Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Seinäjoki 28.3. 09.00 Seminaarin avaus Hilppa Tervonen, valmistelupäällikkö, RAY 09.05 RAY:n avustusstrategiakauden 2012 2015 tavoitteet: terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY 09.45 Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen: parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä. Olli Kerola, apulaisosastopäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö 10.15 Kuntien ja RAY:n tukemien järjestöjen yhteistyömahdollisuudet Väli-Suomen Kasteen alueella Harri Jokiranta, Seinäjoen kaupungin apulaiskaupunginjohtaja (Väli- Suomen Kasteen aluejohtoryhmän jäsen) 10.45 Tapausesimerkki järjestöjen ja kuntien yhteistyöstä: Muistiluotsin juurruttaminen maakunnan muistityön tueksi Minna Huhtamäki-Kuoppala, kehittämispäällikkö, Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistys Sinikka Mäkinen, Kauhajoen kotihoidon palveluohjaaja, Suupohjan LLKY 11.15 Lounas 12.00 Mihin järjestöjen kannattaa strategiakaudella 2012 2015 suunnata voimavaroja? Keskustelua ja työskentelyä RAY:n strategialinjojen mukaisissa työpajoissa Työpaja 1: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen (Auditorio 3) Työpaja 2: Terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisy (Auditorio 1) Työpaja 3: Ongelmia kohdanneiden tukeminen ja auttaminen (Auditorio 2) 13.15 Iltapäiväkahvi 13.45 Työpajojen yhteenveto (Auditorio 2) 14.30 Seminaari päättyy Avustustoiminta, 2011 1
RAY:n avustusstrategiakauden 2012 2015 tavoitteet: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3.2011 Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY Avustustoiminta, 2011
RAY:n toiminnan lähtökohdat Rahapelilupa vuosille 2007 2011 Uudistettu arpajaislaki voimaan 1.1.2012 lakiin kirjattu yksinoikeus Asetus Raha-automaattiyhdistyksestä uudistetaan 1.1.2012 mennessä Laki raha-automaattiavustuksista Rahapelitoiminnan valvonta sisäasiainministeriöllä Rahapelihaittojen valvonta ja tutkimus sosiaali- ja terveysministeriöllä Avustustoiminnan ohjaus sosiaali- ja terveysministeriöllä RAY:n hallituksessa sekä yhdistyksen kokouksen valitsemia että valtioneuvoston nimittämiä jäseniä Avustustoiminta, 2011 3
Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty arpajaislaissa ja laissa raha-automaattiavustuksista. Tarkoitus, johon avustusta haetaan, on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttävä Avustuksen myöntämisen on oltava perusteltua sen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta Avustuksen myöntämisen on oltava tarpeellista hakijan omat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot ja muu julkinen tuki huomioon ottaen Avustuksen myöntämisellä saa olla vain vähäinen kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristävä vaikutus. Laki raha-automaattiavustuksista (2001/1056), 4 Avustustoiminta, 2011
Tavoitetila 2015 1 Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. 2 Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. 3 Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu. Terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Avustustoiminta, 2011
Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Rahoituksella vastataan ajankohtaisiin haasteisiin. Ikärakennemuutos Maahanmuutto Yksinäisyys Syrjäytyminen Eri vammaryhmiin kuuluvien osallisuus Päihteet Mielen hyvinvointi Ylipaino Muistisairaudet Avustustoiminta, 2011
Strategiset päälinjat 2012-2015 Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla Avustustoiminta, 2011
Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen (1) Edistetään ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä. Ihmisten osallistumisen ja mukanaolon edistäminen Itsenäisen suoriutumisen ja elämänhallinnan edistäminen Sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Hyvinvoinnille suotuisten elämäntapojen ja valintojen mahdollistaminen Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Osallisuuden vahvistaminen, ihmiset yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä Oikeuksien valvonta; järjestöt ihmisten edustajana ja äänenä Avustustoiminta, 2011
Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen (2) Ehkäistään ihmisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista. Terveyttä uhkaavien ongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin Sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Hyvinvointia uhkaavien riskien välttämiseen liittyvien mahdollisuuksien lisääminen Riskien tunnistaminen, niiltä suojautuminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Omaehtoisen suoriutumisen edistäminen myös elämän riskitilanteissa Ongelmien ja riskien vähentäminen vaikuttamalla niiden kehitykseen Avustustoiminta, 2011
Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen (3) Edistetään ihmisten omaehtoista suoriutumista ja käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämistä. Järjestölähtöisen avun ja tuen tarjoaminen kanssaihmisille Käyttäjä- ja asiakasnäkökulman ja kokemusasiantuntijuuden varmistaminen palveluiden kehittämisessä ja niiden toimivuuden arvioinnissa Syrjäytyneiden auttaminen ja tukeminen heidän saamisekseen yhteiskunnan mahdollisuuksien ja palveluiden piiriin Avustustoiminta, 2011
Menestystekijät varmistavat onnistumisen Avustusstrategiaa tukevan järjestötyön menestystekijöitä on RAY:n näkemyksen mukaan viisi. Tavoitteellisuus Ajassa mukana Yhteistyöhakuisuus Varojen taloudellinen käyttö Ihminen keskiössä Ihminen on järjestötoiminnan lähtökohta ja aktiivinen toimija! Avustustoiminta, 2011
Hyvinvointi rakentuu yhteistyöllä Koulu Liikunta Järj stöt Oppilaitokset Sairaanhoitopiirit Tutkimuslaitokset Sosiaali Kela Terveys Ad hoc www Kylä, kaupunginosa Eduskunta, lainsäädäntö Työ Harrastus Naapurit Maakunnat Nuoriso GLOBALISAATIO ELY:t & AVI:t Kulttuuri Osaamiskeskukset ym. alueelliset organisaatiot Seurakunta Ystävät Perhe, suku Ympäristö EU Media Yritykset Avustustoiminta, 2011
Vuodelle 2012 jaettavissa olevat avustukset Avustussumman arvioidaan olevan 291 miljoonaa euroa (2011: 268,2 m ) Sisältää terveyden edistämisen määrärahan ns. järjestöjen osuuden Varaukset noin 218 miljoonaa euroa (2011: 221 m ) eli noin 75 % jaettavasta määrästä Uusiin toimintoihin ja hankkeisiin käytettävissä noin 73 miljoonaa euroa (2011: 58 m ) Valtiokonttorille 93 miljoonaa euroa (2011: 99,3 m ) Avustustoiminta, 2011
Pelituotoista avustuksiin Pelitoiminnan tuotto Tuloutus valtiokonttorille sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen Arpajaisvero Sosiaali- ja terveysministeriö esittelee jakoehdotuksen valtioneuvostolle Valtioneuvosto päättää avustuksista Toiminnan kulut RAY:n hallitus Avustukset RAY Peliautomaattien sijoituspaikkamaksut Jaettavat avustukset RAY:n johtokunta maksaa avustukset valvoo avustusten käyttöä Hakemukset Hakemuskäsittely ja avustusvalmistelu Avustusosaston valmisteleva työryhmä seuraa ja arvioi avustetun toiminnan tuloksellisuutta Avustustoiminta, 2011 14
Yhteisiä haasteita vuodesta 2012 lähtien Sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Yhteistyön lisääminen Järjestöjen keskinäinen Järjestöjen ja kuntien välinen (vrt. Kaste-ohjelma) Järjestöjen vahvistavan ja ehkäisevän työn roolin kehittäminen Tavoitteiden asettamisen ja seurantakäytäntöjen selkiyttäminen Toimivien käytäntöjen hyödyntämisen laajentaminen Kehittämistyön tulosten juurruttaminen Avustustoiminta, 2011
Avustusohjelmat Lapsen turvallinen elämä Ikääntyneen hyvä arki Kaste-ohjelma Kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelma Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Avustustoiminta, 2011
Kolme avustuslajia Toiminta-avustukset (A) Yleisavustukset (Ay) järjestön sääntöjen mukaisesta yleishyödyllisestä toiminnasta syntyviin kuluihin Kohdennetut toiminta-avustukset (Ak) jonkin järjestön toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon erillismenoihin Investointiavustukset (B) hankintoihin ja rakentamiseen Projektiavustukset (Ci, Ck) määräaikaiseen kehittämiseen ja kokeiluun Avustustoiminta, 2011
Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen - parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveysministeriön strateginen tavoite Kestävä kehitys muodostuu taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukee terveyttä ja toimintakykyä antaa turvaa ja palveluja 25.3.2011
Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiset valinnat 1. Hyvinvoinnille vahva perusta - Luodaan työllä ja osallisuudella - Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa - Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla - Elämän eri osa-alueet tasapainoon - Sosiaaliturvan rahoitus kestäväksi 2. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin - Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja - Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi - Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat - Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus 3. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta - Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta - Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa 25.3.2011
STM:n järjestöpoliittisia linjauksia Järjestötoiminta tukee kansalaisten osallistumista ja hyvän elämän edellytyksiä. Ylläpidetään yhteistyötä järjestöjen kanssa ja vahvistetaan sitoutumista yhteisiin strategisiin tavoitteisiin. Tiivistetään yhteistyötä järjestöjen kanssa EU- ja kv -linjausten valmistelussa. Kannustetaan järjestöjen alueellista yhteistyötä keskeisten toimijoiden kanssa (kunnat, 3. sektori, yritykset). Selvennetään sääntöjä voittoa tavoittelemattoman elinkeinotoiminnan osalta. Turvataan kansalaisjärjestöjen rahoitus. 25.3.2011
Uusi terveydenhuoltolaki tukee osaltaan STM:n strategian toimeenpanoa 1 (2) Uusi terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Laissa säädetään terveydenhuollon toiminnoista ja tehtävistä sekä terveyspalvelujen sisällöistä Lain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kustannusten kasvun hillitseminen 25.3.2011
Uusi terveydenhuoltolaki 2 (2) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain ja laadittava kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomus. 25.3.2011
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste-ohjelma) tukee osaltaan STM:n strategian toimeenpanoa Kaste-ohjelma on yksi STM:n strategian toimeenpanon väline ja hallitusohjelman täsmentäjä. Katsotaan Kaste-ohjelman esittelyfilmi (4 min.) 25.3.2011
Vuosina 2008-2010 myönnetyt Kastevaltionavustukset teemoittain Avustuksia on myönnetty 23 usean kunnan yhteiselle kehittämishankkeelle ja 10 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen toimintaan, yhteensä noin 82 miljoonaa euroa (suluissa hankkeiden lkm) Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen (5 kpl) 28 milj. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen (4 kpl) 14 Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen (3 kpl) 11 Perusterveydenhuollon vahvistaminen (3 kpl) 8 Terveydenhuollon henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi (2 kpl) 5 Vanhusten palvelujen kehittäminen (3 kpl) 5 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet (2 kpl) 5 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen (10 kpl) 5 Vammaispalvelujen kehittäminen (1 kpl) 2 8 25.3.2011
Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 1 (2) Ihminen nähdään psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelut lasta ja nuorta ei viedä erityispalveluihin korjattavaksi, vaan apu tuodaan kotiin, päivähoitoon ja kouluun erityispalvelut tukevat peruspalveluja lapsen, nuoren ja perheen tueksi ammattilaisia ja vapaaehtoisia (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot) 25.3.2011
Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 2 (2) Vanhusten palvelut kotona asumisen tukeminen kodinomainen palveluasuminen palveluohjaus (avun löytyminen turvattava) mielekäs elämä, yksinäisyyden vähentäminen (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot) Mielenterveys- ja päihdepalvelut kokonaisvastuun ottaminen, lopetettava ihmisten pompotteleminen ammattilaiselta toiselle palveluohjaus matalan kynnyksen palvelut ihmisen huomioiminen kokonaisuutena: keho, mieli ja ihmissuhteet 25.3.2011
Kaste II -ohjelmasta 2012-2015 pääohjelma Kaste-ohjelman ensimmäinen ohjelmakausi on päättymässä ja seuraavan ohjelmakauden valmistelu on alkanut. Kaste-ohjelman rooli korostuu STM:n ohjelmajohtamisen ja informaatio-ohjauksen välineenä. Kaste II -ohjelmasta tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen pääohjelma, johon muut strategisesti tärkeät ohjelmat tulevat osaohjelmiksi. 25.3.2011
25.3.2011
Kaste II -ohjelmasta pääohjelma Kaste II on osin jatkumo Kaste I:stä. Kaste II -ohjelmassa korostuu hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen (yhteistyössä Innokyläohjelman kanssa) Uuden hallitusohjelman valmistuttua saadaan poliittiset linjaukset. Valtioneuvoston vahvistus marraskuussa 2011. Tiedottaminen tammi-maaliskuu 2012 yhteistyössä eri toimijoiden ja rahoittajien kanssa. 25.3.2011
Sosiaalista ja terveellistä elämää! 25.3.2011
Kuntien ja RAY:n tukeminen järjestöjen yhteistyömahdollisuudet Harri Jokiranta 28.3.2011 Seinäjoen kaupunki
KASTE alueet VÄLI-SUOMI 83 Kuntaa 5 Maakuntaliittoa 1 AVI 5 Sairaanhoitopiiriä 3 Sosiaalialan osaamiskeskusta 5 SOTE ammattikorkeakoulua 3 Yliopistoa 2 Alueellista yliopistokeskusta 2 STKL piiriä Pohjanmaa 177 038 Etelä-Pohjanmaa 193 511 VÄLI-SUOMI Pirkanmaa 1,2 Milj. / 31.12.2009 483 436 Pohjois-Suomi Itä- ja Keski-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme 201 270 173 828 Länsi-Suomi Etelä-Suomi
KASTE arviointi Hankerahoituksen suuntaamisen vaihtoehtoja: Hankerahoitus tulisi suunnata keskisuurille, muutaman kunnan yhteiselle hankkeelle. Hankerahasta osa tulisi sitoa kastehelmirahaksi, joka suunnataan pieniin ja innovatiivisiin hankkeisiin. Osa hankerahasta tulee olla tiukan sitoutumisen rahaa, näissä hankkeissa kuntien virkamies- ja poliittinen johto ovat entistä tiukemmin sitoutuneet hankkeiden toteuttamiseen ja tulosten juurruttamiseen. - Aiesopimukset? Hankerahoituksessa tulisi siirtyä sopimuspohjaisuuteen, yhteistyö-, kumppanuus-, neuvottelu- ja konsultointitoimintaan. Olli Kerola STM
jatkuu Hankkeiden sirpaleisuutta tulee välttää: hankkeissa tulee olla selkeät tavoitteet, konkreettiset keinot ja vain muutama osahanke per hankekokonaisuus Pienet kunnat tulee saada entistä tehokkaammin mukaan uudistustyöhön, ongelmana henkilöstön ja oman pääoman riittävyys. Hankkeet tulisi saada käyntiin heti vuoden alussa. Hakuajassa tulisi ottaa huomioon kuntien budjettiaikataulu. - >Harkitaan muutosten mahdollisuutta. Hankkeiden keston tulisi olla yli 3 vuotta. Harkitaan. Hankehallinnon ohjeistusta tarkennetaan. Hankkeiden yhteisiä arviointikriteereitä valmistellaan. Olli Kerola STM
KASTE toimii Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla kehittämistoiminta on voimallista lähes kaikki kunnat ovat mukana ainakin yhdessä kehittämishankkeessa, sosiaalialan osaamiskeskus SONetBotnia / EPSHP / PTH yksiköt jatkossa järjestöt ja yhdistykset kumppaneina hankkeissa: ohjausryhmissä, asiantuntijoina, paikallisessa toiminnassa, kouluttajina, asiakastyössä jne. Yhteistyö on koettu tiiviiksi ja antoisaksi. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on käynnissä v. 2009-2011 lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin, ikäihmisten hyvinvointiin, mielenterveys- ja päihdehaittojen ehkäisyyn liittyvät Väli-Suomen Kastehankkeet Kasperi, Ikäkaste - Äldre-Kaste ja Välittäjä 2009. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri hallinnoi Välittäjä 2009 -hanketta, ja kahta ensin mainittua hallinnoi Tampereen kaupunki.
jatkuu Toimiva terveyskeskus-ohjelman mukainen Potku - Potilas kuljettajan paikalle hanke Väli-Suomen terveyskeskusten toimintatavaksi terveyshyötymalli (engl. Chronic Care Model) kansalaisten toimintakyvyn ja osallisuuden lisääminen, potilaan/asiakkaan lisääntyvä vastuunotto omasta terveydestä EPSHP hallinnoi viiden maakunnan hanketta, jossa mukana kaikki Etelä- Pohjanmaan terveyskeskukset ja Pohjanmaalta Mustasaari ja Pietarsaari. Kaste-valtionavustushaku (2010) Väli-Suomesta neljä hankehankemusta: Kasperi II, Ikäkaste - Äldre-Kaste II, Välittäjä 2013 kokonaan uutena hankkeena aikuissosiaalityön kehittämishanke S.O.S. - Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin. osallisuuden lisäämisestä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Kaikki hankkeet ovat saaneet valtionavustusta (STM tiedote 79/2011).
KASTE 2008-2011 final Tavoitteena lisätä osallisuutta Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteistyötä peruspalvelujen, psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelujen kesken tehostetaan Arjen Mieli - Laatua ja suunnitelmallisuutta mielenterveys- ja päihdetyön arkeen Itä- ja Keski-Suomessa hankkeessa myönnettiin 1,6 miljoonaa euroa avustusta. Hankkeessa myös kehitetään malli harvaan asutettujen alueiden palvelujen turvaamiseksi. Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja palvelujen uudistamiseen keskittyvä Väli-Suomen Välittäjä hanke myönnettiin 1,5 miljoonan euron jatkorahoitus ja Aikuissosiaalityön tehostamista edistävälle S.O.S - Syrjäytyneestä osalliseksi -hanke myönnettiin 1,65 miljoonaa. Kuntien eri ammattilaisten osaamista hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi eri väestöryhmissä edistetään Etelä-Suomessa Haasteena hyvinvointi ja terveys hanke myönnettiin 2,5 miljoonaa euroa. Tavoitteena on luoda ja ottaa käyttöön eri menetelmiä nuorten, syrjäytymisvaarassa olevien, työttömien ja maahanmuuttajien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Lisäksi yhdeksälle suurimmalle kaupungille myönnettiin 5,4 miljoonaa euroa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen. STM tiedote 79/2011
jatkuu Työ lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi jatkuu Työttömien tai ilman jatkokoulutuspaikkaa olevien 15 29 -vuotiaiden nuorten syrjäytymisuhka Pohjois-Suomen alueen uusi Virta hanke myönnettiin 1,6 miljoonaa euroa. Kaste-ohjelmassa käynnistetyn lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokonaisuudistuksen tavoitteena on ylittää perinteisiä palvelusektorirajoja ja tuoda apu lähelle lapsen ja perheen arkea. Etelä-Suomen alueen Lapsen ääni -kehittämisohjelman jatkolle myönnettiin 3,4 miljoonaa euroa ja Väli-Suomen Kasperi II -hankkeen jatkolle 1,7 miljoonaa euroa Tukea vanhusten palveluihin ja palvelurakenteiden uudistamiseen Asiakaskeskeisen, ympärivuorokautisen hoivan parantaminen, palveluohjauksen tehostaminen ja kotona asumista helpottavan hyvinvointiteknologian hyödyntäminen Väli-Suomen IkäKaste -hanke myönnettiin 1,1 miljoonan euron jatkorahoitus. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä asiakasprosesseja parantava sekä tiedontuotantoa ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä sosiaalija terveyspalveluissa tehostava Pohjois-Suomen alueen PaKaste II hanke myönnettiin myös 2,3 miljoonan euron jatkorahoitus. STM tiedote 79/2011
Väli-Suomen Kaste-hankkeet Kasperi 2009 2011 Kasperi II 2011-2013 = 1,7 M Ikäkaste - Äldre-Kaste 2009-2011 Ikäkaste Äldre-Kaste II 2011-2013 = 1,1 M Välittäjä 2009 2011 Välittäjä 2013 = 1,5 M Potku 2010-2012 Aikuissosiaalityö S.O.S. 2011 2013 = 1,65 M Pitkäaikaisasunnottomuuden väheneminen VeTe 2009-2011
Kaste II Valtioneuvosto vahvistaa Kaste -ohjelman joka neljäs vuosi Seuraavan ohjelmakauden (2012 2015) valmistelu on käynnistynyt. Ohjelman tavoitteet ja hankerahoituksen painopisteet vahvistetaan vuoden 2011 lopussa. Kehittämiskohteet -aluejohtoryhmät Eheät palveluketjut ja vaikuttavat toimintamallit Koulutuksesta ja työelämästä syrjäytyneet nuoret ja nuoret aikuiset Toimiva sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Lapset, nuoret ja lapsiperheet Päihde- ja mielenterveyspalvelut Ikääntyneiden hyvinvointi Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen Olli Kerola STM
Yhteistoimintaan KASTE kokonaisuus ja rahoitus on aidosti mahdollisuus kunnan oman toiminnan (soster) kehittämiselle Lakiuudistukset, PARAS ja sosiaalievo Järjestöt ovat jo toimijoina KASTEen maailmassa, oman toiminnan kehittämisessä apparaattina Ray Kansalaisyhteiskunnan kitti palvelujen tuottaja Kokemuksia KASTE yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa paljon yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Kaikissa ei kuitenkaan ole nähty tarpeellisena, tai ei ole sopivia kumppaneita, tai ei ole resursseja yhteistyöhön. (Kasperi) Paikallisia mm. kumppanuussopimukset, koulutukset, tapahtumat, vertaistuki- ja tukihenkilötoiminta, varhaisen tuen kehittäminen, kokemusasiantuntijuus, ohjausryhmät, asiantuntijaryhmät, tukiryhmien vetäminen Valtakunnallista yhteistoimintaa mm. päihdestrategian päivitys, koulutukset, materiaalien tuottaminen (Välittäjä) Yhteistyön sisältö: koulutusyhteistyö, verkostotyö, viestintä, hankeyhteistyö, asiantuntijuus (Ikäkaste)
jatkuu Resurssiväylien synergia edellyttää Vahvempaa bottom up liikettä hankkeiden valmistelussa kansallisen koordinaation ja rahoituspäätösten tekemisen logiikka paikallinen ja alueellinen konsensus/ymmärrys kehittymisen tarpeista ja suunnasta kansalaislähtöisyyden vahvistaminen / järjestöt ja kunta käyttöliittyminä (asiakasasiantuntijuus, Paikallisen todellisuuden ja alueellisten erilaisuuksien huomioimista paikallinen hyvinvointivajeiden ja palvelurakenteen tarkastelu tietotuotannon organisointi kunta toimijana rakenne, toimintaedellytykset, ohjausjärjestelmä vahvistuva kansalaisyhteiskunta tahdonmuodostamiseksi Sosiaali- ja terveydenhuollon, -palvelujen ja politiikan eheys neloskierre
Eheyden neloskierre I. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen eheys Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut liittyvät useimmin palveluprosessina palvelun käyttäjän arkielämässä kiinteästi toisiinsa sosiaali- ja terveyspalvelujen kohtalon yhteys? II. Sosiaali- ja terveydenhuolto osana eheää peruskuntaa Sosiaali- ja terveydenhuolto on kiinteä osa kunnan päätöksentekoa ja resurssiohjausta. Olennaisia ratkaisuja tehdään mm. kunnan maankäytössä, kaupunki- ja ympäristösuunnittelussa, koulutus- ja kulttuuripalveluissa, liikenne- ja logistiikkapalveluissa. Vastaavasti näissä ratkaisuissa tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijuutta ja osallisuutta suunnittelun-, valmistelun- ja päätöksenteon eri vaiheissa. On tärkeää, että ratkaisut ja valinnat tehdään samassa päätöksentekojärjestelmässä, jolloin ne muodostavat myös päätöksenteon näkökulmasta kokonaisuuden.
jatkuu III. Sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalvelujen eheys Palveluprosessissa oikeat asiat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Mitkä toimenpiteet ja palvelut tuotetaan peruspalveluissa ja mikä edellyttää erityistä osaamista (erikoispalvelut)? Nämä ns. rajapintakysymykset muodostavat saumattoman palveluketjun ytimen. IV. Sosiaali- ja terveydenhuollon eheä kehittämis- ja koulutusrakenne Erityisvaltionosuuteen perustuvan rahoitusjärjestelmä terveydenhuollon rahoitusrakenteen mukaisesti myös sosiaalihuollossa (ns. sosiaalievo), jolla vahvistetaan sosiaalihuollon erityiskoulutusta ja tutkimustoimintaa. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan vakiinnuttaminen ja yhteistoiminnan kehittäminen perusterveydenhuollon yksikkörakenteen ja sosiaalialan osaamiskeskusrakenteen välillä.
Yhteistyön tarkoitus Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18-24 vuotiaiden nuorten osuus vastaavasta ikäluokasta puolittuu. Pitkäaikaistyöttömyys laskee alle 30 000 henkilön. Pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu. Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi ja terveyserot kaventuvat Alkoholijuomien kokonaiskulutus vähenee vuoden 2003 tasolle Ylipainoisten osuus työikäisistä palautuu vuosien 1998-2001 tasolle Tupakoivien 16-18vuotiaiden osuus vähenee viisi prosenttiyksikköä Lapsiperheiden pienituloisuusaste vähenee alle 10 prosenttiin Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat toteutuvat Tarpeenmukainen säännöllinen kotihoito on tarjolla 14 %:lle yli 75vuotiaista Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia on enintään 3 prosenttia yli 75vuotiaista
Hyvinvoinnin haasteita / nuoret Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
Hyvinvoinnin haasteita / työllisyys Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä
Hyvinvoinnin haasteita / ikääntyvät Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä
Tapausesimerkki: Muistiluotsin juurruttaminen maakunnan muistityön tueksi Minna Huhtamäki-Kuoppala Kehittämispäällikkö 28.3.2011 Seinäjoki
Muistiluotsi -asiantuntija-ja tukikeskusohjelma Visio: Vuoteen 2010 mennessäluodaan maan kattava asiantuntija-ja tukikeskusverkosto, jonka avulla vapaaehtoistyövoimistuu, verkostoyhteistyövahvistuu ja muistihäiriöisille ja dementoituville ihmisille suunnatut palvelut lisääntyvät ja kehittyvät. Luotu vastaamaan kehittyvän dementiatyön ja alueellisen kehittämistyön haasteisiin. Ohjelma hyväksyttiin Alzheimer-keskusliiton (nyk. Muistiliitto ry) hallituksessa 28.4.2004. Etelä-Pohjanmaalla hanketyö käynnistyi keväällä2006 (--11). Verkoston koordinaatio ja alueelliset hankkeet ovat RAY:n rahoittamia.
Näkökulmia Muistiluotsin arkeen Yhdistys: Muistiluotsi linkittääyhteen yhdistyksen vapaaehtois-, kehittämis-ja palvelutoiminnan. Muistiluotsi ja yhteistyötahot (maakunnallinen verkosto): kehittävät yhdessätoimintamuotoja paikallisiin tarpeisiin. Yhdistys ja muut Muistiluotsit (valtakunnallinen verkosto): Muistiluotsiverkosto kehittää aktiivisesti muistisairaiden ja heidän läheistensä arkeen liittyvää toimintaa.
Verkostohanke? Keskinäinen oppiminen, prosessit ja kehittäminen Esimerkkejä: 1) Tukea työikäisille muistisairaille ja Kuntoutusmalli-työskentely Pilottiyhdistysten tavoitteina on juurruttaa Kuntoutusmallia käytäntöön ja kehittäätyöikäisten muistisairaiden ja heidän läheistensä erityistarpeisiin vastaavia tuki- ja palvelumuotoja. Pilottiyhdistysten kehittämishankkeiden päätyttyäniiden tulokset mallinnetaan ja levitetään koko yhdistyskentän käyttöön. 2) Hyvät käytännöt ja prosessikuvaukset 3) Arviointi Verkostohanketta arvioitu niin ulkoisena arviointina / Kuntoutussäätiö kuin omana toimintana. Muistiluotsina olemme olleet Muistiliiton ja Lapin Muistiluotsin kanssa ns. JÄRVI-hankkeessa / STKL ry ja Tekry ry. Osa Muistiluotseista, ovat läpikäyneet myös oman toiminnan kehittävän arvioinnin intervention / Kuntoutussäätiö. Meilläsiihen liittyi vieläkustannuslaskentaan paneutuminen / Suomen Yrittäjäopisto.
Miksitehdään yhteistyötä? Sairastuneiden ja omaishoitajien määrä kasvaa V. 2010 keskivaikeasti / vaikeasti muistisairaita Etelä-Pohjanmaan alueella on arvion mukaan 4.404 hlöä, lievästi muistioireiset ml 6.605 ja heistäalle 65-v. 228 hlöä. V. 2020 arvioiden mukaan luvut ovat 5.490 (kv./ vaik.) ja 8.236 (kaikki muistioireiset). Alle 65-v. arvion mukaan n. 209 hlöä(ryynänen 2010). Muistisairaudet aiheuttavat syrjäytymistä muistisairailla ja omaishoitajilla on oikeus osallisuuteen ja vertaistukeen Asian laajuus ja moniulotteisuus, ei vain lääketieteen haaste, vaan valtava yhteiskunnallinen haaste, edunvalvonta-asia Tarpeet: asiantuntijuus, tieto, tuki (muistisairailla, omaisilla kuin viranomaisilla), järjestötoiminnan kehittyminen, muistisairaiden ja jäsenten viesti ja palaute Laajapohjaisesta yhteistyöstä etuja esim. muistityön saralta mm. Käypähoito, Kansallinen muistiohjelma (v. -11) ym. Yhdessä olemme enemmän, Yhteistyössä on voimaa jne.
Mitentehdään yhteistyötä? Asiakastyö ohjaus, neuvonta, tiedotus, erilaisin tavoin maakunnallisesti, koko toiminta-alueella Vapaaehtois- ja vertaistoiminta ryhmät, tilaisuudet ym. Vaikuttamistyö strategiatyössämuistisairaan ja omaisen puolestapuhujana, edunvalvonta, kuntoutusmallit ym. Verkottuminen ja yhteistyö laajat verkostot sote-järjestöistä urheiluseuroihin Tiedon levitys monin tavoin kirjeistä massatapahtumiin, myös sosiaalinen media Koulutus ja asiantuntijuus Palautteen ohjaamana, jäsenkunnan ja asiakaspalautteen pohjalta reflektoiden / toimintatutkimuksellinen ote Suunnitelmallisesti strategiatyö nykytila-analyysit
Mitäon saatu aikaan? Toimintaryhmät(Muisti-, Muistikuntoutus-, Muistikahvilaryhmät, omaistenryhmä, Miestenpiiri, Puikkojen perjantai, työikäisten ryhmät ym.) Verkostotyö(muistihoitajat -90-luvulta asti, muistisairaiden kuntoutusvastaavat, eläkeläisjärjestöjen muistikerhojen vetäjät ja esim. Yhteisöjen yhdistys ry / Järjestötalo, Ikäpä, omaishoidonverkosto, Hankefoorumi, Terveydenedistämisen verkosto Muistiluotsiverkoston lisäksi ym.) Yhteistyöverkoston monipuolisuus (kuntien lisäksi muut yhdistykset, yritykset, seurakunnat, lomajärjestöt / MTLH ry jne., jne.) Palveluohjaus, henkilökohtainen paneutuva neuvonta- ja ohjaustyö Järjestötoiminnan sisäinen kehittäminen (laatu, seuranta, arviointi, ennakointi, kehittämispäivät hallitus+henkilökunta, ohjeistukset esim. talous-, matkustus- ym. säännöt) Palvelutuotantotoiminnan kehittämisen ja tuotteistamisen osaaminen lisääntynyt koko organisaatiossa Sopeutumisvalmennuskurssitoiminta (Härmän Kuntoutus Oy / Kela) Toimistot toimivia (Kauhavan Päämaja, Seinäjoen Sydänpiirin toimisto ja Kauhajoen toimisto, johon saadaan tuki Suupohjan LLKY:ltä) Tempauksia, tapahtumia, tilaisuuksia ym.
Oma toimisto Oma ryhmä Yhteistyöryhmä Kunnan omia muistikerhoja / ryhmiä Muun tahon järjestämiä muistikerhoja
Muistityötähankkeiden kautta vuodesta 1992 alkaen: Dementia potilaiden kuntoutus ohjaus 1992-96 Dementiayk siköiden hoidon laadun kehittäminen 1996-99 Muistan kotini 2000-03 Verkot vahvaks i 2002-04 Son kaikki kotia päin Ikäkeskuksen kehittäminen 2004-06 Muistiluotsi asiantuntijaja tukikeskushanke 2006-11 Muista liikkua 2007-10 Tunne elämää 2008-11 Kuntoutuso hjaus shp:n toiminnaksi, yhdyshenkilöverkosto ym. Taideryhmät 1997-98 Muistisairaiden hoitoon erikoistuneiden yksiköiden määrä kasvoi alueella ym Muistineuvolat, perhetyö, ryhmät, muistitiimit tai työryhmät ym. Muistineuvolat, muistityöryhmät, kuntien omat muistihoitajat ym. Ikäkeskus, ennaltaehk. kotikäynti, muistihoitaja, ryhmät, palveluohjaus ym. Toiminnan vakiinnuttaminen, toimintamallit, toimintaryhmät, koordinaatio ym. Kuntouttav a työote, VoiTaskoulutus, kuntoutusvastaavien verkosto ym. Kesken! Omaishoitajien voimavarakartoitus -kokeilu, koulutus, tiedotus, malleja, Senioripysäkkitoiminnasta kokemus ym.
Kiitos mielenkiinnosta - muistorikasta kevättä! www.muistiyhdistys.fi p. 0400 919 523 Päämaja, Päämajantie 10, Ylihärmä. Kuva MHK 2010
Tapausesimerkki järjestön ja kunnan yhteistyöstä - Muistiluotsin juurruttaminen maakunnan muistityön tueksi Ketkä tekevät yhteistyötä? Muistiluotsi, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä / kunnat (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva), kuntayhtymän työntekijät, muut yhteistyökumppanit, asiakkaat Palveluohjaaja, Kauhajoen kotihoidon esimies Sinikka Mäkinen 28.3.2011
Miksi tehdään yhteistyötä? Muistiluotsi / maakunta - Kuntien / kuntayhtymien omat resurssit eivät sillä hetkellä riitä, yhteistyöllä mahdollistetaan uuden toiminnan kokeilu / aloittaminen vaikuttavuus kuunnellaan kunnan / kuntayhtymän tarvetta (tarvekartoitus) - Hanketyön kautta tulee resursseja tiedottaa omaisille ja väestölle tiedottamisen merkitys erittäin suuri, koska dementoivat sairaudet ahdistavat laajasti perhepiiriä - Hanketyö on yksi hyvä tapa aloittaa uutta toimintaa, saadaan uudet ideat paremmin käyttöön - Asiakkaalle parempaa palvelua / palveluvalikoima laajenee kuunnellaan asiakkaiden tarpeita - Tavoitteena asiakkaan kokonaisvaltainen hyvinvointi (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen), asiakkaan kasvavan palvelutarpeen ennaltaehkäisy ja asiakkaan auttaminen ns. ongelmatilanteissa
Mitä on saatu aikaan, onnistumiset? Muistiluotsi / maakunta - tiedottaminen yleensä (lehdet, sähköposti), info -tilaisuudet muistiin liittyvistä asioista (vaikuttaminen muistiasioihin) tärkeä merkitys sillä puhumisen ja tiedottamisen avulla saatu vastattua paremmin asiakkaiden tarpeeseen ohjattu esim. muistineuvolan asiakkaiksi muistineuvolan työ lisääntynyt - muistisairauteen puuttuminen varhaisessa vaiheessa kotona selviytymisaika pitenee - ennaltaehkäisy hidastetaan, siirretään tai viivästytetään muistisairauden puhkeamista - vertaisryhmätoiminta: muistiryhmä (Kauhajoki): muistisairautta sairastavan omaisen kanssa, muistista huolestunut / aivoterveydestä huolta pitävä (muistijumppaa) tai sairauksien seurauksena tapahtunut muistin heikentymistä ryhmän vetäminen haasteellista (palautekyselyt), muistikahvilat (Karijoki, Jurva) lisätään osallistumismahdollisuutta, palveluvalikoimaa asiakkaille - palveluohjausta Muistiluotsitoimistolla: keskustelua, ohjausta, neuvontaa, matalan kynnyksen paikka
Mitä on saatu aikaan, onnistumiset? Muistiluotsi / maakunta - yhteistyö julkisen sektorin kanssa: koulutustilaisuudet (perustietoa sekä uusinta tutkimustietoa), omaishoitajien tilaisuudet - yhteistyö 3:n sektorin kanssa: eläkeläisjärjestöt, omaishoitajayhdistykset - Konsultointiapua mahdollista saada läheltä ja tutuksi tulleelta henkilöltä - Muistiluotsi on lisännyt ihmisten tietoa ja tietämystä muistiin liittyvissä asioissa (yleisötilaisuudet, teemaviikot) - Muistiluotsi on antanut julkisen sektorin muistineuvolatyölle paremmat mahdollisuudet keskittyä omaan tehtävään
Muistiluotsi / maakunta Yhteistyön sudenkuopat? - Kunnan /kuntayhtymän resurssit, sitoutuminen - Kunnan / kuntayhtymän parempi osallistuminen hankkeeseen / osallistaminen esim. ohjausryhmän kautta - Miten mitataan / saadaan paremmin näkyväksi Muistiluotsi hankkeen työ - Miten saadaan luotua projektityöntekijän toimenkuva, juurrutettua julkisen sektorin toiminnaksi missä laajuudessa? - Yhteistyön lisääminen julkisen sektorin kanssa -päällekkäisten toiminnan järkeistäminen selkeä tehtäväjako - Hoitokäytäntöihin vaikuttaminen paremmin konkreettista muutosta - Tiedottaminen