Lapinlahden Savonjärvi

Samankaltaiset tiedostot
Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Iisalmen reitin vedet, kuormitus ja kunnostustarve

Tausta ja tavoitteet

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Lestijärven tila (-arvio)

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta Pirjo Särkiaho

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Ajankohtaista vesienhoidosta

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

VESIENHOITOSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO. Toteutuneet järvikunnostushankkeet v Avustetut kohteet v ja avustushakemukset v.

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Miten mallit ja seuranta auttavat kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta?

Seurantakriteerit ja Esimerkkihankkeet vesien kunnostamisessa. Saija Koljonen, SYKE, vesistökunnostusten neuvottelupäivä,

Paikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Hormajärven hoitotoimenpiteiden vaikutukset ja arvio järven tilasta ( ) Esityksen laatinut: Anna-Stiina Heiskanen (29.7.

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta Pirjo Särkiaho

Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke

Vedenpinta. Valaistu avovesi, missä tapahtuu perustuotanto, vesien sekoittuminen ja tuulen aiheuttamat vesien liikkeet

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke


Vesien tila ja vesiluvat

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta

EVIJÄRVEN KUNNOSTUSHANKKEEN (KOHO) HANKESUUNNITELMA VUODEKSI 2019

Vesistökunnostusten mahdollisuudet ja menetelmät. Vesistöjä kunnostamaan -infotilaisuus , Kustavi

Käytännön vinkkejä järvikunnostuksen seurantaan

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Joroisselän alueen toiminta 12/2011

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Järvien kunnostus Kunnosta lähivetesi-koulutus Ilkka Sammalkorpi Pohjois-Savon Martat ry Suomen ympäristökeskus SYKE Kuopio

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Aika: Perjantai klo Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kirkkotie 49, Tuusula

Tuusulanjärven kunnostushankkeen toimintaohjelma vuodelle 2019

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus

Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet. Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valajärven suojeluyhdistys ry. Valajärven vedenlaatututkimukset vuosina sekä tulevaisuuden suunnitelmat

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2019 Tuusulanjärven kunnostushanke Toimintaohjelma vuodelle 2020

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla klo 18.30

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja

Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Transkriptio:

Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1

Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011 2

Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011 3

Savonjärvi, luusua 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011 4

Savonjärvi, Lisää viraston nimi, tekijän nimi tulo-uoma ja osasto 24.8.2011 3.11.2011 5

Kuormitus Savonjärvi Pinta-ala: 83 ha Syvyys: ka. 2,2 m, max 8,7 m Valuma-alue: 11,2 km 2, pelto% 14, asutusta runsaasti Veden viipymä (teor): n. 10 kk Järvityyppi: matala humusjärvi 6

Vedenlaatu Hyvin niukasti tietoja, vain 5 näytekertaa jaksolla 1976-2011, viimeisimmät näytteet otettu 4/2011 ja 8/2011. Havaintopaikkana järven pääsyvänne 8,7 m näytesyvyydet 1m, 6m ja 7,2-7,8m 7

Happipitoisuus 2/1976 8/1988 2/1998 4/2011 8/2011 8

Kokonaisfosfori 2/1976 8/1988 2/1998 4/2011 8/2011 9

Kokonaisfosfori Lisäksi mainittavaa: tuotantokauden ph 7,4 (n=2) levämäärä (a-klorofylli) 51 µg/l (n=1) 2/1976 8/1988 2/1998 4/2011 8/2011 10

Biologiset tekijät järven tilan ilmentäjinä Vesikasvillisuus: lajistoa kartoitettu maastokäynnillä 24.8.2011 => runsaasti rehevyyttä ilmentäviä lajeja, ilmaversoisia kasveja varsin vähän Kasviplankton (levät): yksittäinen a-klorofyllimittaus => erittäin runsas leväkukinta havaintohetkellä (8/2011) Kalat: lahnaa ja säynettä runsaasti, made lähes kadonnut (1960-70 hyvä madejärvi), kuhaistutusten tulokset heikkoja (tiedot: Erkki Puurunen) Pohjaeläimet: ei tietoa Tilaluokittelu ei ole esitetty vesienhoitosuunnitelmassa (2009) => Nykytiedoilla arvioiden luokka olisi tyydyttävä Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011 11

Ravinnekuormitus Laskennallisen arvion perusteella Savonjärven ulkoinen fosforikuormitus on noin 160 kg P/v. => ylittää sallitun (n.85 kg P/v), mutta ei ns. kriittistä kuormitusta 220 kgp/v. (Vollenweider 1976) Ulkoisen kuormituksen vähentäminen perusteltua, mutta jo nyt on mahdollista tehdä itse järveen kohdistuvia toimenpiteitä Sisäinen ravinnekuormitus? monia viitteitä sisäisen ravinnekuormituksen vaikutuksesta happikadot ja fosforin vapautuminen sedimentistä ph nousut tuotantokaudella kalasto särkikalavaltainen ja runsas (?) Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011 12

Yleisesti vesistökunnostusten tavoitteista (1/2) Ravintoverkkokunnostus (tehokalastus-hoitokalastus) Levähaittojen vähentäminen, sisäkuormituksen vähentäminen, näkösyvyyden lisääntyminen, kalaston rakenteen parantaminen jne. Hapetus Happikatojen aiheuttaman sisäisen ravinnekuormituksen vähentäminen, talviaikaisten kala- ja rapukuolemien vähentäminen Vedenpinnan nosto, säännöstelykäytäntöjen kehittäminen Rantojen umpeenkasvun hidastuminen, talvisen happitilanteen parantuminen, luonnollinen tulvadynamiikka Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011 13

Yleisesti vesistökunnostusten tavoitteista (2/2) Rantojen ruoppaukset Virtausolojen/veden vaihtuvuuden parantamien, elinympäristöjen monipuolistaminen (pienialaiset ruoppaukset) Vesikasvillisuuden poisto Veden vaihtuvuus lisääntyminen, umpeenkasvun hillitseminen, virkistyskäytön helpottuminen, elinympäristöjen monipuolistuminen Ulkoisen ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen (valuma-alueella tehtävät toimenpiteet) useimmissa tapauksissa ensisijainen tai ainakin samanaikainen toimenpide järvikunnostuksen kanssa! Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011 14

Savonjärven ravintoketjukunnostus/hoitokalastus - hyvin alustava laskelma saalistavoitteesta! vuosi Saalistavoite kg/ha Saalistavoite kg/v Fosforipoistuma saaliin mukana, kg/v 1. vuosi 115 10 000 80 2. vuosi 85 7 000 56 3. vuosi 60 5 000 40 4. vuosi => 35 3 000 24 Laskelma perustuu järven pinta-alaan ja veden nykyiseen fosforipitoisuuteen (saalistavoite (kg/ha) = 16,9 TotP 0.52, Jeppesen & Sammalkorpi 2002) 15

Savonjärven aiemmasta kunnostushankkeesta (tiedot Itä-Suomen vesioikeuden päätöksestä 12.4.2011) Laskuojan syöpymisestä aiheutunut vedenpinnan lasku (ilmeisesti myös järvenlasku 1860-luvulla), runsaasti peltoja järven ympärillä ja jätevesiviemärin puuttuminen (osittain) kunnostustoimenpiteinä vedenpinnan nosto pohjapadolla (alivesi +60cm), vesikasvien poistot matalista lahdista jäädyttämällä, kapeikoiden ruoppaus, silta Huhtisaareen ja särkikalaston tehokalastusta paunetilla. Savonjärven kalastuskunnan, Pohjois-Savon ympäristökeskuksen, Savonjärven Erä ry:n ja Lapinlahden kunnan yhteishanke Toteutettu vuosina 1999 -? Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011 16