TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA KOORDINOINTI Tilannekuva elinikäisen ohjauksen kehittämisestä ELY-alueilla Opin ovi klinikka, Helsinki 27.3.2013 Antti Laitinen 1
LAITURI-projekti 2010 2013, ESR Projektilla haetaan tukea mm. seuraaviin haasteisiin (hankesuunnitelma): ELY-keskusten TNO-palveluiden kehittämis- ja toteutustyö, joka on rakenteellisista syistä vasta kehittymässä. alueilla tarvitaan ELY-keskusten, TE-toimistojen ja Opin ovi projektien sisällöllistä yhteistyötä aluestrategioiden tekemiseen ja toteuttamiseen 2
LAITURIn ELY-yhteistyö ja tuki 2012-2013 KYSELY ELY keskukset ja elinikäisen ohjauksen verkostoyhteistyö - kesä alkusyksy 2012 - hyödynnettiin Koulutuksen tutkimuslaitos KTL:n CHANCES hankkeessa kehitettyä VOP-mallia - Yhteistyössä TEMn, OKMn, AVIn ja Salmian edustajien kanssa TAPAAMISET ELY-keskuksissa - elokuu marraskuu 2012 - ELY-asiantuntijoita, alueen TNO-verkostoa (Opin ovi, oppilaitokset) - Salmian edustus TNO-FOORUMI 13.12.2012 Salmiassa KOULUTUS ja KONSULTAATIO helmikuu 2013 > - Laituri + Salmia 3
Kyselyn ja tapaamisten teemat Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittäminen verkostoyhteistyönä Ohjauspalvelujen saatavuus alueilla Verkostoyhteistyö ohjausosaamisen kehittämisessä 4
1.Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittäminen verkostoyhteistyönä Olemassaolevista ryhmistä ELOiksi Elinikäinen ohjaus miten laaja palveluverkosto? ELYn rooli vaihtelee, myös jatkossa? Vahva vai löyhä verkosto? Toimijoiden erilaiset tulokulmat ja kieli Mikä ministeriötason ohjausta? Mikä kuuluu alueellisen ohjauksen piiriin? ELYn johdon motivointi, myös muiden organisaatioiden Opin ovi: kehittämisen teemoina mm. asiakkaan polut, toimijakartat, vertaisoppiminen, tahtotila 5
2. Ohjauspalvelujen saatavuus alueella ja verkostoyhteistyö Sähköisten palvelujen kehittämistyö (valtakunn.) Toisten toimijoiden palvelujen tuntemus Palvelujen välille jäävien ohjaaminen Voiko sanoa, että ELY varmistaa palvelujen saatavuuden? > vain jos alueen toimijoiden välillä on vakiintunut, tiivis ja hyvä yhteistyö Kasvokkaisten palvelujen saatavuuden turvaaminen Erityisesti nuorisoasteen opinto-ohjaajien motivoiminen 6
3. Ohjausosaamisen kehittäminen verkostoyhteistyönä Alueellinen yhteistyö tärkeää myös tässä Osaamisen aktivointi ja saaminen täysmääräisesti käyttöön Koordinaatiotehtävän heijastuminen virkailijoiden osaamisvaatimuksiin Saman pöydän ja koulutusten ääreen TE-palvelujen ja oppilaitosten väkeä TNO-palvelut, oppilaitosyhteistyö ja osaamisen kehittäminen niissä tehtäväkuviin 7
Onnistumisen edellytyksiä jatkossa Yhteistyöstä > yhteiseen työhön ja intressiin Unohdetaan oma palkanmaksaja Organisaation sijasta ajatellaan laajempaa verkostoa, josta tarvittava asiantuntemus asiakkaan hyväksi löydetään ja Nähdään että palvelutarve on meidän yhteisillä asiakkailla Kehitetään paitsi rakenteita, menettelyjä ja palveluja, myös yhteistä toimintakulttuuria, verkostoidentiteettiä, luottamusta > Millaisia voisivat olla verkostoyhteistyötä lujittavat (oppimis)kokemukset? 8
Yhteistyön haasteita alueilla Paljon aktiivisia palveluntuottajia > parempi tietoisuus toimijoista tarpeen miten kaikki tarvittavat toimijat saataisiin mukaan työhön? Yhteisen ymmärryksen, kielen ja käsitteiden löytyminen mitä ohjauksella tarkoitetaan, mikä on ohjauksellisen työn tarve ja paikka? Uudenlainen ajattelutapa ohjaukseen; prosessinäkökulma ymmärrys ohjaajille nähdä elämänpolku laajempana kuin tässä ja nyt eli ei aina lähdetä ratkomaan vain sitä yhtä tilannetta Päällekkäisten palvelujen karsiminen yhteistyön tiivistäminen ja toimintojen päällekkäisyyksien karsiminen Monikanavaisuus tärkeää olisi saada valtakunnalliset järjestelmät toimimaan yhteen 9
Onnistumisia, ratkaisuja alhaalta ylös Toiminnallisuuden kautta lähdetty liikkeelle: tuodaan torille kaikkea sitä mitä on ja sitten lähdetään miettimään eteenpäin Kipinä omaehtoisuudesta lähtien: jokainen näkee miksi tähän panostan mikä tuo sitten itsellekin takaisin hyötyä Taikasanan löytäminen, jolla innostus ja tarkoitus löytyy? Paras ei ole se, että rahat loppuu. Ylhäältä annettuna (nyt ryhdytään toimimaan näin) ei myöskään toimi. Hankkeiden pohjalta kipinä kestää lyhyemmän tai pidemmän ajan 10
Koettuja huolenaiheita (1) Yhteistyöryhmän kokoaminen ja yhteisen kielen löytäminen toiminnalle toimijoilla on erilainen tulokulma kehitettävään asiaan haastavaa jäsentää ryhmän ydintehtävät ja kohdentaa niukkenevat resurssit Oppilaitosten motivaatio sitoutua verkostomaiseen palveluntuottamistapaan määrärahojen tiukka tilanne ELYjen johdon motivointi ja asian kirkastaminen kehittämistyön tärkeys osana kokonaisuutta Miten saadaan myös muiden organisaatioiden johto sitoutettua toimintaan ja osoitettua yhteistyön lisäarvo sekä oman organisaation toimintaan että asiakkaiden hyväksi? Toimijat kyllä toimivat hyvässä yhteistyössä. Esim. sosiaali- ja terveyspalveluissa työntekijä ei ole saanutkaan lupaa osallistua yhteistyöpalaveriin. Puhumattakaan resurssisuunnittelusta. Keskustelua, vuoropuhelua eri organisaatioiden ylimpien johtajien kesken ei ole käyty. 11
Koettuja huolenaiheita (2) Kenen tehtävä on tarjota ohjauspalvelua henkilöille, jotka eivät vielä ole oppilaitoksen kirjoilla? Esimerkiksi ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädäntö edellyttää opintojen henkilökohtaistamista, mutta rahoitusmallit eivät tue sitä, että oppilaitokset tarjoaisivat palveluja. Resursointi ELYen koordinointitehtävään yhteisymmärryksen löytyminen ministeriöiden tasolla, jotta alueilla voitaisiin alkaa toimia Entä tulevaisuudessa: onko erillisen koordinaation tarve pysyvä? Jos ajatellaan, että verkosto-osaamiseen perustuva ohjaus on eri tahojen perus osaamista. Mikä ylihuomenna on tilanne? 12
Ohjausverkoston kehittyminen oppimisprosessina Niin uusissa organisaatioissa kuin uusissa verkostomuodostelmissa on erilaisia käsityksiä todellisuudesta ja monia toimintakulttuureja Yhteinen identiteetti ei kehity haluttuun suuntaan itsestään vaan vaatii systemaattista työtä yhteisten, myönteisten merkitysten luomiseksi Yksilötasolla se voi tarkoittaa mm. uusien osaamisen alojen tutkimista tai oman osaamisen saattamista uusiin muotoihin Mönkkönen, K. muk.
Julkaisu: TIETO-, NEUVONTA JA OHJAUSPALVELUJEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA KOORDINOINTI Tilannekuva elinikäisen ohjauksen kehittämisestä ELY-alueilla. Syksy 2012 LAITURI-projekti, Helmikuu 2013 http://www.salmia.fi/files/tno-koordinaatiotilanne.pdf 14
LAITURI-projekti - toiminnan sisältöä v. 2013 ELY-keskusten TNO-asiantuntijoiden koulutusta Konsultaatiota ja verkostopäiviä alueilla Liittymä nuorisotakuuseen ja TE-palveluihin
Koulutus Kohti alueellisia ELO-toimintasuunnitelmia ELYjen ja TEtoimis-tojen TNOasian-tuntijat, 2+2 päivää Salmia & Laituri Kehittämiskoulutusta (pilotti Etelä- Savo) - ohjauskoulutusta nuorten ohjauksen vastuuhenkilöille (Salmia & Laituri) Konsultaatiot + verkostopäivät ELO-ryhmien käynnistys / toiminta 4 ELYä: 4-5 verkostopäivää Muut 11 ELYä osallistuvat 1 pv Salmia & Laituri Kehittämisen päämäärä Yhteinen ymmärrys ja uudet toimintatavat: TNO-palvelut alueellisesti koordinoituna kokonaisuutena Yhteistyö Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin kanssa. TEM ja OKM ohjauksellinen tuki Vertaisfoorumi ELYille Ohjaus ja nuorisotakuu: kokemuksia toimivista ohjauspalveluista Salmia & Laituri Projektitoiminnan tulokset Jatkotoimet, toimintojen vakinaistaminen
ELYt ja TNO-tuki 2013: LAITURI ja Salmia Koulutus 2+ 2 päivää + välityöskentely (aloitus 5.-6.3.) ELYjen TNO-asiantuntijat ja Pl 2 johto ELOn toimeksiannon taustat ja kontekstointi Alueelliset ELOt: kokoaminen ja toimintasuunnitelmat Verkostossa johtaminen, systeeminen muutos, verkostomainen toiminta Alueelliset koordinointimallit Konsultaatio, verkostotilaisuudet Osaamisen kehittäminen Yhteinen oppiminen Prosessimallinnukset Strategiatyö Verkoston itsearviointi Asiakkaiden ja toimijoiden ääni 17
LAITURI Antti Laitinen, kehittämisasiantuntija antti.laitinen@salmia.fi Mervi Sirviö, kehittämisasiantuntija mervi.sirvio@salmia.fi Sirpa Nykänen, projektikoordinaattori sirpa.nykanen@salmia.fi Ari Hyyryläinen, projektipäällikkö (oto) ari.hyyrylainen@salmia.fi salmia.fi 18