LAUKAAN PERUSOPETUKS EN

LAUKAAN PERUSOPETUKS EN Kasvun ja oppimisen lautakunta 4.3.2014

SISÄLLYS 1. KOULUVERKKOSELVITYKSEN TAUSTAA 2 2. TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYTAVAT 3 3. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 3 4. OPPILASMÄÄRÄT JA ENNUSTEET 6 5. NYKYINEN KOULUVERKKO 8 6. LAUKAAN KUNNAN JA KOULUTOIMEN TALOUDEN TARKASTELUA 25 7. HENKILÖKUNNAN ASEMA MAHDOLLISISSA MUUTOSTILANTEISSA 30 8. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 30 9. LIITTEET 45 1

1. KOULUVERKKOSELVITYKSEN TAUSTAA Laukaan kunnanvaltuusto päätti 19.12.2013 (68 ) periaatelinjauksena vuodelle 2014, että kaikkien koulujen toiminta kartoitetaan ja että suunnittelukaudella koulutus järjestellään uudelleen siten, että kouluverkon muutoksilla ja muilla tehostamistoimilla päästään v. 2014 130.000 :n säästöön ja suunnittelukaudella vähintään 300.000 euron vuotuiseen käyttötaloussäästöön. Kunnan koulujen toiminnan uudelleen järjestelyn taloudelliset vaikutukset ja oppilasvirtojen ohjaus täsmennetään kouluverkkoselvityksessä ja koulujen toiminnan uudelleen järjestelystä tuodaan erillinen esitys perusteluineen valtuuston päätettäväksi keväällä 2014. Kouluverkkoselvityksellä kartoitetaan koulujen taloudellinen, pedagoginen ja sosiaalinen merkitys. Selvitystyön taustalla on ennusteet Laukaan kunnan taloudellisen tilanteen varsin nopeasta muuttumisesta heikompaan suuntaan. Kasvun ja oppimisen lautakunta käsitteli kouluverkkoasiaa kokouksessaan 22.10.2013 ja päätti perustaa asiaa valmistelemaan työryhmän, johon nimettiin puheenjohtajaksi kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja Arja Paakkinen, sihteeriksi sivistystoimenjohtaja Juha Tolonen sekä jäseniksi Matti Pannula, Minna Lönn ja Laura Ahonen. Lisäksi kasvun ja oppimisen lautakunta pyysi OAJ:n Laukaan paikallisyhdistystä ja Laukaan JHL-yhdistystä nimeämään työryhmään omat edustajansa. Opettajien edustajana työryhmässä on ollut mukana Jukka Lummelahti ja muuta henkilöstöä on edustanut Meeri Pirttinen. Työryhmä asetti tavoitteeksi tehdä laaja-alaisen kouluverkon arviointiprosessin, jossa selvitetään kouluverkon nykytila, oppilasmäärien kehitys seuraavien vuosien aikana, opetukselliset näkökulmat sekä taloudelliset tekijät eri vaihtoehdoissa. Kouluverkkotyöryhmä ei ole sen sijaan arvioinut sitä, millaiset taloudelliset vaikutukset mahdollisilla kouluverkon muutoksilla on esimerkiksi verotuloihin tai esitettyihin kiinteistöjen arvon heikkenemisiin tai muuttohalukkuuteen. Aikataulutavoite asetettiin siten, että kasvun ja oppimisen lautakunta käsittelisi kouluverkkoselvitystä helmikuussa 2014 ja josta asia edelleen siirtyy kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Työn aikana aikataulutavoitetta muutettiin siten, että kasvun ja oppimisen lautakunta käsittelee asiaa maaliskuun kokouksessa. 2

2. TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYTAVAT Työryhmä vieraili tammikuun 2014 aikana liitteenä olevan aikataulun mukaisesti kaikilla alle 120 oppilaan kouluilla. Illat yhdisteltiin siten, että kuhunkin iltaan kutsuttiin kahden koulun oppilaiden vanhempia ja kylän asukkaita. Vehniän koulun ilta toteutettiin yhdessä vapaa-aikatoimen kanssa. Koulutoimiston vs. hallintosihteeri Tarja Houni on laatinut kaikista kouluilloista muistion keskusteluissa esille tulleista asioista, jotka ovat raportin liitteenä. Näin ollen työryhmällä on ollut käytettävissään laaja aineisto objektiivisen arvioinnin tukena. Työryhmän lisäksi osassa tilaisuuksissa oli mukana kasvun ja oppimisen lautakunnan, kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen jäseniä. Kouluverkkotyöryhmä on saanut kiitettävästi erilaisia lausuntoja ja kannanottoja mm. kylätoimikunnilta tai vastaavilta. Saadut lausunnot ja kannanotot on liitetty kouluverkkotyön kotisivuille. Kaikissa kouluilloissa esiteltiin Laukaan kunnan taloudellista tilannetta ja kouluverkon arviointityön taustaa sekä kuultiin oppilaiden vanhempien ja kylän asukkaiden mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia. Koulujen johtajat kertoivat oppilasmäärän kehityksestä, koulumatkoista, koulualueen koosta ja etäisyyksistä. Kouluverkkotyöryhmä on pitänyt kahdeksan kokousta, joiden aikana käsillä olevan raportin esityksistä ja linjauksista on päätetty. Lisäksi kouluverkkotyötä on voitu seurata kunnan kotisivuilla, jossa on oma Kouluverkkoselvitys 2013-2014 kansio. Kansioon on tallennettu mm. kaikki muistiot ja saadut lausunnot. 3. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Peruskouluopetuksen järjestäminen on edelleen eräs kunnan tärkeimmistä lakisääteisistä tehtävistä. Jokaisella oppivelvollisuusikäisellä oppilaalla on oikeus saada maksutonta perusopetusta, johon varsinaisen opetuksen lisäksi luetaan tukiopetus ja koulukerhot. Perusopetuksen lisäksi kunnalla on velvollisuus järjestää oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Myös koulutoimen muut oheispalvelut: kouluruokailu, oppikirjat ja muut palvelut ovat oppilaalle 3

maksuttomat. Koulumatkat ovat niin ikään maksuttomat silloin, kun perusopetuslain määräykset tai kunnan omat päätökset täyttyvät. Perusopetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Näin ollen oppilailla on oikeus saada tehostettua ja erityistä tukea joko muun opetuksen yhteydessä tai omassa pienryhmässä. Oppilaille tulee ao. tilanteessa laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä tarvittavat apuvälineet. Vaikka jokainen kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta, voi kunta myös järjestää palvelut yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkimalla ne yksityiseltä yhteisöltä, säätiöltä tai valtiolta. Edellytyksenä kuitenkin on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja kunta ovat asiasta sopineet. Koulutuksen järjestäjällä tulee lisäksi olla valtioneuvoston myöntämä lupa. Koulupaikan määräytyminen ja koulumatkat Perusopetus tulee järjestää niin, että oppilaiden koulumatkat liikenneyhteydet huomioiden ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kunta osoittaa edellä olevan perusteella oppilaalle lähikoulun tai muun soveltuvan perusopetusta antavan paikan. Lähikoulu on pääsääntöisesti myös maantieteellisesti lähin koulu, mutta kunta voi osoittaa lähikouluksi myös muun kuin maantieteellisesti lähimmän koulun. Jos oppilaan lähimmässä koulussa ei esimerkiksi ole oppilaan omalla äidinkielellä tapahtuvaa opetusta, kunta osoittaa oppilaalle toisen koulun tai muun soveltuvan koulupaikan. Oppilasta ei saa ilman huoltajan suostumusta osoittaa opetukseen, jossa voidaan periä maksuja tai muutoin noudattaa erityistä maailmankatsomuksellista tai kasvatusopillista järjestelmää. Laukaassa ei näitä koulusijoituspaikkoja kuitenkaan ole. Oppilaalle tulee perusopetuslain mukaan järjestää maksuton koulukuljetus silloin, kun oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi tai jos oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Kunta voi myös avustaa oppilaan huoltajaa, jos edellä mainitut ehdot täyttyvät ja huoltaja itse huolehtii oppilaan koulumatkoista. 4

Laukaan kunta on tehnyt päätöksen, jolla esiopetuksen oppilaalle ja 1-2 luokkien oppilaille myönnetään kuljetus, jos koulumatka ylittää kolme kilometriä. Kunnan harkinnassa on, millainen kunnan kouluverkko on ja missä koulut sijaitsevat. Mikäli oppilaan huoltajat haluavat oppilaan pääsevän muuhun kuin kunnan osoittamaan koulupaikkaan (lähikouluun), voidaan oppilaaksi ottamisen edellytykseksi asettaa, että huoltaja vastaa itse oppilaan kuljettamisesta aiheutuneista kuluista. Koulukuljetus tulee järjestää mahdollisimman järkevästi ja taloudellisesti. Tämän vuoksi oppilaiden koulumatkaan käytettävä aika saattaa olla pitkä, vaikka itse matka ei pitkä olekaan. Tämä johtuu yhtäältä siitä, että samaan kuljetukseen kerätään oppilaita laajemmalta alueelta ja toisaalta siitä, että oppilailla on odotusta koululla ennen koulupäivää tai sen jälkeen. 6-12 -vuotiaiden oppilaiden koulumatka tulee järjestää niin, ettei oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää kahta ja puolta tuntia enempää. 13 vuotiaan ja sitä vanhemman tai erityiskoulussa olevan oppilaan koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kolme tuntia päivässä. Kuljetusta odottaville oppilaille tulee järjestää mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Esiopetus Laukaan kunnassa lakisääteinen esiopetus toteutetaan siten, että päivähoitoa tarvitseville lapsille esiopetus järjestetään pääsääntöisesti päiväkodissa ja muille koulujen esiopetusryhmissä. Esiopetuspaikat muodostetaan ilmoittautumisten perusteella edellyttäen, että koulun opetusryhmään tulee vähintään seitsemän (7) lasta. Lasten vanhempien toiveita ja esiopetuspaikkoja joudutaan yleensä sovittelemaan, jotta voidaan muodostaa sopivia esiopetusryhmiä sekä kouluihin että päiväkoteihin. Esiopetuksen oppilailla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen samoin edellytyksin kuin luokkien 1-2 oppilailla. Kuljetusetuus koskee myös päivähoitopaikasta kouluun tulevaa matkaa, jos esikoululainen on ennen opetuksen alkua hoitopaikassa. Jos huoltaja haluaa lapsensa muuhun kuin tälle osoitettuun esiopetuspaikkaan, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi asetetaan, että huoltaja vastaa itse oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuneista kustannuksista. 5

Koulujen henkilöstö, oppilasmäärät ja opetusryhmien muodostaminen Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjällä tulee olla riittävä määrä opettajien virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia sekä tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä. Lisäksi jokaisella koululla tulee olla koulun toiminnasta vastaava rehtori. Perusopetus järjestetään luokanopettajien antamana opetuksena, eri oppiaineiden opetukseen erikoistuneiden opettajien antamana aineenopetuksena, erityisopetukseen erikoistuneiden opettajien sekä opinto-ohjaajien antamana oppilaanohjauksena. Opettajien kelpoisuusehdot määritellään erikseen. Edellä olevan perusteella kunnan harkinnassa on, kuinka paljon kussakin koulussa on opettajia ja opetusryhmiä. Edelleen oppilasryhmälle ei ole määrätty mitään enimmäisrajaa, vaan kunnan on itse asia ratkaistava järkevällä tavalla. Ainoastaan erityisopetuksen puolella on säädetty opetusryhmän enimmäiskoosta. Opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Edelleen on mahdollista rakentaa opetusryhmät yhdysluokiksi silloin kun opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä vaatii. Opetusryhmät tulee kuitenkin muodostaa siten, että opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutetaan. Esi- tai lisäopetusta saavia oppilaita voidaan myös opettaa yhdessä muiden vuosiluokkien kanssa samassa opetusryhmässä. Niin ikään kunnan harkinnassa on, millä oppilasmäärällä koulua pidetään yllä. 4. OPPILASMÄÄRÄT JA ENNUSTEET Alla olevassa taulukossa on tammikuussa 2014 laadittu kuluvan lukuvuoden oppilasmäärä ja ennuste lukuvuoteen 2019-2020 saakka. Oppilasennusteessa ovat mukana väestörekisterin perusteella Laukaassa asuvat oppilaat. Muuttovaikutusta ei ole ennusteissa huomioitu. 6

Koulu 2013-201 4 2014-201 5 2015-201 6 2016-201 7 2017-201 8 2018-201 9 2019-202 0 Haapala 42 40 44 41 47 49 46 Kirkonkylä 497 512 518 518 511 483 469 Kuhaniemi 47 48 46 43 41 41 48 Kuusa 70 68 71 67 70 64 58 Leppävesi 345 371 379 393 406 401 382 Lievestuore 183 191 191 191 206 216 212 Savio 23 26 35 38 36 40 43 Tarvaala 19 20 20 22 20 19 20 Valkola 42 37 39 34 32 29 25 Vehniä 115 107 103 102 94 88 83 Vihtavuori 228 225 225 223 238 236 235 Vuontee 25 27 31 32 31 28 28 Äijälä 44 48 51 47 50 48 47 Yhteensä 1680 1720 1753 1751 1782 1742 1696 Kouluverkkoselvityksessä mukana olevat koulut Taulukko 1. Alakoulujen oppilasmäärät ja ennusteet Oppilasennusteiden toteutuminen Laukaan opetustoimi on laatinut vuosittain oppilasennusteen 20.9 tilanteen mukaisesti. Muuttoliikettä ei ennusteissa ole huomioitu, koska sen ennustaminen koulukohtaisesti on hyvin vaikeaa. Sen lisäksi pitäisi voida arvioida myös ikäluokkakohtainen ennuste, koska sillä voi olla vaikutusta koulun opetusryhmien muodostamiseen. Oppilasmäärän ennustettua suurempi kasvu voi aiheuttaa sen, että opetusryhmiä tulee jakaa enemmän kuin on arvioitu. Toisaalta voi käydä niin, että oppilasmäärän ennakoitua suurempi kasvu ei aiheuta uusien opetusryhmien perustamisia. Lisäksi oppilaita muuttaa pois Laukaasta, joten kokonaisuutena luotettavan oppilasennusteen laatiminen on vaikeaa. Koulurakentamisen yhteydessä pyritään arvioimaan oppilasmäärän kehitys ottaen huomioon myös muuttoliike, koska koulutilojen mitoituksessa se on erittäin tärkeää. Toisaalta ei ole järkevää rakentaa liikaa, mutta toisaalta ei ole järkevää rakentaa liian vähän tilaa. Alla olevassa taulukossa on havainnollinen esimerkki oppilasennusteiden toteutumisesta. Koska Laukaa on muuttovoittokunta, myös toteutunut oppilasmäärä on pääsääntöisesti suurempi kuin arvioitiin. Tilanteen haasteellisuutta osoittaa se, että esimerkiksi v. 2012 ennustettiin, että syksyllä 2013 on 1687 peruskoululaista. 7

Syksyllä 2013 kouluissa oli kuitenkin 8 oppilasta vähemmän, koska oppilasperheitä muutti pois enemmän kuin tuli tilalle. Ennustevuosi Ennuste oppilasmäärästä lv. 2013-2014 Toteutunut oppilasmäärä lv. 2013-2014 Erotus % 2007 1469 1679 210 14,3 2008 1550 1679 129 8,3 2009 1603 1679 76 4,7 2010 1644 1679 35 2,1 2011 1661 1679 18 1,1 2012 1687 1679-8 -0,5 Taulukko 2. Lukuvuoden 2013-2014 oppilasennusteen toteutuminen vuodesta 2007 lähtien. Edellä olevan perusteella kouluverkkotyöryhmä päätti laatia oppilasennusteet siten, että niissä ei ole mukana muuttovaikutusta vaan ne oppilaat, joiden väestörekisterin mukainen kotikunta on Laukaa. 5. NYKYINEN KOULUVERKKO Laukaan kunnassa toimii 11 alakoulua ja kaksi yhtenäiskoulua, joissa toimii vuosiluokat 1-9. Esiopetusryhmiä on lukuvuonna 2013-2014 yhdeksällä peruskoululla. Kunta on jaettu koulunkäyntialueisiin, joissa oppilaiden lähikoulu sijaitsee. Koulunkäyntialueet ovat eräissä tapauksissa osittain päällekkäiset ja oppilaita samalta alueelta käy eri koulua. Seuraavassa tarkastellaan kutakin peruskoulua erikseen, sijaintia, oppilasmäärää ja sen kehitystä tulevien vuosien aikana. Lisäksi kunkin koulun kohdalla on mainittu koulukiinteistön kuntoarvio, mahdolliset puutteet tai suunnitteilla olevat korjaukset sekä koulutilojen riittävyys suuremmalle oppilasmäärälle. Tarkastelun kohteena olevan koulun kohdalla on karttaliite, johon on sijoitettu lukuvuoden 2013-2014 koulussa olevien oppilaiden kotipaikat. Lisäksi kartassa on sekä 3 km ja 5 km säteellä tehdyt ympyrät, jotka osoittavat koulualueen laajuutta tai tiiviyttä. On kuitenkin huomattava, että oppilaiden kotipaikka on luettavuuden perusteella merkitty suurempana ja sen vuoksi oppilaan kotipaikka voi jäädä kilometrisäteen ulkopuolelle vaikka se kuuluisi rajalle tai jopa sen sisäpuolelle. Lisäksi 8

kilometrisäde antaa virheellisen kuvan esimerkiksi Kuhaniemen koulun kohdalla, jossa etäisyys Kirkonkylään on pieni, mutta todellisuudessa matka on vesistöjen vuoksi huomattavasti pitempi. Lisäksi on huomattava, että kartan ympyräsäteet eivät määrittele oppilaiden koulumatkaa vaan ne määräytyvät teiden perusteella. Taulukossa on esitetty sisäisen vuokran määrä vuodessa, joka sisältää rakennuksen poistot, lämmityksen, veden, sähkön, jätehuollon, kiinteistönhoidon, siivouksen ja isännöintikustannukset. Tasearvo kertoo rakennuksen jäljellä olevan poiston määrän vuoden 2013 lopussa. Muutos- ja korjaustyöt sisältävät 0-5 vuoden aikana kiinteistöön tehtävät kiireelliset korjaustyöt. Peruskorjauskustannukset on arvioitu alemman 60 % korjausasteen mukaan. Korjausasteella ilmoitetaan kuinka suuri osuus vanhasta joudutaan uudistamaan. Uudisrakennuksen korjausaste on 100 %. ALAKOULUT Haapalan koulu Haapalan koulu palvelee Leinolan kylän, Viitalan, Tervatehtaan, Haapalan, Haapasuon ja Vatian kylän oppilaita. Koulussa on lv. 13-14 42 oppilasta ja he muodostavat kolme perusopetusryhmää: yhdistetty 1-2 luokka, 3-4 luokka ja 5-6 luokka. Koulun oppilasmäärä kasvaa hienoisesti niin, että neljän vuoden kuluttua koulussa on lähes 50 oppilasta. Erityisesti Torikan seudulle on rakennettu uusia omakotitaloja, mikä on lisännyt oppilaiden määrää. Haapalan koulun oppilasmäärää lisäksi myös se, että Lankamaan koulun oppilaat siirtyivät käymään Haapalan koulua Lankamaan koulun toiminnan päättyessä v. 2010. Haapalan koulun oppilaista 28 on koulukuljetuksen piirissä (Lankamaa, Vatia, Leinola ja Viitala). Haapalan koulun tilat riittävät nykyisen kolmen opetusryhmän tarpeisiin. Perusopetusryhmätiloja on neljä, joista yksi on nykyisin kieli- ja ryhmäopetustilana. Koulussa on sisäliikuntasali, jonka käyttöön on yhdistetty teknisen käsityön opetus. Koulurakennuksen yhteydessä toimivaa Haapalan retkitupaa voidaan käyttää tarvittaessa opetustilana muutostöiden jälkeen. Haapalan koululla on mahdollista olla neljä perusopetusryhmää (retkitupa huomioiden) ja n. 70 oppilasta. 9

Kuva 1. Haapalan koulualueen oppilaat lukuvuonna 2013-2014 Haapalan koulu on rakennettu 1958 ja retkitupalaajennus 1982. Koulun entinen asunto on muutettu opetustiloiksi 2010. Kiinteistöön on tehty kuntoarvio ja tilapalvelun vuositarkastus 2013, joiden perusteella rakennus on ikäänsä nähden hyvässä kunnossa. Rinteeseen rakennettu rakennus on kivirunkoinen. Yläpohja on puuta. Koulurakennuksen kiireellisimpiä korjauskohteita ovat vesikatto, porrashuoneen seinien ja katon liittymät, ikkunat sekä retkituvan kellarikerroksen maanpaineseinän vauriot. Vapaa-aikatoimi on luopunut retkituvan hallinnasta ja vuokraustoiminnasta vuoden 2013-2014 vaihteessa. Vuoden 2014 talousarvioon on varattu määräraha retkituvan muutos- ja korjaustöihin. Asiassa edetään kouluverkkoselvityksen käsittelyn jälkeen. Kiireelliset korjaukset tulee tehdä seuraavan viiden vuoden aikana. Rakennuksen peruskorjaus tulee tehtäväksi aikavälillä 5-10 vuotta. Peruskorjauksen siirtyessä riskit äkillisistä vaurioista kasvavat. pinta-ala kem2 vuokra /v tasearvo muutos- ja korjaustyöt peruskorjaus 6 3 2 58 515 64 960 150000-200 870 000 10

kem2 000 Kirkonkylän koulu Laukaan kirkonkylän koulu muodostaa oman selkeän toiminta-alueensa. Koulussa on lv. 13-14 498 oppilasta ja ennusteen mukaan määrä kasvaa seuraavien vuosien aikana jonka jälkeen kääntyy hienoiseen laskuun. Odotettavissa kuitenkin on, että kirkonkylän koulun oppilasmäärä kasvaa, koska mm. uusien asuinalueiden Kylmäniemen ja Laajalahden rakentaminen on käynnistynyt. Oppilaiden koulumatkat ovat luonnollisesti lyhyet. Kuljetuksessa on yhteensä 81 oppilasta sisältäen myös pienryhmien oppilaiden kuljetukset. Kirkonkylän koulu toimii neljässä eri rakennuksessa. Kirkonkylän koulu on kärsinyt sisäilmaongelmista viime vuosina ja koulun kiinteistöistä ollaan asteittain luopumassa ja korvaamassa niitä uudisrakennuksilla. Kirkonkylän koulun ja keskuspäiväkodin 1. vaihetta rakennetaan parhaillaan ja se valmistuu elokuussa 2014. Toisen vaiheen hankesuunnittelu on parhaillaan menossa ja kunnanvaltuuston investointisuunnitelman mukaan 2. vaiheen toteuttaminen alkaa v. 2018 rakennussuunnittelun käynnistämisellä. Kirkonkylän koulu voisi ottaa lisää oppilaita ja tarvittaessa lisätä opetusryhmiä uudisrakennuksen valmistuttua. Kirkonkylän koulussa toimii myös esiopetuksen ryhmä (lv. 13-14 20 lasta). Kirkonkylän koulu toimii neljässä rakennuksessa. Rakennukset on nimetty aakkosten mukaan A- (1972), B- (1972), C- (1990) ja D-rakennus (2010). Pihapiiriin on rakentumassa E-rakennus, joka sisältää koulun ja päiväkodin tiloja. Investoinnin kokonaisarvo kalustamisineen on n. 8,0 milj.euroa. Kirkonkylän koululla toimii sisäilmatyöryhmä, jonka tehtävänä turvata tilojen käytettävyys, seurata ihmisten oirehdintaa ja koordinoida tutkimuksia ja korjauksia. E-rakennukseen valmistuu kahdeksan uutta luokkatilaa, opettajien hallintotilat ja koko koulua palveleva keittiö. Uudiskoulun 2. vaiheen hankesuunnitelmaa valmistelee hankesuunnittelutyöryhmä, jonka työ valmistunee keväällä 2014. Toisessa vaiheessa rakennettavat tilat 11

korvaavat A- ja B-rakennukset. Kuusiluokkatilaa käsittävä D-rakennus on siirtokelpoinen ja siirrettävissä tarpeen vaatiessa muualle. Kuhaniemen koulu Kuhaniemen koulu sijaitsee n. 6 km päässä Kirkonkylän koulusta. Kuhaniemen koulussa toimii lv. 13-14 kolme opettajaa ja 47 oppilasta. Oppilasmäärä on kuitenkin laskeva. Koululla on käytössä kolme perusopetusryhmätilaa, mutta tila neljännelle opetusryhmälle on olemassa. Koululla on tilat tekniselle käsityölle ja koulussa on pieni liikuntasali ja pienopetusryhmätilaa. Koulun kenttä on hyvä ja siihen kuuluu jääkiekkokaukalo. Kuhaniemen koulualue sisältää Kantolan eteläisen alueen, joten oppilasmäärä mahdollisesti nousee, kun alueen täysimittainen rakentaminen käynnistyy. Kuhaniemen koulun oppilaiden koulumatka on suurimmalla osalla alle 5 km. Yli 10 km:n koulumatkoja ei ole. Kuhaniemellä on 11 kuljetusoppilasta. Kuhaniemen koulussa toimii myös erillinen esiopetuksen ryhmä, jossa on lv. 13-14 7 lasta. 12

Kuva 2. Kuhaniemen koulualueen oppilaat lukuvuonna 2013-2014 Kuhaniemenkoulu on rakennettu 1950 ja edustaa sen aikaista tyyppikoulu rakennusta. Koulu on kivirakenteinen ja harjakattoinen. Koulun toiminnot sijaitsevat kolmessa kerroksessa. Rakennuksen perustusten kuivatus ja vesieristäminen on tehty kesällä 2011. Kouluun on tehty kuntoarvio vuonna 2005 ja kuntotutkimuksia sisäilmaongelmien selvittämiseksi. Sisäilmaongelmien vuoksi kouluun on tehty ns. kapselointikorjaus ja koneellinen ilmanvaihto vuosina 2012-2013. Korjausten jälkeen koulun sisäilma on aistinvaraisesti arvioiden parantunut merkittävästi. Tarkastelujaksolle 0-5 vuotta tulee varautua 10 000-30 000 sisäilmakorjauksiin. Peruskorjausajankohta tulee ajoittumaan 5-10 vuoden päähän. Peruskorjauksen siirtyessä riskit äkillisistä vaurioista kasvavat. Peruskorjauksessa uusittavia osia ovat mm. kellarin lattiat, ikkunat, ovet, lämpö-, vesi- ja viemärijärjestelmät ja osa sähkötekniikasta. Rakennusta korjattaessa tulee korjausaste olemaan vähintään 50 %. Koulukiinteistön kuntoa seurataan aktiivisesti, koska oireilua henkilöstön osalla on edelleen ollut. Koulurakennus on korjausten jälkeen tyydyttävässä kunnossa. pinta-ala kem2 vuokra tasearvo s i s ä i l m a korjaustyöt 13 peruskorjaus

6 5 1 kem2 /v 61 808 321 480 10000-30 00 0 750 000 Kuusan koulu Kuusan koulu sijaitsee n. 7 km:n päässä kirkonkylän taajamasta. Lv. 13-14 koulussa on 70 oppilasta jakautuen kolmeen perusopetusryhmään: yhdysluokat 1-2, 3-4 ja 5-6. Koulun oppilasmäärä pysyy ennusteen mukaan n. 70 oppilaan tasolla kääntyen v. 2018 hienoiseen laskuun. Nykyiset luokkahuoneet ovat varsin pieniä ja ovat käytännössä tällä hetkellä täynnä. Kuusan koulun oppilasaluetta on muutettu siten, että osa oppilaista käy koulua Haapalassa. Näin oppilasmäärä on voitu tasata ja helpottaa Kuusan koulun tilannetta ja samalla vahvistaa Haapalan koulua. Kuusan koulun oppilaiden koulumatkat ovat lyhyet. Suurin osa oppilaista asuu alle 3 km:n etäisyydellä koulusta. Koulutien vaarallisuus ja kevyen liikenteen väylän puuttuminen on lisännyt kuljetuksia erityisesti talviaikana Suolahden suuntaan. Koulukuljetuksessa on kaikkiaan 29 oppilasta. Kuusan koulussa toimii myös erillinen esiopetuksen ryhmä, jossa on lv. 13-14 10 lasta. 14

Kuva 3. Kuusan koulualueen oppilaat lukuvuonna 2013-2014 Kuusan koulu on rakennettu 1957 ja edustaa aikakautensa tyypillistä koulurakennusta. Koulu on harjakattoinen ja kivirakenteinen. Rakennuksen vesikatto on uusittu. Keittiön ilmanvaihtoa on parannettu kesällä 2013. Rakennuksessa on pääosin painovoimainen ilmanvaihto. Kiireellisimpiä korjauskohteita ovat sokkelien kuivatukset ja eristykset, kellarin luokkatilan kapselointi, ilmanvaihdon tehostaminen ja sosiaalitilojen korjaukset. Rakennuksen peruskorjaus ajoittuu aikavälille 0-10 vuotta. Peruskorjauksen siirtyessä riskit äkillisistä vaurioista kasvavat. Peruskorjauksessa uusittavia osia ovat mm. maanvaraiset lattiat, pintarakenteet, ikkunat, ovet, lämpö-, vesi- ja viemärijärjestelmät ja sähkötekniikka. Rakennusta korjattaessa tulee korjausaste olemaan vähintään 60 %. Kuusan koulu on tällä hetkellä tyydyttävässä kunnossa. pinta-ala kem2 vuokra /v tasearvo k i i r e e l l i s e t korjaustyöt peruskorjaus 6 2 7 kem2 65 878 62 000 70000-130 0 00 15 870 000

Leppäveden koulu seuraavien vuosien aikana. Leppäveden koulu toimii kahdessa koulupaikassa. Vuosiluokat 1-2 käyvät kouluaan Tiituspohjan taajamassa v. 1985 valmistuneessa koulurakennuksessa ja 3-6 vuosiluokat vanhalla koulupaikalla n. 15 vuotta sitten peruskorjatuissa tiloissa. Lv. 13-14 koulussa on yhteensä 345 oppilasta ja ennusteen mukaan oppilasmäärä tulee kasvamaan n. 60 oppilaalla Leppäveden koulun ollaan laajentamassa siten, että Tiituspohjaan rakennetaan uusi koulu nykyisen liikuntahallin viereen. Rakentaminen käynnistyy kesäkuussa 2014 ja uusi koulurakennus on valmiina syksyllä 2015. Nykyinen Tiituspohjan koulurakennus peruskorjataan puolestaan päiväkodiksi vuosina 2015-2016. Hankkeen kokonaisarvo on n. 8,9 milj.euroa. Leppäveden koulun oppilaiden koulumatkat ovat lyhyet. Yli 10 kilometrin koulumatkoja ei Leppäveden koululla ole. Kuljetuksessa on kaikkiaan 64 oppilasta. Leppäveden koulu on peruskorjattu 1990-luvun lopussa. Opetustilat ovat riittävät ja nykyaikaiset uuden koulurakennuksen valmistuttua v. 2015. Uuteen koulutaloon tulevat sijoittumaan esiopetuksen lisäksi vuosiluokkien 1-3 oppilaat. 4. vuosiluokalta eteenpäin koulutyö jatkuu ns. vanhalla koululla. Koulutilat ovat käytännössä täynnä ottaen huomioon oppilasmäärän ennustettu kasvu. Leppäveden koulussa toimii myös erillinen esiopetuksen ryhmä, jossa on lv. 13-14 peräti 28 lasta. Heitä opettaa kaksi esiluokan opettajaa. Lievestuoreen koulu Lievestuoreen koulu on ns. yhtenäiskoulu, joka toimii niin ikään kahdessa koulurakennuksessa. Esiopetus ja vuosiluokat 1-4 käyvät kouluaan Tervamäen koulussa ja 5-9 luokat Laurinkylän koulussa. Tervamäellä on 127 oppilasta ja Laurinkylällä 60 alakoulun oppilasta. Ennusteen mukaan alakoulun oppilasmäärä kasvaa seuraavien vuosien aikana n. 210 oppilaaseen. 16

Lievestuoreen koulussa opiskelee lapsia myös Toivakan kunnan puolelta. Kaikkiaan 72 oppilasta on koulukuljetuksen piirissä sisältäen myös yläkoulun kuljetusoppilaat. Tervamäen koulussa toimii kahdeksan opetusryhmää ja yksi erityisopetuksen ryhmä. Koulussa on hyvät käsityötilat ja liikuntasali. Lievestuoreen yläkoulu käyttää samoja tiloja käytännön aineissa. Tervamäen koulussa on tilaa kahdeksalle opetusryhmälle ja pienryhmälle. Tervamäen koulussa toimii myös erillinen esiopetuksen ryhmä, jossa on lv. 13-14 15 lasta. Savion koulu Savion koulu on kahden opetusryhmän koulu, jonka oppilasmäärä on tällä hetkellä 23. Oppilasmäärän ennustetaan nousevan siten, että koulussa on viiden vuoden kulutta yli 40 oppilasta, jolloin Saviolla on kolme perusopetusluokkaa. Savion koulun oppilaat tulevat kahdelta alueelta. Ensimmäinen selkeä alue on koulun ympäristö. Toinen keskus on Metsolahden kylä valtatie -9 eteläpuolella. Savion koulun oppilaista 13 on kuljetusoppilaita ja pisimmät koulumatkat ovat tällä hetkellä n. 8 km. Savion koululla voidaan koulutilojen puolesta perustaa kolmas opetusryhmä ja järjestelyin myös neljäs opetusryhmä. Koululla on myös liikuntasali ja erillinen tila teknisen käsityön opetukseen. Tilaa käyttää myös Laukaan kansalaisopiston opintopiiri. Savion koulussa toimii myös erillinen esiopetuksen ryhmä, jossa on lv. 13-14 7 lasta. 17

Kuva 4. Savion koulualueen oppilaat lukuvuonna 2013-2014 Savion koulu on rakennettu 1962. Rakennuksen kellari on betonirakenteinen. Yläkerran ulkoseinät ja yläpohja ovat puurakenteisia. Entisen asunto-osan alapohja on kantava ja tuulettuva. Vesikate on bitumia. Koulun toiminnot sijaitsevat kahdessa kerroksessa. Kouluun on tehty kuntoarvio vuonna 2006 ja tilapalvelun vuositarkastus keväällä 2013. Keittiö kalusteineen ja aulan sisäkatto on uusittu v. 2013. Myös kellarin paikalliset kosteusvauriot ja osa asuntosiiven seinärakenteista on korjattu 2013. Peruskorjausajankohta tulee ajoittumaan 0-5 vuoden päähän. Peruskorjauksen siirtyessä riskit äkillisistä vaurioista kasvavat. Peruskorjauksessa uusittavia osia ovat mm. kellarin lattiat, osa ulkoseinärakenteista, kaikki pinnat, yläpohjarakenteet, ikkunat, ovet, lämpö-, vesi- ja viemärijärjestelmät ja osa sähkötekniikasta. Koulurakennus on tällä hetkellä välttävässä kunnossa. Rakennusta korjattaessa tulee korjausaste olemaan vähintään 70 %. pinta-ala kem2 vuokra /v tasearvo k i i r e e l l i s e t korjaustyöt peruskorjaus 5 6 0 52 585 0 1 0 0 0 0 900 000 18

kem2-40 000 Tarvaalan koulu Tarvaalan koulussa on lv. 13-14 yhteensä 19 oppilasta jaettuna kahteen perusopetusryhmään (1-2 lk ja 3-6 lk). Ennusteen mukaan koulussa on tulevina vuosina 20-25 oppilasta. Tarvaalan koulun tilanteesta laadittiin erillinen selvitys, jonka kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyi 22.10.2013. Erillinen selvitys tehtiin, koska koulun oppilasmäärä oli laskenut miniminä pidetyn alle 20 oppilaan. Kasvun ja oppimisen lautakunta totesi hyväksyessään selvityksen, että koulun tulevaisuus ratkaistaan käsillä olevan kouluverkkoselvityksen yhteydessä eikä erillisenä asiana. Tarvaalan koululle on mahdollista sijoittaa kolme perusopetusryhmää (n. 60 oppilasta). Koulussa on lisäksi pienluokka, liikuntatila, tietokonetila sekä teknisen että tekstiilikäsityön opetustilat. Tarvaalan koulualue on myös laaja, koska kauimmaiset oppilaat tulevat Simunan kylältä. Kuluvana lukuvuonna oppilaat tulevat varsin läheltä koulua. Viidellä oppilaalla on koulumatkaa yli kolme kilometriä. 19

Kuva 5. Tarvaalan koulualueen oppilaat lukuvuonna 2013-2014 Tarvaalan koulu on rakennettu 1947 ja saneerattu 1983. Rakennus on 1,5 kerroksinen. Rakennuksen kellarikerroksessa sijaitsevat pienryhmätila, liikuntasali, ruokahuollon tilat sekä tekniset ja varastotilat. Sisääntulokerroksessa sijaitsevat pääosa opetustiloista ja hallintotilat. Koulun ullakkokerroksessa on asunto. Rakennuksen pohjakerros ja alapohja on betonirakenteinen. Yläpohja on puurakenteinen ja vesikate on peltiä. Kouluun on tehty kuntoarvio vuonna 2008 ja tilapalvelun vuositarkastus keväällä 2013. Peruskorjausajankohta tulee ajoittumaan 5-10 vuoden päähän. Peruskorjauksessa uusittavia osia ovat mm. piharakenteet, ikkunat, ovet, vesikalusteet, ilmanvaihto ja osa sähkötekniikasta. Rakennusta korjattaessa tulee korjausaste olemaan vähintään 60 %. Koulurakennus on tyydyttävässä kunnossa. pinta-al a kem2 vuokra /v tasearvo k i i r e e l l i s e t korjaustyöt peruskorjaus 6 2 5 kem2 44 554 0 10000-40 00 0 870 000 20

Valkolan koulu Valkolan koulussa on lv. 13-14 42 oppilasta jakaantuen kolmeen perusopetusryhmään siten, että 1-2 vuosiluokat muodostavat yhden luokan ja vastaavasti 3-4 ja 5-6 vuosiluokat oman ryhmänsä. Valkolan koulu sijaitsee Peurunkajärven pohjoispäässä n. 12 km:n päässä Laukaan kirkonkylästä. Ennusteen mukaan Valkolan koulun oppilasmäärä laskee siten, että koulussa on lv. 19-20 25 oppilasta. Näin ollen Valkolan koulu muuttuu kahden opetusryhmän kouluksi lv. 16-17. Valkolan koulun oppilaista 26 on koulukuljetuksen piirissä, mutta yli 10 km:n koulumatkoja ei ole. Näin ollen Valkolan koulu sijaitsee alueeseensa nähden keskeisellä paikalla eivätkä oppilaiden koulumatkat ole näin ollen pitkiä. Valkolan koulun tilat riittävät hyvin nykyiselle oppilasmäärälle. Liikuntasalin puute hankaloittaa liikunnan opetuksen järjestämistä. Koulu on käyttänyt Sydän-Laukaan koulun liikuntasalia. 21

Kuva 6. Valkolan koulualueen oppilaat lukuvuonna 2013-2014 Valkolan koulu on rakennettu vuonna 1907 ja laajennettu 1950. Koulun toiminnot sijaitsevat kolmessa kerroksessa. Hirsi/puurunkoisessa rakennuksessa on harjakatto ja osittainen kellarikerros. Rakennuksessa on pääosin painovoimainen ilmanvaihto ja osittainen koneellinen poisto. Rakennuksen tiilikatto on uusittu 1998. Keittiö ja ruokailutila on saneerattu 2011. Kiireellisimpiä korjauskohteita ovat mm. sokkelien kuivatukset ja eristykset sekä ilmanvaihdon tehostaminen. Rakennuksen peruskorjaus ajoittuu aikavälille 0-10 vuotta. Peruskorjauksen siirtyessä riskit äkillisistä vaurioista kasvavat. Peruskorjauksessa uusittavia osia ovat mm. kellarin maanvaraiset lattiat, pintarakenteet, ikkunat, ovet, lämpö- ja viemärijärjestelmät sekä pääosa sähkötekniikasta. Rakennusta korjattaessa tulee korjausaste olemaan vähintään 60 %. Valkolan koulun kiinteistö on tällä hetkellä tyydyttävässä kunnossa. pinta-ala kem2 vuokra /v tasearvo k i i r e e l l i s e t korjaustyöt peruskorjaus 7 8 7 kem2 62 248 239 850 10000-40 00 0 1 080 000 Vehniän koulu Vehniän koulu muodostaa varsin selkeän oman koulualueensa. Etäisyydet naapurikouluihin ovat yli 10 kilometriä, joten oppilaita ei juuri muualta tule kuin omalta alueeltaan. Vehniän koulussa on lv. 13-14 115 oppilasta ja ennusteen mukaan määrä laskee alle 100 oppilaan kouluksi kolmen vuoden kuluttua. Samalla koulusta vähenee yksi opetusryhmä. Vehniän koulualue on laaja ja sen vuoksi myös oppilaiden koulumatkat ovat keskimääräistä pitemmät. 64 oppilasta on koulukuljetuksen piirissä. Vehniän koulua on laajennettu (mm. päiväkoti) ja peruskorjattu muutamia vuosia sitten, joten koulutilat ovat riittävät ja asianmukaiset. Koulukiinteistössä on jouduttu 22

ja joudutaan vaihtamaan luokkatilojen lattiapinnoite laattaan, jotta luokkien sisäilma saadaan paremmaksi. Vehniän koulussa toimii myös erillinen esiopetuksen ryhmä, jossa on lv. 13-14 12 lasta. Vihtavuoren koulu Vihtavuoren yhtenäiskoulussa on lv. 13-14 yhteensä 468 oppilasta, joista alakoululaisia on 228. Ala- ja yläkoululaisten määrän ennustetaan kasvavan lähivuosina n. 570 oppilaaseen, joten oppilasmäärän kasvu on erittäin suuri. Vihtavuoren koulussa on 183 kuljetusoppilasta (sisältäen myös yläkoulun kuljetusoppilaat) pääosin Leppävedeltä, Vihtasillan ja Järvilinnan alueelta. Vihtasillan alue on yhteinen Vuonteen koulun kanssa. Vihtavuoren koulu on peruskorjattu vuonna 1993 ja luokkatilat ovat hyväkuntoiset. Kaikki opetustilat ovat tällä hetkellä käytössä. Koulua joudutaan laajentamaan oppilasmäärän kasvamisen vuoksi ja parhaillaan sitä koskeva hankesuunnittelu on meneillään. Vihtavuoren koulussa on niin ikään erillinen esiopetuksen ryhmä, jossa on lv. 13-14 19 lasta. Esiopetuksen tilat ovat epäkäytännöllisesti erillään muusta koulun toiminnasta ja sijaitsevat Vihtavuoren nuorisotalolla. Vuonteen koulu Vuonteen koulussa on lv. 13-14 25 oppilasta jaettuna kahteen perusopetusryhmään. Oppilasennuste osoittaa, että oppilasmäärä kasvaa n. 30 oppilaaseen kahden vuoden kuluttua. Kouluun sopii pienin järjestelyin kolme perusopetusryhmää (40-50 oppilasta). Vuonteen koulua koskeva suurin ongelma on liikuntasalin puuttuminen. Sisäliikuntaan on voitu käyttää Laukaan vankilan liikuntasalia. 23

Kuva 7. Vuonteen koulualueen oppilaat lukuvuonna 2013-2014 Vuonteen koulu on rakennettu vuonna 1938. Koulu on harjakattoinen ja kivirakenteinen. Rakennuksessa on pääasiassa painovoimainen ilmanvaihto. Kiireellisimpiä korjauskohteita ovat sokkelien kuivatukset ja eristykset, kellarin neuvolatilan lattian korjaus, ilmanvaihdon tehostaminen ja LVV-korjaukset. Rakennuksen peruskorjaus ajoittuu aikavälille 0-10 vuotta. Peruskorjauksen siirtyessä riskit äkillisistä vaurioista kasvavat. Peruskorjauksessa uusittavia osia ovat mm. kellarin maanvaraiset lattiat ja seinät, pintarakenteet, ikkunat, ovet, osa LVV-järjestelmistä, ilmanvaihto sekä sähkötekniikkaa. Rakennusta korjattaessa tulee korjausaste olemaan vähintään 60 %. Vuonteen koulu on tällä hetkellä tyydyttävässä kunnossa. pinta-ala kem2 vuokra tasearvo k i i r e e l l i s e t korjaustyöt 24 peruskorjaus

4 3 7 kem2 /v 40 187 62 716 30000-60 00 0 700 000 Äijälän koulu Äijälän koulu on kolmen perusopetusryhmän muodostama 44 oppilaan (lv. 13-14) kyläkoulu. Oppilasennusteen mukaan oppilaiden määrä näyttää lähivuosien aikana nousevan 50 oppilaan tuntumaan viiden vuoden kuluttua. Äijälän koulu sijaitsee 17 km:n päässä Laukaan kirkonkylältä Konneveden tien varrella. Lähin naapurikoulu Haapala sijaitsee n. 8 km etäisyydellä. Äijälän koulun oppilaiden koulumatkat ovat lyhyet. Yli 5 km:n koulumatka on vain 2 oppilaalla, joten koulun sijainti alueellisesti on hyvä. Koulutiloista suurin puute on liikunnassa, koska koululla ei ole liikuntasalia. Koulutilat muutoin riittävät nykyiselle oppilasmäärälle. Äijälän koulussa toimii myös erillinen esiopetuksen ryhmä, jossa on lv. 13-14 8 lasta. Esiopetuksen tilat sijaitsevat koulun yläkerrassa. 25

Kuva 8. Äijälän koulualueen oppilaat lukuvuonna 2013-2014 Äijälän koulu on rakennettu vuonna 1907. Koulun toiminnot sijaitsevat kahdessa kerroksessa. Rakennuksessa on rossipohja, kellarikerroksessa sijaitsevaa lämmönjakohuonetta lukuun ottamatta. Hirsirunkoisessa rakennuksessa on harjakatto ja vesikatteena konesaumattupelti. Julkisivut on verhoiltu peittomaalatulla laudalla. Rakennuksessa on pääosin painovoimainen ilmanvaihto ja osittainen koneellinen poisto. Kiireellisimpiä korjauskohteita ovat mm. salaoja ja sadevesijärjestelmien uusiminen, pihan pintavesien poisjohtaminen, ilmanvaihdon tehostaminen, luokkahuoneiden lattialiitosten tiivistäminen. Rakennuksen peruskorjaus ajoittuu aikavälille 0-10 vuotta. Peruskorjauksen siirtyessä riskit äkillisistä vaurioista kasvavat. Peruskorjauksessa uusittavia osia ovat mm. pintarakenteet, ikkunat, ovet, lämpö- ja viemärijärjestelmät sekä pääosa sähkötekniikasta. Rakennusta korjattaessa tulee korjausaste olemaan vähintään 60 %. Äijälän koulun kiinteistö on tällä hetkellä tyydyttävässä kunnossa. pinta-ala kem2 vuokra /v tasearvo k i i r e e l l i s e t korjaustyöt peruskorjaus 26

4 3 0 kem2 49 036 51 330 70000-100 0 00 590 000 6. LAUKAAN KUNNAN JA KOULUTOIMEN TALOUDEN TARKASTELUA Laukaan kunnan taloudellinen tilanne on huono ja talouden kehitysnäkymä heikko. Kunnan tilinpäätöksessä 2012 oli kertyneitä alijäämiä 2,3 miljoonaa euroa, eli 123 euroa asukasta kohden. Vuoden 2013 tilinpäätösennusteessa tilikauden alijäämä on 5,3 miljoonaa euroa, jolloin kertyneet alijäämät vuoden 2013 lopussa olisivat yhteensä 7,6 miljoonaa euroa. Tulevina toimintavuosina kunnan tulee kuntalain mukaisesti kattaa aikaisemmilta tilivuosilta kertyneet tappiot. Laukaan tulorahoituksesta 60 % kertyy verotuloista ja 30 % valtionosuuksista. Loput 10 % tuloista ovat pääsääntöisesti palvelumaksuina ja taksoina kerättäviä toimintatuloja palveluita käyttäviltä kuntalaisilta. Aikaisempien vuosien alijäämien kattaminen joudutaan tekemään tilanteessa, jossa keskeisten tulorahoituksen lähteiden (verotulot ja valtionosuudet) kehitys on vaatimatonta ja epävarmaa. Yleisestä heikosta taloustilanteesta johtuen kunnallisvero- ja yhteisöverotuottojen kasvun arvioidaan olevan tulevalla taloussuunnittelukaudella vaatimattomat 1-2 % vuodessa. Laukaan kunnan saamien valtionosuuksien määrä absoluuttisesti pienenee valtioneuvoston päättämistä kuntien valtionosuusleikkauksista johtuen. Kun päätetyt valtionosuuksien asteittaiset leikkaukset ovat toteutuneet vuoteen 2017 mennessä, niin Laukaan kunnan valtionosuuskertymä on noin 4,9 miljoonaa euroa vuodessa vähemmän kuin ilman valtionosuuksien leikkauksia. Valtionosuuksiin tehtävät leikkaukset ovat kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuret. Kunnan talouden tilaa voidaan arvioida valtionosuuslaissa määrättyjen erityisen heikossa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointikriteeristön ( kriisikuntakriteerit ) perusteella. Arviointikriteeristön mukaan kuntatalous täyttää kriisikunnan tunnusmerkit, mikäli viimeisessä tilinpäätöksessä on kertyneitä alijäämiä enemmän kuin 1000 euroa asukasta kohden tai jos valtionosuuslaissa määritellyistä kuudesta kriteeristä täyttyvät kaikki kahdessa edellisessä tilinpäätöksessä. Nämä kuusi kriteeriä koskettavat vuosikatetta, tuloveroprosentin tasoa, lainakantaa, kertyneitä alijäämiä, omavaraisuusastetta ja suhteellista velkaantuneisuutta. Laukaan kunnan osalta vuoden 2012 tilinpäätöstiedoilla seuraavat neljä kriteeriä kuudesta täyttyivät: tuloveroprosentin taso, kertyneet alijäämät, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus. Tämän lisäksi on huomattava, että 27

valtuustokaudella 2009-2012 kunnan taloudellinen asema heikkeni jokaisella tunnusluvulla mitattuna. Vuoden 2014 talousarviossa Laukaan kunnan palveluiden järjestämiseen käytössä oleva toimintakate on 89,4 M. Tästä taloudellisesti mitattuna suurimpia palveluita ovat terveydenhuollonpalvelut 29,0 M, perusopetus 19,9 M, vanhusten palvelut 10,9 M, sosiaalipalvelut 10,2 M ja päivähoitopalvelut 9,6 M. Edellä mainitut palvelut muodostavat 90 % koko kunnan palvelutuotannon kustannuksista. Perusopetuksen osuus kunnan palvelutuotannon kustannuksista on 22 %. Vuoden 2014 talousarvioon on otettu vuosille 2014-2016 talouden tasapainottamisohjelma. Tasapainottamisohjelman mukaisesti Laukaan kunnan talous on tasapainossa vuoden 2016 tilinpäätöksessä, joka tarkoittaa sitä, että taseessa ei ole kertyneitä alijäämiä ja velkaantuminen on pysäytetty. Tasapainotavoitteen saavuttaminen edellyttää nykyisillä verotulo- ja valtionosuusennusteilla toimintakatteen supistamista vuoden 2013 tilinpäätösennusteen tasosta vuoteen 2016 mennessä 3,6 miljoonalla eurolla eli 3,9 %. Taloudelliseen tavoitteeseen pääseminen edellyttää palvelutuotannon käytössä olevien tilojen vähentämistä, henkilöstömäärän ja -kustannuksien vähentämistä sekä investointitason pudottamista alle 10 miljoonan euron vuositason. 28

Kuva 9. Vuosikatteen, investointien ja poistojen kehitys TA 2014 mukaisesti. K u v a 10. Tilikauden tuloksen sekä kertyneiden yli-/alijäämien kehitys TA 2014 mukaisesti Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen v. 2015 Valtionosuusjärjestelmää ehdotetaan uusittavaksi 1.1.2015 alkaen. Uudistuksen tavoitteena on nykyjärjestelmää selkeämpi ja yksinkertaisempi järjestelmä. Vanhentuneet ja osin epätarkat laskentakriteerit ikärakenteen ja sairastavuuden osalta on tarkoitus uudistaa vastamaan paremmin ikärakenteen ja sairastavuuden kuntien palvelutuotannolle aiheuttamia kustannuksia. Uudistuksessa ehdotetaan valtion ja kuntien kustannustenjakoa tarkistettavaksi vuosittain nykyisen neljän vuoden välein tehtävän tarkistuksen sijaan. Uusi valtionosuusjärjestelmä pohjautuu edelleen laskennallisiin kustannuksiin. Jos kunta pystyy järjestämään palvelutuotantonsa laskennallisia kustannuksia edullisemmin ja kustannustehokkaammin, niin se saa siitä taloudellista etua. Koelaskelmien perusteella uusi valtionosuusjärjestelmä on kustannusneutraali Laukaan kunnalle. 29

30

Koulutoimen talouden tarkastelua ja vertailu Keski-Suomen kuntiin ja Laukaan verrokkikuntiin Suomessa Laukaan perusopetuksen kustannukset v. 2012 Seuraavassa taulukossa on esitetty koulukohtaisesti eriteltynä käyttötalouden menot jaoteltuna henkilöstökuluihin, palvelujen ostoihin, materiaalin ostoihin ja kiinteistökuluihin. Kaikki koulutoimen menot eivät kuitenkaan sisälly ao. tietoihin. Koulukuljetuksista syntyviä kustannuksia ei ole eritelty, koska ne ovat talousarviossa kaikille kouluille yhteisenä menokohtana. Toisaalta käytettävissä ei ole tarkkaa koulukohtaista laskelmaa kunkin koulun kuljetuskustannuksista, joten ne on jätetty tästä tarkastelusta pois. Samoin kouluruokailun kuluja ei ole taulukossa eritelty vaan ne sisältyvät palvelujen ostoihin. Kouluruokapalvelut ovat ateriaa kohden laskettuna samanhintaiset, joten ne eivät vaikuta koulukohtaisiin kustannuseroihin. Lisäksi tulee huomata, että laaja-alaisen erityisopetuksen kustannukset ja alakoulujen englannin kielen opetuksen kulut eivät sisälly koulukohtaisiin kustannuksiin. Koulujen välisissä vertailuissa on lisäksi huomioitava, että koulujen kustannuksiin on luettu mukaan eri hallintokuntien yhteisiä tiloja, jotka lisäävät merkittävästi ao. koulun kustannuksia. Näitä ovat kiinteistötoimen sisäiset vuokrat esim. koulujen yhteydessä olevien liikuntasalien kohdalla, jolloin ne nostavat koulun oppilaskohtaisia kiinteistökuluja varsin merkittävästi mm. Lievestuoreen koululla. 31

Kuva 11. Peruskoulujen kustannukset v. 2012 Peruskoulujen menot ja vertailu muihin Jyväskylän seudun kuntarakenneselvityksessä oleviin kuntiin vuodelta 2012 Eräs tapa tarkastella koulutoimen kustannuksia on tehdä vertailu muihin samaan asutusrakenneryhmään kuuluvien kuntien peruskoulujen menoihin. Seuraavassa esiteltävä vertailu perustuu kuntien tilastokeskukselle antamiin tietoihin. Tiedot ovat kuntien ilmoittamia, mutta niihin voi sisältyä talousarvioasetelmasta johtuen eroavuuksia. Kokonaisuutena Laukaan perusopetuksen kustannukset v. 2012 olivat Jyväskylän seudun pienimpiä, 7.476 euroa/oppilas. Ainoastaan Toivakassa ja Uuraisilla oppilasta kohden lasketut kustannukset olivat pienemmät kuin Laukaassa. Vertailtaessa Laukaan perusopetuksen kustannuksia samankokoiseen kuntaan Suomessa, Laukaan kustannukset ovat keskitasoa. Laukaan perusopetuksen kustannukset ovat kehittyneet tilastokeskuksen tietojen mukaan varsin maltillisesti viiden vuoden aikana. Vertailtaessa v. 2007 kustannuksia v. 2012 menoihin, kustannukset ovat kasvaneet vain 5,3 %. 32

Kuva 12. Laukaan perusopetuksen kustannukset ja vertailu verrokkikuntiin ja Jyväskylän seudun kuntiin. Lähde Tilastokeskus 7. HENKILÖKUNNAN ASEMA MAHDOLLISISSA MUUTOSTILANTEISSA Laukaan koulujen oppilasmäärä kasvaa vuosittain n. 30-40 oppilaalla. Laskennallisesti tämä tarkoittaa sitä, että vuosittain perustetaan alakouluille kaksi uutta opetusryhmää. On myös mahdollista, että kasvava oppilasmäärä voidaan sijoittaa olemassa oleviin opetusryhmiin, jolloin uutta opetushenkilökuntaa ei tarvita. Laukaan opetustoimesta eläköityy vuosittain luokanopettajia, joten kaikkien opetustoimen henkilöstön asema turvataan vaikka kouluverkossa tulisi muutoksia. Henkilöstölle varataan mahdollisuus valita uusi koulu vapaiden virkojen mukaisesti, mikäli kouluverkossa tapahtuu muutoksia. Muiden koulussa työtä tekevien vakituisten henkilöiden (siivous, ruokapalvelu, koulunkäynninohjaajat) osalta voidaan järjestää korvaava työpaikka toiselta koululta tai päiväkodilta. 33

8. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Yleistä Laukaan koulujen oppilasmäärän kehitys on kasvava suurimmalla osalla kouluista. Valkolan ja Vehniän koulun ennuste osoittaa laskevaa suuntaa siten, että Valkolan koulu muuttuisi kahden opetusryhmän kouluksi v. 2016 ja Vehniän koululta vähenisi yksi opetusryhmä v. 2017. Samoin Kuusan koululla oppilasmäärä laskee ennusteen mukaan n. 10 oppilaalla. Suhteellisesti voimakkain kasvu on Savion koululla, jossa oppilasmäärä kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 23 oppilaasta 45 oppilaan ja kolmen opetusryhmän kouluksi. Vehniä Valkola Kuusa Haapala Äijälä Aluekohtaisesti tarkasteltuna pohjoisen ja läntisen Laukaan koulujen tilanne on vakaa Valkolaa ja Vehniää lukuun ottamatta. Haapalan ja Äijälän koulun oppilasmäärä kasvaa ja koulut pysyvät vankkoina kolmen opetusryhmän kyläkouluina. Kuusan koulun oppilasmäärä laskee jonkin verran ja todennäköistä on, että tuntiopettajan tehtävästä voidaan luopua viimeistään v. 2018. Koska koulujen oppilasmäärä on kokonaisuutena kasvava, pohjoisen ja läntisen Laukaan alueella ei ole vapaata koulutilaa niin, että koulualueita voitaisiin yhdistää ilman lisäinvestointeja. Valkolan koulun oppilasmäärä on kuitenkin laskeva, joten koulun tulevaisuus tulisi ratkaista erikseen. Kuhaniemi Kirkonkylä Kuhaniemen koulun oppilasmäärä pysyy ennusteen mukaan n. 45 oppilaan kouluna. Eteläisen Kantolan alue kuuluu Kuhaniemen koulun oppilasalueeseen, joten voidaan olettaa, että koulun oppilasmäärä ei tule suuresti muuttumaan ja säilyy kolmen opetusryhmän kouluna myös tulevina vuosina. Kuhaniemen koululta on matkaa Kirkonkylän koululle n. 6 km Tarvaala Savio Vuontee 34

Tarvaalan, Savion ja Vuonteen koulut ovat kaikki kahden opetusryhmän kyläkouluja. Savion koulun oppilasennuste osoittaa oppilasmäärän kasvua ja koulu muuttuisi sen mukaan kolmen opetusryhmän kouluksi v. 2016. Tarvaalan, Savion ja Vuonteen koulualueet ovat oppilasmäärältään suhteellisen pieniä alueita ja sijaitsevat varsin lähekkäin toisistaan. Lisäksi koulut ovat kaikkien pienimpiä Laukaan kouluista. Tämän vuoksi olisi harkittava, onko järkevää pitää pieniä kouluja näin lähekkäin, jos toisaalta esimerkiksi yhteisellä koulualueella voitaisiin saada tehokkuutta ja taloudellisuutta koulumatkojen pituuden nykyisestä suuremmin kasvamatta. 1. Nykyisen kouluverkon säilyttävä malli Tämä toimenpide-esitys ei sisällä koulujen lakkauttamisia. Nykyistä kouluverkkoa pyritään pitämään yllä niin pitkään kuin se oppilasmäärän ja muiden perusteiden mukaan on mahdollista. Työryhmä tutustui tammikuussa 2014 kaikkien kaksi- ja kolmiopettajaisten koulujen toimintaan sekä keskusteli oppilaiden vanhempien ja kyläläisten kanssa tulevaisuuden suunnitelmista ja yhteistyöhankkeista. Työryhmän näkemyksen mukaan koulut ja kylät olivat hyvin pohtineet omaa tilannettaan ja esille on tullut hyviä hankkeita, joita on jo nyt viety eteenpäin. Tämän toiminnan tukemiseksi työryhmä on päättänyt esittää myös tätä toimintamallia Laukaan peruskoulupalvelujen järjestämisessä. Ehdotukset: Laukaan kunta päättää säilyttää nykyisen kouluverkon. Mikäli koulun oppilasmäärä laskee tai taloudelliset tekijät edellyttävät, kasvun ja oppimisen lautakunta käsittelee asiaa erikseen ja päättää kunnanvaltuustolle tehtävistä ehdotuksista koulun toiminnan tulevaisuudesta. Perustelut: Malli tukee kylien ja koulujen kehittämishankkeita ja osaltaan edistää haja-asutusalueella olevien kyläkuntien elinvoimaisuutta. Maaseutua ja sen toimintoja tukeva toimintamalli on Laukaan kunnan strateginen valinta, jolla pyritään säilyttämään kunnallinen perusopetuspalvelu mahdollisimman lähellä oppilasta. 35

2. Talouden tasapainottamisen malli Tämän mallin toimenpide-esitysten lähtökohtana on ollut toimintaresurssien voimakas väheneminen ja sen seurauksena kouluverkon harventaminen. Työryhmä on lähtenyt esityksessään siitä, että esitetyt toimenpiteet mahdollisimman vähän aiheuttaisivat ongelmia oppilaille heidän siirtyessään uuteen kouluun. Esityksissä on huomioitu mm. alueellinen tasa-arvoisuus, koulumatkat, opetusryhmien koko sekä koulutilat. Esityksissä on lähdetty myös siitä, että muutos olisi myös vastaanottavan koulun kannalta järkevä ja perusteltu ratkaisu. Muutos voi esimerkiksi merkitä sitä, että iso opetusryhmä voidaan jakaa pienempiin ryhmiin, mitä muutoin ei voitaisi tehdä. Näin ollen muutos voi myös helpottaa opetuksen järjestelyitä, josta ennen kaikkea hyötyvät oppilaat ja opettajat. Tässä mallissa työryhmän näkemyksen mukaan ei voida toteuttaa alueellisen tasa-arvon periaatetta, koska oppilaiden koulumatkat tulisivat eräissä tapauksissa pitkiksi, jolloin koulupalvelujen saatavuus kärsii. Käytännössä tämän mallin toteuttaminen merkitsee sitä, että Laukaan keskiosassa (Tarvaala Savio Vuontee) ei ole omaa koulua. Talouden tasapainottamisen mallin säästövaikutus Laukaan kunnan talouteen on n. 470.000 euroa vuodessa, mikäli kaikki tässä mallissa ehdotetut toimenpiteet toteutetaan. Laskelmassa on huomioitu muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset uudelle koululle, koulukuljetusten mahdollinen kasvu sekä kiinteistön hoidon menot. Kiinteistöjen osalta on oletus, että niistä luovutaan mahdollisimman nopeasti sen jälkeen kun niitä ei enää tarvita opetukseen. Taloudellisen säästön arviointi on vaikeaa, koska toimenpide saattaa eräissä tapauksissa lisätä oleellisesti kustannuksia vasta vuosien jälkeen siitä, kun muutos on tehty. Esimerkiksi oppilasmäärän kasvu saattaa lisätä opetusryhmiä vasta muutoksen jälkeisinä vuosina, jos oppilasmäärä kasvaa muuttovaikutuksen johdosta. Ehdotukset: 36