). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Kuusakoski Oy:n Vantaan palvelupiste sijaitsee Kiilan kaupunginosassa ja sitä ympäröi Vantaan kaupungin omistama kiinteistö. Lähistöllä on mm. vanha, käytöstä poistettu Seutulan kaatopaikka ja lisäksi alueella on Vantaan kaupungin romuajoneuvovarasto. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Palvelupisteen alue on ollut Kiilan pohjavesialueetta (nro 0109207), mutta pohjavesialue on poistettu rekisteristä. Vuonna 1994 Geologian tutkimuskeskuksen tekemän maaperä- ja pohjavesiselvityksen mukaan maasto laitosalueella ja sen lähiympäristössä viettää selvästi etelään. Myös kallioperä viettää etelään niin, että Katriinantien eteläpuolella kallioperä on aivan maanpinnassa. Björkvikin tilan ja Hanskallion väliin jää eteläkaakkoon viettävä laakso. Laitosalueen pohjoispuolella on ensin kalliopaljastumia ja niiden pohjoispuolella suo-
3 (50) alue. Paikoitellen kallioperä on jopa 10 metrin syvyydessä. Laitosalueella ja sen ympäristössä on monin paikoin pintamaalajina vettä johtavia rantakerrostumahiekkoja ja -hietoja. Näiden alla on vettä huonommin johtavia moreenikerrostumia, joiden päälle hieta- ja hiekkakerrostumissa liikkuva vesi orsivedentapaisesti pidättyy. Kaatopaikan eteläosassa ja laitosalueella muodostuvien pohjavesien ja pintavesien suunta on etelään ja lounaaseen. Pintavedet valuvat Haskalliontien maantieojaan ja siitä edelleen Björkvikin ja Hanskallion välisen laakson pelto-ojiin. Katriinantien eteläpuolella olevien talojen kaivot ovat kaatopaikalta ja pohjavesialueelta tulevien pinta- ja pohjavesien vaikutuspiirissä. Palvelupisteen läheisyydessä sijaitsee muutamia kasvillisuudeltaan tai eläimistöltään arvokkaita kohteita sekä kallioperän pienkohteita. Lisäksi Katriinantien eteläpuolella on rauhoitettu kohde. Maaperän tila Laitosalue on merkitty ympäristöhallinnon maaperän tilan tietojärjestelmään riskikohteena. Pohjaveden tila Palvelupisteen alueelta pohjavesien virtaussuunta on etelään ja lounaaseen. Pohjavesien laatua tarkkaillaan kahdesta pisteestä, joista toinen sijaitsee pohjavesien virtaussuunnassa laitoksen ylä- (P 14) ja toinen alapuolella (P 10). Myös yläpuolinen pohjavesiputki on suljetun yhdyskuntajätteen kaatopaikan vaikutuspiirissä. Pohjavesitarkkailun tulosten perusteella molemmissa pohjavesiputkissa vesi on yleensä lievästi hapanta alittaen talousvedelle annetun tavoitetason. Pohjavesi on tavallisesti sameaa molemmissa havaintopaikoissa. Pohjaveden rauta- ja alumiinipitoisuus on ollut korkea molemmissa havaintoputkissa. Muiden tutkittujen metallien pitoisuudet ovat jääneet selvästi alle talousvedelle annettujen laatuvaatimusten ja suositusten.
4 (50) Muut selvitykset Taulukko 1. Pohjaveden laatu vuosina 2000 2008. Parametri Keskiarvo P14 P10 Vaihteluväli P14 P10 STMa 410/2001* ph 6,0 6,0 5,7 6,6 5,6 7,2 6,5 8,5 Sameus (FNU) 105 253 14 432 24 660 1,0 NTU Kloridi (mg/l) 4,9 7,0 2,8 13,9 2,6 12,6 100 Alumiini (µg/l) 2269 1303 49 16 000 50 8 600 200 Kupari (µg/l) 13 5,5 <3 65 1,4 17 2 000 Lyijy (µg/l) 1,9 1,1 0,1 9,0 0,1 6,0 10 Rauta (mg/l) 3,2 3,5 0,04 39 0,2 29 0,2 Sinkki (µg/l) 50 30 9,9 170 5 170 AOX (µg Cl/l) 21 37 19 22 22 51 *Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 401/2001 Katriinantien eteläpuolella olevien talojen kaivot ovat suljetulta yhdyskuntajätteen kaatopaikalta ja pohjavesialueelta tulevien pinta- ja pohjavesien vaikutuspiirissä. Katriinantien eteläpuolella olevan kolmen kaivon vesiä on tutkittu kerran vuodessa otettavin näyttein. Kaivoista yksi sijaitsee tilalla Björkvik ja kaksi tilalla Källbo. Kaivo Källbo 1 ei ole enää talousvesikäytössä, vaan kaivon on korvannut uusi porakaivo. Veden laatu on selvästi muuttunut uuden porakaivon myötä. Aiemmin kaivon vesi oli hieman hapanta, mutta porakaivovesi on lievästi emäksistä. Porakaivon veden ph ei ole kuitenkaan ylittänyt talousvedelle asetettua tavoitetasoa. Kloridi- ja rautapitoisuudet vedessä ovat olleet porakaivovedessä huomattavasti vanhan kaivon vettä alhaisempia. Kaivon Källbo 2 vesi on ollut lievästi hapanta ja muutamia kertoja alittanut talousvedelle asetetun happamuuden tavoitetason. Muilta tutkituilta osin vesi on täyttänyt talousveden laatuvaatimukset ja suositukset eikä veden laadussa ole tapahtunut merkittävää muutosta tarkkailun aikana. Kaivon Björkvik vesi on ollut hapanta, alittaen pääsääntöisesti talousvedelle annetun laatusuosituksen. Veden alumiinipitoisuus on myös ollut kohollaan ollen ajoittain talousvesirajalla tai hieman sen yli. Muilta osin vesi on täyttänyt talousvedelle annetut laatuvaatimukset ja suositukset. Vuosien 2007 ja 2008 näytteenotoissa on havaittu kaivon olevan melko likainen ja seinämien limoittuneet. Vesi kaivossa näytti seisoneelta. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat toiminta-alueen rajalta mitattuna seuraavasti:
5 (50) - noin 320 metriä etelään - noin 390 metriä länteen - noin 650 metriä pohjoiseen. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Laitosalue on noin 2,5 kilometrin päässä Helsinki-Vantaan lentokentästä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Nykyinen toiminta Kuusakoski Oy hakee lupaa Vantaan palvelupisteen toiminnan muutokselle. Laitoksen toimintoja ovat tällä hetkellä: kierrätysmetallin ja muun metallipitoisen materiaalin vastaanotto, välivarastointi ja käsittely käytöstä poistettujen ajoneuvojen vastaanotto, välivarastointi ja esikäsittely käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vastaanotto, välivarastointi ja esikäsittely kierrätysmetallin ja muun metallipitoisen materiaalin murskaus muuntajien käsittely akkujen ja paristojen vastaanotto, välivarastointi ja toimittaminen edelleen käsiteltäväksi. Ympäristöluvan No YS 1646/4.12.2002 mukaan laitoksella saadaan ottaa vastaan, varastoida ja murskata pääasiassa pääkaupunkiseudulla muodostunutta erilaista metalliromua, kuten autot ja kodinkoneet, joista on poistettu ongelmajätteet, rakentamisessa ja purkamisessa muodostuva rauta-, teräs- ja sekalainen metalliromu sekä metallipakkaukset, enintään 120 000 tonnia vuodessa. Murskaamatonta ja murskattua romua saa varastoida alueella yhteensä kerralla enintään 25 000 tonnia. Ympäristöluvan No YS 1647/4.12.2002 mukaan laitoksella saa ottaa vastaan, varastoida ja esikäsitellä vuosittain käytöstä poistettuja ajoneuvoja noin 25 000 kappaletta ja sähkö- ja elektroniikkaromua noin 20 000 tonnia sekä ottaa vastaan, varastoida ja käsitellä ympäristölupahakemuksen mukaista metalliromua noin 35 000 tonnia. Käytöstä poistettujen ajoneuvojen, sähkö- ja elektroniikkaromun ja metalliromun tulee olla ensisijaisesti pääkaupunkiseudulta. Ympäristölupien mukaan laitoksella saa ottaa vastaan ja käsitellä metalliromua ulkona pihalla maanantaista perjantaihin klo 7.00-20.00 pois lukien arkipyhät. Laitteiden melua aiheuttavaa huoltoa ja korjausta saa
6 (50) suorittaa maanantaista perjantaihin pois lukien arkipyhät klo 7.00 22.00. Toiminnan muutoshakemus Kuusakoski Oy:n hakee lupaa aloittaa Vantaan palvelupisteessä seuraavat toiminnot: rakennusjätteen, puun, paperin, pahvin ja muovin vastaanotto, välivarastointi, lajittelu ja edelleen toimittaminen renkaiden vastaanotto, välivarastointi ja toimittaminen jatkokäsittelyyn ongelmajätteiden pienerien vastaanotto, välivarastointi ja toimittaminen edelleen käsiteltäväksi. Pääosa käsiteltävästä materiaalista toimitetaan pääkaupunkiseudulta ja muualta Etelä-Suomesta. Käsitelty materiaali toimitetaan teollisuuden raaka-aineiksi, jatkokäsittelyyn yhtiön muille laitoksille tai muuhun hyötykäyttöön. Palvelupisteellä vastaanotettava ja käsiteltävä materiaalimäärä tulisi laajennuksen jälkeen olemaan noin 281 000 tonnia vuodessa. Toiminta-aikaan haetaan muutosta siten, että toiminta tapahtuisi maanantaista perjantaihin klo 7.00 21.00 sekä lauantaisin klo 8.00 18.00. Vaihtolavoja voidaan tuoda ja hakea myös muina aikoina, tällöin ei kuitenkaan lastata tai pureta kuormia. Ruuhka-aikoina tai poikkeustilanteissa voidaan toimia myös normaali työajan ulkopuolella. Lauantaisin tehtäviä toimintoja olisivat: korjaus - ja huoltotyöt lavojen vaihto satunnainen kuormien purku/lastaus autojen esikäsittely muuntajien purku sähkö- ja elektroniikkaromun lajittelu ja esikäsittely polttoleikkaus nokkaleikkaus ja esim. harjateräksen tai lankojen rullaus pienerien vastaanotto (kuluttajat). Vastaanotettavat jätteet Palvelupisteellä vastaanotettavia ja käsiteltäviä materiaaleja ovat: Valo-, rtg-kuva-, graafisen tms. teollisuuden jätteet (09) Termisissä prosesseissa ja metallien sulatuksessa syntyvät metallipitoiset jätteet (10) Pintakäsittelyteollisuuden metallipitoiset liuokset, -sakat, -pölyt ja metallijätteet (11)
7 (50) Jätteiden käsittely Mekaanisen metallien käsittelyn metallipitoiset materiaalit ja kierrätysmetallit (12) Metalli-, paperi- tai kartonki-, puu- ja muovipakkaukset (15) Käytöstä poistetut ajoneuvot ja niiden osat (16 01) Sähkö- ja elektroniikkalaitteistot (ml. loisteputket) (16 02) Epäkurantit tuotteet tai käyttämättömät tuotteet (16 03) Paristot ja akut (16 06) Rakentamisesta ja purkamisesta syntyvät metalli-, kivi-, puu- ja muovijätteet (17) Jätteiden poltossa syntyvät metallipitoiset jätteet (19 01) Yhdyskuntajätteen erilliskerätyt metalli- ja muovijätteet (20 01) Kotitalouksien, yhdyskuntien ja teollisuuden ongelmajätteet. Taulukko 2. Kapasiteetti. jäte määrä (t/a) varastointimäärä (t) Kierrätysmetallit 170 000 7 000 Käytöstä poistetut ajoneuvot 40 000 300 Käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet 6 000 500 Sähkötarvikeromu (esim. 5 000 300 muuntajat) renkaat 5 000 500 Akut ja paristot 5 000 200 rakennusjäte 20 000 500 Purkubetoni- ja tiili 20 000 3 000 Puu, paperi, pahvi ja muovi 10 000 500 (sis. energiajakeen) Ongelmajätteiden pienerät 50 1 yhteensä 281 050 10 000 Yhteensä palvelupisteellä varastoitavan materiaalin määrä on maksimissaan noin 10 000 tonnia. Kaikista jakeista ei siis ole missään tilanteissa maksimimääriä yhtä aikaa varastossa. Palvelupisteellä varastoitavan materiaalin määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Varastomäärät voivat kuitenkin hetkittäisesti nousta normaalista alan voimakkaan sesonkiluonteisuuden, kuljetusten järjestelyongelmien tai laiterikkojen vuoksi. Kierrätysmetallien esikäsittely Kierrätysmetallin esikäsittelytoimintoja ovat lajittelu, leikkaaminen ja paalaaminen. Lajittelu tapahtuu pääosin koneellisesti (kouralla tai magneetilla varustettu kahmari) mutta myös käsin. Suuret kappaleet leikataan mekaanisesti leikkurilla tai polttoleikataan laatuluokkien edellyttämiin mittoihin.
8 (50) Murskaus Murskauslaitoksessa murskataan pääasiassa esikäsiteltyjä käytöstä poistettuja ajoneuvoja, muuta suurikokoista peltiä ja terästä sekä muuta kierrätysmateriaalia, kuten alumiinia, ruostumatonta terästä ja käytöstä poistettuja monimetallituotteita. Murskauslaitoksen päätuotteita ovat teräsmurske ja ei-magneettinen murske (NFR). Sivutuotteena syntyy tuulierotuksen kevyestä jakeesta eroteltavia sekä käsinlajittelussa eroteltavia metallijakeita. Murskauslaitoksen pääprosessivaiheet ovat seuraavat: murskaus tulierotus magneettinen erotus käsinlajittelu jäännösmetallien talteenotto. Esilajiteltu materiaali syötetään lamellikuljettimelta syöttötelojen avulla vasaramurskaimeen, jossa kappaleet murskaantuvat pienemmiksi ja eri materiaalit saadaan toisistaan erilleen. Murskaimen sisällä olevan rostin; reikälevyn, aukkojen koko määrää muodostuvan murskeen koon. Murskattu materiaali poistetaan murskaimesta tärysyöttimen avulla katetulle hihnakuljettimelle, joka vie sitä eteenpäin prosessissa. Hihnakuljetin kuljettaa materiaalin tuulierottimeen. Tuulierottimella materiaalivirrasta poistetaan kevyt jae, joka sisältää pääasiassa muovia, kumia, puuta ja pehmustemateriaaleja. Kevytjae erotetaan ilmavirrasta syklonilla ja sen jälkeen jäte kuljetetaan pölysuojatulla hihnakuljettimella varastorakennukseen. Tuulierotuksen raskas jae syötetään tärysyöttimellä magneettirummulle, jossa jakeesta erotellaan magneettinen teräsmurske. Magneettisen teräsmurskeen laatu varmistetaan käsinlajittelulla, jossa murskeesta poistetaan metalliset ja ei-metalliset epäpuhtaudet. Hihnakuljettimilla rauta kuljetetaan ulos varastokasalle. Hihnamagneetilla puhdistettu ei-magneettinen jae kuljetetaan kasalle hihnakuljettimella. Magneettiin tarttunut jae palautetaan takaisin murskaimen syötteeksi. Romuajoneuvot Käytöstä poistettujen ajoneuvojen esikäsittelyssä ajoneuvoista poistetaan valtioneuvoston romuajoneuvoasetuksen mukaisesti renkaiden lisäksi ongelmajätteiksi luokiteltavat materiaalit, kuten öljyt, jäähdytinnesteet ja käynnistysakut. Nesteet kerätään erillisiin astioihin ja toimitetaan luvan omaavalle käsittelijälle. Renkaat ja akut toimitetaan kierrätykseen. Hyötykäyttöön ohjattavat auton lasi-, muovi- ja kumiosat poistetaan ennen autonrungon toimittamista murskattavaksi. Esikäsittely tapahtuu käsityönä hallissa tai katoksellisessa tilassa. Käytöstä poistetut ajoneuvot
9 (50) voidaan toimittaa myös muualle esikäsiteltäväksi (esim. Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaille). Sähkö- ja elektroniikkalaitteet Käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden esikäsittelyssä poistetaan ongelmajätteet ja hyödynnettävät materiaalit ennen materiaalin toimittamista jatkokäsittelyyn murskauslaitokselle. Poistetut ongelmajätteet toimitetaan luvan omaaville käsittelijöille. Tietosuojamateriaali käsitellään niin, ettei tietosisältö joudu ulkopuolisen haltuun. Esikäsittely tapahtuu käsityönä sisätiloissa. Kylmälaitteiden esikäsittelyssä laitteet lajitellaan ensin CFC-yhdisteitä sisältäviin ja CFC-vapaisiin laitteisiin. Kaikille laitteille tehdään lajittelun jälkeen kylmäaineiden ja kompressoriöljyjen poisto erikoisimulaitteilla. Nesteiden poiston jälkeen laitteista poistetaan kaikki irto-osat (esim. hyllyt) sekä kylmäaineputkisto ja kompressorit. CFC-vapaat kylmälaitteet käsitellään murskaamalla muun metalliromun joukossa. Esikäsitellyt CFC-pitoiset kylmälaitteet toimitetaan jatkokäsittelyyn käsittelyluvan omaavalle yritykselle (esim. Ekokem Oy). Sähkö- ja elektroniikkalaitteet voidaan toimittaa myös suoraan muualle esikäsiteltäväksi (esim. Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaille). Ongelmajätteet Ongelmajätteiden vastaanottotoimintoihin kuuluvat vastaanottotarkastus, laadunmääritys ja punnitustapahtumat. Vastaanotettavat materiaalit luokitellaan vastaanottotapahtumassa. Palvelupisteellä vastaanotetaan ja välivarastoidaan seuraavia ongelmajätteiden pieneriä: jäteöljy öljyiset vesiseokset ja emulsiot kiinteä öljyinen jäte akut ja paristot lyijyakut maalit, liimat ja painovärijäte liuottimet hapot ja emäkset loisteputket metallipitoiset liuokset kehitteet ja kiinnitteet metallipitoiset sakat ja pölyt kestopuu. Ongelmajätteiden pienerät kerätään täysiksi autokuormiksi ja ne lähetetään käsiteltäviksi laitoksiin, joilla on käsittelylupa.
10 (50) Muuntajat Muuntajista kirjataan vastaanotossa kylttitiedot, jonka jälkeen muuntajaöljystä otetaan näyte. Näytteestä analysoidaan PCB-pitoisuus pikatestillä. PCB:n ongelmajäterajan (50 ppm) ylittäviä muuntajia ei käsitellä Vantaan palvelupisteellä, vaan ne toimitetaan asiakkaan ilmoituksen mukaiselle luvan omaavalle käsittelijälle. PCB-vapaat muuntajat käsitellään erillisellä, hallissa sijaitsevalla, linjastolla. Ensimmäisessä vaiheessa muuntaja tyhjennetään öljystä ja seuraavissa vaiheissa tapahtuu purku eri metallijakeisiin. Muuntajissa ollut öljy valutetaan altaaseen, josta se johdetaan 30 m 3 :n kaksoisvaipalliseen säiliöön varastoon. Rakennusjäte Energiajäte Betonijäte Rakennussekajäte lajitellaan pääasiassa koneellisesti kahmarilla tai käsin siten, että saadaan erilleen metallit, mineraaliaines (kivi, hiekka jne.), polttoon kelpaava jae, puujae sekä kaatopaikkajae. Rakennusjätteen lajittelu tapahtuu ulkona tai mahdollisuuksien mukaan kevytpeitehallissa. Lajiteltu rakennusjäte ohjataan käsiteltäväksi rakennusjätteen käsittelylaitokselle. Paperin, pahvin, puun ja muovin (ts. energiajakeen) käsittely on lajittelua sekä pakkaamista, esimerkiksi paalaamista. Käsittely suoritetaan ulkona tai mahdollisuuksien mukaan kevytpeitehallissa. Tuotteet pyritään ohjaamaan ensisijaisesti materiaalihyötykäyttöön tai toissijaisesti energiahyötykäyttöön. Kuusakoski Oy:n purkutyömailta syntyvän purkubetonin käsittely tehdään nykyisellä metallinkäsittelyprosessilla. Purkutyömaiden betonit käsitellään erillisajona murskaimella tai yhdessä muun murskattavan metalliromun kanssa. Purkubetonista saadaan erilleen kiviaines (joka tuotteistetaan 0-150 mm halkaisijan omaavaksi kiviaineeksi), metallijae sekä jäte (joka sisältää mm. elementtien välissä olevia eristemateriaaleja). Murskattavaan materiaaliin sumutetaan vettä pölyämisen ehkäisemiseksi ja murskauksessa syntyvän pölyn sidonta tapahtuu murskaimen pölynsidontajärjestelmillä. Välivarastointi Kaikki jätteiksi luokiteltavat materiaalit välivarastoidaan pinnoitetulla alueella. Paperi ja pahvi välivarastoidaan katetussa tilassa tai hallissa. Rakennusjäte, puu- ja muovi välivarastoidaan joko ulkona tai mahdollisuuksien mukaan kevytpeitehallissa. Käytöstä poistetut, ongelmajätteiksi luokiteltavat, sähkö- ja elektroniikkalaitteet välivarastoidaan hallissa, kontissa tai ulkona nestetiiviillä as-
11 (50) faltilla. Tietosuojaa tarvitseva materiaali välivarastoidaan lukittavassa kontissa tai häkissä. Romuajoneuvot, joista ei ole poistettu ongelmajätteitä, välivarastoidaan pinnoitetulla alueella, josta valumavedet johdetaan tasausaltaan ja hiekkasuodatuksen kautta. Järjestelmä toimii myös öljynerottimena. Akut välivarastoidaan akkuhallissa. Nestettä sisältävät akut välivarastoidaan VAK-hyväksytyissä varastoastioissa. Muut ongelmajätteet välivarastoidaan asianmukaisissa varastoastioissa tai paikoissa (esim. ongelmajätekontti tai lukittava hallitila). Nestemäiset ongelmajätteet välivarastoidaan katetussa ja valuma-altaalla varustetussa tilassa. Vastaanotetun ja käsitellyn materiaalien toimittaminen Vastaanotettu materiaali on pääosin kierrätysmetalleja tai muuta materiaalia, joka toimitetaan teollisuuden raaka-aineiksi tai jatkokäsittelyyn yhtiön muille laitoksille tai ulkopuolisille yrityksille pääosin seuraavasti: kierrätysalumiini toimitetaan yhtiön Heinolan tehtaille tai muille alumiinin hyödyntäjille tuotteistetut metallit toimitetaan sulattavan metalliteollisuuden raaka-aineiksi (teräs, kuparimetallit yms.) akut toimitetaan yhtiön Rauman palvelupisteelle laivattavaksi hyödynnettäväksi lyijyteollisuuden raaka-aineena kaapelit toimitetaan yhtiön muille palvelupisteille (esim. Mäntyluoto) tai muille kaapelien hyödyntäjille esilajiteltu rakennusjäte sekä energia-, puu- ja kivi/mineraalijakeet toimitetaan luvan omaavalle hyödyntäjälle paperi, pahvi ja muovi toimitetaan materiaalihyötykäyttöön tai korvaavan polttoaineen valmistukseen renkaat toimitetaan pääsääntöisesti käsiteltäväksi Kuusakoski Oy:n rengaspihoille tai mahdollisesti suoraan materiaalihyötykäyttöön ongelmajätteet toimitetaan luvan omaavalle käsittelijälle. Kierrätyspalvelujen myynti kattaa teollisuuden jätehuollon järjestämisen sekä käytöstä poistettujen laitteiden kierrätyksen (lähinnä käytöstä poistetut ajoneuvot ja sähkö- ja elektroniikkalaitteet). Teollisuuden jätehuollon järjestämiseksi Kuusakoski Oy voi toimittaa keräyslavan tms. keräily-, varastointi- ja kuljetusastian tuotantolaitokselle. Lavalle kertyvän materiaalin kuljetuksesta palvelupisteelle vastaa kuljetusliike. Rakenteet Toiminta-alue on asfaltoitu ja aidattu. Romuajoneuvojen esikäsittely tapahtuu hallissa, josta valumavedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Esikäsittelytilassa on valuma-altaat. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä muuntajien esikäsittely tapahtuu hallissa, jossa ei ole viemäröintiä. Muuntajille on hallissa valuma-altaat.
12 (50) Rakennusjätteen sekä puu-, paperi-, pahvi- ja muovijakeen vastaanotto, lajittelu ja varastointi tapahtuvat ulkona tai mahdollisuuksien mukaan kevytpeitehallissa. Palvelupisteen alueella on tarvittavat toimisto- ja sosiaalitilat. Palvelupisteellä on myös tarvittavia halli- ja katettuja tiloja ja lisää voidaan rakentaa tarpeen mukaan. Polttoaineet Polttoaineina käytetään työkoneiden vaatimaa polttoöljyä ja polttoleikkauksessa happea ja nestekaasua. Polttoöljyä varastoidaan 10 m 3 :n kaksoisvaippasäiliössä. Säiliö on tarkastettu viimeksi heinäkuussa 2007. Muut koneiden ja laitteiden tarvitsemat kemikaalit varastoidaan sisätiloissa. Kemikaalit Veden käyttö ja hankinta Toiminnassa varastoidaan vähäisiä määriä koneiden ja laitteiden toimintaan tarvittavia aineita kuten poltto-, voitelu- ja voimansiirtoaineita. Palvelupisteessä käytetään vettä pääasiassa konttori- ja sosiaalitiloissa. Käytettävä vesi hankitaan kaupungin vesilaitokselta. Prosessivettä tarvitaan murskaimen kaasunpesuriin, jossa on suljettu vesikierto. Kiertoon joudutaan lisäämään vettä 100 180 l/h korvaamaan poistokaasun ja sakan mukana poistuvaa vettä. Suljetun kierron vesi (noin 3 m 3 ) vaihdetaan arviolta kaksi kertaa kuukaudessa. Kokonaisvedenkulutus on noin 8 m 3 vuorokaudessa. Tämä otetaan ensisijaisesti tasausaltaasta ja kaupungin verkostosta, mikäli tasausaltaasta ei voida ottaa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Jätteiden käsittelylle on tehty parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) määrittelemä BREF-asiakirja: Integrated Pollution Preventation and Control, reference Document on best Available Techniques for the Waste Treatments Industries, August 2006. BREF-asiakirja ei sisällä kierrätysmetallien käsittelyä, mutta sitä on käytetty soveltuvin osin pohjana arvioitaessa Vantaan palvelupisteen toimintoja ja murskauslaitoksessa käytettävää tekniikkaa. Laitoksen toiminnan katsotaan edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
13 (50) YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Jätevesiä syntyy ainoastaan sosiaalitiloista ja ne johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Koko pihan hulevedet johdetaan tasausaltaan ja hiekkasuodatuksen kautta kaupungin jätevesiviemäriin. Altaassa veden virtaus rauhoitetaan niin, että mahdollinen öljy nousee pinnalle. Näin järjestelmä toimii myös öljynerottimena. Tasausaltaan mitoitusperiaatteena on käytetty vuorokauden rankkasateen tilavuutta. Koska puhdistettujen hulevesien haittaainepitoisuudet ovat olleet pieniä, voidaan vedet johtaa tulevaisuudessa käsittelyn jälkeen ojaan. Näin turha kuormitus jätevedenpuhdistamolle vähenee. Puhtaat kattovedet voidaan johtaa käsittelemättöminä ojaan. Tasausaltaasta vettä pumpataan kaasupesurin lisävedeksi ja ylimäärä vesi hiekkasuodattimelle. Kirkaste hiekkasuodattimelta johdetaan purkukaivoon, josta vesi pumpataan jätevesiviemäriin. Jos pumppuun tulee vikaa tai vesi tulvii, johdetaan vesi takaisin tasausaltaaseen. Hiekkasuodattimen hiekan pesuvesi ohjataan selkeytyssäiliöön. Liete tyhjennetään säiliöstä noin kerran vuodessa ja toimitetaan Ekokem Oy:lle käsiteltäväksi. Selkeytyssäiliön kirkaste johdetaan takaisin tasausaltaaseen. Tasausaltaan pohjalle kerääntyvä kiintoaine poistetaan tarpeen mukaan ja toimitetaan Ekokem Oy:lle. Viemäriin johdettavissa hulevesissä tutkittujen metallien pitoisuudet ovat olleet pääosin pieniä. Viime vuosina metallipitoisuudet ovat nikkeliä ja sinkkiä lukuun ottamatta jääneet yleensä laboratorion määritysrajan alle tai aivan sen tuntumaan. Myös veden öljypitoisuudet ovat olleet pieniä. Viemäriin johdettava vesi on täyttänyt Vantaan Veden vedenlaadulle asettamat raja-arvot lukuun ottamatta yhden näytteen öljypitoisuutta. Tutkittujen aineiden pitoisuudet viemäriin johdettavista vesistä vuosilta 2000 2008 on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 3. Viemäröitävän veden laatu. Parametri Keskiarvo Vaihteluväli VV* Kadmium (µg/l) 0,4 0,01 2,5 10 Kromi (µg/l) 3,5 0,37 18 1000 Kupari (µg/l) 20 0,19 200 2000 Nikkeli (µg/l) 29 4,0 430 500 Lyijy (µg/l) 18 0,19 190 500 Sinkki (µg/l) 475 10 2400 3000 Mineraaliöljyt (mg/l) 28 0,20 490 200 * Vantaan Veden asettama raja-arvo (1997) Vuosittain viemäriin on johdettu puhdistettuja hulevesiä noin 24 000 m 3.
14 (50) Päästöt ilmaan Päästöjä ilmaan aiheutuu kierrätysmateriaalien esikäsittelystä ja murskauksesta, metallikappaleiden polttoleikkauksesta ja alueella liikennöivien ajoneuvojen pakokaasuista. Kierrätysmateriaalien esikäsittelyn päästöt Piha-alueella tapahtuva kierrätysmateriaalien esikäsittely, varastokasojen siirtely sekä liikenne aiheuttavat piha-alueen pölyämistä. Pölyämistä vähennetään tarvittaessa vesisumutuksilla, välivarastoimalla ja käsittelemällä erityisen pölyävät materiaalit hallissa tai katetussa tilassa sekä puhdistamalla piha-aluetta säännöllisesti. Pölyäminen on paikallista rajoittuen palvelupisteen alueelle. Pölyvaikutus palvelupisteen ulkopuolella on ympäristön kannalta vähäinen. Liikenteen pakokaasupäästöt Toiminnan liikenneperäiset päästöt muodostuvat dieselkäyttöisten työkoneiden ja kuorma-autojen päästöistä. Työkoneiden päästöt ilmaan laimentuvat nopeasti. Murskauksen päästöt Murskaimen pölypäästöä vähennetään imemällä vasaramurskaimesta koteloinnin sisältä ilmaa noin 60 000 Nm 3 /h, jotta kotelon sisälle saadaan alipaine. Syklonilla ja sulkusyöttimellä suoritetaan kiintoaineen karkea erotus ennen ilmavirran johtamista kaasunpesurille ja sitä kautta puhaltimella ulkoilmaan. Myös tuuliseulan poistovirtaus johdetaan pesurin kautta. Pesurin vesikierto on järjestetty tasaus/raappa-altaan avulla, jossa laskeutuu erottunutta pölyä lietteenä pohjaan. Liete kootaan ja kuivataan ruuvipuristimen avulla sekä siirretään altaasta jätepakkiin. Kaasunpesurin ja syklonien valmistaja on Base Vent Oy ja pesuri on tyyppiä Wiser WMPS-40 märkäpesuri, jolle toimittaja on antanut maksimipäästötakuuarvoksi 30 mg/m 3 ja tavoitearvoksi alle 10 mg/m 3. Murskauksen pölyämistä vähennetään sumuttamalla prosessiin vettä. Vettä syötetään niin, että se riittää sitomaan pölyhiukkaset vesipisaroihin ja edelleen murskattavaan materiaaliin. Kuljettimien hajapäästöjä on vähennetty kuljettimien kattamisella. Murskauslaitoksen jäte, kevyt jae, välivarastoidaan katetussa varastossa. Murskaimen ilmapäästöt mitataan vuosittain. Päästöt eivät ole ylittäneet murskaimen hiukkaspäästöille ympäristöluvassa annettua raja-arvoa 10 mg/m 3. Hiukkasista määritettyjen metallien pitoisuudet ovat olleet pieniä. Pitoisuudet ovat jääneet sinkkiä lukuun ottamatta laboratorion määritysrajan alle tai sen tuntumaan. Polttoleikkauksen päästöt ilmaan ovat pääasiassa rautaoksideja. Kuusakoski Oy:n Kotkan palvelupisteellä on mitattu vuonna 2006 polttoleikkauksen aiheuttamia päästöjä ympäristöön. Mittausten perusteella hiuk-
15 (50) kaspäästö laimenee avoimella kentällä nopeasti polttoleikkauspaikalta poispäin mentäessä. Noin 25 metrin päässä polttoleikkauspaikasta hiukkaspitoisuus on laimentunut alle vuorokausipitoisuuden ohjearvon 120 µm/m 3. Koska pitoisuudet laimenevat ilmassa nopeasti, päästöt ympäristöön eivät ole merkittäviä. Hajapäästöjen, lähinnä pölyn, määrään vaikuttavat mm. kierrätysmateriaalien kosteus, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot, vuodenaika ja käytetty kierrätysmateriaali. Toiminnan ulkoilmaan aiheuttamat päästöt ovat kuitenkin ympäristön kannalta vähäisiä. Pölyämistä vähennetään harjaamalla piha-aluetta. Päästöjä pyritään vähentämään työskentelymenetelmien jatkuvalla kehittämisellä. Materiaalit pyritään leikkaamaan mekaanisesti aina, kun se on mahdollista, ja polttoleikkauksen määrä pyritään minimoimaan. Melu Palvelupisteellä melua aiheutuu kierrätysmateriaalien lajittelusta, murskauksesta sekä koneiden ja laitteiden käyntiäänistä. Murskaimen melu syntyy murskauksesta, magneettisesta erotuksesta, tuulierotuksesta sekä materiaalin käsittelystä. Näistä suurin melulähde on murskaus. Murskauslaitoksen aiheuttamalla melulla on olennainen merkitys Vantaan palvelupisteen kokonaismelutasoon. Murskaimen meluvaikutusta on vähennetty erilaisilla koteloinneilla. Palvelupisteen toiminnan meluvaikutuksen vähentämiseksi murskaimen syöttöpään suojaksi ollaan rakentamassa meluseinää. Meluseinän vaikutuksista palvelupisteen melutasoihin on tehty mallinnus (Akukon 2008), jonka mukaan meluvaimennusvaikutus Björkvikin pihalla on 7 10 db riippuen meluseinän korkeudesta. Raportissa todetaan, että kolmen kontin korkuinen meluseinä on varsin tehokas meluntorjuntatoimenpide. Neljännen konttirivin lisäämisestä meluseinään on vain vähän lisähyötyä. Meluseinän vaimennus on hyvin merkittävä, etenkin jos vertailukohdaksi otetaan tilanne, jossa romukasaa ei ole melusuojaa antamassa. Meluseinä on valmistunut syksyllä 2009. Murskattavan materiaalin joukkoon jääneet satunnaiset umpinaiset kappaleet, jotka sisältävät esim. palavia kaasuuntuvia nesteitä, voivat aiheuttaa räjähdyksiä. Räjähdyksen aiheuttamaa paine- ja meluvaikutusta on vähennetty mm. murskaustilassa olevilla räjähdysluukuilla sekä rakenteilla olevalla meluseinällä. Räjähdyksiä tapahtui murskaimella vuonna 2008 yhteensä 45 kappaletta. Hakijan arvion mukaan uusista toiminnoista ei aiheudu melua, joka nostaisi palvelupisteen melutasoa. Tärinä Vantaan palvelupisteellä tehtiin tärinäselvitys syksyllä 2008. Liikennetärinän lisäksi suurin yksittäinen tärinälähde on murskauslaitos. Tärinää mitattiin kahdessa mittauspisteessä. Toinen mittauspiste oli toimistorakennuksen sokkelissa, josta etäisyys murskaimeen oli noin 70 80 met-
16 (50) riä. Toinen mittauspiste oli palvelupisteen tontin pohjoispuolella kalliossa noin 80 90 metriä murskaimesta. Mittaustulosten perusteella toiminnan aiheuttama tärinä on pientä eikä yhtä erillistä mainittavaa tärinälähdettä voitu osoittaa. Itse murskaimen aiheuttama tärinä vaimenee raportin perusteella alle 100 metrin matkalla lähes olemattomiin. Saatujen mittaustulosten perusteella palvelupisteen aiheuttama tärinä on jo heti kohteen lähietäisyydellä vähäistä ja siten palvelupisteen aiheuttama tärinähaitta lähiympäristölle on epätodennäköistä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kuusakoski Oy:n Vantaan palvelupisteen toiminnassa syntyy seuraavia jätejakeita: Sekalainen yhdyskuntajäte, omasta toiminnasta (20 03 01) Pihan siivousjäte (17 05 04) Jäteöljy, toimitettavan materiaalin mukana (13 02 06*) Öljynerottimen liete, omasta toiminnasta (13 05 02*) Öljynerottimen pintaöljy eli öljy-vesiseos, omasta toiminnasta (13 05 07*) Kiinteä öljypitoinen jäte, omasta toiminnasta (15 02 02*) Sekalainen ei-kierrätettävä jäte, toimitettavan materiaalin mukana Rakennusjätteen lajittelussa syntyvä sekajäte (sisältää mm. kipsipohjaisia rakennusaineita, PVC-muovia, eristysaineita ja tekstiilejä) (19 12 12) Metallilastujen ja brikettien varastoinnissa syntyvät leikkuuemulsiot (12 01 14*) Käytöstä poistettujen ajoneuvojen esikäsittelytoiminnoista muodostuvat jätteet: akut (20 01 33*), jäteöljyt (13 02*), polttoaineet (13 07*), öljynsuodattimet (16 01 07*), jarru- (16 01 13*), jäähdytin- (16 01 14*/15) ja tuulilasinpesunesteet (16 01 99) sekä renkaat (16 01 03) Käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden esikäsittelyssä muodostuvat jätteet: PCB:tä sisältävät muuntajat ja kondensaattorit (16 02 09*), käytöstä poistetuista laitteistoista poistetut vaaralliset osat (16 02 15*) ja muovijae (16 02 16) Murskaimen kevyt jae (19 10 03*) Murskauslaitoksen pesurin sakka (19 08 13*) Toiminnasta muodostuvan jätteen määrän arvioidaan olevan yhteensä noin 25 000 tonnia vuodessa. Tästä määrästä suuri osa on murskaimen kevyttä jaetta. Jätemäärät vaihtelevat vuosittain sisään tulevien materiaalien laadun, niiden sisältämien ei-kierrätettävien materiaalien määrän ja alueen kertymän mukaisesti. Vuonna 2008 toiminnassa syntyi jätteitä noin 50 000 t, joista yli 20 000 t oli edelleen hyödynnettäväksi toimitettavaa metallia. Jätteet toimitetaan sopimusperusteisesti asianmukaisen luvan omaaviin hyötykäyttö- tai käsittelylaitoksiin tai loppusijoitukseen.
17 (50) Päästöt maaperään (estäminen) Jätteiden kuljetus Jätteiksi luokiteltavien materiaalien välivarastointi ja muu toiminta tapahtuu pinnoitetulla alueella. Kun eri materiaalien välivarastointi ja palvelupisteen toiminnot toteutetaan ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tavalla, ei toiminnasta normaaliolosuhteissa aiheudu päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Keräys- ja kuljetustoiminta hoituu pääosin kuljetusliikkeiden, paikallisten romukauppiaiden sekä jätehuoltoyrittäjien toimesta. Kuusakoski Oy voi järjestää myös omalla kalustollaan osan materiaalin kuljetuksista. Teollisuuden kierrätyspalvelut voidaan järjestää siten, että Kuusakoski Oy toimittaa tuotantolaitokselle oman kuljetuslavan tms., jonka kuljetusliike käy noutamassa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Pintavedet Metallilaskeuma Pintavesivaikutuksia on tarkkailtu palvelupisteen läpi virtaavasta ojasta ylä- ja alapuolisin näyttein. Tutkittujen metallien ja mineraaliöljyjen pitoisuudet ojavedessä ovat olleet pieniä jääden yleensä sinkkiä lukuun ottamatta laboratorion määritysrajan alle tai aivan sen tuntumaan. Merkittäviä pitoisuuseroja ojan ylä- ja alapuolisen veden laadussa ei ole havaittu. Vaikutukset pintavesiin ovat tarkkailutulosten perusteella olleet vähäisiä. Metallien laskeumaa palvelupisteen ympäristössä on selvitetty kolmen vuoden välein tehdyllä sammalpallotutkimuksella. Vuoden 2006 tutkimuksen mukaan suurimmat metallikertymät mitattiin palvelupistettä lähinnä olevassa näytepisteessä. Piste sijaitsi alle 130 metriä palvelupisteestä koilliseen. Yli 500 metrin etäisyydellä palvelupisteestä metallikertymät olivat yleensä alle 1,5-kertaisia suurimpaan taustakertymään verrattuna. Suurin metallikertymä on raportin mukaan pienentynyt vuoden 2003 tutkimuksessa lukuun ottamatta rautaa, jonka suurin kertymä on pysynyt lähes ennallaan, sekä arseenia ja kromia, joiden kertymät ovat kasvaneet. Lyijyn ja nikkelin keskimääräinen kertymä on muuttunut vain vähän. Myös toisella taustahavaintopaikalla olivat arseenin, kromin ja nikkelin kertymät kasvaneet.
18 (50) Melu Palvelupisteen ympäristössä esiintyy voimakasta tie- ja lentoliikenteen melua. Tämän taustamelun, eli muun kuin palvelupisteen toiminnan aiheuttaman melun, osuus kokonaismelutasosta on hallitseva. Toiminnan aiheuttama melutaso selvitetään vuosittain toistettavilla melumittauksilla. Melua on mitattu Björkvikin tilan pihalla noin 250 metrin päässä palvelupisteen rajasta. Mittauksissa on ollut myös käytössä ns. referenssipiste, joka sijaitsee palvelupisteen lounaispuolella olevan kallion laella. Referenssipisteen avulla tarkkaillaan palvelupisteen kokonaismelupäästön mahdollisia vaihteluja. Taulukko 4. Melumittaukset vuosina 2006 2008. Mittausvuosi Melutaso Melutaso mittauspisteessä referenssipisteessä 2008 46 db (L Aeq 7-22 ) 61 db (L Aeq 7-22 ) 2007 47 db (L Aeq 7-22 ) 61 db (L Aeq 7-22 ) 2006 44-50 db (L Aeq 7-22 ) 59-61 db (L Aeq 7-22 ) Mittausepävarmuus on ollut suuruusluokaltaan + 2-3 db. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vantaan palvelupisteellä pidetään kirjaa vastaanotetuista ja käsitellyistä materiaaleista sekä niiden toimituspaikoista ja kuljettajista. Lisäksi varmistetaan, että materiaali täyttää yhtiön asettamat laatuvaatimukset. Yhteenvetotiedot raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille. Öljynerotuskaivon, tasausaltaan ja hiekkasuodattimen toiminta tarkastetaan säännöllisesti ja niiden kunto, huoltotoimenpiteet ja tyhjennykset kirjataan. Käyttötarkkailua ehdotetaan jatkettavaksi aiemmalla tavalla. Päästöt ilmaan Murskaimen ilmapäästöjä tarkkaillaan voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaisesti kerran vuodessa. Päästöistä on määritetty kokonaishiukkas-, lyijy-, sinkki-, kadmium-, arseeni-, kromi-, nikkeli-, kupari- ja asbestipitoisuus. Tarkkailua ehdotetaan jatkettavaksi aiemmalla tavalla seuraavin muutoksin:
19 (50) Asbestipitoisuuden määritykset lopetetaan, koska pitoisuudet ovat olleet hyvin pieniä ja jääneet pääosin alle määritysrajan. Metallien pitoisuuksien määritys kaasufaasista lopetetaan, koska kyseessä ei ole lämmin prosessi ja kaasumaisia metalleja ei voi esiintyä alhaisissa lämpötiloissa. Tehdyissä mittauksissa poistokaasun lämpötila on ollut yleisesti 5 17 C. Tässä lämpötilassa metallit eivät voi esiintyä kaasumaisessa muodossa, vaan mahdolliset kaasufaasin metallipitoisuudet ovat mittausvirheitä (Seppo Heinänen, Insinööritoimisto AX-LVI OY). Päästöt vesiin ja viemäriin Vesipäästöjä tarkkaillaan huleveden säännöllisellä seurannalla Vantaan Veden hyväksymällä tavalla. Jätevesiviemäriin tasausaltaan ja hiekkasuodattimen jälkeen johdettavista vesistä otetaan näytteet kahdesti vuodessa. Näytteistä analysoidaan kadmium, kokonaiskromi, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki ja mineraaliöljy. Öljynerotuskaivosta viemäriin johdettavasta vedestä määritetään ympäristölupapäätöksen mukaisesti kerran vuodessa kokonaishiilivetypitoisuus. Vesipäästöjen tarkkailua ehdotetaan jatkettavaksi aiempaan tapaan. Jos hulevedet johdetaan käsittelyn jälkeen suoraan ojaan, korvataan Vantaan Veden edellyttämä hulevesitarkkailu ottamalla ojaan johdettavasta käsitellystä hulevedestä näyte kahdesti vuodessa. Näytteestä tehdään samat määritykset kuin nykyisiin viemäriin johdettavasta hulevedestä. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Melu Hajapäästöt Melupäästöjä on tarkkailu ympäristöluvan määräysten mukaisesti vuosittain tehtävillä melumittauksilla lähimmässä melulle alttiissa kohteessa Björkvikin tilalla ja laitoksen lounaispuolella olevassa referenssipisteessä.. Melupäästöt eivät ole viimeisimmissä mittauksissa ylittäneet ohjearvoja tai ympäristöluvan määräyksiä. Kun toiminnan melutasoissa ei tapahdu oleellista muutosta, ei melupäästöjen vuosittainen mittaaminen siten enää ole tarkoituksenmukaista. Melupäästöjä esitetään seurattavan kertaluonteisilla mittauksilla aina sen jälkeen, kun toiminnan melutasot oleellisesti muuttuvat. Seuraava mittaus tehdään meluseinän valmistuttua. Hajapäästöjen vaikutuksia ympäristöön tarkkaillaan kolmen vuoden välein tehtävällä sammalpallotutkimuksella Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Havaintopisteitä on yhteensä 18, joista kaksi on taustapisteitä. Sammalpalloista määritetään arseenin, kadmiumin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin ja raudan pitoisuudet.
20 (50) Pintavesi Pohjavesi Pintavesivaikutuksia tarkkaillaan laitosalueen läpi kulkevasta ojasta. Näytteet otetaan kahdesti vuodessa laitosalueen ylä- ja alapuolelta. Näytteistä määritetään sameus, sähkönjohtokyky, kiintoaine-, kupari-, lyijy-, sinkki-, nikkeli-, kadmium-, kokonaiskromi- sekä öljypitoisuus. Pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan kahdesta pohjavesiputkesta, joista näytteet otetaan kahdesti vuodessa. Toinen pohjavesiputkista on pohjaveden virtaussuunnassa laitoksen yläpuolella ja toinen alapuolella. Pohjavesinäytteistä määritetään sameus, happamuus, alumiini-, kupari-, lyijy-, rauta-, sinkki ja kloridipitoisuus. Lisäksi AOX-pitoisuus määritetään kerran, joka kolmas vuosi. Pohjaveden laatua seurataan myös vuosittain tehtävällä kaivovesitarkkailulla. Näytteistä tehdään samat määritykset kuin pohjavesinäytteistäkin. Tarkkailussa mukana oleva kaivo Källbo 1 ei ole enää talousvesikäytössä, vaan kaivon on korvannut uusi porakaivo. Kaivovesitarkkailu ehdotetaan lopetettavaksi seuraavin perustein: Kaivovesiä on tarkkailtu vuodesta 2003 lähtien, eikä toiminnan vaikutuksia kaivojen vesissä ole havaittu. Toiminnan vaikutuksia pohjavesiin voidaan tarkkailla riittävästi pohjavesiputkista otetuin näyttein. Tarkkailussa mukana olevista kaivoista ainut aktiivisessa talousvesikäytössä oleva kaivo on tilan Källbo porakaivo. Mikäli kaivon vettä ei käytetä säännöllisesti, vesi kaivossa seisoo, eikä kaivosta voi ottaa edustavia näytteitä. Palvelupisteen alueella ja sen ympäristössä on monin paikoin pintamaalajina vettä johtavia rantakerrostumahiekkoja ja -hietoja. Näiden alla on vettä huonommin johtavia moreenikerrostumia, joiden päälle hieta- ja hiekkakerrostumissa liikkuva vesi orsivedentapaisesti pidättyy. Palvelupisteellä ei siis ole vaikutuksia porakaivon vedenlaatuun. Mittausmenetelmät ja laitteet, laskentamenetelmät sekä niiden laadunvarmistus Pinta- ja pohjavesinäytteet ottaa henkilösertifioitu ympäristönäytteenottaja, joka on joko Kuusakoski Oy:n työntekijä tai ulkopuolinen, tehtävään palkattu henkilö. Sade- ja hulevesinäytteiden analysoinnin suorittaa ulkopuolinen, akkreditoitu laboratorio. Murskaimen ilmapäästömittaukset on tehty standardeja ISO 9096 ja SFS-EN 13284-1 soveltaen. Näytteiden ottamisesta ja analysoinnista vastaa riippumaton taho. Sammalpallotutkimukset on tehty standardin SFS 5794 mukaisesti. Näytteiden ottamisesta ja analysoinnista vastaa riippumaton taho. Melumittaukset on suoritettu ympäristöministeriön
21 (50) ohjeen 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen mukaisesti. Mittausten toteuttamisesta ja raportoinnista vastaa riippumaton taho. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Piha-alueen liikenteeseen liittyy henkilövahinkoriski. Liikenteen aiheuttamaa henkilövahinkoriskiä pienennetään riittävällä valaistuksella sekä asiattomien henkilöiden pääsyn estämisellä palvelupisteen alueelle (aitaus ja liikennemerkit työskentelyalueesta). Materiaalin nostoihin (joko trukilla tai kahmarilla) liittyy henkilövahinkoriski. Riskiä pienennetään noudattamalla oikeita työskentelytapoja. Työskentelyä ohjataan ns. yleisturvallisuusohjeella sekä työntekijöiden koulutuksella. Asiattomien henkilöiden pääsy estetään työskentelyalueelle. Työkoneille ja laitteille voi sattua hydrauliikkaöljyvuotoja. Hydrauliikkaöljyvahinkoja pyritään ehkäisemään ennakoivalla huollolla. Onnettomuuden sattuessa öljy imeytetään asianmukaiseen imeytysmateriaaliin (turve tms.) ja korjataan pois. Polttoleikkauksessa voi syttyä tulipaloja (kierrätysmetallin sisältämä syttyvä, palava materiaali), jolloin savu aiheuttaa ylimääräistä ympäristökuormitusta. Tulpatut, umpinaiset höyrystyvää ainetta sisältävät putket voivat aiheuttaa räjähdys- ja siten henkilövahinkoriskin. Polttoleikkaukseen liittyviä riskejä vähennetään noudattamalla tarkoituksenmukaisia työskentelymenetelmiä. Työskentelyä ohjataan tulitöiden valvontasuunnitelmalla. Ennen polttoleikkaamisen aloittamista palava materiaali poistetaan työskentelyalueelta mahdollisimman tarkoin ja tarkistetaan, etteivät leikattavat kappaleet ole umpinaisia tai sisällä kemikaalijäämiä. Tunnistetut riskikohteet käsitellään erityistä varovaisuutta noudattaen. Työskentelypisteen läheisyydestä löytyy ensisammutusvälineistöä. Renkaiden ja rakennusjätteen välivarastointiin liittyy tulipaloriski, jota ehkäistään asianmukaisella varastoinnilla ja pitämällä varastomäärät mahdollisimman pieninä, jolloin myös mahdollinen palokuorma on pieni. Varastoitaessa renkaita ja rakennusjätettä huomioidaan läheisyydessä mahdollisesti sijaitseva muu kierrätysmateriaali siten, että materiaalit eivät pääse sekoittumaan eikä paloturvallisuus vaarantumaan. Eri materiaalit erotetaan tarvittaessa toisistaan palamattomilla seinäkkeillä. Lisäksi renkaat ja rakennusjäte varastoidaan siten, että sammutuskalusto pääsee tarvittaessa hoitamaan sammuttamisen ja palvelupisteeseen varataan riittävä määrä tarkoitukseen sopivia sammuttimia. Palvelupiste on myös jatkuvassa vartioinnissa. Akkujen varastointiin liittyy akkuhapon vuotoriski. Riskiä ehkäistään varastoimalla akut asianmukaisesti. Akkuhalli on pinnoitettu betonilla, eikä hallissa ole viemäröintiä. Nestettä sisältävät akut säilytetään akku-
22 (50) laatikoissa, jotka toimivat samalla valuma-altaina. Mahdollisen vuodon sattuessa akkuhappo sidotaan torjunta-aineella ja käytetty imeytysmateriaali toimitetaan käsiteltäväksi luvan omaavalle käsittelijälle. Muuntajien käsittelyyn liittyy öljyvahinkoriski. Riskiä ehkäistään oikeanlaisella varastoinnilla ja käsittelyllä. Muuntajat välivarastoidaan pinnoitetulla alueella, josta valumavedet ohjataan käsittelyyn. Vesien käsittelyjärjestelmä toimii myös öljynerottimena. Muuntajien käsittely tapahtuu hallissa, jossa viemäri on suljettu tiivissaumaisella kannella. Muuntajien tyhjennys ja purku tapahtuu altaan päällä. Altaaseen valutettu öljy siirretään pumpun avulla kaksoisvaippasäiliöön. Järjestelmä on varustettu ylitäytönestolla. Kuusakoski Oy on laatinut ISO 14001 standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmäänsä paikkakuntakohtaiset turvallisuussuunnitelmat. Lisäksi viiteaineistona ovat käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. TOIMINNAN ALOITTAMINEN Kuusakoski Oy hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa aloittaa toiminta lupapäätöksen mukaisesti muutoksenhausta huolimatta. Perusteena toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaisuutta on se, että uusien toimintojen aloittaminen viivytyksettä edesauttaa valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman toteutumista ja Uudenmaan alueella on tarvetta jätehuoltopalvelujen tarjonnalle. Lisäksi palvelupisteen toiminta edesauttaa erilaisten tuottajavastuun piirissä olevien jätejakeiden kierrätystä. Vantaan palvelupisteellä on jo nykyisin jätteenkäsittelytoimintaa ja Kuusakoski Oy:llä on valmius ja halu tarjota uusia kierrätyspalveluita asiakkailleen mahdollisimman pian. Uusien toimintojen aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 30.1.2009, 28.9.2009 ja 1.10.2009. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Vantaan kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 16.3. 14.4.2009. Hakemuksesta on ilmoitettu Vantaan Sanomat ja Hufvudstadsbladet -lehdissä.
23 (50) Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Toiminta-alueelle on tehty tarkastus 9.9.2009. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Vantaan kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta antoi hakemuksesta 27.4.2009 seuraavan lausunnon: Vantaan ympäristökeskukseen on tullut koko toiminnan aikana lukuisia valituksia Kuusakoski Oy:n toiminnan aiheuttamasta melusta, tärinästä ja hajuista. Melua on kuvattu kovaksi ja häiritseväksi, tärinää rakenteita vaurioittavaksi ja hajuja kitkeräksi ja pistäväksi tai eltaantuneeksi ja tunkkaiseksi. Valituksista on ilmoitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen, lisäksi Vantaan ympäristökeskus on suorittanut alueella valvontaa. Hakemuksesta ei käy selkeästi ilmi, minkä alueiden hulevedet johdetaan tasausaltaan ja hiekkasuodattimien kautta jätevesiviemäriin. Hakemuksessa puhutaan välillä koko piha-alueen vesistä ja välillä toiminta-alueen vesistä. Hulevesinäytteiden tulosten perusteella hakemuksessa esitetään hulevesijärjestelmän muuttamista siten, että käsitellyt hulevedet voidaan jatkossa johtaa maastoon. Vantaalla on yleisenä periaatteena ollut, että likaantuneiden alueiden hulevesiä ei saa johtaa maastoon puhdistuksenkaan jälkeen, vaan ne on johdettava jätevedenpuhdistamolle. Ympäristöluvassa ei siten tule sallia likaantuneiden alueiden vesien johtamista maastoon käsittelynkään jälkeen. Puhtaiden vesien, esim. kattovesien, johtamiselle maastoon ei ole mitään estettä. Myöskään lumenaurauksessa syntyvien kasojen sulamisvesiä ei saa johtaa käsittelemättömänä maastoon. Vantaan Veden asettama tarkkailuvelvoite jätevesille on riittävä. Murskauksessa tuotteet kuumenevat, ja siten pieniä tulipaloja voi syttyä alueella. Pienet palot sammutetaan vedellä. Sammutusvedet saattavat sisältää ympäristölle haitallisia aineita, joten niiden pääsy maaperään ja pohja- ja pintavesiin tulee estää. Kiinteistöllä on saanut toimia nykyisen ympäristöluvan mukaan maanantaista perjantaihin, jatkossa haetaan lupaa toimia myös lauantaisin. Melua aiheuttavaa toimintaa, mm. murskausta ja raskaiden metallikappaleiden siirtämistä, ei tule sallia harjoitettavaksi lauantaisin eikä arkipäivien toiminta-aikaa saa myöntää nykyistä lupaa pidemmäksi. Lähiasukkaiden terveyden suojelemiseksi tulisi murskauksen ja muun erittäin meluavan toiminnan aikarajoja jopa kiristää nykyisestä. Ongelmajätteiden pienerien vastaanotto sekä muut toiminnot, jotka eivät lisää alueen melua, voidaan sallia ympäristöluvassa tehtäväksi myös lauantaisin.