KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Mittausepävarmuus ja raportointi Panu Kiviluoma

Samankaltaiset tiedostot
KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Mittausepävarmuus ja raportointi Panu Kiviluoma

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittaustekniikka (3 op)

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

761121P-01 FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 1. Oulun yliopisto Fysiikan tutkinto-ohjelma Kevät 2016

KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Aloitusluento Panu Kiviluoma

Teemu Näykki ENVICAL SYKE

Laskentaohjelma mittausepävarmuuden

Mittausepävarmuuden laskeminen ISO mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi

PHYS-A1110 Laboratoriotyöosuus. Vastaava opettaja Jani Sainio puh: huone 138 (OK 4A)

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Mittausten jäljitettävyysketju

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

Automaattinen betonin ilmamäärämittaus

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

CHEM-AXXX Kurssin nimi TYÖN NIMI. Ryhmä X Anonyymi Oppilas, 12345G Kaisa Kemisti, 43210A Teemu Teekkari, Joku Muu,

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

Vertailutestien tulosten tulkinta Mikä on hyvä tulos?

OHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Panu Kiviluoma

MITTAUS JA VIRHELÄHTEET MITTAAMINEN MITTAAMISEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ. Hanna-Riitta Kymäläinen

Koesuunnitelma. ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines. Raine Viitala

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti:

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

Hämeenlinna Jari Lindblad Jukka Antikainen

Ohje laboratoriotöiden tekemiseen. Sisältö. 1 Ennen laboratorioon tuloa 2. 2 Mittausten suorittaminen 2

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

Laboratorioraportti 3

Mat Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

Työselostusohjeen käyttäjälle

Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

PANK Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on mm.

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet

Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

Työn tavoitteita. Yleistä. opetella suunnittelemaan itsenäisesti mittaus kurssin teoriatietojen pohjalta

anna minun kertoa let me tell you

Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Mittausprojekti 2017

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere

MITTAUSRAPORTTI 7017A PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students.

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

MIKES, Julkaisu J3/2000 MASS COMPARISON M3. Comparison of 1 kg and 10 kg weights between MIKES and three FINAS accredited calibration laboratories

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Gradu-seminaari (2016/17)

pitkittäisaineistoissa

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Cover letter and responses to reviewers

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Tilastotieteen kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Uutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille. Mittaajatapaaminen, Porvoo, Katriina Kyllönen (IL, Certi)

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Mittaustulosten käsittely

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI

Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia. Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.

SoberIT Software Business and Engineering Institute T Testaussuunnitelma paperiprototyyppi ja Kevät 2003 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

PERUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Tilastollisen tutkimuksen vaiheet

Transkriptio:

KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt 9.10.2015 Mittausepävarmuus ja raportointi Panu Kiviluoma

Mittausepävarmuus Mitä virhelähteitä mittauksessa on? Miten virheet saadaan kvantitatiiviseen muotoon? Miten virheitä voisi pienentää?

Mittausepävarmuus Virhearvio? Kaikkiin mittauksiin sisältyy virheitä! Virhearvioinnin avulla voidaan poistaa virhelähteitä tai vähentää niiden vaikutusta Kuvaa mittausten laatua ja luotettavuutta Auttaa ymmärtämään mittausjärjestelmää paremmin Erottelee virhelähteet toisistaan Parantaa mittaustulosten vertailtavuutta Sopimukset, asetukset ja lait vaativat

Mittausepävarmuus Virhearviomenetelmiä Maksimivirhe summaamalla tunnetut ja arvioidut virheet Keskiarvon keskivirhe Maksimivirhe kokonaisdifferentiaalin avulla Maksimivirhe logaritmisen derivoinnin avulla Virhebudjetti Tulokseen liittyvä epävarmuus

Mittausepävarmuus Virhe = mitattu arvo todellinen arvo Todellinen arvo =? Mitattu arvo - Likiarvo, estimaatti Yleensä keskiarvo - Sisältää virheitä Menetelmä Laitteisto Ympäristö Käyttäjä Mittauskohde Oikea arvo Mitattu arvo Todellinen arvo Absoluuttista virhettä mahdoton määritellä Mittausepävarmuus Mittaustulosten hajonta Millä todennäköisyydellä tulos on jossain rajoissa Mittasuure Mittaväline Ympäristö

Mittausepävarmuus Virhetyypit Karkeat virheet - Laiteviat, luku-/kirjausvirheet, pilkkuvirheet, ulkoiset häiriöt, väärät skaalat jne. Poistetaan tuloksista Systemaattiset virheet - Vääristää tulosta toistuvasti tiettyyn suuntaan - Esim. väärä käyttötapa, olosuhteet, ryömintä, menetelmä, Kalibrointi, (mittausjärjestelyn/mittaajan/mittalaitteen muutos) Satunnaiset virheet - Satunnaista, tilastollista vaihtelua - Esim. resoluutio, kohina, huojunta, värähtely, olosuhteet, Mittausten toisto ja keskiarvostus, laitevalinta, ammattitaito,

Mittausepävarmuus Mittaustarkkuus Accuracy - Ulkoinen tarkkuus - Lukeman poikkeama todellisesta arvosta - esim. % FS tai +/- absoluuttinen arvo Precision - Sisäinen tarkkuus - Toistotarkkuus Repeatibility - Toistuvuus - Samat olosuhteet, havaitsijat, laitteet ja menetelmät Reproducibility - Toistettavuus - Eri olosuhteet, havaitsijat, laitteet ja menetelmät Tunnettu jännite 100 V Neljä mittausta: 104, 103, 105, 105 V Ulkoinen tarkkuus 5% (5V) Sisäinen tarkkuus ±1% (ka. 104 V)

Mittausepävarmuus Kalibrointi Ulkoinen tarkkuus Verrataan tunnettuun arvoon - Primaari mitta esim. kansallinen mittastandardi - Sekundaarinen mitta esim. kalibroitu mittalaite Tarkempi kuin kalibroitava laite - Jokin muu tunnettu arvo Esim. massa, aika,

Mittausepävarmuuden määrittäminen 1. Mittausmenetelmän kuvaus Mittasuureet - Tarvittaessa matemaattisesti muiden suureiden avulla - y=f(x 1, x 2,, x n ) Mittausmenetelmät Mittauslaitteet Mittausympäristö Erityistekijät

Mittausepävarmuuden määrittäminen Esimerkki Mitataan akselin halkaisija 10 mittausta Mittaväline näyttää 0,02 mm liikaa Mittausyhtälö - D=D M + ΔD korj

Mittausepävarmuuden määrittäminen 2. Mittauksiin liittyvien virhelähteiden luettelointi Satunnaiset Systemaattiset Miten mittausten toisto vaikuttaa tulokseen?

Mittausepävarmuuden määrittäminen 3. Virhetekijöiden suuruuden mittaaminen, laskeminen tai arvioiminen Spesifikaatiot, valmistajan tiedot Kalibrointitodistukset Omat mittaukset ja vertailut Kokemusperäiset arviot

Mittausepävarmuuden määrittäminen 4. Eliminoidaan karkeat ja systemaattiset virheet Aina systemaattisia virheitä ei voida tai haluta poistaa - otetaan mukaan määritettäessä kokonaisepävarmuutta Jätetään merkityksettömät epävarmuuskomponentit pois (~10 kertaa < suurin komponentti)

Mittausepävarmuuden määrittäminen 5. Epävarmuuskomponenttien suuruuden laskeminen Eri virhetekijöiden keskihajonta - Usein normaali- tai tasajakauma - Helpointa käyttää suhteellisia epävarmuuksia Tyyppi A: Epävarmuus voidaan arvioida käyttäen toistettavien mittausten tilastollisia menetelmiä Tyyppi B: Epävarmuus arvioidaan muilla menetelmillä, esim. kalibrointitodistus

Mittausepävarmuuden määrittäminen a

Mittausepävarmuuden määrittäminen Esimerkki Tyyppi A: Epävarmuus voidaan arvioida käyttäen toistettavien mittausten tilastollisia menetelmiä D M s = u = 10 1 10 1 D 10 Mi ( D DM ) Mi n 1 s 3 ( DM ) = = 4,16 10 mm 10 = 20,042 mm (keskiarvo) (otoskeskihajonta) (keskiarvon keskihajonta) Mittaukset 20,04 20,05 20,02 20,06 20,05 20,04 20,03 20,04 20,06 20,03

Mittausepävarmuuden määrittäminen Esimerkki Tyyppi B: Epävarmuus arvioidaan muilla menetelmillä, esim. kalibrointitodistus a a 0,015 0,025 Dkorj = 0,02mm 0,015 D < 0,025 korj u a 0,005 ( D ) = = = 2,89 10 3 mm korj 3 3

Mittausepävarmuuden määrittäminen 6. Kokonaismittausepävarmuuden laskeminen Mittausyhtälön perusteella Suhteellisten epävarmuuskomponenttien neliösumma (toisistaan riippumattomilla epävarmuuskomponenteilla) c 2 2 2 ( u + u + u ) u = + 1 2... n Laajennettu epävarmuus U=ku c k = kattavuuskerroin (2 ~ 95% luotettavuus)

Mittausepävarmuuden määrittäminen Esimerkki Estimaatti D = D D M + korj = 20,042 mm 0,02mm = 20,022 mm Yhdistetty epävarmuus u u u c c c 2 ( ) D ( M ) D D = u D + u( Dkorj) D M D ( ) korj 2 2 ( D) = ( u( DM ) + ( u( Dkorj ) 3 2 3 ( D) = ( 4,16 10 mm) + ( 2,89 10 mm) 2 3 ( ) = 5,07 10 mm 2

Mittausepävarmuuden määrittäminen Esimerkki Laajennettu epävarmuus U ( D) = k u ( D) = 0,01mm k = 2 c Mittaustulos D = D + U ( D) = 20,022 ± 0,01mm k = 2, P = 95%

GUM workbench

GUM workbench

GUM workbench

GUM workbench

GUM workbench

GUM workbench

GUM workbench

Mittausepävarmuuden määrittäminen Lisätietoja: ISO: Guide to the expression of uncertainty in measurement GUM Workbench: www.metrodata.de

Raportointi

Tutkimusraportti Mikä on tutkimusraportin tehtävä? Miksi sellainen tehdään? Kenelle se tehdään? Millä edellytyksillä se toteutuu? Millainen on hyvä tutkimusraportti?

Tutkimusraportti Mikä vaikuttaa? Kenelle? Kollegoille Opinnäytteen tarkastajalle Esimiehelle Maallikoille Rahoittajille Tutkimuksen tavoite? Aikaisempien teorioiden ja tutkimusten suhde tutkittavaan asiaan ja löydöksiin Tutkimuksen huolellisuus ja perusteluketjujen aukottomuus Teorian (uuden tai vanhan) testaaminen Uuden innovaation arviointi Ominaisuuksien arviointi Reaalimaailman ja toimenpiteiden elävä kuvaus Tulosten merkitys akateemiselta ja käytännön kannalta

Tutkimusraportti Mitä raportoidaan? Vastaukset asetettuihin tavoitteisiin Ilmiöt, syyt ja seuraukset - Tukevatko mittaukset ja havainnot teoriaa/oletuksia Todisteisiin pohjautuvat tosiasiat - Ei mielipiteitä Imrad - Introduction - Methods - Results And - Discussion

Tutkimusraportti Tutkimusraportin perusrunko: Johdanto (Introduction) Tausta Tutkimusongelma Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen rajaukset Tutkimusmenetelmät Työn tulokset Kirjallisuusselvitys Tekniikan taso aihepiirin alueella, aiemmat tutkimukset Menetelmät (Methods) Koelaitteet ja koekappaleet Koemenetelmän kuvaus mitä ja miten Tulokset (Results) Pelkät tulokset, ei niiden pohdintaa tai arviointia Koeolosuhteet Pohdinnat (Discussion) Yhteenveto

Method and device for in situ runout measurement of calender thermo rolls

Tutkimusraportti Kontrolloidun kokeen raportointi 1. Johdanto 2. Metodin valinta, tiedon keruutekniikoiden valinta 3. Taustalla oleva teoria, malli tai viitekehys 4. Tutkimuskohde 5. Koesuunnittelu ja mittareiden valinta, mittarin laatiminen, validointi ja arviointi 6. Tulokset, tulosten pohdinta, yleistäminen 7. Keskustelu Lähde: Järvinen & Järvinen: Tutkimustyön metodeista, 2004

Tutkimusraportti 1. Johdanto 1. Aihepiirin esittely ja tärkeys 2. Aiheen esittely ja tärkeys Merkitys erityisesti käytännön kannalta 3. Aikaisemman tutkimuksen puutteiden tai ristiriitojen esittely Tieteellinen merkitys 4. (Oman) lähestymistavan esittely ja sen etujen perustelu 5. Omien tutkimustavoitteiden täsmällinen esittely 6. Tulokset Millaisia johtopäätöksiä ajatellaan saatavan ja mihin niitä voidaan soveltaa 7. Muun tutkimuksen jakautuminen lukuihin Lähde: Järvinen & Järvinen: Tutkimustyön metodeista, 2004

Tutkimusraportti 7. Keskustelu 1. Tulosten merkitys ja suhteutus - Kokonaiskuva, vertailu muihin tutkimuksiin - Mitä uutta, mitä erilaista? - Saavutettiinko vai ylitettiinkö tavoite? 2. Rajoitukset - Vinoutumat, puutteet, virheet 3. Käytännön suositukset - Sovellettavuusalue 4. Jatkotutkimusaiheet Lähde: Järvinen & Järvinen: Tutkimustyön metodeista, 2004

Tulosten esittämistapa? Rotation frequency 2.2 Hz 60 Amplitude [µm] 40 20 0 0.0 3.1 6.3-20 -40-60 Angle [rad] Amplitude [µm] 30 25 20 15 10 Talyrond LVDT Eddy current Amplitude [µm] 400 350 300 250 200 150 50 C 100 C 150 C 200 C 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Harmonic component 100 50 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Cross-section

Etsi eroavaisuudet

Photocopy Paper Transparent Film Normal Quality Best Quality Normal Quality Best Quality SD SD SD SD Y-Value Content in µg in µg Content in µg in µg Content in µg in µg Content in µg in µg 10 0.33 0.05 0.05 0.03 0.39 0.04 7.09 0.05 25 0.94 0.02 0.67 0.03 1.83 0.14 4.97 0.05 50 7.02 0.05 3.10 0.02 20.18 0.16 11.13 0.13 100 7.80 0.05 12.77 0.05 24.19 0.15 46.45 0.32

Fig. 4. Microscope images of different samples of riboflavin-water-glycerol printed on a polyester film. (A): 100 per cent dose with normal print quaity. (B): 100 per cent dose with best printing quality. (C): 25 per cent dose with normal print quality. (D): 25 per cent dose with best printing quality.

Väitöskirjapalautetta The following list of notations to the thesis should be taken into consideration before publishing. In General The use of colors to separate different curves in diagrams will cause a los of information on black and white copies or prints. Some Figures taken from literature are not in a good quality. In some figures the physical units are not shown. In several cases long texts could have been reduced when completed by figures, schematics and/or formula to improve readability.

60 50 Amplitude [µm] 40 30 20 Roll1, 220 C Roll2, 220 C Roll3, 200 C Roll4, 110 C Roll5, 110 C 10 0 TS TS+1 TS+2 TS+3 Middle DS-3 DS-2 DS-1 DS Cross-section

Yleisiä ohjeita Ulkona tuli paljon lunta Satoi paljon lunta Pyrytti Jari Tervo Tiivis ilmaisu Karsi adjektiivit (Ei persoonaa esille tehtiin, mitattiin, voidaan päätellä, ) Käytä kuvia ja kaavioita, taulukoita Älä väistele totuutta tai asioita, joita et itse ymmärrä Luetuta teksti jollain toisella "If I Had More Time, I Would Have Written You a Shorter Letter" Blaise Pascal Kill your darlings" Arthur Quiller-Couch

Kokemuksia Pyrkikää tiiviiseen ja selkeään ilmaisuun Ei pitkiä tarinointeja koelaitteesta, koekappaleista, kokeiden etenemisestä jne. Taulukoikaa, listatkaa, käyttäkää kaavioita jne. Varokaa hajanaista, jäsentelemätöntä kuvausta Tieteellisellä raportillakin voi olla selkeä tarina, logiikka, sekä jonkinlainen draaman kaari eli alku, keskikohta ja loppu. Vastuuta ei voi siirtää aikaisempiin raportteihin Loppuraportin täytyy toimia itsenäisesti. Kuvatkaa tutkimusta jälkeenpäin ikään kuin kaikki olisi ollut tarkoin suunniteltua ja hallittua Ei enää koesuunnitelman kuvausta tai epäonnistumisia tai kokeiluja tai muita murheita ellei niillä ole lopputuloksen kannalta jotain merkitystä.

Kokemuksia Tutkimusongelma ja teoriaosuus Määrittelyssä ja tehtävän motivoinnissa puutteita Teoriaosuudessa suurta vaihtelua aina täysin puuttuvista ylenpalttisiin selostuksiin Jokin osa-alue tarkasteltu hyvin kattavasti ja jokin toinen täysin vailla huomiota Menetelmäosuus Yleensä laitteet on hyvin esitetty mutta varsinainen koeprosessi heikommin Mittalaitteiden speksit!

Kokemuksia Tulokset Ei kannata esittää taulukoittain numeerista dataa, varsinkaan ilman mitään selityksiä Jalostakaa tietoa, käyttäkää kuvaajia Pyrkikää esittämään vertailuja, trendejä tms. Välttäkää liikaa, turhaa tai epäoleellista tietoa Muistakaa itsenäisesti toimivat kuva- ja taulukkotekstit Selittäkää kaikki kuvissa ja kuvaajissa esiintyvät termit, suureet ja käppyrät Virhetarkastelu ehkä selvin yksittäinen puute, nimenomaan kvantitatiivinen tarkastelu Kuinka monta desimaalia lukuarvoissa on tarpeen ja kuinka monella niistä on mitään merkitystä?

Kokemuksia Muotoasiat Lähteet usein köykäisiä ja jos niitä on, ne on merkattu tekstiin miten sattuu Ulkoasun ja tekstin viimeistelyssä puutteita, kirjoitusvirheitä, fonttikoot epäyhtenäisiä Kuvien koot Tyhjät alueet sivujen lopussa Yksiköiden osalta esiintyy puutteita tai virheitä jne. Persoona ja puhekieltä lipsahtaa monella mukaan kerrontaan Tarinan kulku