L A P I N L A H T I ALAPITKÄ KEKKOLANKANGAS RAKENNUSTAPAOHJEET 8.6.2011 Rakennustapaohjeiden tarkoitus: Tontin haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä tulee tontin haltijan ja pääsuunnittelijan yhdessä ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan. Rakennustarkastajan kanssa käytävässä neuvottelussa selvitetään tonttia koskevat asemakaavamääräykset, nämä ohjeet sekä mahdolliset muut huomioon otettavat seikat. Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Ohje on Lapinlahden kunnan tontinluovutuksessa rakentajaa ja tontin haltijaa sitova. Rakennustapaohjeiden tarkoituksena on ohjata Kekkolankankaan alueen rakentamista siten, että alueesta muodostuu sopusuhtainen ja viihtyisä asuinalue. 2010 / 136
2
Kekkolankankaalla on tavoitteena maaseutumainen ilme. Metsäisellä alueella toivotaan käytettäväksi reiluja materiaaleja sekä maanläheisiä ja tummiakin värisävyjä. JULKISIVUMATERIAALIT JA VÄRIT Materiaalit: peittomaalattu lautaverhous, hirsi, puhtaaksimuurattu tiili tai rappaus. Talousrakennuksen materiaali saa poiketa päärakennuksen materiaalista. Julkisivujen väri on vapaasti valittavissa kun käytetään maalivalmistajien ulkoseinäsävyiksi tarkoittamia värisävyjä. Talousrakennusten väri on joko päärakennuksen väri tai punamullan punainen. Värisävyt tulee hyväksyttää rakennusluvan yhteydessä. Viereisten asuinrakennusten väritys saa mielellään poiketa toisistaan, jotta katunäkymiin saataisiin tarpeellista vaihtelevuutta. KATOT Harjakatot, katemateriaali vapaa. Asuinrakennuksen kattokaltevuus: I -kerroksiset rakennukset 1:2 1:2,5 rinnetalot 1:2 1:4 Puolitoistakerroksiset (I u3/4 -korttelialueen talot 1:1,5 1:2 TALOUSRAKENNUKSET JA AUTOTALLIT Omakotitalon yhteyteen tulee aina rakentaa vähintään yksi irtaimiston varastotila. Se voi olla asuinrakennuksen yhteydessä tai erillisessä rakennuksessa. Mikäli asuinrakennuksessa on tulisijoja, tulee polttopuiden varastointitila osoittaa. Varastotilojen tarve on viime vuosina lisääntynyt vapaa-ajan harrastusten myötä. Erillisen talousrakennuksen rakentaminen onkin monessa suhteessa suositeltavaa. Jos talousrakennusta ei heti rakenneta, tulee tontin suunnittelussa varautua sen myöhempään tekemiseen. Talousrakennuksen tulee olla pinta-alaltaan pienempi kuin asuinrakennus. Kattomuotoja ja -kaltevuuksia koskevat ohjeet eivät koske talousrakennuksia. Talousrakennusten katto on usein suositeltavaakin tehdä loivemmaksi kuin päärakennusten katot, jotta niistä ei tule liian hallitsevia. Talousrakennusten kattomuotojen ja -kaltevuuksien tulee olla sopusoinnussa päärakennuksen kattoratkaisujen kanssa. Nykyisistä rakentamismääräyksistä johtuen asuinrakennusten lattia on yleensä 50-70 cm kadun pinnan yläpuolella. Tästä on seurauksena, että autotallia tai autokatosta ei ole mahdollista rakentaa asuintilojen lattiakorkeuteen jos talli tai katos on lähellä katua. Autotallin lattia on tehtävä tällöin asuintilojen lattiatasoa alemmaksi. Jos autotallin tai katoksen lattiataso halutaan asuintilojen kanssa samaan tasoon, on autosuoja vietävä kauemmas kadusta. JÄTEHUOLTO Jäteastiat tulee sijoittaa tontin puolelle pensasaidalla tai lauta-aidalla rajattuun aitaukseen tai katokseen. Jäteastioiden sijoittamisesta on neuvoteltava rajanaapurin kanssa. Jokaiselle tontille on syytä suunnitella ja rakentaa asialliset tilat vähintään puutarhajätteiden kompostointia varten. Talousjätteenkin kompostointi tontilla on suositeltavaa. Tällöin tulee olla tähän tarkoitukseen tehty lämpöeristetty kompostori. Hyvin hoidettu kompostori on helpompi pitää hajuttomana kuin biojätteen keräysastia. Sijoitettaessa kompostori lähelle naapurin rajaa on neuvoteltava naapurin kanssa ja huomioitava rakennusjärjestyksen määräykset. Puutarhajätettä ei saa sijoittaa eikä väliaikaisestikaan varastoida tontin ulkopuolisilla viheralueilla. Tontin toiminnot eivät saa muutoinkaan levitä tontin rajojen ulkopuolelle. Talousrakennusten tulee olla selvästi asuinrakennusta pienempiä ja matalampia. 3
RAKENNUSTEN SOVITTAMINEN MAASTOON Kekkolankankaan alue sijaitsee harjun rinteellä ja kaikilla tonteilla on enemmän tai vähemmän korkeuseroja, jotka edellyttävät huolellista suunnittelua rakennusten maastoon sijoittamisessa. Pinnanmuodot on syytä selvittää jo ennen tontin valitsemista, koska ne vaikuttavat oleellisesti myös siihen millainen talotyyppi soveltuu kyseiselle tontille. Tässä ohjeessa esitetään jäljempänä yleispiirteisiä ohjeita, joiden tarkoitus on olla apuna tontin ja sille sopivan talotyypin valinnassa. Kun tontti on valittu, se on tarpeen mitata maastossa lopullista suunnittelua varten. Näissä ohjeissa oleva kartta ei välttämättä kuvaa riittävällä tarkkuudella jokaisen tontin pinnanmuotoja. Mikäli tonttia ollaan valitsemassa ennen kuin kadut on rakennettu, Kadun korkeusasemat saadaan katusuunnitelmasta. Useilla tonteilla joudutaan maanpinnan korkeustasoa muokkaamaan rakentamisen yhteydessä leikkauksin ja täytöin. Mikäli korkeusasemien muutokset ulottuvat naapurin rajojen tuntumaan, on korkeustasoista sovittava naapurin kanssa. Pintavesien valuminen naapurin puolelle tulee estää rajoille muotoiltavilla painanteilla, joilla pintavedet ohjataan kadun varren painanteisiin tai tontin perällä olevalle viheralueelle. RAKENNUSTEN ETÄISYYS KADUSTA Asemakaavan mukaan rakennusten tulee olla vähintään 5 metrin etäisyydellä katualueen rajasta. TONTTILIITTYMÄT Kullekin tontille saa tehdä vain yhden ajoneuvoliittymän, jonka reunan tulee olla aina kuitenkin vähintään 1 metrin etäisyydellä naapuritontin rajan linjasta. Liittymän enimmäisleveys on 6 metriä. KASVILLISUUS TONTEILLA Tontilla olevaa sopivan ikäistä puustoa tulee säilyttää niillä tontin osilla, joilla ei tarvitse tehdä leikkauksia tai täyttöjä. Kasvillisuuden säilyttäminen aiheuttaa jonkin verran työtä rakennusvaiheessa, mutta vaivannäkö palkitsee talon valmistuttua. Kasvillisuutta säilyttäen tontti on nopeasti valmis ja helppohoitoinen. Kekkolankankaan tontit ovat suuria, joten koko tonttia ei pidä nurmettaa, vaan suojattavilla tontin osilla kannattaa yleensä säilyttää puiden ja taimiston lisäksi myös metsän pohjakasvillisuus. Tällä tavoin nurmipinnat pysyvät kohtuullisen kokoisina ja nurmet jaksetaan leikata käsikäyttöisillä koneilla. Istutuksissa tulee suosia kotoisia puulajeja: mäntyä, koivua, kuusta, tuomea, pihlajaa, yms. TONTTIEN AITAUS Tonttien aitaaminen on vapaaehtoista. Mikäli aitoja rakennetaan, olisi suositeltavaa kuitenkin sopia saman korttelin kesken yhtenäisestä aitaustavasta ainakin katua vasten olevalla sivulla (pensasaita/lauta-aita, aidan perustyyppi). Tonttien välisten yhteisten rajojen aitaamisesta ja kustannusten jaosta on sovittava kirjallisesti naapurien kesken. Aitoina voidaan käyttää joko pensasaitoja tai lautaaitoja. Lauta-aitojen korkeus saa olla enintään 1,1 m. Lauta-aidat on maalattava. Yhteisesti sopien pensasaita voidaan istuttaa keskelle tontin rajaa. Muutoin pensaiden ja puiden tulee sijaita vähintään 80cm:n etäisyydellä tonttirajasta. JOHTOLIITTYMÄT Jokaiselle tontille on rakennettu valmiiksi vesijohto- ja jätevesiliittymät. Liittymien sijainti kannattaa selvittää heti suunnitteluun ryhdyttäessä ja ottaa huomioon teknisten tilojen sijoittelussa. 4
HIEKKATIE, KORTTELI 9114 Poikkileikkaus paalulla 50 (rakennuspaikka 2) Poikkileikkaus paalulla 140 (rakennuspaikka 4) Korttelissa 9114 on sallittu ns. puolitoistakerroksisten talojen rakentaminen merkinnällä Iu3/4. Kaavamerkintä tarkoittaa sitä, että ullakkokerroksesta enintään kolme neljännestä voi olla kerrosalaksi luettavaa huonekorkuista tilaa. Alue soveltuu hyvin myös yksikerroksiseen rakentamiseen, joten myös täysin yksikerroksisetkin talot ovat sallittuja korttelissa. Tontit viettävät loivasti pohjoiseen. Maanpinta tonttien perällä on n. metrin kadunpintaa alempana, joten tonttien peräosia on tarpeen korottaa. Asuinrakennuksen vieressä korotustarve on metrin luokkaa. Piha-alueet kallistetaan rakennuksista poispäin, joten täyttötarve ei ole kauttaaltaan näin suuri. Tonttien välisille rajoille muotoillaan naapurusten kanssa sopien loivat painanteet, joiden kautta pihan pintavedet ohjataan pohjoispuolen viheralueelle. 5
HIEKKATIE, KORTTELI 9115 Poikkileikkaus paalulla 240 (rakennuspaikka 2) Poikkileikkaus paalulla 140 (rakennuspaikka 4) Korttelissa 9115 on sallittu ns. puolitoistakerroksisten talojen rakentaminen merkinnällä Iu3/4. Kaavamerkintä tarkoittaa sitä, että ullakkokerroksesta enintään kolme neljännestä voi olla kerrosalaksi luettavaa huonekorkuista tilaa. Alue soveltuu hyvin myös yksikerroksiseen rakentamiseen, joten myös täysin yksikerroksisetkin talot ovat sallittuja korttelissa. Tontit viettävät loivasti pohjoiseen. Maanpinta tonttien perällä on n. metrin kadunpintaa alempana, joten tonttien peräosia on tarpeen korottaa. Asuinrakennuksen vieressä korotustarve on metrin luokkaa. Piha-alueet kallistetaan rakennuksista poispäin, joten täyttötarve ei ole kauttaaltaan näin suuri. Tonttien välisille rajoille muotoillaan naapurusten kanssa sopien loivat painanteet, joiden kautta pihan pintavedet ohjataan pohjoispuolen viheralueelle. 6
HIEKKATIE, KORTTELI 9116, RAKENNUSPAIKAT 1-4 Poikkileikkaus paalulla 140 (rakennuspaikka 3) Poikkileikkaus paalulla 180 (rakennuspaikka 4) Kortteli 9116 on asemakaavassa osoitettu rinnetaloille. Korkeuseroa kadun ja tontin takaosien välille syntyy helposti kerroksen verran, joten tontit soveltuvat luontevasti rinnetaloille, joissa etu- ja takapihan välillä on täyden kerroksen korkeusero. Rakennuspaikoilla 2 ja 3 kerroksen korkeusero syntyy helposti. Etuosaa hieman leikataan ja takapihaa täytetään leikkausmassoilla. Rakennuspaikoilla 1 ja 4 piha-aluetta joudutaan täyttämään osittain muualta tuotavilla täyttömailla. Rakennuspaikoilla 2 ja 3 on luontevinta sijoittaa autojen säilytystilat rakennuksen alakertaan. Rakennuspaikoilla 1 ja 4 on mahdollista rakentaa erillinen rinteeseen osittain upotettu autotalli/katos. 7
HIEKKATIE, KORTTELI 9116, RAKENNUSPAIKKA 5 Kortteli 9116 on asemakaavassa osoitettu rinnetalolle. Rakennuspaikalla 5 on kuitenkin siksi vähän korkeuseroa, että rakennuspaikka soveltuu paremminkin yksikerroksiselle rakennukselle. Rakennuksen pohjoispuoli on sovitettava maastoon korkeahkolla sokkelilla ja/tai terassoinneilla. Rakennuspaikka soveltuu myös hyvin kellarilliselle talolle. Kellaritiloihin voidaan sijoittaa muita kuin asuintiloja. Autotalli/katos on luontevinta sijoittaa rinteeseen osittain upotettuna pihan pohjoissivustalle. Rinnetalon saa luonnollisesti rakentaa, mutta silloin pihan puolella tarvitaan suurehkoa täyttöä. Poikkileikkaus kääntöpaikan kohdalta, paalulla 240 Poikkileikkaus kääntöpaikan kohdalta, paalulla 240, kellarillinen rakennus 8 Poikkileikkaus paalulla 300, autokatos/talli
KEKKOLANKANKAANTIE, KORTTELI 9117 Poikkileikkaus paalulla 110, rakennuspaikka 2 Kortteli 9117 on osoitettu ns. puolitoistakerroksisille taloille merkinnällä Iu3/4. Kaavamerkintä tarkoittaa sitä, että ullakkokerroksesta enintään kolme neljännestä voi olla kerrosalaksi luettavaa huonekorkuista tilaa. Alueen tonteilla on metrienkin korkeuseroja. Rakennusten sijoittamista maastoon helpottaa kun asuintiloja sijoitetaan osittain toiseen kerrokseen. Ullakkokerrosta ei ole pakko rakentaa heti. Alueen yhtenäisyyden vuoksi edellytetään kuitenkin, että korttelin taloissa varaudutaan ullakon myöhempään käyttöön ottamiseen. Tämä tarkoittaa, että rakennuksiin tehdään asunnoksi sisustamisen mahdollistava ullakkotila, vaikka ensi vaiheessa tyydyttäisiin pienempiin maantasokerroksen tarjoamiin tiloihin. Koska tontit viettävät kadulle päin, on luontevinta rakentaa sisäänkäynnit pihan puolelta. Kadun puolelta saapuminen edellyttäisi korkeita portaita. Rinteen suunnasta johtuen autotallit/katokset on syytä upottaa takaosistaan maastoon ainakin rakennuspaikoilla 1,3 ja 4. Muutoin talleihin tulisi liian jyrkkiä ajoluiskia. Rinnemaastoon sovittamista helpottaa suuresti kun käytetään normaalia korkeampia sokkeleita. Minimikorkuisten tasamaasokkeleiden käyttäminen johtaa hankaliin pengerryksiin rakennuksen alimmalla nurkalla. Useimmilla tonteilla autotalli/katos on syytä upottaa takaosastaan maastoon, poikkileikkaus paalulla 170, rakennuspaikka 4 9
KEKKOLANKANKAANTIE, KORTTELI 9118, RAKENNUSPAIKAT 1 JA 2 Korttelissa 9118 asemakaava sallii rinnetalojen rakentamisen. Rakennuspaikat 1 ja 2 soveltuvat normaaleille rinnetaloille, joissa alakerta on kadun tasossa ja yläkerta pihan tasolla. Autotalli/katos on mahdollista rakentaa joko erillisenä rinteeseen osittain upotettuna rakennuksena tai asuinrakennuksen kellarikerrokseen. Poikkileikkaus paalulla 300, rakennuspaikka 1 Poikkileikkaus paalulla 320, rakennuspaikka 2 10
KEKKOLANKANKAANTIE, KORTTELI 9118, RAKENNUSPAIKAT 3 JA 4 Korttelissa 9118 asemakaava sallii rinnetalojen rakentamisen. Korttelin rakennuspaikoilla 3 ja 4 on niin loivaa rinnettä, että tontit soveltuvat vain yksikerroksiseen rakentamiseen. Autotalli/katos on luontevinta rakentaa erillisenä rinteeseen osittain upotettuna rakennuksena rajaamaan pihapiiriä pohjoisreunalta. Poikkileikkaus paalulla 360, rakennuspaikka 3 Poikkileikkaus paalulla 400, rakennuspaikka 4 11
KEKKOLANKANKAANTIE, KORTTELI 9119, RAKENNUSPAIKAT 3 JA 4 Korttelissa 9119 asemakaava sallii rinnetalojen rakentamisen. Korttelin rakennuspaikat 3 ja 4 soveltuvat kuitenkin parhaiten yksikerroksisille taloille. Loivasti nousevalla rakennuspaikalla 3 asuinrakennus on luontevinta sijoittaa tontin yläosaan, jossa korkeuserot ovat lievimpiä. Nousevasta rinteestä johtuen autotalli/-katos kannattaa tehdä eri rakennukseen ja omaan korkeusasemaansa. Rakennuspaikalla 4 asuinrakennus kannattaa sijoittaa pohjoisosaan tontin korkeimmalle tasanteelle. Autotalli/katos on mahdollista rakentaa joko erilliseen rakennukseen tai asuinrakennuksen jatkeeksi. Poikkileikkaus paalulla 70, rakennuspaikka 3 Poikkileikkaus paalulla 110, rakennuspaikka 4 12 Poikkileikkaus paalulla 140, rakennuspaikka 4
KEKKOLANKANKAANTIE, KORTTELI 9119, RAKENNUSPAIKAT 5 JA 6 Korttelissa 9119 asemakaava sallii rinnetalojen rakentamisen. Korttelin tonteilla 5 ja 6 rinne laskeutuu kuitenkin sen verran loivasti, että tontit soveltuvat parhaiten vain osittain porrastetuille talotyypeille. Rakennuspaikalla 5 joudutaan rakennuksen ja kadun välistä aluetta täyttämään. Rakennuspaikalla 6 kaivumassoja joudutaan vastaavasti kuljettamaan pois. Autotallit/katokset on ulospäin viettävillä tonteilla luontevinta sijoittaa kadun varteen. Tallit/katokset on mahdollista rakentaa joko erillisinä tai asuinrakennuksen jatkeeksi. Poikkileikkaus paalulla 170, rakennuspaikka 5 Poikkileikkaus paalulla 200 rakennuspaikka 6 13
KEKKOLANKANKAANTIE, KORTTELI 9119, RAKENNUSPAIKKA 7 Korttelissa 9119 asemakaava sallii rinnetalojen rakentamisen. Korttelin rakennuspaikalla 7 rinne on siksi jyrkkä, että rakennuspaikka soveltuu normaalille rinnetalolle, jossa yläkerta on kadun tasossa ja alakerta pihan tasolla. Autotalli/katos on luontevinta sijoittaa kadun varteen. Talli/katos on mahdollista rakentaa joko erillisenä tai asuinrakennuksen jatkeeksi. Rakennuksen yhteyteen sijoitetun tallin/katoksen lattiataso kannattaa kuitenkin rakentaa asuintilojen lattiaa matalammalle, jotta autotalliin noususta ei tulisi liian jyrkkä. Poikkileikkaus paalulla 240, rakennuspaikka 7 Poikkileikkaus paalulla 250, rakennuspaikka 7 14
KEKKOLANKANKAANTIE, KORTTELI 9120 Kortteli 9120 on osoitettu asemakaavassa yksikerroksisille taloille. Tontit viettävät kadulta poispäin, joten rakennusten ympäristöä on jonkun verran nostettava täyttömailla. Tontin viettävyydestä johtuen autotalli/katos on helpointa rakentaa kadun varteen. Autotalli/katos on mahdollista rakentaa joko erillisenä tai asuinrakennuksen jatkeeksi. Poikkileikkaus paalulla 300, rakennuspaikka 1 Poikkileikkaus paalulla 400, rakennuspaikka 3 15
ASEMAKAAVA 16
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Erillispientalojen korttelialue. Lähivirkistysalue. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Ohjeellinen rakennuspaikan raja. Korttelin numero. Ohjeellisen rakennuspaikan numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tehokkuusluku, eli kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan. Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Katu. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Ohjeellinen muuntajan vaara-alue. Pohjavesialueen raja / pv-0840203 / Alapitkä, 2-luokka. Vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Alueella rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristönsuojelulain 8 (pohjaveden pilaamiskielto). 17