Lausunto Remeo Oy ympäristölupahakemuksesta Pajarilan Hyötyjätekeskus. Esittelijä: Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen

Transkriptio

1 Lausunto Remeo Oy ympäristölupahakemuksesta Pajarilan Hyötyjätekeskus Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1885/ /2018 Esittelijä: puh. Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen Valmistelija/lisätiedot: puh. Ympäristötarkastaja Piutunen Sara Terveystarkastaja Rajala Taina Liitteet 1. Remeo Pajarilan Hyötyjätekeskus aluekartta Viite: ESAVI/10566/2018 Hakemusasiakirjat nähtävissä aluehallintoviraston sähköisessä lupa-tietopalvelussa osoitteessa: Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lausuntoa Lappeenrannan Pajarilan Hyötyjätekeskuksen (Tarviketie 37 ja 39 kiinteistö kuva 1) ympäristölupahakemuksesta, joka koskee toiminnan muuttamista ja toiminnan aloittamislupaa.

2 Kuva 1: Remeo Oy Pajarilan Hyötyjätekeskus (merkitty nuolella) Laitoksella vuosittain vastaanotettavien jätejakeiden määrää esitetään lisättävän nykyisestä tonnista noin tonniin. Muutoksen myötä laitoksella käsiteltäisiin jätteitä enintään t/a ja varastoitaisiin enintään t. Laitoksella vastaanotetaan, esikäsitellään, lajitellaan ja siirtokuormataan paperia, pahvia, kartonkia, tietosuojamateriaalia, muovia, metalleja, lasia, tekstiilejä, puuta, rakennus- ja purkujätettä, betoni-, kivi- ja maa-aineksia sekä energiana hyödynnettäviä jätteitä. Kiinteistöllä harjoitetaan romuajoneuvojen ostoa, vastaanottoa ja käsittelyä, käytettyjen autovaraosien myyntiä sekä muun rautaromun ostoa, vastaanottoa, myyntiä sekä käsittelyä. Lisäksi tontilla siirtokuormataan sähkö- ja elektroniikkaromua, kyllästettyä puuta ja pieniä määriä vaarallisia jätteitä. Laitoksella halutaan ottaa vastaan uusina jätejakeina kumia, tietosuojajätteitä sekä vaarallisia jätteitä. Laitosalueen laajennukseen tullaan käyttämään vastaanotettua ja murskattua betonia. Betonimurskeen keskitäytön paksuus tulee olemaan 2,55 m ja täytön pinta-ala n m 2. Betonimursketta tullaan käyttämään yhteensä noin m³ eli tonnia useamman vuoden aikana kun maan täyttöä tehdään. Laitoksen toiminta-aikaa halutaan laajentaa siten, että lajittelua ja käsittelyä voidaan tehdä klo 7 20 välisenä aikana. Jätteen vakiotoimittajille ja toimijan omalle kalustolle haetaan lupaa toimittaa jätettä klo 6 22 välisenä aikana. Jätteiden käsittely ja varastointi tehdään pääosin katetussa hallissa ja pinnoitetulla alueella. Hallirakennusten pohjamateriaali on tiivisasfalttia. Tiiviiksi todetulla hiekkakentällä välivarastoidaan renkaita, betonia, hiekkaa, multaa, käsittelemätöntä puuta, rautaa sekä kuivattuja romuajoneuvoja. Toiminnassa ei muodostu varsinaisia jätevesiä. Jätejakeet, joista voi liueta haitallisia ainesosia huleveteen, säilytetään katetussa hallissa, josta vedet ohjataan öljyerotuskaivoihin. Laitokselle rakennetaan korjaamohalli, johon tulee lisäksi kuljetuskaluston pesupaikka. Laitosalueen hulevedet johdetaan asfaltoidun alueen osalta hiekan- ja öljynerottimiin. Maastoon johdettavasta vedestä otetaan näytteen kerran vuodella elo-syyskuussa. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, kadiumi, Cr, Cu, Pb, Nik, Zn, kiintoaine, Hg, mineraaliöljyjen ja liuotinaineiden pitoisuudet. Elykeskuksen kanssa on sovittu, että kerran vuodessa tarkkaillaan myös naapurikiinteistön kaivoveden laatua. Työkoneiden ja kuljetuskaluston pesuista syntyneet vedet johdetaan kiinteistöllä

3 Esittelijän ehdotus olevaan umpisäiliöön ja toimitetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Toiminnoita aiheutuu päästöinä ilmaan pölyä. Materiaalin murskaaminen on ainoa potentiaalinen pölylähde toiminnassa, Pölyn estämiseksi on tehty seiniä, jotka katkaisevat pölyn kulkeutumisen. Pölyämistä ehkäistään esim. kastelulla. Aluetta harjataan viikoittain, jotta pöly ei kulkeudu valmiiden tuotteiden sekaan. Toiminnasta ei aiheudu merkittää hajua. Pääasiallisimmat melulähteet ovat paalain, murskain ja työkoneet. Melu rajoittuu toiminta-aikaan. Murskausta ja paalausta tehdään arkisin klo 7: Lajittelua tehdään yhtäjaksoisesti. Alueelle on rakennettu kolme meluvallia ja nykyisen luvan mukaisesti valleja tullaan vielä korottamaan. Lisäksi tullaan rakentamaa uusia meluvallilinjoja. Nykyisen ympäristöluvan mukaiset melumittaukset tehdään kerran vuodessa. Laitoksella käy säännöllisesti tuholaistorjuntayritys haittaeläinongelmien estämiseksi. Roskaantumista ehkäistään säännöllisellä siivoamisella. Lupalautakunta päättää antaa 1) kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntona Remeo Oy:n Pajarilan Hyötyjätekeskuksen ympäristölupahakemuksesta seuraavaa: Toiminta-alue laajenee lähemmäs Vehkasuonojaa, joka laskee edelleen Rakkolanjokeen. Toiminnassa tulee huomioida, että multakasalta ja muualta kenttäalueilta tulevat hulevedet johdetaan hallitusti siten, ettei siitä aiheudu kuormitusta läheiselle Vehkasuonojalle, pohjavedelle tai maaperään. Vesientarkkailusuunnitelmaa tulee päivittää siten, että hulevesien näytteenottoa laajennetaan tapahtuvaksi kaksi kertaa vuodessa kevät- ja syysvalunnan aikana. Analysoitaviin yhdisteisiin tulee lisätä ravinteiden kuten typen ja fosforin määritys. Kaivovedentarkkailu tulee sisällyttää vesientarkkailusuunnitelmaan kaksi kertaa vuodessa

4 tapahtuvana. Kaivovedessä on havaittu pieniä määriä MTBE:tä. MTBE tulee jatkossakin sisällyttää kaivoveden tarkkailuun. Kaivotarkkailun lisäksi pohjaveden laatua tulee seurata toiminta-alueelle tai sen läheisyyteen asennettavasta pohjavedentarkkailuputkesta. Putken sijainti tulee sijoittaa pohjaveden virtaussuunnan alapuolelle. Vesitarkkailutulokset tulee määrätä esitettäväksi siten, että raporteissa on nähtävissä määritettävien yhdisteiden pitoisuustrendit. Koska toiminta laajennee ja toiminta-aikaa halutaan lisätä myös viikonloppuun, tulee laitoksen meluvaikutuksista laatia laskennallinen melumallinnus, jossa otetaan huomioon myös liikenteen aiheuttama melu alueen sisääntulon kohdassa, jossa sijaitsee lähin asuinrakennus. Meluntorjuntakeinoja tulee tarvittaessa täydentää melumallinnuksesta saatavien tietojen perusteella. Betoni- ja tiilimurskeella tehtävän kenttärakenteen paksuuden määrittelyssä tulee huomioida, että kerrospaksuus määräytyy todellisen tarpeen mukaisesti. Mikäli kenttärakenne edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (=MRL) mukaista lupa- tai hyväksymismenettelyä, tulee kentän korkotason yhteen sovittaa MRL:n mukaiseen korkotasoon. 2) kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausuntona seuraavaa: Lähin asutus sijaitsee vajaan sadan metrin etäisyydellä toiminta-alueesta, jolloin toiminnan aiheuttamien melu-, pölyja hajuhaittoihin torjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toiminnanharjoittaja on esittänyt olemassa olevan meluvallin korottamista sekä uusien meluvallin rakentamista, mikä melun lisäksi vähentää pölyn kulkeutumista alueen ulkopuolelle. Koska toiminta laajenee ja toiminta-aika pitenee, niin meluvaikutuksia on syytä mallintaa muuttuvassa tilanteessa huomioiden toiminta-ajan pidennys ja uudet meluvallit. Laitoksella käy säännöllisesti tuholaistorjuntayritys mahdollisten haittaeläinongelmien estämiseksi ja alueen siistimiseen on laadittu ohjeet, nämä olemassa olevat käytännöt vähentävät ympäristöön aiheutuvia haittatekijöitä. Elintarvikepakkauksien ja muiden biojätettä sisältävien jätejakeiden käsittelyn tulee tapahtua siten, ettei hajuhaittoja tai haittaeläinongelmia synny.

5 Laitoksella on oma kaivo ja lähimmässä asutuksessa talousvesi otetaan omasta kaivosta. Vedenlaadun tarkkailua lähimmän asuinrakennuksen kaivosta tulee jatkaa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. MTBE tulee sisällyttää kaivoveden tarkkailuun. Laitoksen oman kaivon vedenlaadun tarkkailua suositellaan myös, mikäli vettä käytetään juoma- ja ruokavetenä. Maaperästä on löydetty haitta-aineita ja alueen kenttärakenteissa on käytetty ja tullaan käyttämään betoni- ja tiilimursketta, joten näiden toimintojen vaikutuksia kaivovesiin on seurattava. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano ympäristötarkastaja Piutunen kaupunginhallitus Etelä-Suomen aluehallintovirasto