Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen
Hovin kosteikko Vihti
Seittelin kosteikko Tuusula Syvänne Loivat luiskat Syvänne Tasainen pohja Poistokanava Vedenalainen harjanne Lintusaaret Luiskien kasvillisuus Niemekkeet
Rantamo-Seitteli Tuusula Pro Gradu: Jaana Tervo
Oivangin kosteikko Kuusamo
Hovin kosteikko ja peltomaisema Kuva: Maarit Puumala
Seitteli keväällä 2009 Kuva: Tero Taponen
Veden happitilaa parantava patorakenne Oivanki
Kuivatusalue peruskuivatusuoman valuma-alue Alueen yhteinen peruskuivatusuoma ojitusyhteisön ylläpitämä Hydraulisesti maksimaalinen uomamitoitus Suorat uomalinjaukset ja luiskat, tasainen pohja Etäisyys pelloilta vesistöön 2,3 km (med. 1 km) Veden ajallinen viipymä uomissa lyhyt Uomaeroosioriski Paikalliskuivatus maatilojen ylläpitämä Kuivatusalueen uomaverkosto välttämätön infrastruktuuri
Perus- ja paikalliskuivatus Peruskuivatus Kaikki pellot peruskuivatuksen piirissä Peltoalasta rajoittuu - Peruskuivatusjärjestelmään 74 % - Vesistöön 13 % - Maastoon 13 % Paikalliskuivatus Salaojitettu 55 % Avo-ojissa 30 % Ilman kuivatusta 15 %
Perinteinen suoraluiskainen valtaoja Kuva: Metsästäjä 3 / 2009
2-profiilisen uoman poikkileikkaus Kuva: Metsästäjä 3 / 2009
Kehittynyt luonnonmukainen uoma Kuva: Metsästäjä 3 / 2009
Uoman pohjakiveystä ja pohjapatoja
Luonnonmukaisia kalateitä Sågarsfors, Siuntionjoki Kuva: Jukka Jormola
Nuuksion Myllypuron palautettu tulva-alue Kuva: Ari Raatikainen
Monimuotoisuus Liro Punasotka Kuvat: Antti Below
Purolaakso
Tulvatasanteet Alkuperäinen uoma koskemattomaksi Toteutusmenetelmät Kuvat: Jukka Jormola
Uuden uoman sopeutuminen ja kehittyminen
Käytännön toimenpiteet ja vaikutukset Ympäristökorvausjärjestelmä 2014-2020 q Ravinteiden kierrätys, q valumavesien hallinta, q monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen Laaja-alaiset tilatasolla toteutettavat peltotoimenpiteet Kevennetty muokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Tasapainoinen lannoitus vs. ravinnetaseet Suojavyöhykkeet Kosteikot Toimenpiteiden ja vaikutusten mittakaavaero q Toimenpiteet lohkotasolla q Vaikutukset valuma-aluetasolla
Yleisiä yhteiskunnallisia tavoitteita Vesienhoidon toimenpideohjelmien päivitys/laadinta Keskitetyt arvioinnit Toimenpiteet ympäristökorvausohjelmasta Ravinteiden kierrätykseen vuoteen 2021 mennessä Saaristomeren valuma-alueen maatalous Lannassa typpeä n. 50 kg/ha Lannassa fosforia n. 8 kg/ha MYTVAS3:ssa sanottuja johtopäätöksiä ja suosituksia Edeltävän ohjelmakauden vaikutukset Nykyisen kauden toimenpiteiden vaikutusten arviointi Seuraavan ohjelmakauden toimenpiteiden laaja-alaiset kokeilut Ojittamattomien avointen alueiden ylläpitäminen
Mahdollisuuksia Erilaisten tavoitteiden integrointi, yhteensovittaminen Vihreä infrastruktuuri Suojavyöhykkeet ja tulvaniityt osaksi peruskuivatusuomia Kosteikot ja altaat luontaisia uomarakenteita Korvaa menetettyjä sarkaojien elinympäristöjä - korvaushabitaatit Valuntapiikkien loiveneminen Kasteluveden varastointi Ojitusyhteisöjen rooli vs. kuormituksen seuranta pieniä valuma-alueita ojitusyhteisöjen hallintaan mittapadot, automaattiseuranta ojitusyhteisöistä paikallisia kyläyhteisöjensä ympäristötoimijoita Laaja-alaisen seurantadatan tuottaminen
Kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Rakentamisaikaisten haittojen estäminen Kaivumaan vs. uoman stabilointi - innovaatiot Kiintoaineksen pidättäminen vedestä kemiallinen käsittely Kosteikkovaikutusten tehostaminen Laaja-alaiset kokeilut ravinteiden kierrätys maan rakenteen parantaminen Viljelykäytäntöjen muuttaminen Tarve ja kysyntä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Valtaojien kasvava perkaustarve Kasvava tuottajien kiinnostus
Hankkeistaminen Luonnonmukaisen uomaverkoston palauttaminen Purot - Ekologiset käytävät - Kosteikot ja tulvaniityt -Riistanhoito -Maisema ja monimuotoisuus Valtaojat Pienvesistöjen ekologinen ja kemiallinen tila Kuivatusvesien pidättäminen Kuivatusvesien kemiallinen tila Kalatalous Veden laatu Vesistöjen tila Kuivatusvesien hallinta
VL:n uomia