KEMI TORNIO ALUEEN YDIN- VOIMAMAAKUNTAKAAVAN OSIT- TAINEN KUMOAMINEN

KEMI TORNIO ALUEEN YDIN- VOIMAMAAKUNTAKAAVAN OSIT- TAINEN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty 20.3.2014 (Aikaisempi nimi Kemi-Simo alueen Karsikon alueen vaihemaakuntakaava) LAPIN LIITTO 20.3.2014

2

3 Sisällys 1. SUUNNITTELU- JA VAIKUTUSALUE... 4 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 5 2.1 Maakuntakaava... 5 2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 6 2.3 Kuntien tavoitteet vaihemaakuntakaavalle... 7 3. TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT... 7 3.1 Maakuntakaava... 7 3.2 Yleis- ja asemakaavat... 9 3.3 Vireillä olevat yleiskaavat... 13 3.4 Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat... 14 4. VUOROVAIKUTUS... 15 5. MAAKUNTAKAAVAN VAIHEET JA TIEDOTTAMINEN... 17 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 18 6.1 Vaikutusten selvittäminen kaavoituksessa... 18 6.2 Arvioitavat vaikutukset... 18 7. VAIHTOEHDOT... 19 8. PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA... 19 9. YHTEYSTIEDOT... 19

4 1. SUUNNITTELU- JA VAIKUTUSALUE Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan osittainen kumoaminen käsittää osia Kemin kaupungista sekä Keminmaan ja Simon kunnista. Suunnittelualue rajataan koskemaan Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan aluetta. Vahvistuessaan kaava kumoaa osittain ydinvoimamaakuntakaavan. Kaavan muutosalue rajautuu suppeasti, mutta tarkastelu- ja vaikutusalueet ovat laajempia. Vaikutuksia tarkastellaan mm. Kemi-Simo alueen yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelmään. Kaavan muutosalue rajautuu suppeasti, mutta tarkastelu- ja vaikutusalueet ovat laajempia. Vaikutuksia tarkastellaan mm. Kemi-Simo alueen yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelmään. Kuva 1. Suunnittelualue

2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 5 Alueella on voimassa Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava (saanut lainvoiman 21.9.2011). Fennovoima valitsi 5.10.2011 ydinvoimalansa sijoituspaikaksi Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Pyhäjoen kunnan. Kemin kaupunki ja Simon kunta sekä Karsikon puolesta ry ja Hepolan Pientaloyhdistys esittivät Lapin liitolle ydinvoimamaakuntakaavan muuttamista ja siinä olevan ydinvoimalavarauksen purkamista. Päätös maakuntakaavan laatimisesta ja siten ydinvoimavarauksen purkamisesta sisältyy valtuuston hyväksymään Lapin liiton toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon 2013. Ydinvoimamaakuntakaavan suojavyöhyke rajoittaa pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen suunnittelua Karsikon alueella. Maakuntakaavalla kumotaan Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan suojavyöhyke (sv-1) ja kaava-alueen raja sekä energiahuollon alueesta (EN-1) ydinvoimalaitokseen viittaavat osiot. Kumoamisen tarkoitus on mahdollistaa kuntien maankäytön suunnittelu niin, että Karsikon alueella ei ole voimassa enää ydinvoimamaakuntakaavasta johtuvaa rakentamisrajoitusta. Ohjausryhmä päätti 28.1.2014 muuttaa vaihemaakuntakaavan vain kumoamismenettelyä koskevaksi. Samalla kaavan nimi muutettiin Kemi-Simo Karsikon alueen vaihemaakuntakaavasta Kemi-Tornio alueen ydinvoimammakuntakaavan osittainen kumoaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain 204 :n mukaan kaavan kumoamisessa sovelletaan vastaavia säännöksiä kuin kaavaa laadittaessa. 2.1 Maakuntakaava Maakuntakaavoitusta ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki sekä asetus. Maakuntakaavan hyväksyy Lapin liiton valtuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja - määräykset. Lisäksi kaavaan liittyy selostus, jossa esitetään suunnitelman tavoitteet ja ratkaisujen perusteet. Maakuntakaavassa osoitetaan aluevarauksia vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Sisältövaatimukset on esitetty maankäyttö- ja rakennuslain pykälissä 1, 5 ja 28. Maakuntakaavassa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan sovitettava yhteen maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakunta-kaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulaissa tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja - päätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Yleispiirteisenä kaavana se antaa kuitenkin jatkosuunnittelulle liikkumavaraa. Tämän liikkumavaran sallimissa puitteissa maakuntakaavassa osoitetut alueet on otettava huomioon kuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetut rajaukset

6 täsmentyvät kuntakaavassa, mutta kuntakaava ei voi olla maakuntakaavan vastainen. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavaan liittyy kaavan toteutumista turvaava ehdollinen rakentamisrajoitus. Rakentamisrajoitus on suoraan lain nojalla voimassa maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella. Rakentamisrajoitusaluetta voidaan kaavassa erityisellä määräyksellä laajentaa tai supistaa. 2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys; merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön; tai valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. Valtion viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa on korostettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen, joista viidessä on kohtia, jotka koskevat Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan osittainen kumoamista: Toimiva aluerakenne Ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet, Perämerenkaari Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu perusteltu väestönkehitysarvio, vaihtoehtoja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen toimiva liikennejärjestelmä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen asuntorakentamisen tarkoituksenmukainen sijoittaminen, riittävä tonttitarjonta palveluiden saatavuus ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen liikenteen aiheuttaman meluhaitan huomioon ottaminen Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistys-käyttö ja luonnonvarat Merkittävien maisema- ja kulttuuriperintökohteiden osoittaminen ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet ylikunnallisesti merkittävät virkistyskäytön reitistöt ja verkostot luonnoltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen ja loma-asumisen viihtyisyys Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto valtakunnallisesti merkittävät radat ja maantiet joukkoliikenteen yhteystarpeet ja reittimahdollisuudet energiahuollon kannalta merkittävät voimajohdot Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet maankohoamisrannikon erityispiirteiden tunnistaminen poronhoidon alueidenkäytöllisten edellytysten turvaaminen

7 2.3 Kuntien tavoitteet vaihemaakuntakaavalle Kemi palata tilanteeseen ennen ydinvoimamaakuntakaavaa. Tavoitteena on kaavoittaa asuntoalue Satamakankaalle. Keminmaa pitää voimajohtovaraus vaihemaakuntakaavassa, jos sille on tarvetta Simo tavoitteena on sovittaa yhteen alueelle aikaisemmin hyväksytyn Karsikon osayleiskaavan mukainen pientalo- ja loma-asuntorakentaminen sekä ydinvoimamaakuntakaavassa osoitettu energiahuollon alue, jolle voidaan sijoittaa teollisuus- ja energiatoimintoja. 3. TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT 3.1 Maakuntakaava Ympäristöministeriö on 16.6.2005 vahvistanut Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan. Tuulivoimatuotantoon soveltuvilla alueilla (tv) kaava kumoaa Länsi-Lapin seutukaavassa osoitetut tuulivoimatuotantoa koskevat aluevaraukset. Kuva 3. Ote Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavasta

8 Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava on saanut lainvoiman 21.9.2011, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi maakuntakaavasta tehdyt valitukset. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavassa on osoitettu varaukset ydinvoimalaitosta ja sen edellyttämää infrastruktuuria varten Simon Karsikkoniemeen. Maakuntakaavassa on osoitettu seuraavat aluevaraukset, viiva- ja kohdemerkinnät: Energiahuollon alue, jolle voidaan sijoittaa ydinvoimalaitos (EN-1) Ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke (sv-1) Satama-alue (EN-1-alueella) Yhdystie (Karsikontie) Ohjeellinen/vaihtoehtoinen yhdystie (voimalaitos-hepola-valtatie 4) Moottorikelkkailureitit (suunnittelualueen itäpuolelta kohti Hepolaa ja Maksniemeä/ Puntarniemeä suuntautuvat reitit, 110 kv:n ja 400 kv:n nykyisiä voimajohtoja Laivaväylä (seutukaavassa esitettyjen väylien lisäksi olemassa oleva väylä kaakosta Karsikon kalasatamaan sekä uusi väylä lännestä voimalaitoksen satamaalueelle) Ohjeellinen päävoimalinja (merialueella merikaapelina, mantereella maakaapelina ja ilmajohtona) Kuva 4. Ote Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavasta

9 Länsi-Lapin maakuntakaavan on Lapin liiton valtuusto hyväksynyt 26.11.2012 ja ympäristöministeriö on vahvistanut 19.2.2014. Länsi-Lapin maakuntakaava kumoaa vahvistuessaan Länsi- Lapin seutukaavan. Länsi-Lapin maakuntakaavassa alueelle on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, taajamatoimintojen aluetta, pohjavesialuetta, viheryhteystarve sekä liikenneyhteyksiä. Alue sisältyy Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeeseen ja sitä koskee myös Perämeren saariston matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue merkintä. Kuva 5. Ote Länsi-Lapin maakuntakaavasta 3.2 Yleis- ja asemakaavat Kemi Kemin eteläisten alueiden yleiskaavaa on saanut lainvoiman 2.10.2006 ja valituksen alaisilta osin 18.3.2008. Kaavassa on osoitettu eteläisen Satamankankaan alueen osalta pientalovaltaisia tai maaseutumaisia asunto-alueita. Simon kuntaan rajautuva Aalto-kankaan alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, josta osalla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta tai erityisiä ympäristöarvoja. Kaavaan sisältyy myös seutukaavan mukainen moottorikelkkareitti.

10 Kuva 6. Ote Kemin oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta Kemin kaupunginvaltuusto on 4.10.2010 hyväksynyt Kemin kaupungin ydinvoimayleiskaavan. Rovaniemen hallinto-oikeus hylkäsi 24.3.2011 kaavasta tehdyt valitukset. Kaava on kuulutettu voimaan 30.5.2011. Suurin osa osayleiskaava-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi kaavamerkinnällä M-3. Alue sisältää maa- ja metsätalousvaltaisia alueita ja loma-asuntoalueita. Kaavaan on osoitettu ohjeellinen ranta-alue osaaluemerkinnällä ra-1, jonka alueelle rakentaminen edellyttää asemakaavan laadintaa. Nykyisenä tienä osoitetun Lallinperäntien itäpuolelle on osoitettu olemassa oleva pientalovaltainen alue merkinnällä AP-2. Vesialue on osoitettu merkinnällä W. Kaavassa on osoitettu ohjeellisena ydinvoimalaitoksen edellyttämien voimajohtojen johtoalue. Lisäksi on osoitettu luonnonsuojelualue, pohjavesialue, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueen osia, luontokohteita ja muinaismuisto. Myös rakennettu oleva siirtoviemärilinja, ohjeellinen ulkoilureitti sekä ohjeellinen moottorikelkkailureitti on kaavassa osoitettu.

11 Simo Simon Karsikkoniemen yleiskaavan valtuusto hyväksyi 7.5.2007. Kaavaa ei ole kuulutettu, joten se ei ole tullut voimaan. Kuva 7. Ote Karsikkoniemen yleiskaavasta Simon kunnanvaltuusto on 20.9.2010 hyväksynyt Simon kunnan ydinvoimayleiskaavan. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset kesällä 2013. Ydinvoimalaitosalue on pyritty sijoittamaan Karsikkoniemen alueelle siten, että alueen muut toiminnot voivat sijoittua voimalaitosalueeseen nähden mahdollisimman häiriöttömästi. Luonnonolosuhteiltaan arvokkaimmat alueet jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Perusratkaisu sijoituksesta on tehty maakuntakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaavan tehtävänä on täsmentää tarvittavaa aluevarausta sekä määritellä muu lähiympäristön maankäyttö erityisesti suojavyöhykkeen alueella. Yhtenä osayleiskaavan tehtävänä on varata alueita ydinvoimalaitoksen edellyttämille voimajohdoille.

Kuva 8. Ote Kemin ja Simon ydinvoimayleiskaavasta 12

13 Karsikkoniemen alueen ja sen ympäristön yleis- ja asemakaavoja: Simon Maksniemen osayleiskaava, 1979, oikeusvaikutukseton Simon Merenrannikon yleiskaava, 1998, oikeusvaikutteinen (muutoksia 2001) Simon Karsikkoniemen yleiskaava, hyväksytty 7.5.2007 Simon Maksniemen asemakaava, vahvistettu (muutoksia 2001) Simon Maksniemen asemakaava, ehdotusvaiheessa Simon Laitakarin ranta-asemakaava, 1983 Kemin eteläisten alueiden yleiskaava, 2.10.2006, oikeusvaikutteinen Kemin merialueen yleiskaava, saanut lainvoiman 17.2.2000 Kemin Satamakankaan asemakaavaehdotus, käsittely keskeytetty Kemin Hepolan kaupunginosan asemakaavat vv 1947-2006 Kemin Paavonkarin kaupunginosan asemakaavat vv 1955-1994 Kemin Ajoksen kaupunginosan ja sataman asemakaavat 2001-2005 Kemin Ajoksen yleis- ja asemakaavan muutokset, 17.11.2011, valituksen alaiselta osalta voimaan 29.12.2011 Kemin Rytikarin kaupunginosan asemakaavat vv 1951-2003 Kemin Veitsiluodon kaupunginosan asemakaavat 1992-2002 Kuva 9. Suunnittelualueen läheisyydessä voimassa olevia kaavoja 3.3 Vireillä olevat yleiskaavat Kemi Ajoksen osayleiskaavan muutos ja laajennus koskee Ajoksen edustan merialuetta. Alueen pohjoisosa rajautuu Ajoksen lounaiskärjessä sijaitsevaan syväsataman satama-alueeseen ja koillisosa Ajoksen nykyiseen rannikkoalueelle rakennettuun tuulivoima-alueeseen. Lännessä alue käsittää Kuukanplakin ja Hebenmatalan ympäristöt ja rajautuu etelässä Veitsiluodon 8/7 m syvyiseen laivaväylään. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan vesialuetta. Alue on kooltaan n. 2400 ha ja sieltä on n. seitsemän kilometrin etäisyys Kemin

14 keskustaan. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 24.10-22.11.2013 Simo Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon tuulivoimaosayleiskaavat kunnanhallitus käynnistänyt 27.9.2012, osallistumis- ja arviointisuunnitelmat asetettu nähtäville 14.1.2013 ja yleiskaavaluonnokset ovat olleet nähtäville 21.10.-20.11.2013 TuuliWatti Oy:llä on suunnitteilla neljä erillistä tuulivoimapuistoa Simon kunnan alueelle. Hankealueille suunniteltujen uusien tuulivoimaloiden lukumäärä on yhteensä enintään 39 (Karsikko 5, Leipiö 13, Halmekangas 10, Onkalo 11). Jo rakennettuja tai rakenteilla olevia tuulivoimaloita on yhteensä 10 (Putaankangas 3, Leipiö 4, Onkalo 3). Tuulivoimaloiden kokonaismäärä tulisi siten olemaan yhteensä enintään 49. 3.4 Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Hyödynnetään alueelle tehtyjen kaavojen taustaselvityksiä.

15 4. VUOROVAIKUTUS Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa järjestetään niin, että niillä joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta Taulukko 1. Kemi-Simo alueen Karsikon maakuntakaavan osalliset ja osallistuminen Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmis- Tahot Osalliset Osallistuminen Maanomistajat Metsähallitus, yksityiset maanomistajat, yhteismetsät, muut maakuntakaavaalueen ja siihen rajoittuvien alueiden teluvaiheessa maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Kaavan vaikutusalueen asukkaat, tonttien vuokralaiset, yritykset ja niiden työntekijät, laitokset ja niiden käyttäjät ja työntekijät, elinkeinojen harjoittajat, matkailijat Viranomaiset Museovirasto, TRAFI, TUKES, STUK, Pääesikunta, Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta, PohjoisSuomen Huoltorykmentin esikunta, Liikennevirasto, ympäristöministeriö ja muut valtion keskushallinnon viranomaiset sekä muut vastaavat kuten Fingrid ja Finavia Lapin ELY -keskus, Lapin AVI, Suomen metsäkeskus Lappi, Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja muut aluehallinnon viranomaiset sekä muut vastaavat kuten Paliskuntain yhdistys Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Lapin kunnat ja seutukuntaorganisaatiot Tornionlaakson maakuntamuseo, Lapin Luonnonsuojelupiiri, Lapin rakennusperinne ry, Lapin Maaseutukeskus, Pohjois-Suomen metsänomistajien liitto, matkailuyhdistykset, kalastusalueet, ammattiyhdistykset, elinkeinoelämän yhdistykset, metsänhoitoyhdistykset, museo- ja kotiseutuyhdistykset, riistanhoitoyhdistykset, ym. yhdistykset Energiayhtiöt, jätehuoltoyhtiöt, jakokunnat, kalastuskunnat, kylätoimikunnat, paliskunnat, paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset, ym. paikalliset yhdistykset Mielipiteet ja muistutukset kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta nähtävillä pidon aikana sekä yleisötilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet ja muistutukset kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtävillä pidon aikana sekä yleisötilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa MRL:n mukaiset viranomaisneuvottelut valmistelu- ja ehdotusvaiheessa Lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa, ministeriöiden lausunnot vahvistamisvaiheessa Muu viranomaisyhteistyö koko prosessin ajan Tarvittaessa neuvottelut intressiryhmien kanssa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet ja muistutukset luonnosja ehdotusvaiheessa nähtävillä pidon aikana sekä yleisötilaisuuksissa

16 Osallinen voi ottaa kantaa suunnitteluun ja sen tuloksiin seuraavilla tavoilla: kannanotot yleisötilaisuuksissa, yleisötilaisuus pidetään kun luonnos on nähtävillä (Simossa) huomautukset ja muistutukset nähtävänä olevista asiakirjoista yhteydenotot Lapin liiton virastoon, ks. kohta 9, ohjausryhmään ja päätöksentekijöihin lausunnot Kaikki kannanotot kirjataan kuten myös se, miten ne ovat vaikuttaneet suunnitteluun tai sen tuloksiin. Osallisella on mahdollisuus tarkistaa palautteensa vaikutukset. Muistutuksen tehneille annetaan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät viranomaisneuvottelut pidetään kaavoituksen aloitusvaiheessa ja ehdotusvaiheessa. Maakuntakaavaa valmisteltaessa järjestetään tarpeen mukaan kaava- ja työneuvotteluja. Taulukko 2. Kemi-Simo alueen Karsikon maakuntakaavan kaavoitusprosessi ja alustava aikataulu Päätös/ toimenpide 2012 2013 2014 1. Päätös maakuntakaavan laadinnasta 2. Aloituskokous 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 4. Ohjausryhmän nimeäminen 5. Vireilletuloilmoitus 6. Viranomaisneuvottelu 7. Perusselvitykset 8. Tavoitteet 9. Kaavaluonnokset, vaihtoehdot, vaikutusten arviointi, sidosryhmäneuvottelut ja seminaari 10. Viranomaisneuvottelu (epävirallinen) 11. Kaavaluonnos nähtävillä YLEISÖTILAISUUS 12. Viranomaisneuvottelu (epävirallinen) 13. Kaavaehdotus 14. Kaavaehdotus nähtävillä YLEISÖTILAISUUS 15. Viranomaisneuvottelu 16. Kaavan valmistelu hyväksyttäväksi 17. Kaava hyväksytään 18. Kaava vahvistetaan 19. Kaavaa seurataan 20. Tiedottaminen 21. Ohjausryhmä 23. Maakuntahallitus 24. Maakuntavaltuusto

17 5. MAAKUNTAKAAVAN VAIHEET JA TIEDOTTAMINEN Maakuntakaavan vaiheista ja kaavoitusprosessista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (MRL 63 ) Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen (MRL 63 ) Nykytilanteen kartoitus selvitystarpeiden arviointi olevien selvitysten hyödyntäminen uusien selvitystöiden käynnistäminen Ensimmäinen viranomaisneuvottelu (MRL 66, ja MRA 11 ) Valmisteluvaihe (Luonnosvaihe) Kaavan linjaukset ja tavoitteet ottaen huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, vuorovaikutus osallisten kanssa, tavoitekeskustelut intressiryhmittäin Vaihtoehtojen pääperiaatteet Selvitysten laatiminen ja hyödyntäminen Vaihtoehtojen laatiminen ja yhteen sovittaminen liikennejärjestelmäsuunnittelun kanssa Vaihtoehtojen alustava vaikutusten arviointi Luonnoksen valmistelu Valmisteluvaiheen kaava-aineiston nähtäville asettaminen (MRL 62 ja MRA 30 ) ja tiedottaminen sekä yleisötilaisuus Mahdollisuus lausuntoihin ja mielipiteiden esittämiseen (MRA 30 ) Vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin annetaan Lapin liiton hallituksessa Vastineet mielipiteisiin lähetään tiedoksi Ehdotusvaihe Saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella laaditaan kaavan ehdotusluonnos Vaikutusten arviointia tarkennetaan Kaavaehdotus asettaminen nähtäville (MRL 65 ) ja tiedottaminen sekä yleisötilaisuus Mahdollisuus lausuntojen ja muistutusten antamiseen (MRA 30 ) Mikäli kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti, asetetaan se uudelleen nähtäville Käsitellään ehdotuksesta annetut muistutukset ja lausunnot Toinen viranomaisneuvottelu (MRA 11 ) Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin annetaan Lapin liiton hallituksessa Vastineet muistutuksiin lähetään tiedoksi muistutuksen tekijöille Hyväksymisvaihe Tehdään tarpeelliset (ei olennaiset) muutokset kaavaehdotukseen Lapin liiton hallitus hyväksyy kaavan esitettäväksi valtuustolle hyväksymistä varten Kaava hyväksytään maakuntavaltuustossa ja saatetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi (MRL 31 ) Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan (kuulutukset valtuuston pöytäkirjasta) Lapin liiton ja kuntien ilmoitustaululla sekä Lapin liiton kotisivuilla. Kaavan hyväksymispäätös lähetetään myös tiedoksi niille kunnan jäsenille tai muistutuksen tekijöille, jotka ovat sitä kaavan nähtävillä olon aikana pyytäneet Vahvistamisvaihe Mahdollisuus valittaa hyväksymispäätöksestä ympäristöministeriöön Vahvistamispäätös (MRL 31 ) Ympäristöministeriön päätöksestä on mahdollisuus valittaa KHO:een Maakuntakaavoituksen vaiheista, sisällöstä, ja yleisötilaisuuksista, luonnosten ja ehdotusten nähtävillä olosta sekä mahdollisuuksista mielipiteen esittämiseen tiedotetaan seuraavilla tavoilla: ilmoituksina, kuulutuksina, tiedotteina ja artikkeleina kuntien kaavoituskatsauksien yhteydessä sanomalehdissä, paikallislehdissä ja kuntien tiedotuslehdissä, alueradiossa Lapin liiton ja kuntien ilmoitustauluilla Lapin liiton (www.lapinliitto.fi) ja kuntien internet-kotisivulla Kuulutukset julkaistaan Lapin liiton ja kuntien ilmoitustauluilla sekä seuraavissa lehdissä: Pohjolan Sanomat, Lapin Kansa, Lounais-Lappi ja Kaleva.

18 Maakuntakaavan hyväksymispäätös (valtuuston pöytäkirja) kuulutetaan Lapin liiton ja kuntien virallisilla ilmoitustauluilla sekä Lapin liiton kotisivuilla. Päätöksestä on mahdollisuus valittaa ympäristöministeriöön 30 vuorokauden sisällä siitä kun pöytäkirja on asetettu virallisesti nähtäville. 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Vaikutusten selvittäminen kaavoituksessa Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (MRL 9 ). Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (MRA 1 ). Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 6.2 Arvioitavat vaikutukset Olemassa oleva ja suunniteltu infrastruktuuri on merkittävin ympäristövaikutusten aiheuttaja. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat liikenne ja eri toimintojen maankäytöllinen sijoittuminen, päästöt, yhdyskuntarakenteen ympäristölliset ja sosioekonomiset vaikutukset sekä luonnonvarojen käytön vaikutukset. Maakuntakaavaratkaisun suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakunnallisiin tavoitteisiin arvioidaan sekä valmistelu- että ehdotusvaiheessa. Tarkastellaan myös maakuntakaavan sisältövaatimusten (MRL 28 ) toteutuminen. Natura 2000 alueisiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan tarveharkinnan kautta ja tarvittaessa arviointi tehdään LSL:n 65 ja 66 :n mukaisesti. Maakuntakaavan toteuttamisen vaikutukset arvioidaan maankäyttömuodoittain ja tarpeen mukaan aluekohtaisesti. Kaavan toteuttamisen vaikutukset arvioidaan myös kokonaisuutena. Vaikutusten arviointi kulkee täydentyvästi läpi koko kaavan valmisteluprosessin. Vaikutusten arviointimenetelmänä käytetään suunnitteluaineistoon perustuvia asiantuntija-arvioita, työpajoja sekä erillisselvityksistä ja YVA -menettelyistä saatavia tietoja. Vaikutusarviointien täydentämisestä sovitaan viranomais- ja yhteistyötahojen neuvotteluissa. Vaikutusten arviointi on keskeinen osa vuorovaikutteista suunnittelua ja siihen voi vaikuttaa maakuntakaavan valmistelun eri vaiheissa.

19 7. VAIHTOEHDOT Vaihtoehtoja etsitään erityisesti luonnosvaiheessa. Niitä voi syntyä esimerkiksi asuntoalueiden ja virkistysalueiden sijainnin suhteen. Vaihtoehdot ovat valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä nähtävänä ja lausunnoilla. 8. PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Palautetta voi antaa koko kaavoitusprosessin ajan Lapin liittoon. Ajantasainen OAS on saatavissa Lapin liitosta sekä liiton kotisivuilla (www.lapinliitto.fi). OAS:sta tiedotetaan kaavoituksen vireille tuloilmoituksen yhteydessä. 9. YHTEYSTIEDOT Maakuntakaavan laatii Lapin liitto, jossa yhteyshenkilöinä toimivat suunnittelujohtaja Riitta Lönnström, maakuntainsinööri Juha Piisilä, maakuntainsinööri Hanne Junnilainen ja ympäristöasiantuntija Tiina Elo. Kaavoitustyötä tukemaan Lapin liiton hallitus on nimennyt ohjausryhmän. Ohjausryhmään kuuluvat seuraavat tahot ja henkilöt; (suluissa varajäsen) Kemi, Riitta Vallin (Tapani Onkalo) Kemi, Risto Pöykiö (Peter Brusila) Keminmaa Susanna Sandbegr (Pekka Mäkelä) Keminmaa, Helena Halttu, (Hannu Tikkala, Pertti Sakaranaho) Simo, Mika Tiiro (Markku Rimali) Simo, Lauri Niskala (Helena Hamari) Lapin ELY-keskus, Kaija Pekkala (Timo Jokelainen) Lapin ELY-keskus, Jorma Leskinen (Risto Uusipulkamo) Fingrid, Mika Penttilä (Aki Laurila) Paliskuntain yhdistys Marja Anttonen (Anna-Leena Jänkälä) Lapin liitto PL 8056, 96101 Rovaniemi Hallituskatu 20 B, 96100 Rovaniemi Puh. 040-359 1000 Fax (016) 318 705 E-mail: etunimi.sukunimi@lapinliitto.fi

20

21 Lapin liitto Hallituskatu 20 B, PL 8056 Puhelin 040 359 1000 info@lapinliitto.fi Regional Council Of Lapland 96101 Rovaniemi Faksi 016 318 705 etunimi.sukunimi@lapinliitto.fi