Sosiaali- ja 116 30.09.2014 terveyslautakunta Kaupunginhallitus 270 06.10.2014 Sosiaali- ja 4 27.01.2015 terveyslautakunta Sosiaali- ja 36 05.04.2016 terveyslautakunta Kaupunginhallitus 105 18.04.2016 PERHEPALVELUIDEN UUDISTAMINEN 480/01.011/2014 SOSTERLA 116 Lasten, nuorten ja perheiden palveluja järjestetään sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen terveyspalveluissa neuvolassa ja sosiaalipalveluissa perheneuvolassa ja lastensuojelussa. Säädösperusta: Neuvolan palveluihin kuuluvat perhesuunnittelu-, äitiys-, ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhoito sekä ehkäisevä perhetyö. Neuvolapalveluita ohjaa valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (2011/338). Koulu- ja opiskeluterveydenhoito perustuu myös terveydenhuoltolakiin (2010/1326 16 ja 17) ja oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (2013/1287). Ehkäisevä perhetyö perustuu sosiaalihuoltolakiin (1982/710 17 ja 20). Perheneuvolassa tehdään kasvatus- ja perheneuvolatyötä, koulupsykologi- ja koulukuraattorityötä sekä toimintaterapiaa. Kasvatus- ja perheneuvonta on sosiaalihuoltolain (1982/710) 19 mukaista toimintaa. Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden perusta on laissa oppilas- ja opiskeluhuollosta (2013/1287). Toimintaterapia on osa lääkinnällistä kuntoutus, joka pohjautuu terveydenhuoltolakiin (2010/1326). Lastensuojelu sisältää lapsiperheiden avohuollon ja sosiaalityön palvelut sekä sijais-, ja jälkihuollon. Lastensuojelua ohjaa lastensuojelulaki (2007/417), jonka lisäksi STM on julkaissut lastensuojelun laatusuosituksen (2014/4). Lasten, nuorten ja perheiden palveluilta edellytetään säädöstasolla yhteistyötä, joka konkretisoituu mm. lakissääteisessä hyvinvointikertomuksessa sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Lieksassa perhepalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä päivittäin mutta uudistukselle on tarvetta. Uudistuksen tavoitteet:
Perhepalveluiden tulosyksiköistä vastaavat (johtava sosiaalityöntekijä, vastaava psykologi, vastaava terveydenhoitaja) ovat työryhmässä suunnitelleet uudistuksen tavoitteita. Vastuu perheiden palveluista on usealla eri taholla taholle ja palvelukeskuksen kehittämisen suuntana on ollut koota palveluita yhteen siten, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut yhdeltä luukulta. Tästä esimerkkinä mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä ikäihmisten palveluiden uudistaminen. Myös perhepalveluiden uudistuksella pyritään kokoamaan asiakkaan tarvitsemat palvelut yhteen ja vähentämään päällekkäistä työtä. Tavoitteena perhepalveluiden uudistamisessa on myös luoda aiempaa asiakaslähtöisempiä palveluprosesseja ja madaltaa raja-aitoja, jolloin palveluita voidaan joustavasti räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan. Uudistuksen kautta haetaan palvelukokonaisuutta, jossa ongelmien varhainen tunnistaminen ja puuttuminen sekä ennaltaehkäisevät palvelut ovat nykyistä keskeisemmällä sijalla. Muutoksessa huomioitavaa: Sote -palvelukeskuksen organisaatiossa muutos tarkoittaisin sitä, että neuvolan, perheneuvolan ja lastensuojelun tulosyksiköt muodostaisivat yhden uuden palvelualueen, jota johtaisi perhepalvelujohtaja. Perheneuvolan vastaavan psykologin vapaana oleva virka muutettaisiin perhepalvelujohtajan viraksi. Neuvolan vastaava terveydenhoitaja ja lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä toimisivat edelleen omien tulosyksiköidensä esimiehinä perhepalvelujohtajan alaisuudessa. Perhepalveluiden johtajan olisi kyettävä tekemään lastensuojelun päätöksiä, tunnettava terveydenhuoltopalvelut etenkin perheiden osalta ja kyettävä vaativaan kehittämistehtävään, jossa mm. sovitetaan erilaisia työkulttuureita yhteen. Vaikka uudistus organisaatiotasolla toteuttettaisiin nopealla aikataululla, toimintaprosessien ja -kulttuurien kehittäminen vaatii runsaasti aikaa. Jos uudistusta päätetään viedä eteenpäin, päätäksentekoelimissä olisi tärkeää kuulla tulosyksikkövastaavia. Toimintaympäristön muutosten huomioiminen: Kuntarakenne -ja sote -uudistus ovat keskeisimmät toimintaympäristön muutokset, jotka tulee huomioida perhepalveluiden mahdollisissa muutoksissa. Jos kuntarakenne muuttuu, on mahdollista tarkastella
perhepalveluiden uudistusta yhteistyössä liitoskuntien kanssa. Kuntarakenneselvityksessä perhepalvelut katsottiin omaksi palvelukokonaisuudekseen, joten kuntarakenteen muuttuessa uudistusta olisi syytä viedä eteenpäin yhdessä Nurmeksen ja Valtimon kanssa. Maakunnallisen sote -palvelutuotantoalueen suunnittelu on meneillään. Pohjois-Karjalan sote -palvelutuotantoalueen on suunniteltu aloittavan vuoden 2017 alusta. Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirissä sekä Kainuun sote -kuntayhtymässä perhepalvelut on koottu yhdeksi kokonaisuudeksi, joten perhepalveluiden uudistus olisi linjassa valtakunnallisen kehittämissuunnan kanssa. Ptj. Tero Oinonen KH 270 Kj. Esko Lehto: Lisätietoja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä perhepalveluiden uudistuksen suunnittelun tiedokseen ja lähettää sen tiedoksi kaupunginhallitukselle. Hyväksyttiin. Merkitään valmisteluvaihe tiedoksi. Hyväksyttiin. Kaupunginsihteeri Matti Taponen, puh. 04010 44002, sähköposti matti.taponen@lieksa.fi Toimistonhoitaja Mirja Turunen, puh. 04010 44005, sähköposti mirja.turunen@lieksa.fi SOSTERLA 4 Perhepalveluiden uudistamiselle on syytä laatia strategia ja toimenpidesuunnitelma, jossa otetaan tarkemmin kantaa työprosessien ja toimintatapojen kehittämiseen. Strategian laadinnassa tulee hyödyntää Lieksan kaupungin strategiaa, hyvinvointikertomuksen perhepalveluiden osiota ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, jotta suunnitelmat ovat linjassa toistensa kanssa. Myös uuden sosiaalihuoltolain vaikutukset palveluihin tulee huomioida. Asiakastarpeisiin tulisi nykyistä paremmin kyetä vastaamaan muilla perhepalveluilla kuin lastensuojelulain mukaisilla toimilla. Strategian ja toimenpidesuunnitelman valmisteluun on tarkoitus ottaa mukaan laajalti eri yksiköiden henkilöstöä ja päätöksentekijöitä eri tasoilta. Pohjois-Karjalassa suunnitellaan parhaillaan maakunnallista palvelutuotantoaluetta ja työryhmän tulee huomioida maakunnalliset tavoitteet ja suunnitelmat perhepalvelujen
kehittämisessä. Maakunnallisen tuotantoalueen suunnittelun yhteydessä on laadittu Pohjois-Karjalan kuntien sote -kustannusten vertailuaineisto (liite 1, ei liitetä pöytäkirjaan). Liitteessä sivulla 15 on lastensuojelun kustannukset suhteessa lasten lukumäärään. Lieksan lastensuojelun kustannukset ovat korkeat suhteessa lasten määrään. Työryhmän aikataulu perhepalveluiden strategialle ja toimenpidesuunnitelmalle olisi vuoden 2015 elokuun loppu. Tällöin suunnitelman sisältämät toimenpide-ehdotukset voidaan huomioida 2016 talousarviossa. Työryhmä myös järjestäisi perhepalveluiden kehittämistä käsittelevän seminaarin keväällä 2015. Työryhmän puheenjohtajana ja koollekutsujana toimisi sosiaalijohtaja. Ptj. Tero Oinonen: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1. nimetä perhepalveluiden strategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa valmistelevaan työryhmään sosiaalijohtaja Soile Syrjäläisen, johtava sosiaalityöntekijä Sonja Hartikaisen, vastaava terveydenhoitaja Elli Hyttisen, terveydenhoitaja Irmeli Korkalaisen, psykologi Suvi Naukkarisen ja palvelupäällikkö Teija Pyykön 2. nimetä perhepalveluiden strategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa valmistelevaan työryhmään lautakunnan edustajan 3. pyytää kaupunginhallitusta nimeämään perhepalveluiden strategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa valmistelevaan työryhmään edustajansa SOSTERLA 36 Hyväksyttiin. Sosiaali- ja lautakunta valitsi edustajikseen Tero Kiiskisen ja Rauni Tukiaisen. Perhepalveluiden uudistamistyöryhmä kokoontui kahdeksan kertaa. Työskentelyn tavoitteena oli selkeyttää ja yhdistää lapsiperheiden palveluja. Työryhmässä syvennyttiin erityisesti palvelujen sektoroitumisen ja pirstoutumisen vähentämiseen sekä palvelujen välille jäävien aukkoihin minimointiin. Työryhmässä avattiin ydinpalvelujen asiakasprosesseja erityisesti palveluihin hakeutumisen näkökulmasta. Myös ehkäisevän työn puutteita pohdittiin ja etsittiin uudenlaisia mahdollisuuksia palvelujen painopisteen siirtämiseksi perheiden tukemiseen. Työskentelyn lopputulemana otettiin käyttöön vuoden 2016 alusta yleisten perhepalveluiden toimintamalli, jonka tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta ja matalan kynnyksen palveluita. Uudessa toimintamallissa sosiaalityöntekijä ja perhepalveluiden ohjaaja työpari tekee palvelutarpeiden arviointia ja ohjaa
asiakkaita tarpeen mukaisiin palveluihin. Perheet saavat nyt ohjausta, neuvontaa ja muuta tukea yhdestä yleisten perhepalvelujen palvelunumerosta. Myös kaupungin nettisivuille avattiin oma osio perhepalvelut. Toiminnalla pyritään siihen, että varhainen tuki saadaan nopeasti käyntiin. Ydinasiana on palvelun uusi toimintamalli: heti, kun asiakas hakee apua, hänen ja hänen perheensä kokonaistilanne kartoitetaan aiempaa laajemmin. Yleisiin perhepalveluihin siirtyi vuoden alusta varhaiskasvatuksen ohjaaja neuvolasta. Seuraavassa vaiheessa yleisten perhepalveluiden yhteyteen on tarkoitus rekrytoida perheiden kotipalvelun työntekijä. Uusien toimintamallien ohella työryhmä on käsitellyt organisaation uudistamista. Keskusteluissa on ollut esillä kolme eri organisaatiomallia: -Mallissa yksi perhepalvelut (perheneuvola) ja lastensuojelu muodostaisivat kukin oman tulosyksikkönsä ja neuvola ja oppilashuolto pysyisivät ehkäisevän terveydenhuollon tulosyksikössä. Perheneuvolan yhteydessä toimii yleiset perhepalvelut omana kustannuspaikkana. -Mallissa kaksi perheneuvola, yleiset sosiaalipalvelut ja lastensuojelu muodostaisivat yhden tulosyksikön. -Mallin kolme lähtökohtana on kokonaan uusi palvelualue, johon yhdistettäisiin kaikki soten perhepalveluja tuottavat yksiköt; lastensuojelu, perheneuvola, neuvola ja oppilashuolto. Maakunnallisen palvelutuotantoalueen (Siun Soten) perhepalveluiden työryhmän työskentelyä on seurattu. Perhepalvelut työryhmässä on Lieksan edustajana vastaava terveydenhoitaja Elli Hyttinen. Palvelutyöryhmien työ on kesken. Tuloksia on luvattu julkisuuteen huhtikuun aikana. Lieksassa esim. koulukuraattorien palvelut on perheneuvolan yhteydessä. Tulevassa Siun Soten mallissa kuraattorin, koulupsykologin ja muiden oppilashuollon palveluiden järjestäminen on vielä avoin. Keskusteluissa on ollut esillä mm. koulukuraattorien ja koulupsykologin siirtyminen osaksi sivistystoimen organisaatiota. Prosessin aikana valmistui myös seudullinen lastensuojelun suunnitelma. Työryhmä tutustui tammikuussa 2016 Jyväskylän perhepalveluihin. Tammikuussa 2016 työryhmä kuuli myös
perheneuvolan psykologi Mikko Lohilahtea, joka kertoi Ilomantsin perhepalveluiden mallista. Sosiaali- ja terveydenhuollon lakiuudistukset velvoittavat eri sektorit hakemaan apua toisiltaan lapsiperheiden palvelujen kartoittamiseen ja niiden järjestämiseen. Yhteistyön tekemisen velvoite on viety vahvasti myös terveydenhuollon lainsäädännön sisään. Myös mielenterveys- ja päihdepalvelut on nostettu lainsäädännössä ensi kertaa näkyväksi osaksi sosiaalipalveluja. Perhepalveluiden integraatio on yksi sosiaali- ja terveydenhuollon kehityssuunnista, jonka tarkoituksena on se, että asiakkaat saisivat palvelunsa nykyistä matalamman kynnyksen periaatteella mieluummin kerralla yhdeltä luukulta. Oikea-aikaisella avulla on merkitystä myös lasten- ja nuorisopsykiatrian menojen hillitsemisessä. 23.3.2016 kokoontuneen perhepalveluiden uudistamistyöryhmän näkemys oli se, että palvelujen uudistamisprosessissa tulisi pyrkiä mallin 3 mukaiseen ratkaisuun, jossa yhdistetään kaikki soten perhepalveluja tuottavat yksiköt mukaan lukien neuvola ja oppilashuolto yhdeksi palvelualueeksi yhden johdon alle. Valmistelijat: ptj. Tero Oinonen ja sj. Soile Syrjäläinen Ptj. Tero Oinonen Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää: 1. esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaa perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan viran ja siirtää virkaan johtavan sosiaalityöntekijän virkaa hoitavan Sonja Hartikaisen 1.9.2016 alkaen 2. esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaa kehittämisasiantuntijan toimen ja siirtää toimeen sosiaalijohtajan virkaa hoitavan Soile Syrjäläisen 1.9.2016 alkaen 3. esittää kaupunginhallitukselle, että se lakkauttaa sosiaalijohtajan viran 1.9.2016 alkaen 4. että toimintasääntöä (liite 3) ja sen yhteydessä olevaa organisaatiokaaviota (liite 4) muutetaan liitteiden mukaiseksi 1.9.2016 alkaen, jos kaupunginhallitus hyväksyy kohdat 1-3. Keskustelun kuluessa Perussuomalaisten ryhmä teki muutosesityksen (liite 13). Muutoksen mukaan Sosiaali- ja terveyslautakunta hylkää esityksen kokonaisuudessaan.
Keskustelun kuluessa Rauni Tukiainen esitti asian jättämistä pöydälle. Häntä kannattivat mm. Seija Saarelainen ja Irma Nykänen. Puheenjohtaja totesi, että on suoritettava äänestys. Äänestystavaksi valittiin kädennostoäänestys. Ensimmäisenä äänestetään pöydälle panosta. Ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian pöydälle panemista äänestävät EI. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin 5 JAA-ääntä ja neljä EI-ääntä, joten puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan. Puheenjohtaja totesi, että on suoritettava toinen äänestys. Ne, jotka kannattavat perussuomalaisten tekemää hylkäysesitystä, äänestävät EI ja ne, jotka kannattavat perusturvajohtajan tekemää ehdotusta äänestävät JAA. Äänestystavaksi valittiin kädennostoäänestys. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin 3 JAA-ääntä (Ville Kuivalainen, Tero Kiiskinen, Solja Törnqvist) ja 5 EI-ääntä ( Rauni Tukiainen, Paavo Muhonen, Hannu Laamanen, Risto Vattulainen, Irma Nykänen) sekä 1 tyhjä-ääni. Puheenjohtaja totesi perussuomalaisten ryhmän tekemän esityksen tulleen lautakunnan päätökseksi. Merkittiin, että pidettiin tauko klo 18:51-18:59 SOSTERLA 36 Merkittiin, että Risto Vattulainen poistui kokouksesta tauon aikana klo 18:51. Perhepalveluiden uudistamistyöryhmä kokoontui kahdeksan kertaa. Työskentelyn tavoitteena oli selkeyttää ja yhdistää lapsiperheiden palveluja. Työryhmässä syvennyttiin erityisesti palvelujen sektoroitumisen ja pirstoutumisen vähentämiseen sekä palvelujen välille jäävien aukkoihin minimointiin. Työryhmässä avattiin ydinpalvelujen asiakasprosesseja erityisesti palveluihin hakeutumisen näkökulmasta. Myös ehkäisevän työn puutteita pohdittiin ja etsittiin uudenlaisia mahdollisuuksia palvelujen painopisteen siirtämiseksi perheiden tukemiseen. Työskentelyn lopputulemana otettiin käyttöön vuoden 2016 alusta yleisten perhepalveluiden toimintamalli, jonka tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta ja matalan kynnyksen palveluita. Uudessa toimintamallissa sosiaalityöntekijä ja perhepalveluiden ohjaaja työpari tekee palvelutarpeiden arviointia ja ohjaa asiakkaita tarpeen mukaisiin palveluihin.
Perheet saavat nyt ohjausta, neuvontaa ja muuta tukea yhdestä yleisten perhepalvelujen palvelunumerosta. Myös kaupungin nettisivuille avattiin oma osio perhepalvelut. Toiminnalla pyritään siihen, että varhainen tuki saadaan nopeasti käyntiin. Ydinasiana on palvelun uusi toimintamalli: heti, kun asiakas hakee apua, hänen ja hänen perheensä kokonaistilanne kartoitetaan aiempaa laajemmin. Yleisiin perhepalveluihin siirtyi vuoden alusta varhaiskasvatuksen ohjaaja neuvolasta. Seuraavassa vaiheessa yleisten perhepalveluiden yhteyteen on tarkoitus rekrytoida perheiden kotipalvelun työntekijä. Uusien toimintamallien ohella työryhmä on käsitellyt organisaation uudistamista. Keskusteluissa on ollut esillä kolme eri organisaatiomallia: -Mallissa yksi perhepalvelut (perheneuvola) ja lastensuojelu muodostaisivat kukin oman tulosyksikkönsä ja neuvola ja oppilashuolto pysyisivät ehkäisevän terveydenhuollon tulosyksikössä. Perheneuvolan yhteydessä toimii yleiset perhepalvelut omana kustannuspaikkana. -Mallissa kaksi perheneuvola, yleiset sosiaalipalvelut ja lastensuojelu muodostaisivat yhden tulosyksikön. -Mallin kolme lähtökohtana on kokonaan uusi palvelualue, johon yhdistettäisiin kaikki soten perhepalveluja tuottavat yksiköt; lastensuojelu, perheneuvola, neuvola ja oppilashuolto. Maakunnallisen palvelutuotantoalueen (Siun Soten) perhepalveluiden työryhmän työskentelyä on seurattu. Perhepalvelut työryhmässä on Lieksan edustajana vastaava terveydenhoitaja Elli Hyttinen. Palvelutyöryhmien työ on kesken. Tuloksia on luvattu julkisuuteen huhtikuun aikana. Lieksassa esim. koulukuraattorien palvelut on perheneuvolan yhteydessä. Tulevassa Siun Soten mallissa kuraattorin, koulupsykologin ja muiden oppilashuollon palveluiden järjestäminen on vielä avoin. Keskusteluissa on ollut esillä mm. koulukuraattorien ja koulupsykologin siirtyminen osaksi sivistystoimen organisaatiota. Prosessin aikana valmistui myös seudullinen lastensuojelun suunnitelma. Työryhmä tutustui tammikuussa 2016 Jyväskylän perhepalveluihin. Tammikuussa 2016 työryhmä kuuli myös perheneuvolan psykologi Mikko Lohilahtea, joka kertoi Ilomantsin perhepalveluiden mallista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon lakiuudistukset velvoittavat eri sektorit hakemaan apua toisiltaan lapsiperheiden palvelujen kartoittamiseen ja niiden järjestämiseen. Yhteistyön tekemisen velvoite on viety vahvasti myös terveydenhuollon lainsäädännön sisään. Myös mielenterveys- ja päihdepalvelut on nostettu lainsäädännössä ensi kertaa näkyväksi osaksi sosiaalipalveluja. Perhepalveluiden integraatio on yksi sosiaali- ja terveydenhuollon kehityssuunnista, jonka tarkoituksena on se, että asiakkaat saisivat palvelunsa nykyistä matalamman kynnyksen periaatteella mieluummin kerralla yhdeltä luukulta. Oikea-aikaisella avulla on merkitystä myös lasten- ja nuorisopsykiatrian menojen hillitsemisessä. 23.3.2016 kokoontuneen perhepalveluiden uudistamistyöryhmän näkemys oli se, että palvelujen uudistamisprosessissa tulisi pyrkiä mallin 3 mukaiseen ratkaisuun, jossa yhdistetään kaikki soten perhepalveluja tuottavat yksiköt mukaan lukien neuvola ja oppilashuolto yhdeksi palvelualueeksi yhden johdon alle. Valmistelijat: ptj. Tero Oinonen ja sj. Soile Syrjäläinen Ptj. Tero Oinonen Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää: 1. esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaa perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan viran ja siirtää virkaan johtavan sosiaalityöntekijän virkaa hoitavan Sonja Hartikaisen 1.9.2016 alkaen 2. esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaa kehittämisasiantuntijan toimen ja siirtää toimeen sosiaalijohtajan virkaa hoitavan Soile Syrjäläisen 1.9.2016 alkaen 3. esittää kaupunginhallitukselle, että se lakkauttaa sosiaalijohtajan viran 1.9.2016 alkaen 4. että toimintasääntöä (liite 3) ja sen yhteydessä olevaa organisaatiokaaviota (liite 4) muutetaan liitteiden mukaiseksi 1.9.2016 alkaen, jos kaupunginhallitus hyväksyy kohdat 1-3. Keskustelun kuluessa Perussuomalaisten ryhmä teki muutosesityksen (liite 13). Muutoksen mukaan Sosiaali- ja terveyslautakunta hylkää esityksen kokonaisuudessaan. Keskustelun kuluessa Rauni Tukiainen esitti asian jättämistä
pöydälle. Häntä kannattivat mm. Seija Saarelainen ja Irma Nykänen. Puheenjohtaja totesi, että on suoritettava äänestys. Äänestystavaksi valittiin kädennostoäänestys. Ensimmäisenä äänestetään pöydälle panosta. Ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian pöydälle panemista äänestävät EI. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin 5 JAA-ääntä ja neljä EI-ääntä, joten puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan. Puheenjohtaja totesi, että on suoritettava toinen äänestys. Ne, jotka kannattavat perussuomalaisten tekemää hylkäysesitystä, äänestävät EI ja ne, jotka kannattavat perusturvajohtajan tekemää ehdotusta äänestävät JAA. Äänestystavaksi valittiin kädennostoäänestys. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin 3 JAA-ääntä (Ville Kuivalainen, Tero Kiiskinen, Solja Törnqvist) ja 5 EI-ääntä ( Rauni Tukiainen, Paavo Muhonen, Hannu Laamanen, Risto Vattulainen, Irma Nykänen) sekä 1 tyhjä-ääni. Puheenjohtaja totesi perussuomalaisten ryhmän tekemän esityksen tulleen lautakunnan päätökseksi. Merkittiin, että pidettiin tauko klo 18:51-18:59 Merkittiin, että Risto Vattulainen poistui kokouksesta tauon aikana klo 18:51. KH 105 Liitteenä toimintasääntö, liite 12 ja sen yhteydessä oleva organisaatiokaavio, liite 13 sekä Perussuomalaisten ryhmän tekemä muutosesitys, liite 14. Kj. Jarkko Määttänen: Kaupunginhallitus jättää asian pöydälle. Hyväksyttiin. Merkittiin, että Ari Marjeta poistui tämän asian käsittelyn jälkeen klo 17.32 ja Seppo Kiiskinen klo 17.38 Lisätietoja: Kaupunginsihteeri Matti Taponen, puh. 04010 44002, sähköposti matti.taponen@lieksa.fi Toimistonhoitaja Mirja Turunen, puh. 04010 44005, sähköposti mirja.turunen@lieksa.fi