Itämeriläinen 4/2013

2014 Itämeriläinen 4/2013

2 Itämeriläinen 4 2013 Itämeriläinen 4 2013 3 Otsikoissa nyt! Päätoimittajan terveiset Helena Erkkilä, päätoimittaja Katse kohti Arktista Kuluva vuosi on Centrum Balticumissa ollut Venäjän teemavuosi. Tammikussa lähdettiin liikkeelle teemalla Venäjä, naapurimme. Toukokuussa itäinen suurvalta otti luontevasti paikkansa kansallisen Itämeri-foorumin keskiössä. Syksyllä kiinnostukseen kohteena oli venäläinen kulttuuri. Vuoden kääntyessä kohden loppuaan näkökulmana on Venäjän talous. Aihetta on vaikea lähestyä suuntaamatta katsetta pohjoiseen, kohti Arktista. Alue on Venäjälle strategisesti tärkeä, minkä vuoksi Suomen arktinen suurlähettiläs Hannu Halinen arvioi arktisella yhteistyöllä olevan potentiaalia tulla Suomen ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden yhdeksi ydinsektoriksi. Arctech Helsinki Shipyard Oy:n toimitusjohtaja Esko Mustamäki muistuttaa Venäjän olevan tällä hetkellä maailman suurin kaasun tuottaja ja toiseksi suurin öljyn tuottaja, joka etsii jatkuvasti uusia kenttiä. Haasteista huolimatta myös arktisilla alueilla olevien kenttien hyödyntäminen on alkanut. Arktisessa yhteistyössä suomella ja Venäjällä on paljon yhteistä toteaa Esko Aho, ja jatkaa Venäjän tärkeimpänä arktisena suurvaltana tarvitsevan suomalaista osaamista. Hän suhtautuu paljon puhuttuun arktisen osaamiseen suurella mielenkiinnolla ja arvioi sen olevan juuri se ala, jolla Suomella on luontaisia mahdollisuuksia. Konkretisoituvatko mahdollisuudet molempia osapuolia hyödyttävään tieto-,taito-ja kauppavaihtoon? Selvää on, että menestyksekäs yhteistyö Venäjän kanssa ja Venäjän vienti tarvitsevat osaajia. Kilpailu avautuvista markkinoista on kovaa, minkä vuoksi suomalaisten on panostettava entistä enemmän Venäjä-osaamiseen. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhton mukaan sekä kielitaidossa että venäläisen kulttuurin tuntemisessa on kuitenkin vielä paljon parantamisen varaa. Venäjän markkina kokonaisuutena on elintärkeä Suomen elinkeinoelämälle toteaa Suomalais-Venäläisen kauppakamarin viestintäja markkinointijohtaja Pirjo Peltola. Samalla hän rohkaisee pienempiäkin yrityksiä Venäjän vientiin, sillä verkkokauppa yhdistettynä sosiaalisen median hyödyntämiseen voisi tarjota niillekin keinon saada oman siivunsa kasvavilta kuluttajamarkkinoilta. Helena Erkkilä KUVA Shutterstock Venäjän arktinen politiikka s. 4-5 Hannu Halinen Haastateltavana Esko Aho: Venäjä tärkeimpänä arktisena suurvaltana s.6-9 tarvitsee suomalaista osaamista. Idänvientimme kääntämiseksi nousuun opettele venäjänkieltä ja erityisesti venäjänmieltä s. 10-11 Kari Liuhto KUVA Helena Erkkilä Itämeriläinen 4 2013 Tuleeko arktisesta yhteistyöstä Suomen ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden ydinsektori? Venäjän arktinen öljy ja kaasu Esko Mustamäki s. 12-15 Venäjän markkinoiden trendejä Pirjo Peltola s. 16-19 Tilastototuuksia s. 19 Venäjän on päästävä irti valtiokapitalismista Simo Leppänen s. 20-21 Meri on yks Juhani Korpinen s. 22-25 Itämeren alueen meriklusterit tarvitsevat vahvan vision menestyäkseen Annika Forbes-Sarantsin s. 26-27 JULKAISIJA Centrum Balticum -keskus, Vanha Suurtori 7, 20500 Turku, www.centrumbalticum.org PÄÄTOIMITTAJA Helena Erkkilä, Centrum Balticum -keskus ULKOASU Helena Erkkilä, Centrum Balticum -keskus TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT centrumbalticum@centrumbalticum.org Itämeriläinen ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

4 Itämeriläinen 4 2013 Itämeriläinen 4 2013 5 Venäjän arktinen politiikka KUVAT Hannu Halinen Arktinen alue on Venäjälle strategisesti keskeisen tärkeä, mutta maa ei pysty nopeasti kehittyvässä tilanteessa vastaamaan kaikkiin haasteisiin yksin. Arktisella yhteistyöllä on potentiaalia tulla Suomen ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden yhdeksi ydinsektoriksi. Presidentti Putinin helmikuussa 2013 hyväksymässä arktisessa strategiassa kiinnitetään huomiota alueen sosio-ekonomisiin uhkakuviin, joiden kärjessä ovat negatiivinen väestönkehitys ja haasteellinen toimintaympäristö liiketoiminnalle. Arktinen alue on Venäjälle strategisesti keskeisen tärkeä. Alueen ongelmina nähdään kuitenkin m.m. poistuva työvoima, palvelujen supistuminen, koulutuksen puute sekä alkuperäiskansojen elinolosuhteet. Elinkeinoelämää vaivaavat matala tuottavuus, kehittymätön infrastruktuuri, rahoituksen puute, jäänmurtajakaluston ikääntyminen ja alhainen energiatehokkuus. Näihin haasteisiin pyritään strategiassa vastaamaan kuudella sektorilla: arktisen alueen sosio-ekonominen kehittäminen, tieteen ja teknologian edistäminen, ICT-sektorin modernisointi, ympäristöturvallisuuden vahvistaminen, kansainvälisen yhteistyön lisääminen sekä arktisten rajojen suojaaminen turvallisuuspoliittisin toimin. Strategia vahvistaa arktisten alueiden taloudellisen merkityksen Venäjälle: alueiden osuus on 91 % koko maan kaasuntuotannosta ja 43% öljyntuotannosta. Tuotanto on tällä hetkellä pitkälti keskittynyt Jamalin niemimaalle, josta kaasu saapuu myös meille ja Itämerelle. Alueen pääkaupungin Salehardin katukuvassa vauraus on nähtävissä; vajaan 100 000 asukkaan kaupungissa kaikki on uutta, suurta ja puhdasta. Presidentti Putin on isännöi Salehardissa syyskuussa 2013 arktisen forumin, jonka pääteemana oli ympäristökysymykset. Jo ensimmäisessä arktisessa forumissaan 2010 Moskovassa Putin piti voimakkaan puheen maan ympäristöongelmien hoitamiseksi. Työtä on tehty erityisesti ongelmajätteiden eliminoimiseksi Franz Josefin maalta ja Novaja Semiljalta. Myös presidentti Niinistö puheessaan Salehardin forumissa korosti tarvetta kehittää edelleen ympäristövaikutusten ja riskien arviointimenettelyjä arktisilla alueilla ja viittasi tässä yhteydessä rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia sääntelevään Espoon konventioon. Koillisväylä avautuu, ja sen mukana myös Venäjän politiikka. Arviot jään sulamisesta väylällä ovat viime vuosina säännönmukaisesti ylittyneet ja väylän avautuminen taloudellisesti kannattavaksi vaihtoehdoksi on piankin tosiasia. Viime vuonna Koillisväylän läpi kuljetettiin 1,2 milj. tonnia rahtia 46 aluksella. Nyt kesäkuussa alkavalla purjehduskaudella rahtimäärä kaksinkertaistuu. Tähän saakka liikenne on ollut koeluontoista, lähinnä öljyä, kaasua ja mineraaleja, kun taas tiukempiin aikatauluihin sidotut rahtikuljetukset ovat olleet vielä odottavalla kannalla. Nyt tässäkin on tapahtumassa muutos: mm. tanskalainen konttivarustamo Maersk arvioi tulevaisuudessa viidenneksen Suezin liikenteestään siirtyvän Koillisväylälle. Venäjälle tämä merkitsee haastetta, sillä sen valmiudet vastata kasvavaan kysyntään ovat puutteelliset. Vanhentuvan jäänmurtajakaluston uusimisen lisäksi tarvitaan pikaisesti muita jääolosuhteisiin soveltuvia aluksia. Infrastruktuuri kokonai- Suurlähettiläs Halinen, Venäjän turvallisuusneuvoston päällikkö Patrushev, kansliapäällikkö Räty ja presidentti Putinin arktinen erityisedustaja Tshilingarov Pohjoisnavalla huhtikuussa 2013. suudessaan vaatii merkittäviä investointeja (satamat, reittien kartoitus, navigointilaitteistot, sää- ja jääennusteet ja havainnointi, satelliitti - ja muut tietoliikenneyhteydet). Samalla liikenteen säädösten, hallintajärjestelmien ja tariffien tulee olla selkeästi määriteltyjä. Tarpeet ovat tiedossa, mutta Venäjä ei pysty nopeasti kehittyvässä tilanteessa vastaamaan kaikkiin haasteisiin yksin. Venäjä on monella sektorilla suomalaisen arktisen osaamisen päämarkkina. Tämä tilanne tarjoaa meille merkittäviä mahdollisuuksia. Suomen ja Venäjän välinen arktinen kumppanuus on perustettu muutamia vuosia sitten, se antaa joustavat puitteet yrityksille ja instituutioille päästä konkreettiseen yhteistyöhön. Kumppanuudessa keskeinen huomio on Koillisväylässä, jonka ohella on kiinnitetty huomiota yliopistojen ja alueiden väliseen yhteistyöhön. Seuraava kumppanuusseminaari järjestetään Rovaniemellä maaliskuussa 2104. Presidentti Niinistö totesi Salehardin puheessaan: Kutsun venäläisiä ja suomalaisia elinkeinoelämän edustajia ja tutkijoita aktiivisesti kehittämään yhteisiä projekteja arktisella alueella. Uskon arktisella yhteistyöllä olevan potentiaalia tulla kahdenvälisten suhteidemme yhdeksi ydinsektoriksi. Hannu Halinen arktinen suurlähettiläs Arktisen neuvoston virkamieskomitean Suomen edustaja

6 Itämeriläinen 4 2013 Itämeriläinen 4 2013 7 Haastateltavana Esko Aho: Venäjä tärkeimpänä arktisena suurvaltana tarvitsee suomalaista osaamista Viime keväänä kolme elinkeinoelämän Venäjä-osaajaa yhdisti voimansa, jotta idänkaupan tarjoamista mahdollisuuksista saadaan suurempi hyöty irti. Business Team for Russia perustettiin Suomalais- Venäläisen kauppakamarin (SVKK), East Officen ja Elinkeinoelämän keskusliiton Venäjä-toimintojen vahvalle perustalle. Uutta yhteistyötä ryhtyi johtamaan hallituksen puheenjohtajana Suomen vuosien 1991 1995 pääministeri ja Sitran vuosien 2004 2008 yliasiamies Esko Aho. Talouskriisin syventyessä Suomen vienti Venäjälle on kääntynyt laskuun. Myös Suomen viennin rakenne on muuttunut lyhyen ajan sisällä: kännyköiden, lääkkeiden ja ajoneuvojen vienti on tippunut, kun taas malmin, metalliromun ja erikoiskoneiden osalta on tapahtunut kasvua. Esko Ahon mukaan viennin heikentymisen taustalla on Venäjän talouskasvun hiipuminen, mikä näkyy suoraan kysynnässä. - Venäjän taloustilanteeseen emme tietenkään voi paljoa vaikuttaa, vaan se tulee annettuna. Venäjän markkinat ovat kuitenkin niin suuret, että ne tarjoavat mahdollisuuden menestyä myös nykyisissä olosuhteissa. Tärkeää on saada entistä laajempi osa suomalaisista yrityksistä löytämään mahdollisuudet, joita Venäjän markkinoilla on. Suomessa on vielä paljon yrityksiä, jotka eivät ole halunneet, uskaltaneet tai kokeneet houkuttelevaksi tarttua Venäjän mahdollisuuksiin, Aho sanoo. Muutokset ottavat aikansa. Vielä tässä vaiheessa Aho pitää kokemuksia Venäjän tuoreesta WTOjäsenyydestä vähäisinä ja arvioiden tekemistä jäsenyyden vaikutuksista liian varhaisena. Hän kuitenkin uskoo siihen, että pitkällä aikavälillä kehitys tulee johtamaan venäläisen toimintaympäristön vakautumiseen ja ennakoitavuuden lisääntymiseen. Suuremmille investoinneille Suomeen on tilaa Taloudellinen yhteistyö Venäjän kanssa on kaksisuuntaista. Suomeen tehtävien venäläisten investointien houkuttavuuden lisäämiseksi on käyttöön otettava koko keinovalikoima. Myös suomalaisten asenteissa on parantamisen varaa. - Meidän tulisi nähdä, että Suomen kehityksen kannalta venäläisen pääoman tuleminen tänne on tervetullutta. Toisenlaisesta mielikuvasta huolimatta venäläiset investoinnit ovat olleet mittaluokaltaan melko pieniä. Suomi läheisenä ja joillekin toimijoille tuttuna maana voi toimia venäläisille yrityksille myös hyvänä sillanpääasemana laajemmille markkinoille, Aho toteaa. Aho korostaa Suomen ja Suomen tarjoamien mahdollisuuksien tunnetuksi tekemisen välttämättömyyttä. Juuri tällä saralla myös Business Team for Finlandin uusi yhteistyö pyrkii saavuttamaan aikaisempaa parempia tuloksia. Tavoitteena on myös Pietarin ja Moskovan ulkopuolella markkinoida Suomea ja Suomen mahdollisuuksia. Julkisuudessa suurta mielenkiintoa on herättänyt venäläisen Rosatomin mahdollinen investointi Fenno-voiman ydinvoimahankkeeseen. - Toteutuessaan se tulisi olemaan todennäköisesti kaikkien aikojen merkittävin venäläisinvestointi Suomeen ja tässä mielessä erinomaisen toivottava asia. Se, onnistuuko hanke, on monesta asiasta riippuvainen. Toivon, että venäläinen kiinnostus on niin suuri, että se investointi ollaan valmis tekemään. Totta kai lähtökohtana on, että se tehdään kaikkien Suomen turvallisuussäännösten mukaisesti. Tässäkään mielessä hankkeeseen ei sisälly erityisiä riskejä, Aho sanoo. Matkailun kasvattamisessa ja kehittämisessä asenteiden on oltava kunnossa Talouskasvun hiipuminen ja kilpailun kiristyminen näkyvät myös matkailussa. Suomen kannalta yksi tekijä on Ahon mukaan ruplan heikentyminen ja sen suora vaikutus kysyntään. Juuri suhdannetekijät selittävät muutosta monilta osin. - Totta kai on tapahtunut myös muutosta kilpailuympäristössä ja Viron vetovoima on lisääntynyt. Uskoakseni tähän osittain vaikuttaa se, että rajanylitys on tullut paljon joustavammaksi sekä se, että kustannustasoltaan Viro on Suomeen verrattuna kilpailukykyinen maa, hän jatkaa. Yksi lähiaikojen ratkaisua vaativista kysymyksistä liittyy rajan ylittämisen sujuvuuteen ja transitioliikenteeseen. Suomi on uusien haasteiden edessä, koska Baltian maiden kautta tapahtuva liikenne lisää kilpailua ja lisäksi Venäjä on omien satamiensa kautta pystynyt voimistamaan omaa kuljetuskapasiteettiaan. Tilanteen parantamiseksi Aho esittää kolmea asiaa. - Ensinnäkin, rajanylityksen on oltava joustavaa. Toiseksi, menettelyt ja toimintatavat rajalla on saatava sellaisiksi, että ne mahdollistavat joustavan liikenteen. Kolmanneksi, kysymys on palvelusta. Henkilöt, jotka työskentelevät rajoilla, on saatava motivoitumaan siihen, että raja toimii hyvin.

8 Itämeriläinen 4 2013 Itämeriläinen 4 2013 9 Rajan ylitys on ilman muuta ratkaiseva tekijä viennin sujuvuuden, transiton sekä myös henkilöliikenteen eli turismin näkökulmasta, Aho listaa. Mahdolliseen viisumivapauteen Euroopan unionin ja Venäjän välillä on Ahon mukaan myös järkevää varautua. - On vaikea sanoa, mikä on todennäköisyys viisumivapauden toteutumiselle, mutta asiaan kannattaa joka tapauksessa valmistautua. Meidän pitäisi jo siitäkin syystä saada rajan infrastruktuuria parannetuksi, koska toteutuessaan viisumivapaus tulee merkitsemään ainakin lyhytaikaisesti merkittävää matkustajamäärien lisäystä. Siihen ei taas pystytä vastaamaan hetkessä. Teiden rakentaminen ja rautatieyhteyksien ylläpitäminen ja liikenneyhteyksien parantaminen on pitkäaikaista toimintaa. Nyt täytyisi jo tästäkin syystä panna vauhtia rajan ylityksen ja rajanylitysinfrastruktuurin kehittämiseen, Aho painottaa. Suomalaisten markkinointikyvyissä on vielä jonkin verran hiottavaa. Aho näkee kehitystä kuitenkin tapahtuneen viime vuosien aikana. Esimerkiksi venäläisille turisteille on tarjolla parempia palveluita kuin aikaisemmin, mikä näkyy myös turismivirroissa. - Totta kai myös palveluiden laadussa on parantamisen tarvetta. Meidän tulee hyödyntää venäjänkielen osaamista. Meillä on paljon myös Venäjältä muuttaneita, jotka pystyvät auttamaan palveluiden ylläpidossa. On tärkeää, että asenteet turismin kasvattamiseen ja kehittämiseen ovat kohdillaan, Aho sanoo. Innovaatioyhteistyön saavutukset vielä vaatimattomia Suomen ja Venäjän välisen innovaatioyhteistyön suurimmat palkinnot odottavat vielä tulevaisuudessa. Suomi on Ahon mukaan osittain nukkunut onnensa ohitse, koska 1990-luvulla merkittävä määrä venäläisiä osaajia siirtyi kauemmas länteen, vaikka monille olisi ollut luontevaa pysähtyä Suomeen. Näin ei tapahtunut, vaan vain murto-osa lähtijöistä jäi pysyvästi Suomeen. tutkimus- ja koulutusyksiköihin. Näen paljon mahdollisuuksia myös muun muassa start up -yritysten kumppanuuksissa. Se voisi olla innovaatioyhteistyön uusi ala, Aho kuvailee. Yksittäisistä selkkauksista Suomen ja Venäjän välillä Aho ei vedä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Hänen mukaansa Greenpeace-aktivistien toiminta jäämerellä ei pidemmän päälle tule näkymään yhteistyösuhteissa. - Pitää muistaa kuitenkin, että arktisessa yhteistyössä on kysymys pitkän aikavälin strategisista intresseistä ja tässä suhteessa Suomella ja Venäjällä on paljon yhteistä. Meillä on paljon sellaista osaamista, jota ylivoimaisesti tärkein arktinen suurvalta tarvitsee. Oli sitten kysymys luonnonvarojen hyödyntämisestä, ympäristönsuojelusta tai erilaisten kylmiin olosuhteisiin tarvittavien teknologisten ratkaisujen valmistamisesta Suomi on aivan maailman huippua. Tässä mielessä meillä on iso yhteinen intressi, joka varmasti tulee vaikuttamaan siihen, että arktista yhteistyötä tullaan näkemään. Yksittäinen tapahtuma ei tätä perussuuntaa miksikään muuta, Aho sanoo. Paljon puhuttuun arktisen osaamisen hyödyntämiseen Aho suhtautuu suurella mielenkiinnolla. - Tämä on juuri se ala, jolla Suomella on luontaisia mahdollisuuksia. Venäjä tulee varmaankin olemaan myös mielenkiintoinen omistajavaihtoehto tai ainakin yhteistyökumppani laivanrakennuksen omistamisessa, kuten Helsingin telakan kohdalla on nähty. Venäjä tulee olemaan tärkein arktisen laivanrakennuksen ostaja, Aho toteaa. Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön kehittämisessä on tehty paljon, mutta paljon on vielä tehtävissä. - On paikallaan rakentaa sellaista koordinaatiota, että suomalaiset toimijat eivät tarpeettomasti kilpailisi keskenään. Luulen, että se vaatii myös uudenlaisia rakenteita. Toivon, että Business Team for Russia kehittyisi toimijaksi, joka voisi tarjota palveluja myös alueellisille organisaatioille, Aho sanoo. - Ehkä meillä vähän aliarvioitiin sitä, minkälaista venäläinen osaaminen on. Nyt siihen ei ole enää varaa. Vaikka Venäjällä on haasteita oman koulutusjärjestelmänsä sekä tutkimus- ja kehitystyönsä kanssa, on siellä edelleen monilla aloilla maailman huippuluokkaa olevaa tutkimusta ja koulutusta. On rakennettava järjestelmällisesti yhteyksiä näihin yrityksiin sekä TEKSTI Hanna Ekman Arktinen osaaminen on ala, jolla suomella on luontaisia mahdollisuuksia. KUVA Shutterstock

10 Itämeriläinen 4 2013 Itämeriläinen 4 2013 11 Idänvientimme kääntämiseksi nousuun opettele venäjänkieltä ja erityisesti venäjänmieltä Tämän vuoden aikana julkisuuteen on nostettu poikkeuksellisen paljon Venäjän talouteen liittyviä uutisankkoja. Esimerkki yhdestä ankasta: Venäjän merkitys Suomen ulkomaankaupassa on kohonnut Neuvostoliiton huippuvuosien tasolle. Tämä ankka pääsi kaakattamaan YLE-uutisiin joitain kuukausia sitten. Totuus on kuitenkin se, että olemme kaukana neuvostoaikojen kultavuosista. Uutisflopin suuruus korostuu idänvientimme kohdalla. Itänaapurimme muodostaa tätä nykyä viennistämme 10 prosenttia. Kolme vuosikymmentä sitten sen osuus oli reilut 25 prosenttia. Huomattavasti epämiellyttävämpi totuus on se, että Venäjän vientimme on laskenut tämän vuoden toukokuusta lähtien. Elokuun luvuissa tapahtui suorastaan romahdus (katso taulukko). Syitä Venäjän-vientimme laskuun on useita. Osa niistä löytyy Venäjän talouskehityksestä ja osa suomalaisen liike-elämän rakennemuutoksesta. En tässä ryhdy käymään läpi syitä viennin laskuun, sillä tärkeämpää on pohtia, mitä nyt pitäisi tehdä. Ratkaisuksi on ehdotettu muun muassa sitä, että suomalaiset alkaisivat nykyistä aktiivisemmin opiskella venäjänkieltä. Venäjän osuus Suomen ulkomaankaupassa on nimittäin huomattavasti suurempi kuin venäjänkielen osaajien määrä suomalaisten keskuudessa. Suomen kieltenopettajien liiton mukaan vuonna 2010 vain 0,6 prosenttia lukiolaisistamme suoritti venäjänkielen A-kielenä ja 2,1 prosenttia B-kielenä. Vanhempien ja kavereiden rooli lasten kielivalinnoissa on erittäinmerkittävä. Tosin vanhempia ja kavereita tärkeämmässä asemassa ovat kunnanisät, jotka lopulta päättävät venäjänkielen opetustarjonnasta peruskouluissa ja lukioissa. Kieltenopettajat puolestaan määrittävät, kuinka käyttökelpoista heidän tarjoamansa kielitaito on. Oma kokemukseni reilun 25 vuoden takaa todistaa, että yläasteella ja lukiossa opittu erittäin hyvä venäjänkielen taito vastasi erittäin huonosti käytännön tarpeita. Perestroikan ajan tavarapula Neuvostoliitoissa kannusti kuitenkin oppimaan nopeasti. Puolen vuoden selviytymiskurssi Neuvostoliitossa opetti enemmän kuin viiden vuoden opinnot koulun penkillä Suomessa. Yksi osoitus oppimisprosessin tuloksista oli se, että muutaman viikon jälkeen ruokakomerostamme alkoi löytyä muutakin kuin säilykepurkkeja. Opiskelijoilta saamani palaute osoittaa, että kieliopetusta annetaan yhä liikaa kielen ehdoilla käytännön tarpeet unohtaen. Hyvä kielitaito ei tarkoita hyvää kielioppia, vaan ennen kaikkea kykyä toimia vieraalla kielellä kotiympäristöstä poikkeavassa kulttuuriympäristössä. On hyvä tiedostaa, että Venäjän talouskasvun hyytyessä kilpailu kovenee. Liikemiehiemme tulisikin äkkiä oppia myymään venäläisille niitä tavaroita ja palveluita, joita asiakas haluaa, eikä vain niitä mitä meillä on ollut tapana tuottaa. Hyvä venäjänkielen osaaminen ei myyntityössä riitä, vaan liikemiestemme tulisi oppia venäjänkielen ohella venäjänmieltä eli venäläistä liiketoimintakulttuuria. Onneksi oppia halajavalle on tarjolla kursseja monessa suomalaisessa yliopistossa myös Turun yliopistossa. Tosin kursseja tehokkaampana opettajana toimii tänäkin päivänä käytäntö. Toisin sanoen vaihto-opintoja Venäjän suuntaan olisi syytä kehittää niin määrällisesti kuin laadullisesti. Lopuksi: Venäjän talouden kultainen vuosikymmen (1999 2008), jolloin talouden vuosikasvu ylsi Kokonaisvientimme ja Venäjän-vientimme kehitys tammi elokuussa 2013 (vertailukohtana vastaava kuukausi vuotta aiemmin) Lähde: Tullihallitus keskimäärin seitsemään prosenttiin, on peruuttamattomasti takanapäin. Hitaamman kasvun aikana kilpailu kovenee, mikä pakottaa meidät suomalaiset panostamaan entistä enemmän Venäjä-osaamiseen niin kielen kuin erityisesti mielen. Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun yliopiston kauppakorkeakoulu johtaja Centrum Balticum - säätiö

12 Itämeriläinen 4 2013 Itämeriläinen 4 2013 13 Venäjän arktinen öljy ja kaasu Venäjä on tällä hetkellä maailman suurin kaasun tuottaja ja toiseksi suurin öljyn tuottaja. Tuotantomäärien ylläpitäminen edellyttää Venäjältä jatkuvaa uusien kenttien etsintää ja käyttöönottoa. Myös monin tavoin haasteellisilla arktisilla alueilla olevien kenttien hyödyntäminen on alkanut. Toimitusjohtaja Esko Mustamäki Arctech Helsinki Shipyard Oy KUVA Arctech Helsinki Shipyard Oy Arktisten alueiden öljy- ja kaasuvarantojen arvioidaan vastaavan 412 miljardia tynnyriä öljyä (Ernst & Young). Tästä Venäjän osuuden arvioidaan olevan 52 %. Venäjä on tällä hetkellä maailman suurin kaasun tuottaja ja toiseksi suurin öljyn tuottaja. Vuonna 2012 Venäjän kaasuntuotanto oli noin 656 miljardia kuutiometriä ja öljyntuotanto noin 3,9 miljardia tynnyriä. Näiden tuotantomäärien ylläpitäminen edellyttää Venäjältä jatkuvaa uusien kenttien etsintää ja käyttöönottoa. Tämä on johtanut entistä vaikeammilla alueilla olevien öljy- ja kaasukenttien hyödyntämiseen. Myös arktisilla alueilla olevien kenttien hyödyntäminen on alkanut. Lukoil avasi Varandeyn terminaalin 2008. Vuotuiset laivausmäärät ovat vaihdelleet 7,5 miljoonasta tonnista vuonna 2009 3,1 miljoonaan tonniin vuonna 2012. (Barents Observer) toon on tarkoitus päästä vuonna 2021. Prirazlomnajan lautalla on uusimmat laitteistot, jotka minimoivat öljyvahinkojen mahdollisuuden ja takaavat nopeimman mahdollisen päästöjen puhdistuksen. Lautan öljyntorjuntavarustuksen on toimittanut Lamor, joka on alan johtava valmistaja. (OTC) Öljyn- tai kaasuntuotannon käynnistäminen arktisilla alueilla on monin tavoin haasteellinen tehtävä. Ankarat sääolot, pitkät etäisyydet, puuttuva tai puutteellinen infrastruktuuri, pimeys sekä herkkä luonto vaikeuttavat niin etsintää, rakentamista kuin öljyn ja kaasun kuljettamista. Ja kun toimitaan arktisilla merialueilla tulevat lisäksi kuvaan erittäin vaikeat jääolosuhteet. Arktisten alueiden haasteisiin on kehitettävä ratkaisut, jotka mahdollistavat turvallisen toiminnan kaikissa tilanteissa. Tästä syystä arktiset operaatiot on valmisteltava huolella. Niiden läpimenoaika muodostuu pitkäksi ja kustannukset ovat korkeat. Kun hankkeen investoinnit ovat suuret ja toimintakustannukset sen jälkeen korkeat, liiketoiminta voi olla kannattavaa vain jos Gazprom aikoo käynnistää öljytuotannon Prirazlomnajan kentällä Petshoranmerellä joulukuussa ja tuottaa Gazprom Neft Shelfin mukaan 600.000 tonnia öljyä ensi vuonna. Kuuden miljoonan tonnin vuosituotanöljyn tai kaasun hinta pysyy riittävän korkeana. Kun öljy-yhtiö harkitsee investointia, vaakakupeissa ovat toisaalta juuri öljyn tai kaasun hintakehitys ja toisaalta hankkeen kustannukset ja riskit. Arktisissa olosuhteissa kustannukset ovat korkeat. Arktisilla merialueilla kustannukset ovat erityisen korkeat Tällöin tietenkin tuottojen varmuus ja riskien minimointi ovat investointipäätöstä harkittaessa erityisen tärkeässä asemassa. Venäjän federaatio on viime vuosina pyrkinyt tekemään arktisen mannerjalustan öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntämisen houkuttelevaksi. Venäjän mannerjalustan laajuus on 6,2 miljoonaa neliökilometriä. Tästä suurin osa on arktisella alueella. Mannerjalustalta on löydetty 20 merkittävää öljy- ja kaasuesiintymää. Venäjän hallitus hyväksynee lähiaikoina energiaministeriön valmisteleman lakiluonnoksen, joka avaa kaasun viennin, joskin rajoitetusti, muillekin yhtiöille kun Gazpromille ja sen tytäryhtiöille. Laki koskee kaasun vientiä nesteytettynä. Kaasun viennin helpottamista perustellaan

14 Itämeriläinen 4 2013 Itämeriläinen 4 2013 15 maakaasun maailmanmarkkinoilla tapahtuneilla muutoksilla, jotka johtuvat uusista tuotantoprosesseista ja teknologioista, jotka alentavat kustannuksia ja kasvattavat taloudellisesti kannattavien esiintymien osuutta, ja jotka myös muuttavat tuotantorakennetta kuten liuskekaasu ja mannerjalustojen esiintymät. Näiden seurauksena kilpailu öljy- ja kaasumarkkinoilla kiristyy. (Venäjän hallituksen tiedote) Venäjän hallitus uskoo kuitenkin, että Kiinan, Intian ja Aasian Tyynenmeren alueen talouskasvu takaa kasvavan hiilivetyjen kysynnän, mikä avaa Venäjälle uusia mahdollisuuksia. Myös Euroopan LNG-kysynnän uskotaan kasvavan. Euroopan LNG-tuonti vastaa jo puolta kaasuputkien kapasiteetista. Kaasuntuottajat jotka myyvät LNG-kaasua, ja joilla on hallussaan oma kuljetuslaivasto tulevat muuttamaan maailman kaasumarkkinoita. Aikaisemmat alueelliset kaasumarkkinat (Eurooppa, Pohjois- Amerikka, Aasian Tyynenmeren- alue) muuttuvat globaaliksi markkinoiksi kuten raakaöljymarkkinatkin ovat. Lain tavoitteen on kasvattaa Venäjän markkinaosuutta kaasumarkkinoilla, vakauttaa kaasun hintakehitystä ja rajoittaa venäläisten tuottajien välistä kilpailua (Venäjän hallituksen tiedote) energiaministeri Aleksander Novakin mukaan lain ja sen mukanaan tuomien investointien myötä Venäjän osuus maailman LNGmarkkinoista voi nousta nykyisestä 4,5 %:sta 10 %:iin vuonna 2020. (OTC) Kasvavat kuljetustarpeet lisäävät Venäjällä öljy- ja kaasuteollisuuden kiinnostusta telakkateollisuutta kohtaan. Tästä antavat esimakua Gazprombank ja Rosneft, jotka perustavat Modernit laivanrakennusteknologiat nimisen yhteisyrityksen. Gazprombank ja Rosneft omistavat yhteisyrityksen puoliksi. Perustettava yhtiö saa haltuunsa noin 75 % United Shipbuilding Corporationin (USC) Kaukoidän tytäryhtiön osakkeista, USC:lle jää noin 25 % osuus. Konsortion tavoitteena on tehdä Zvezdan telakasta johtava siviilitelakka Venäjän Kaukoidässä. (OTC) Venäjän Federaatio, yhdessä maan johtavien öljy- ja kaasuyhtiöiden kanssa, on johdonmukaisesti kehittänyt mahdollisuuksia hyödyntää Venäjän arktisia öljy- ja kaasuvarantoja. Venäjän öljy- ja kaasuvarantojen markkina-arvo on suuruusluokkaa 15 000 miljardia euroa. Se vastaa Venäjän Federaation 50 vuodenbudjettia. Tätä taustaa vasten voi olla varma, että näiden luonnonvarojen hyödyntämistä hidastavat haasteet tullaan ratkaisemaan ja arktinen öljyn- ja kaasuntuotanto tulee kasvamaan merkittävästi. Esko Mustamäki toimitusjohtaja Arctech Helsinki Shipyard Oy Arctechin rakentamat jäätä murtavat offshore-alukset Vitus Bering ja Alexey Chirikov Holmskin satamassa Sahalinin saarella Venäjän kaukoidässä. KUVA Sovcomflot Sovcomflotin arktinen tankkeri Kapitan Gotsky lastaamassa Varandeyn terminaalilla. KUVA Sovcomflot Venäjän öljy- ja maakaasuvarantojen markkina-arvo vastaa Venäjän federaation 50 vuoden budjettia.

16 Itämeriläinen 4 2013 Itämeriläinen 4 2013 17 Itämeriläinen 4 2013 17 Venäjän markkinoiden trendejä Venäjän vaurastuvasta keskiluokasta on varsin lyhyessä ajassa kehittynyt valveutunut ja vaativa kuluttajajoukko. Se haluaa parempia palveluja, puhtaamman ja turvallisemman asuin- ja elinympäristön, sekä terveellisempää ja turvallisempaa ruokaa. Kokonaisvaltainen hyvinvointi vankistaa asemaansa nuoren, koulutetun ja maailmalla matkustelleen venäläisen arvomaailmassa. Lähes kyllästymiseen asti saa kuulla että Venäjän valtavat markkinat ovat suuri mahdollisuus, silti samaa lausetta toistamme myös Suomalais- Venäläisessä kauppakamarissa (SVKK), sillä näinhän se on. Venäjän markkinoiden vetovoima on elintärkeä Suomen elinkeinoelämälle ja siksi on tärkeää, että suomalaiset yritykset pystyvät riittävän nopeasti ennakoimaan uusia tarpeita. Venäjä oli vuonna 2012 Suomen suurin kauppakumppani kun vienti ja tuonti lasketaan yhteen. Viennissä Venäjä oli toisena heti Ruotsin jälkeen 5,7 miljardin osuudella. Ihan samaan tahtiin ei ole päästy tänä vuonna. Tullin tilastojen mukaan vienti on syyskuun loppuun mennessä laskenut nelisen prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vientituotteiden ykkössijaa pitävät perinteisesti koneet ja mekaaniset laitteet. Venäläisen yhteiskunnan vielä vähittäinen, mutta väistämätön murros kohti pehmeämpiä arvoja nostaa kuitenkin esiin aivan uudenlaisia bisnesmahdollisuuksia. Venäjältä menestystä hakeville suomalaisyrityksille se tarkoittaa muun muassa sitä, että on aika laajentaa näkökulmaa ja pohtia, miten oma tuote- tai palvelukonsepti saataisiin vastaamaan nousevia kuluttajavetoisia trendejä ennen kuin juna pyyhältää ohi. Palvelut ja kauppa verkkoon Venäläiset ovat ahkeria internetin käyttäjiä. Siksi ei ole mikään ihme, että verkkokauppa on Venäjällä roihahtanut hurjaan kasvuun. Vuosittainen kasvuvauhti on eri lähteiden mukaan 30-40 prosentin luokkaa. Verkkokauppa on vahvasti tämän päivän sana ja varteenotettava mahdollisuus myös suomalaisyrityksille saada näkyvyyttä, laajentaa reviiriään ja löytää ihan uudenlaista asiakaskuntaa. Verkkokauppa yhdistettynä sulavasti sosiaalisen median kanavien hyödyntämiseen voisi tarjota pienemmillekin yrityksille keinon saada oman siivunsa Suomalais-Venäläisen kauppakamarin viestintä- ja markkinointijohtaja Pirjo Peltolan mukaan suomalaisyritysten on aika pohtia, miten oma tuote- tai palvelukonsepti saataisiin vastaamaan nousevia kuluttajavetoisia trendejä ennen kuin juna pyyhältää ohi. KUVA Suomalais-Venäläinen kauppakamari

18 Itämeriläinen 4 2013 Itämeriläinen 4 2013 19 kasvavilta kuluttajamarkkinoilta. Ympäristö ja energia Venäjällä jätehuolto on ajankohtainen asia johtuen sekä kansalaisten lisääntyneestä ympäristötietoisuudesta että hyvinvoinnin vaatimuksista. Erityisesti suurkaupungeissa kuten Moskovassa ja Pietarissa jäteongelma on saavuttamassa kriittisen tason, mutta ongelma ei ole vähäinen muuallakaan. Alan kehitystä hankaloittaa Venäjän jätelainsäädäntö, jossa ei esimerkiksi ole täyttä tuottajavastuuta kuten Suomen lainsäädännössä. Tämä näkyy muun muassa siinä, että moderneihin kierrätysteknologioihin ei panosteta - ongelmajätteet jäävät sekajätteen sekaan, mikä vaikeuttaa jätteen jatkokäsittelyä. Silti ei kannata jäädä odottamaan lainsäätäjien päätöksiä, vaan kuumilta markkinoilta ja olemassa olevista kohteista kannattaa jo nyt hakea jalansijaa omille tuotteille ja innovaatioille vaikka ne edustaisivat vain pientä erikoistunutta siivua jätemarkkinoiden kokonaisuudesta. Hyvä esimerkki venäläisen infran perusteellisesta modernisoinnista on Pietarin vesilaitoksen, Vodokanalin vesihuollon ja jätevesien käsittelyn kehittäminen. Hankkeissa on suomalaisilla yrityksillä ja rahoittajan roolissa myös Suomen valtiolla ollut keskeinen rooli. Yli 20 vuoden yhteistyöllä on nyt päästy tilanteeseen että monimiljoonaisen kaupungin jätevedet eivät enää kuormita Itämerta. Esimerkkiä kelpaa esitellä muille kaupungeille. Vastaavanlaista näkemystä ja määrätietoisuutta tarvittaisiin myös muun jätehuollon puolelle. Viime vuosina on puhuttu paljon energiatehokkuudesta. Venäjän talous perustuu energiaraaka-aineen vientiin, mutta luonnonvarat eivät ole ehtymättömät. Sekä energian tuotannossa että kulutuspuolella kaivataan kipeästi rapautuneen infrastruktuurin uudistamista. Energiatuhlareita löytyy muun muassa vanhentuneen teollisuusinfran ja lämpöenergiaa tuhlailevien asuinrakennusten puolelta. Energiansäästö on osa teollisuuden modernisaatiohaastetta. Tarve parantaa tuottavuutta ja lisätä kustannustehokkuutta osuu suomalaisille vahvaan ja monipuoliseen cleantechosaamiseen, jossa haitari voi ulottua rakennusmateriaaleista korkean teknologian automaatioratkaisuihin. Asuminen, hyvinvointi ja vapaa-aika Hyvinvoinnin, viihtyisän elinympäristön ja vapaaajan aktiviteettien arvostaminen pohjustavat markkinaa erilaisille palvelusektorin toimijoille ja Suomalaisille luomutuotteille voisi jo nyt löytyä markkinaa esimerkiksi Pietarin alueelta. kulutustavaroille. Asuntorakentaminen jatkaa yhä kasvuaan. Viime vuonna valmistui noin 830 000 tuhatta asuntoa, asuinpinta-alana tämä määrä on yhteensä 65,7 miljoonaa neliömetriä. Laatuun, toimivuuteen ja trendikkyyteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota kun näitä asuntoja sisustetaan. Myös pihat halutaan hoitaa ja sisustaa viihtyisämmäksi. Venäjällä on aina ollut vahva datsha-perinne, eli kurkut ja kaalit on kasvatettu talven varalle omalla palstalla. Nyt oman puutarhan tai viljelypalstan hoito on myös kasvussa oleva muodikas hyötyharrastus. Venäläisiä kiinnostavat terveyteen liittyvät asiat. Elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen kiinnitetään paljon huomiota, mikä on ollut osaltaan herättämässä myös luomutuotteiden kysyntää. On nähtävissä, että jonkinlainen ekobuumi orastaa Venäjällä. Suomalaisille luomutuotteille voisi jo nyt löytyä markkinaa esimerkiksi Pietarin alueelta. Puhdas luonto, kalaisat vedet ja toimivat vapaaajan palvelut houkuttelevat venäläisiä matkailijoita Suomeen. Itäturismi on suomalaisille suuri mahdollisuus, jonka maksimaaliseen hyödyntämiseen kannattaisi käyttää useampikin ideariihi. Venäläiset arvostavat palvelua ja mielekästä tekemistä, mutta vastaako tarjontamme laatu, määrä ja monipuolisuus kysyntään? Ennakoivaa uudistumista ja palveluiden monipuolistamista tarvitaan myös täällä kotimaan markkinoilla. FIFA-2018 käynnistää rakentamisen megahankkeet SVKK:n tehtävä on tunnistaa uusia suomalaisille yrityksille sopivia bisnesmahdollisuuksia. Markkinana on koko Venäjä - kaikki asiat eivät tapahdu Moskovassa ja Pietarissa. Vuoden 2018 jalkapallon MM-kisat käydään 11 Venäjän suurkaupungissa, mikä käynnistää valtavan määrän rakennushankkeita puolen Venäjän alueella. Monessa kaupungissa koko infrastruktuuri menee uusiksi. Aikaa ei ole liikaa, sillä vuoteen 2018 menneessä pitää saada FIFA:n vaatimusten mukaiseen kuntoon kaupunkien väliset liikenneyhteydet, saneerattava lentokenttiä ja rautatieasemia ja saatava myös kaupunkien sisäiset liikennejärjestelyt sujuviksi. Suunnitteilla on myös nopeita junayhteyksiä. Tarvitaan uusia hotelleja ja monessa kaupungissa rakennetaan kokonaisia liikekeskuksia. On selvää, että näin massiiviset rakentamistarpeet lähinaapurissa avaavat markkinoita myös suomalaiselle osaamiselle. SVKK seuraa Tilastototuuksia Investoinnit Suomesta Venäjälle ja Venäjältä Suomeen Investointien kokonaisarvo (milj. ) Suomesta Venäjälle Venäjältä suomeen Venäjän osuus (%) Suomesta ulkomaille tehd. investoinneista ulkomailta Suomeen tehd. investoinneista Lähde: Suomen pankki 1994 41 242 0,4 4,5 hankkeiden etenemistä ja tämän vuoden aikana on jo käyty yritysten kanssa paikan päällä tutustumassa tilanteeseen ja solmimassa kontakteja. Matkoja on tehty Kaliningradiin, Jekaterinburgiin, Saranskiin, Samaraan ja joulukuussa käydään vielä Nizhny Novgorodissa. Tutustuminen kisakaupunkien tarjoamiin mahdollisuuksiin jatkuu myös vuoden 2014 puolella, kevään kohteina muun muassa Volgograd ja Donin Rostov. 1996 25 254 0,0 3,7 1998 91 272 0,4 1,9 2000 Pirjo Peltola viestintä- ja markkinointijohtaja Suomalais-Venäläinen kauppakamari 314 240 0,6 0,9 Kari Liuhto

20 Itämeriläinen 4 2013 Itämeriläinen 4 2013 21 Venäjän päästävä irti valtiokapitalismista Venäjä on julkisen ja yksityisen sektorin rooleja tarkasteltaessa yksi kiinnostavimpia maita maailmassa. Valtion rooli eri hallinnon tasoilla on yhä merkittävä lähes kaikilla talouden sektoreilla valtionyhtiöiden, laajan ja osittain mielivaltaisen byrokratian sekä muun epäsuoremman kontrollin kautta. Vaikka ensiaskeleet pois suunnitelmataloudesta otettiin rivakasti 1990- luvun alussa, valtion rooli taloudessa on Venäjällä kuitenkin vain kasvanut 2000-luvulla ja edelleen 2008 2009-talouskriisin myötä. Nykyään valtionyritykset tuottavat noin puolet Venäjän bruttokansantuotteesta ja yli puolet öljystä, jonka viennistä Venäjän talous on vahvasti riippuvainen. Valtiokapitalismille on hieman vaihtelevia määritelmiä. Venäjän tapauksessa voidaan puhua tilanteesta, jossa valtiolla on suuri rooli taloudessa, joka toimii periaatteessa markkinaehtoisesti, mutta jossa markkinatalouden instituutiot kuten omistusoikeudet toimivat heikosti. Valtion merkittävä rooli yhdistettynä heikkoihin instituutioihin aiheuttaa monia ongelmia. Lähtökohtaisesti valtion suuri rooli taloudessa luo kasvupohjaa viranomaiskorruptiolle, jossa toisena osapuolena on yksityinen sektori. Esimerkiksi valtion suuret infrastruktuurihankkeet Venäjällä kärsivät laajamittaisesta korruptiosta, joka nostaa niiden kustannuksia huomattavasti. Venäjällä on myös yhä yleistä, että suuret ja keskisuuret yritykset osallistuvat paikallisten julkispalveluiden ylläpitämiseen ja hyvin usein tämä toiminta on yrityksille tappiollista. Käytäntö on osaltaan neuvostoajan perintöä, mutta toisaalta myös yksi valtiokapitalismin piirre, koska yritysten yksi motiivi tälle toiminnalle on eräänlainen pakotettu symbioosi viranomaisten kanssa. Yritykset saavat viranomaisilta erityiskohtelua ottaessaan harteilleen osan julkisen sektorin vastuista, mutta toistaalta kokevat painetta jatkaa osallistumistaan kielteisten taloudellisten tai hallinnollisten seuraamusten uhalla (Leppänen et al. 2012). Vaikka tällaisista erityisjärjestelyistä saattaa olla hyötyä alueen asukkaille parempien julkispalveluiden muodossa, vaikeuttavat ne markkinaehtoisen talousjärjestelmän toimintaa ja kehittymistä. Vladimir Putinin vuosituhannen vaihteessa aloittamasta valtion roolin kasvattamisesta on ollut monia hyötyjä. Valtiontalous on vahvistunut huomattavasti, makrotalous on ollut selvästi vakaampi kuin 1990- luvulla ja tuloerojen kasvu on hidastunut. Vaikka nämä onnistumiset ovat olleet osittain seurausta vallan keskittämisestä, niihin on merkittävästi vaikuttanut myös öljyn hinnan raju nousu viime vuosikymmenellä ja Putinin edeltäjien aloittamat talousreformit. Putinin politiikan varjopuolena on puolestaan ollut korruption paheneminen sekä kansalaisvapauksien kaventuminen. Niiden aiheuttama tyytymättömyys kuitenkin pysyi kurissa materiaalisen elintason kasvaessa nopeasti aina 2008 2009 talouskriisiin asti. Venäjä oli globaalissa vertailussa yksi kriisistä pahiten kärsineistä maista ja sen myötä kansalaisten tyytymättömyys demokratiavajeeseen alkoi nousta. Putinin onkin täytynyt ostaa kolmannelle kaudelleen poliittista kannatusta reippailla eläkkeiden nostoilla ja virkamiesten palkankorotuksilla, mikä on luonut merkittäviä pitkän aikavälin rasitteita valtiontaloudelle. Vaikka palveluiden osuus talouden rakenteesta on yli puolet, niin valtion pitkälti kontrolloima energiasektori on yhä systeemin pumppaava sydän. Selvä osoitus tästä on Venäjän talouskasvun painuminen noin 8 % pakkaselle vuonna 2009 kun öljynhinta romahti globaalisti, sen ripeä elpyminen öljynhinnan kanssa kriisin jälkeen ja lopulta kasvun vaimentuminen viime vuoden puolivälistä kun öljyn hintakehitys tasaantui. Ottaen huomioon länsimaiden ylivelkaantuneisuuden ja esimerkiksi Kiinan suuret rakenteelliset ongelmat, on vaikeaa nähdä että öljyn kansainvälinen hintataso voisi pysyvästi nousta nykytasoltaan merkittävissä määrin. Venäjä nousi kriisistä melko nopeasti elvytystoimien ja öljyn maailmanmarkkinahinnan nousun ansiosta mutta pysähtyi alemmalle kasvuuralle ja tällä hetkellä näyttäisi siltä, että kasvun eväät kriisin jälkeen on pitkälti syöty (CEMAT 2013). Viennin arvo laski tämän vuoden alkupuoliskolla, kun öljyntuotanto ja hinta eivät enää kasva ja Venäjän asema Euroopan kaasuntoimittajana heikkenee. Investointikehitys oli tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla negatiivinen pitkälti energiasektorin investointien laskun takia. Myös talouskasvua ylläpitäneen kaupan alan näkymät ovat vaimentuneet, vaikka tulotaso yhä kasvaa eläkkeiden nousun ja virkamiesten palkankorotusten ansiosta ja työttömyys on ennätysalhaista. Lyhyesti sanottuna, Venäjän energiavetoinen kasvumalli, jossa valtiolla on suuri rooli, näyttäisi tulleen tiensä päähän. Positiivista on, että Venäjän valtiojohto näyttää tiedostavan nykyisen kasvumallin ongelmat, sillä viime vuosina talouspoliittisissa puheissa on korostunut tavoite siirtyä innovaatioperusteiseksi modernin teknologian maaksi, jossa on monipuolinen tuotantorakenne ja selvästi rajattu valtion rooli. Käytännön siirtymästä ei kuitenkaan ole vielä varmuutta. Paljon optimismia herättänyt Dmitry Medvedevin lanseeraama yksityistämisohjelma on jäänyt tyngäksi. Presidentti Putin totesi viime vuonna talouspoliittisessa linjanvedossaan, että valtion roolia tulee vähentää, mutta viittasi samalla valtion huomattavaan rooliin Etelä-Korean ja Kiinan talouksien modernisoinnissa. Tilanne ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen. Etelä-Korea oli 1990-luvun modernisaatiopyrähdystä aloittaessaan instituutioidensa osalta (mm. oikeusjärjestelmä ja valtiohallinnon tehokkuus) huomattavasti korkeammalla tasolla kuin Venäjä nykyään, joten korruption haittavaikutukset eivät vaikeuttaneet kehitystä. Kiina puolestaan oli sosialistiseen markkinatalouteen siirtymää aloittaessaan maatalousvaltainen ja aivan erilaisen demografian omaava maa kuin Venäjä, minkä vuoksi valtion roolilla teollisuuden ja vientisektorin käynnistämisessä oli huomattavasti parempi potentiaali kuin tämän hetken Venäjällä. Etelä-Korea ja Kiina myös aloittivat modernisoinnin luomalla ensin kilpailukykyisen alhaisemman jalostusasteen teollisuuden ulkomaisten teknologioiden turvin, mutta Venäjällä tämä on periaatteessakin hyvin hankalaa suhteellisen korkeiden työvoimakustannusten takia. Innovatiivinen talousmalli vaatisi aitoa kilpailua, vahvat instituutiot ja hyvän liiketoimintaympäristön nostamaan Venäjän heikkoa investointiastetta. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että valtiojohdon pitäisi talouden ohjailun kuten menestyjäyritysten ja -toimialojen valitsemisen sijaan keskittyä kriittisen infrastruktuurin ylläpitoon ja instituutioiden kehittämiseen. Vuoden takainen jäsenyys Maailman kauppajärjestössä on askel tähän suuntaan, mutta se vaatii valtiojohdolta vahvaa sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin ja selkeää otteen höllentämistä talouden ohjaksista. Simo Leppänen tutkija CEMAT Lähteet: CEMAT (2013) Venäjän talousnäkymät 1/2013. http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/russia Leppänen, S., Linden, M. & Solanko, L. (2012). Firms, Public Good Provision and Institutional Uncertainty: Evidence from Russia. Economic Systems, Volume 36, Issue 4, December 2012, Pages 522-530. KUVA Simo Leppänen

22 Itämeriläinen 4 2013 Itämeriläinen 4 2013 23 Meri on yks Centrum Balticum -säätiö esittäytyy Kanalin partaalla ja Raumanmeren äärellä asuneet raumalaiset ovat jo kauan sitten omaksuneet globaalin käsityksen Meri on yks. Meren yhteydet ja luonnonvarat ovat olleet paikkakunnan suuri teema jo ennen kaupunkioikeuksien saamista vuonna 1442 ja sen jälkeisten vuosisatojen ajan. Meri on suuri teema myös tulevaisuudessa. Edellinen sivu Santkarin pooki, valaisematon tunnusmajakka 1850-luvulta, on raumalaisen merenkulkuhistorian symboli. Viimeksi Rauman satama kunnosti rakennuksen vuonna 2010. KUVAT Paula Korpinen Itämeriläistä julkaisee Centrum Balticum -keskus, jota ylläpitää vuonna 2006 perustettu Centrum Balticum -säätiö. Säätiön perustivat Rauman kaupunki Turun yliopistosäätiö, Åbo Akademi, Turun kauppakorkeakoulun tukisäätiö, Varsinais-Suomen liitto Turun kaupunki, Uudenkaupungin kaupunki, Porin kaupunki ja Vaasan kaupunki Porin elinkeinojohtaja Kristian Vainio KUVA Porin kaupunki / Marianne Ståhl

24 Itämeriläinen 4 2013 Itämeriläinen 4 2013 25 teollisuustyöpaikkaa. Työvoimakysymykset ovat tällä hetkellä kahden suuntaiset. Toisaalla tarvitaan lisää työntekijöitä, toisaalla iso joukko telakan osaajia on siirtymässä työvoimareserviin. Rauman kaupunki on mukana tulevaisuusratkaisujen hakemisessa. Yhtenä panostusaiheena on telakka-alueen ostaminen ja ohjaaminen uuteen, todennäköisimmin juuri meriteollisuuskäyttöön. Yhteydet maailmalle Rauman satama on länsirannikon johtava kappaletavara- ja konttisatama. Viime vuonna liikenteen volyymi oli kuusi miljoonaa tonnia. Konttiyksiköitä kertyi 240 000. Liikenteestä kaksi kolmasosaa on vientiä ja yksi kolmannes tuontia. Säännöllinen linjaliikenne on Keski- ja Etelä- Eurooppaan, Brittein saarelle ja USA:n itärannikolle. Merenkululle uutta vaatimustasoa tuovat ympäristövaatimukset. Raumalla tavoitteet ovat muodostuneet vaikuttaviksi tekijöiksi erityisesti merenkulun infrastruktuurin rakentamisessa. Selkämeren kansallispuisto Vuonna 2011 Lounais-Suomen rannikolle perustettu Selkämeren kansallispuisto ulottuu etelä-pohjoissuunnassa kapeahkona vyöhykkeenä noin 150 kilometrin matkalla kahdeksan kunnan, myös Rauman, alueelle. Selkämeren kansallispuisto on Suomen suurin Itämeren suojelualue ja ensimmäinen varsinaisia vesialueita ja meren pohjaa suojeleva puisto. Kansallispuiston pinta-ala on 912 km², josta 98 % on vedenpinnan alla. Kirjoittajan mukaan raumalaiset kutsuvat kansallispuistopäätöksellään kaikkia kulkemaan Rauman saariston rakentamattomilla rannoilla ja käyttämään saariston matkailu- ja retkeilypalveluita. Yhdellä ja samalla merikonseptilla ei kuitenkaan ole eletty. Meneillään on ollut jatkuva muutos. Juuri nyt telakan sulkeminen on aikaansaanut jopa äkilliseksi rakennemuutokseksi arvioidun tilanteen. Myös haasteet meren tilan vaalimisessa ja saaristoluonnon käytössä ovat johdattaneet raumalaiset uudenlaisiin tavoitteisiin ja tekemiseen. Muutossopeutumisen pieninä symboleina voidaan pitää edellä mainittuja kohdenimiä. Rauman Kanali, joka siis erisnimenä kirjoitetaan vain kahdella a-kirjaimella, on kaupungin ytimeen johtavan vesiväylän sijaan enää vain kaupunkikuvaelementti. Raumanmeri, joka vielä 1900- luvun alkupuolella oli yleisimmin käytetty nimi Ahvenanmaan ja Merenkurkun välisestä Pohjanlahden osasta, on nykyään Selkämeri. Raumanmeri esiintyy merikortissa enää vain Rauman edustalla. Vahva meriteollisuus Laivojen rakentamisen juurilta on Raumalle syntynyt yhtä telakkaa laajempi meriteollisuus. Menestyksestä luetaan tällä hetkellä esimerkiksi potkurilaitevalmistelijoiden tuloskertomuksista. Markkinat ovat monelle yritykselle maailmanlaajuisia. Raumalla on arvioitu olevan 3000 meri- Ihmisten kansallispuisto meren hyväksi - merikansallispuisto ihmisten hyväksi Rauman kaupunki otti 1990-luvun lopulla työlistalleen Selkämeren kansallispuiston. Kampanjointi, suunnittelu ja muu yhteistyö johti toivottuun tulokseen: sisällöltään ihmisläheisen ja meriluontoa vaalivan kansallispuiston perustamiseen. Merensuojelun tärkeänä työvälineenä ovat ihmiset. Mitä suuremmat ihmismäärät kokevat meren erityisenä luonnonnähtävyytenä, sitä enemmän syntyy tahtoa ottaa meri huomioon pienissä ja isoissa ratkaisuissa. Selkämeren kansallispuistossa halutaan katsoa myös pinnan alle. Vedenalainen luonto ja kulttuuriperintö sekä kalastus ovat puiston erityisaiheita. Selkämeren kansallispuisto edistää huolenpitoa Itämeren yhden osan tilasta. Se haastaa tutkimuksen, haveritorjunnan ja meren muun suojelun toimiin. Selkämeren tilasta on tehty Rauman kaupungin vetämässä laajassa yhteistyöhankkeessa Miten voit Selkämeri? -kirja. Raumalaisittain ilmaistuna moniselitteinen vastaus oli: Selkämeri voi hyvin, sikses. Juhani Korpinen kaupungingeodeetti VTM, DI

26 Itämeriläinen 4 2013 Itämeriläinen 4 2013 27 Itämeren alueen meriklusterit Viimeiset 20 kuukautta Centrum Balticum on ollut mukana SmartComp (Smart Competitiveness for the Central Baltic Region) nimisessä hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä kilpailukykyä ja keskinäisiä verkostoja meriklusterien, kaupunkien ja yliopistojen välillä Keskisen Itämeren alueella, eli Latviassa, Suomessa ja Virossa. Nyt hanke lähenee päätöstään. tarvitsevat vahvan vision menestyäkseen TEKSTI Annika Forbes-Sarantsin Projektin päätöskonferenssi järjestettiin 26. 27.11.2013 Turun Logomossa, jonne saapui yli 60 alan osaajaa kuulemaan projektin tuloksista ja saavutuksista. Projektin päätuloksiin lukeutuu 3 kattavaa tutkimusraporttia, politiikkasuositukset alueen vaikuttajille, brändistrategia sekä triple helix - yhteystietokanta. Tämän lisäksi SmartComp on järjestänyt lukuisia tilaisuuksia. Projektin tuorein tutkimusraportti julkaistiin lokakuussa 2013. Raportissa tarkastellaan ja analysoidaan merisektorin maailmanlaajuista kehitystä ja tarjotaan uusia tulevaisuuden näkökulmia Keskisen Itämeren alueen meriklustereille. Triple helix-tietokanta nyt avattu! http://thdb.cb-smartcomp.eu/ Vertaillessa meriklustereita globaalilla tasolla, menestyneillä klustereilla esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Singaporessa löytyy paljon samankaltaisuuksia. Maiden hallitukset ovat olleet avainasemassa klustereiden kehittämisessä. Keskeisessä asemassa on selkeästi määritelty tulevaisuuden visio, joka toteutetaan yhteistyössä visioon sitoutuneiden osapuolten kanssa muun muassa investoimalla tarvittavaan infrastruktuuriin. Samaan aikaan paikalliset yhdistykset paitsi ajavat jäsentensä kansallisia etuja, myös osallistuvat kansainväliseen keskusteluun ja kotimaisen asiantuntijuuden aktiiviseen markkinointiin. Uusia tutkimuskeskuksia, joiden tehtävänä on tarjota ratkaisuja suoraan elinkeinoelämän keskeisiin ongelmiin, perustetaan julkisen ja yksityisen rahoituksen varoin. Dynaamisten klustereiden menestyminen rakentuu siis tiiviille ja päämäärätietoiselle yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin väliselle yhteistyölle, jossa vahvana fokuksena on kansainvälisyys. Keskisen Itämeren alueen meriklustereiden tulisi hyödyntää näitä muualla toimiviksi havaittuja käytäntöjä. Tärkeää on muodostaa yhteinen tahtotila meriklusterien tulevaisuudesta. Syksyn aikana projekti julkaisi merialan triple helix -tietokannan, joka toimii konkreettisena työkaluna Keskisen Itämeren alueen meritoimijoiden etsimiseen sekä tiedon löytämiseen. Vielä tämän vuoden puolella julkaistaan loppuraportti, joka sisältää projektin kaikki keskeisimmät päätelmät. Tämä julkaisu, sekä kaikki muut projektin tuotokset, ovat ladattavissa projektin kotisivuilta osoitteesta www.cb-smartcomp.eu Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomission johtamaa SmartComp-hanketta rahoittaa EU:n Central Baltic Interreg IV A ohjelma. Lisätietoja: Annika Forbes-Sarantsin, projektikoordinaattori KUVA Shutterstock

Tilaa s-postiisi Pulloposti,Centrum Balticum-keskuksen itämerellinen viikkokolumni! CENTRUM BALTICUM Centrum Balticum -keskus Vanha Suurtori 7 20500 Turku www.centrumbalticum.org