TILASTOKATSAUS 11:2015

Samankaltaiset tiedostot
TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 2:2015

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

TILASTOKATSAUS 23:2016

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

TILASTOKATSAUS 19:2016

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Tilastokatsaus 12:2010

TILASTOKATSAUS 1:2018

Muuttajien taustatiedot 2005

Työpaikat ja työlliset 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Työpaikat ja työlliset 2014

Kuopion työpaikat 2016

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kuopion työpaikat 2017

Työpaikka- ja. Päivitetty

Tilastokatsaus 11:2010

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

TILASTOKATSAUS 7:2018

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

KUOPION TYÖPAIKAT

Tilastokatsaus 9:2013

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttoliike vuonna 2014

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Toimintaympäristön muutokset

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

TILASTOKATSAUS 12:2015

Toimintaympäristön muutoksia

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

Muuttoliike Janne Vainikainen

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen

Tilastokatsaus 13:2014

TILASTOKATSAUS 8:2018

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

Tilastokatsaus 6:2014

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TILASTOKATSAUS 1:2016

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2018

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015

TILASTOKATSAUS 16:2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi Risto Pietilä Raahe

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Transkriptio:

TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle muutti 15 94 henkilöä, joista työvoimaan kuuluvia oli 66 prosenttia. Heistä 86 prosenttia oli työllisiä ja 14 prosenttia työttömiä. Muualta Suomesta Vantaalle muuttaneita oli 13 34 ja ulkomailta tulleita 2 6. Kotimaasta tulleista oli työvoimaan kuuluvia 68 ja ulkomailta muuttaneista 54 prosenttia. Työttömien osuus kotimaisista työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista oli vajaa 13 ja ulkomailta muuttaneista 22 prosenttia. Lukumääräisesti työttömiä tulo oli vuonna 213 runsas 32 enemmän kuin vuotta aiemmin. Vantaalta pois muuttaneita työllisiä oli vuonna 213 lähes tuhat vähemmän kuin oli Vantaalle muuttaneita työllisiä. Työllisten osuus kaikista poismuuttaneista oli 58 prosenttia. Muualle Suomeen muuttaneista heidän osuutensa oli 59 ja ulkomaille muuttaneista 31 prosenttia. Työttömien osuus kotimaisista työvoimaan kuuluvista lähtömuuttajista oli runsas 1 ja ulkomaille muuttaneista 12 prosenttia. Vuonna 213 työttömiä muutti Vantaalle 18 enemmän kuin heitä muutti pois Vantaalta. Kuvio 1. Työllisten tulo- ja lähtömuutto Kuvio 2. Työttömien tulo- ja lähtömuutto 1 1 6 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 4 1 2 1 8 6 4 2 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 tulomuuttajat lähtömuuttajat tulomuuttajat lähtömuuttajat Viimeksi kuluneen 1 vuoden aikana Vantaalle tulomuutossa on työllisten osuus kaikista muuttajista ollut vajaa 6 prosenttia. Vuonna 27 työllisten osuus tulomuuttajista oli suurimmillaan, 63 prosenttia, ja alimmillaan vuonna 213, alle 57 prosenttia. Työllisten osuus poismuuttaneista oli pienimmillään vuonna 24, 55 prosenttia, ja suurimmillaan, 59 prosenttia, vuonna 28. Vuonna 213 työllisiä oli tulomuuttajista 57 prosenttia ja lähtömuuttajista 56 prosenttia. Työttömien osuus sekä tulomuuttajista oli vähimmillään vuonna 27, vajaa 13 prosenttia, ja suurimmillaan vuotta aiemmin, 14 prosenttia. Vuonna 213 osuus oli tulomuuttajista runsas 9 prosenttia ja lähtömuuttajista 9 prosenttia. Työttömien Vantaalle tulomuuttajien osuutta kasvattaa osaltaan lisääntynyt maahanmuutto. Vuonna 213 kaikista Vantaalle muuttaneista työttömistä tuli ulkomailta 21 prosenttia ja muualta Suomesta 79 prosenttia. Maassamuutossa Vantaan nettomuutto työttömistä oli 95 henkilöä tappiollinen, kun maahanmuutossa työttömistä kertyi muuttovoittoa 275 henkilöä.

2 Työllisten tulomuuttajien ikärakenne ei ole juurikaan muuttunut. Vuonna 213 tulomuuttajista 69 prosenttia oli alle 35- vuotiaita. Työllisten lähtömuuttajien ikärakenteessa 35-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus on tasaisesti kasvanut. Vuonna 213 heitä oli 34 prosenttia kaikista poislähtijöistä. Vuonna 213 kaikissa ikäryhmissä vanhinta ryhmää lukuun ottamatta oli Vantaalle enemmän kuin kaupungista pois muuttaneita. 35 44-vuotiaiden nettomuutto on vähentynyt suhteellisen nopeasti ja oli enää vain 7 henkilöä voitollinen vuonna 213. Syynä on Vantaalta muualle kotimaahan muuttaneiden 35 44-vuotiaiden enemmyys (25 henkilöä) muualta Suomesta Vantaalle muuttaneisiin nähden. Taulukko 1. Työllisten 15 64-vuotiaiden muuttajien ikärakenne vuosina 21 213 Ikä 21 211 212 213 tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto 15 24 2 399 2 276 123 2 554 2 363 191 2 731 2 432 299 2 618 2 341 277 25 34 3 72 3 29 493 3 928 3 127 81 3 774 3 338 436 3 634 3 28 66 35 44 1 464 1 295 169 1 491 1 417 74 1 61 1 586 15 1 526 1 519 7 45 54 83 773 57 775 862-87 95 951-46 964 826 138 55 64 253 349-96 38 383-75 356 355 1 319 381-62 kaikki 8 648 7 92 746 9 56 8 152 94 9 367 8 662 75 9 61 8 95 966 Vuonna 21 työttömistä lähtömuuttajista oli 54 prosenttia alle 35-vuotiaita ja 25 prosenttia vähintään 45-vuotiaita. Vuonna 213 alle 35-vuotiaiden osuus oli edelleen 54 prosenttia ja vähintään 45-vuotiaiden osuus 26 prosenttia. Työttömistä tulomuuttajista alle 35-vuotiaita oli 62 prosenttia vuonna 21 ja saman verran vuonna 213. Vähintään 45- vuotiaiden osuus työttömistä tulijoista oli 17 prosenttia vuonna 21 ja 19 prosenttia vuonna 213. Taulukko 2. Työttömien 15 64-vuotiaiden muuttajien ikärakenne vuosina 21 213 Ikä 21 211 212 213 tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto 15 24 25 212 38 22 211 9 259 212 47 329 297 32 25 34 387 278 19 383 273 11 425 351 74 577 4 177 35 44 28 183 25 151 173-22 218 195 23 281 256 25 45 54 125 141-16 139 131 8 159 141 18 174 29-35 55 64 54 87-33 56 97-41 78 16-28 11 121-2 kaikki 1 24 91 123 949 885 64 1 139 1 5 134 1 462 1283 179 Kuvio 3. Nettomuutto Vantaalle pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 24 213 nettomuuttajien määrä 1 4 1 2 1 8 6 4 2-2 -4-6 Työllinen Työtön Lapsi Opiskelija Varusmies Eläkeläinen Muut työvoiman 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 ulkopuolella olevat

3 Eläkeläisistä on Vantaalle viime vuosina kertynyt hitaasti kasvavaa muuttotappiota. Alle 15-vuotiaista on niin ikään kertynyt muuttotappiota neljää viimeisintä vuotta lukuun ottamatta koko 2-luvun. Vantaalle muutti ulkomailta kaikkiaan 2 596 henkilöä vuoden 213 aikana. Heistä oli työvoimaan kuuluvia 54 prosenttia, joista työllisten osuus oli 78 prosenttia. Työvoimaan kuuluvista oli 17 prosenttia alle 25-vuotiaita, 41 prosenttia 25 34- vuotiaita, 25 prosenttia 35 44-vuotiaita ja 18 prosenttia vähintään 45-vuotiaita. Alle 15-vuotiaiden osuus kaikista Vantaalle ulkomailta muuttaneista oli 2 prosenttia, opiskelijoita oli 11 prosenttia, eläkeläisiä runsas prosentti ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 15 prosenttia. Vantaalta muutti vuonna 213 ulkomaille 65 henkilöä, joista työvoimaan kuuluvia oli 44 prosenttia. Työvoimaan kuuluvista 87 prosenttia oli työllisiä. Alle 15-vuotiaiden osuus kaikista Vantaalta ulkomaille muuttaneista oli 12 prosenttia, opiskelijoiden osuus oli 8 prosenttia, eläkeläisten 3 prosenttia ja muiden työvoimaan kuulumattomien osuus 32 prosenttia. Lähes joka toisella (48 %) Vantaalta ulkomaille muuttaneesta oli vain perusasteen koulutus ja joka neljännellä (25 %) korkea-asteen koulutus. Vantaalta ulkomaille muuttaneet naiset olivat miehiä koulutetumpia. Vantaalle ulkomailta muuttaneiden koulutustasosta ei ole kattavaa tietoa. Yli puolet 15 64-vuotiaiden maassamuuton muuttovoitosta on kertynyt korkeasti koulutetuista vuosina 24 213 Vantaa sai 199-luvun lopun noususuhdanteessa pääosan työikäisten muuttovoitostaan keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Myös korkea-asteen suorittaneiden muuttovoitto lisääntyi jo tuolloin tasaisesti. Vielä 199-luvun alussa, syvimmän laman aikana, Vantaan muuttovoitto koostui yksinomaan enintään perusasteen suorittaneista paremmin koulutetun väestön muuttaessa muualle. 2-luvulla maassamuuton muuttotase on ollut useimmiten voitollista pääosin korkea-asteen koulutuksen hankkineiden muuttajien ansiosta. Taulukko 3. 15 64-vuotiaiden nettomaassamuutto Vantaalle koulutusasteen ja pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 24 213 Pääasiallinen toiminta / 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 4-13 koulutusaste lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm Nettomuutto yhteensä -44 228 726 851 44 93 166 491-44 -51 2 856 * ei perusasteen jälk. tutkintoa -57 134 126 25 278 74-46 188 254 29 1 277 * keskiasteen tutkinto 32-1 231 214-29 -129-69 -4-331 -461-935 * korkea-asteen tutkinto -19 194 369 387 191 148 281 37 33 12 1 58 Työllinen työvoima 366 564 814 927 619 345 381 586 194 125 4 921 * ei perusasteen jälk. tutkintoa 75 144 89 234 213 114 44 161 241 222 1 537 * keskiasteen tutkinto 28 16 322 27 157 11 71 117-14 -21 1 11 * korkea-asteen tutkinto 83 26 43 423 249 13 266 38 57 14 2 283 Työtön työvoima -135-83 -39-47 -98-121 -6-82 -12-95 -862 * ei perusasteen jälk. tutkintoa -56-11 3-6 1-35 -44-24 2-161 * keskiasteen tutkinto -51-54 -26-3 -76-8 -39-56 -9-13 -65 * korkea-asteen tutkinto -28-18 -16-11 -32-6 23-2 -12 6-96 Muu kuin työvoima -275-253 -49-29 -81-131 -155-13 -136-81 -1 23 * ei perusasteen jälk. tutkintoa -76 1 34 22 55-5 -46 51 13 66-99 * keskiasteen tutkinto -125-26 -65-26 -11-15 -11-65 -137-157 -1 431 * korkea-asteen tutkinto -74-48 -18-25 -26 24-8 1-12 1-67 Parina viime vuotena (212 213) työikäisten maassamuuton nettomuutosta on aiempaa suurempi osuus ollut henkilöitä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Keskiasteen koulutuksen hankkineista on tullut viime vuosina kasvavaa tappiota muualle Suomeen.

4 Vuonna 213 Vantaalta muutti ulkomailla 543 työikäistä. Heistä 249 oli työllisiä, 36 työttömänä ja loput 258 tavalla tai toisella (opiskelijoita, eläkeläisiä tms.) työvoimaan kuulumattomia. Samana vuonna Vantaalle muutti ulkomailta 2 25 työikäistä, joista 1 9 oli työllisiä, 31 työtöntä ja 625 työvoimaan kuulumattomia. Suomeen ulkomailta muuttaneiden koulutuksesta ei ole kattavasti tietoa, joten yllä olevassa taulukossa tehtyä koulutustasotarkastelua ei voida heidän osaltaan tehdä. Viimeksi kuluneen 1 vuoden aikana Vantaa on kerännyt muuttovoittoa työllisistä keskimäärin 49 henkilöä vuosittain. Lähes puolet työllisistä on ollut korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Työttömästä työvoimasta on syntynyt muuttotappiota vajaa 9 henkilöä vuosittain. Lähes kaikki muuttovoitto kertyi vuonna 213 yksityisellä sektorilla työskentelevistä Vuoden 213 työllisistä tulomuuttajista useampi kuin neljä viidestä työskenteli yksityisellä sektorilla. Tulleista lähes joka viides työskenteli hallinto- ja tukipalvelujen toimialalla, joka seitsemäs kaupan, joka kymmenes rakentamisen, niin ikään joka kymmenes sosiaali- ja terveyspalvelujen ja hieman harvempi kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Työllisten lähtömuuttajien joukko oli koostumukseltaan hyvin samanlainen kuin tulomuuttajilla: joka kuudes poismuuttaneista työskenteli kaupan toimialalla, joka kahdeksas hallinto- ja tukipalvelujen, liki joka kahdeksas terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä joka yhdestoista kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Jako yksityisellä ja julkisella sektorilla työskentelevien välillä oli lähes sama kuin tulomuuttajilla. Työllisistä eniten muuttovoittoa Vantaa sai vuoden 213 aikana hallinto- ja tukipalvelujen sekä rakentamisen toimialoilla työskentelevistä. Muuttotappiota kertyi eniten rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialalta (kuvio 4). Julkisella sektorilla työskentelevien osuus nettomuuttajista oli merkittävä vain koulutuksen toimialalla Kuvio 4. Työllisten nettomuuttajien määrä Vantaalla toimialan (TOL 28) ja työnantajasektorin mukaan v. 213 Toimiala tuntematon Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön Muu palvelutoiminta Taiteet, viihde ja virkistys Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Kiinteistöalan toiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Informaatio ja viestintä Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus ja varastointi Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien Rakentaminen Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Teollisuus Kaivostoiminta ja louhinta Maatalous, metsätalous ja kalatalous julkinen yksityinen -1 1 2 3 4 5 6 nettomuuttajien lkm Kotimaan muuttovoitto pääosin Helsingistä, suurimmat tappiot kehyskuntiin Vuonna 213 Vantaalle muutti muualta Suomesta 117 työllistä enemmän kuin heitä muutti kaupungista pois. Maakunnista Vantaa sai eniten työllisiä muuttovoiton seurauksena Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta: vuonna 213 muuttovoittoa kertyi 54 työllisen verran. Pirkanmaalta muuttovoittoa tuli 45 ja Satakunnasta 35 työllisen verran. Muuttotappiota kärsittiin Uudellemaalle, Kanta-Hämeeseen ja Ahvenanmaalle. Uudellemaalle työllisten muuttotappiota syntyi nyt toisena vuotena peräjälkeen. Vantaa sai kaikista suurista, yli 1 asukkaan kaupungeista työllisten muuttovoittoa vuonna 213. Helsingistä sitä kertyi 284 henkilöä, Tampereelta 54, Turusta 17, Jyväskylästä 4, Espoosta 29, Lahdesta 25, Kuopiosta 18 ja Oulusta 24 henkilöä.

5 Taulukko 4. Vantaalle ja Vantaalta Helsingin seudun muihin kuntiin ja niistä muuttaneet työlliset vuosina 29 213 T u l o m u u t t o L ä h t ö m u u t t o N e t t o m u u t t o 29 21 211 212 213 29 21 211 212 213 29 21 211 212 213 Helsinki 4 155 4 34 4 247 4 285 3 958 3 352 3 296 3 339 3 714 3 674 83 738 98 571 284 Espoo 99 937 999 99 94 833 837 945 977 911 76 1 54 13 29 Kauniainen 5 18 15 16 17 12 23 8 14 19-7 -5 7 2-2 PKS yhteensä 5 69 4 989 5 261 5 291 4 915 4 197 4 156 4 292 4 75 4 64 872 833 969 586 311 Hyvinkää 72 83 89 15 75 124 98 16 122 99-52 -15-17 -17-24 Järvenpää 116 153 166 166 164 232 25 27 262 199-116 -52-41 -96-35 Kerava 194 255 293 283 251 287 351 312 322 318-93 -96-19 -39-67 Kirkkonummi 82 81 76 72 68 118 79 1 77 7-36 2-24 -5-2 Mäntsälä 39 46 54 63 48 84 114 123 114 81-45 -68-69 -51-33 Nurmijärvi 197 23 212 227 186 35 373 349 383 33-153 -17-137 -156-117 Pornainen 14 17 1 1 17 22 23 25 29 22-8 -6-15 -19-5 Sipoo 6 73 66 75 72 114 18 137 115 117-54 -35-71 -4-45 Tuusula 186 172 194 235 221 31 358 364 378 333-124 -186-17 -143-112 Vihti 47 68 64 67 42 18 11 11 85 77-61 -33-37 -18-35 Kehyskunnat 1 7 1 151 1 224 1 33 1 144 1 749 1 81 1 824 1 887 1 619-742 -659-6 -584-475 Uusimaa 6 117 6 336 6 699 6 87 6 275 5 982 6 228 6 384 6 855 6 5 135 18 315-48 -225 Koko maa 8 426 8 659 9 66 9 38 7 981 7 599 7 751 8 13 8 439 7 864 827 98 1 53 941 117 Vantaa ei saanut Helsingin ja Espoon lisäksi työllisten muuttovoittoa vuonna 213 muista Helsingin seudun kunnista. Suurimmat muuttotappiot kirjattiin naapurikuntiin, Nurmijärvelle (-117), Tuusulaan (-112) ja Keravalle (-67). Vuosina 29 213 työllisiä on muuttanut Vantaalta vuosittain Helsingin seudun kehyskuntiin huomattavasti enemmän kuin niistä on muutettu Vantaalle. Kehyskuntiin ja -kunnista muutot lisääntyivät vuoteen 212 saakka. Muuttotappio kehyskuntiin on tasaisesti vähentynyt. Suurimmat vuosittaiset tappiot ovat olleet Tuusulaan ja Nurmijärvelle. Helsingistä saatu muuttovoitto on korvannut vuoteen 211 saakka kehyskuntiin tulleen tappion. Vuosina 212 ja 213 näin ei enää ollut. Vantaan saamasta työllisten muuttovoitosta ja etenkin -tappiosta iso osa on painottunut muutamiin kuntiin (taulukko 5). Isoista kaupungeista muuttaa Vantaalle vuosittain enemmän työntekijöitä kuin Vantaalta näihin. Tappiollinen muuttoliike taas keskittyy Helsingin seudun kehyskuntiin, pääpainon ollessa naapurikunnissa. Taulukko 5. Kunnat, joista Vantaan sai vuonna 213 eniten muuttovoittoa tai keräsi suurimman muuttotappion sekä näistä kunnista saatu työllisten muuttovoitto/-tappio vuosina 29 213 Kunta 29 21 211 212 213 Kunta 29 21 211 212 213 muuttovoittoa muuttotappiota Helsinki 83 738 98 571 284 Nurmijärvi -153-17 -137-156 -117 Tampere 39 2 7 35 54 Tuusula -124-186 -17-143 -112 Jyväskylä 37 34 26 3 4 Järvenpää -116-52 -41-96 -35 Espoo 76 1 54 13 29 Mäntsälä -45-68 -69-51 -33 Lahti 7-1 -38-11 25 Sipoo -54-35 -71-4 -45 Oulu 47 35 48 7 24 Vihti -61-33 -37-18 -35 Joensuu 18 26 26 17 19 Hyvinkää -52-15 -17-17 -24 Mikkeli -5-1 1 1 18 Kerava -93-96 -96-39 -67 Kuopio 3 28 11-7 18 Porvoo -28-24 -6-11 -22 Rovaniemi 6 35 15 9 16 Orimattila -12-8 -19-1 -17 Yhteensä 1 58 1 5 1 13 665 527 Yhteensä -738-687 -663-581 -57

6 Eniten muuttaneita on ollut keskituloisissa Vantaalle kertyi muuttovoittoa kaikista kunnallisveronalaista tuloa maksaneiden tuloluokista lukuun ottamatta vähintään 52 euron vuositulot saaneita. Kaikkien Vantaalle muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot olivat kuitenkin 2 47 euroa pienemmät kuin Vantaalta pois muuttaneiden. Vuotta aiemmin (v. 212) erotus oli poismuuttaneiden eduksi 1 6 euroa. Työllisistä muuttajista Vantaa sai muuttovoittoa kaikista alle 52 euroa ansainneiden tuloluokista vuonna 213 niin kuin vuotta aiemminkin. Viidennes työllisten muuttovoitosta kertyi 17 21 999 euroa vuodessa ansainneista. Tuloluokassa 32 41 999 euroa vuodessa oli lukumääräisesti eniten työllisiä, lähes viidennes sekä tulo- että lähtömuuttajista. Työllisten tulomuuttajien valtionveronalaiset vuositulot olivat muuttovuonna keskimäärin 29 165 euroa (3 21 v. 212), kun taas työllisillä lähtömuuttajilla vuositulot olivat keskimäärin 31 859 (31 52 v. 212) euroa. Eroa oli 2 695 euroa (1 31 v. 212) lähtömuuttajien hyväksi. Tulomuuttajien keskitulojen lasku selittynee kasvaneella maahanmuutolla. Kuvio 5. Vantaalle ja Vantaalta vuonna 213 muuttaneet työlliset valtionveronalaisten keskivuositulojen mukaan keskitulot vuodessa, euroa 52+ 42-51999 32-41999 27-31999 22-26999 17-21999 12-16999 9-11999 6-8999 3-5999 2-2999 -2-1 5-1 -5 5 1 1 5 2 nettomuuttajien lukumäärä lähteneet tulleet Poismuuttaneilla on ollut korkeammat vuositulot kuin Vantaalle tulleilla Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana Vantaalle muuttaneiden työllisten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot olivat vuonna 21 ensimmäistä ja ainoata kertaa kymmeneen vuoteen suuremmat kuin kaupungista poismuuttaneilla. Espoossa näin on käynyt myös kerran, vuonna 27, Helsingissä ei kertaakaan. Vantaan naapurikunnista Nurmijärvellä ja Tuusulassa tilanne on ollut täysin päinvastainen: työllisten tulomuuttajien keskitulot ovat lähes poikkeuksetta olleet muuttovuonna selvästi suuremmat kuin lähtömuuttajien. Vuosien 24 213 tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräinen tuloero muuttovuonna on ollut Vantaalla -1 26 euroa, Espoossa -1 49 euroa, Helsingissä -4 79 euroa, mutta Nurmijärvellä +2 2 euroa ja Tuusulassa +2 53 euroa. Vuonna 213 ero oli Vantaalla -2 69 euroa, Espoossa peräti -5 9 ja Helsingissä -3 84 euroa (kuvio 6 seuraavalla sivulla). Seuraavan sivun kuvioissa 7 ja 8 on kuvattu työllisten tulomuuttajien keskimääräisiä vuosituloja muuttovuonna pääkaupunkiseudun kunnissa. Espooseen muuttaneilla on vuodesta toiseen ollut lähtömaasta (kotimaa, ulkomaat) riippumatta isommat tulot kuin naapureihin muuttaneilla. Kotimaan muutoissa Vantaalle muuttaneilla on ollut keskimäärin toiseksi suurimmat vuositulot ja Helsinkiin muuttaneilla pienimmät. Sen sijaan maahanmuuttajissa Vantaalle muuttaneilla on muuttovuonna ollut pienimmät vuositulot. Tilanne on kuitenkin viime vuosina tasaantunut.

7 Kuvio 6. Työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojen erotus v. 24 213 pääkaupunkiseudun kunnissa sekä Nurmijärvellä ja Tuusulassa keskitulojen erotus, euroa/v 6 4 2-2 -4-6 -8 Vantaa Espoo Helsinki Nurmijärvi Tuusula 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Kuvio 7. 4 35 keskitulot(euroa/v) muuttovuonna 3 25 2 15 1 5 Työllisten muualta Suomesta Vantaalle muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (euroa/henkilö) muuttovuonna Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä vuosina 24 213 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Vantaa Espoo Helsinki Kuvio 8. 35 keskitulot (euroa/v) muuttovuonna 3 25 2 15 1 5 Työllisten ulkomailta Vantaalle muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (euroa/henkilö) muuttovuonna Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä vuosina 24 213 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Vantaa Espoo Helsinki Jo aiemmin todettiin, että Vantaa sai suurimman muuttovoiton Helsingistä. Seuraavan sivun kuviossa 9 on kuvattu Vantaalle Helsingistä ja Vantaalta Helsinkiin vuoden 213 aikana muuttaneet työlliset heidän keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojensa mukaan.

8 Kuviosta nähdään, että alle 22 euroa vuodessa ansainneita muutti Vantaalta Helsinkiin enemmän kuin heitä muutti Helsingistä Vantaalle. Sitä enemmän ansainneissa oli kaikissa tuloluokissa enemmän Helsingistä Vantaalle muuttaneita kuin Vantaalta Helsinkiin lähteneitä. Eniten heitä oli 32 41 999 euroa ansainneiden tuloluokassa, jossa myös (Vantaalle) nettomuuttajien määrä oli suurin, koska tulo oli 16 enemmän kuin lähtö. Kuviot 9 ja 1. Työlliset tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Helsingin sekä Vantaan ja Espoon välillä vuonna 213 muuttovuoden valtionveronalaisten vuositulojen mukaan vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa 52+ 42-51,9 32-41,9 27-31,9 22-26,9 17-21,9 12-16,9 9-11,9 6-8,9 3-5,9 2-2,9-1 -5 5 1 vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa 52+ 42-51,9 32-41,9 27-31,9 22-26,9 17-21,9 12-16,9 9-11,9 6-8,9 3-5,9 2-2,9-25 -15-5 5 15 25 Vantaalta Helsinkiin Helsingistä Vantaalle Vantaalta Espooseen Espoosta Vantaalle Vantaalle muutti Espoostakin eniten 32 41 999 euroa vuodessa ansainneita. Tähän tuloluokkaan muuttovuonna kuuluvista muuttajista Vantaa sai Espoosta myös lukumääräisesti eniten muuttovoittoa. Tulo oli runsas 3 enemmän kuin lähtijöitä. Kuviot 11 ja 12. Työlliset tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Tuusulan sekä Vantaan ja Nurmijärven välillä vuonna 213 muuttovuoden valtionveronalaisten vuositulojen mukaan 52+ 52+ 42-51,9 42-51,9 vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa 32-41,9 27-31,9 22-26,9 17-21,9 12-16,9 9-11,9 6-8,9 3-5,9 vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa 32-41,9 27-31,9 22-26,9 17-21,9 12-16,9 9-11,9 6-8,9 3-5,9 2-2,9 2-2,9-12 -9-6 -3 3 6 9 12-12 -9-6 -3 3 6 9 12 Vantaalta Tuusulaan Tuusulasta Vantaalle Nurmijärveltä Vantaalle Vantaalta Nurmijärvelle

9 Kehyskunnista suurimmat muuttotappiot Vantaa on kärsinyt useana vuonna Nurmijärvelle ja Tuusulaan, niin myös vuonna 213. Muuttotappiota tuli kummallekin lähes kaikissa tuloluokissa, kumpaankin kuntaan eniten 32-41 999 euroa vuodessa ansainneista. Vantaan muuttotase kehyskuntien suhteen oli käänteinen Helsingin ja Vantaan muuttotaseeseen verrattuna. Vähintään 17 euron vuosituloja saaneita työllisiä muutti Vantaalta Helsingin seudun kehyskuntiin enemmän kuin heitä muutti kehyskunnista Vantaalle. Alle 17 euron tuloluokissa oli Vantaalle tulleita jokunen enemmän kuin poislähteneitä. Eniten muuttotappiota oli 32-41 999 euron vuosituloja saaneissa, -155 työllistä. Helsingin seudun ulkopuolelta Vantaalle muuttaneita työllisiä oli 1 37 enemmän kuin Vantaalta muualle Suomeen muuttaneita työllisiä. Muuttovoittoa kertyi kaikissa tuloluokissa ylintä tuloluokkaa lukuun ottamatta. Suurin muuttovoitto kertyi 17-21 999 euron vuositulot muuttovuonna ansainneissa, 27 työllistä. Kuviot 13 ja 14. Työlliset tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja kehyskuntien ja Vantaan ja muun Suomen (=muu kuin Helsingin seutu) välillä vuonna 213 muuttovuoden valtionveronalaisten vuositulojen mukaan vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa 52+ 42-51,9 32-41,9 27-31,9 22-26,9 17-21,9 12-16,9 9-11,9 6-8,9 3-5,9 2-2,9-6 -4-2 2 4 6 vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa 52+ 42-51,9 32-41,9 27-31,9 22-26,9 17-21,9 12-16,9 9-11,9 6-8,9 3-5,9 2-2,9-4 -2 2 4 6 Vantaalta kehyskuntiin Kehyskunnista Vantaalle Vantaalta muualle Suomeen Muualta Suomesta Vantaalle Kuvio 15. Työllisten nettomuutto Vantaalle muuttajan tuloluokan ja tuloalueen mukaan vuonna 213 4 3 työllisisä netto 2 1-1 -2-3 Muu Suomi Kehyskunnat Espoo Helsinki -4 2-3 3-6 6-9 9-11 12-17 17-2 22-27 27-32 32-42 42-52 52+ vuositulot (1 ) keskimäärin muuttovuonna

1 Maassamuuton kokonaistulokertymä 6,5 miljoonaa euroa voitollinen Vantaa sai vuonna 213 valtionveronalaista tuloa ansainneita suurimmasta osasta Suomen kuntia, mutta Vantaalta muutti valtionveroa maksavia asukkaita lähes yhtä useaan kuntaan. Vuonna 24 muuttoliikkeen seurauksena kokonaistulokertymä (tulijoiden muuttovuoden tulot miinus lähtijöiden muuttovuoden tulot) oli lievästi negatiivinen. Vuonna 25 tulokertymät kääntyivät jälleen Vantaan kannalta positiivisiksi ja näin on ollut edelleen vuoteen 213 saakka. Taulukossa 7 on esitetty työllisten ja muiden kuin työllisten muuttajien aiheuttamat tulokertymät vuosilta 28 213. Kaikkien muuttajien kunnallisveronalaisten tulojen nettokertymä vuonna 213 oli 6,5 miljoonaa euroa voitollinen. Vuotta aiemmin se oli 3,8 miljoonaa euroa suurempi. Yrittäjätuloa saaneilla (kaikki muuttajat) tulokertymä oli nyt 2,7 miljoonaa euroa tappiollinen, kun se vuotta aiemmin oli 2,3 miljoonaa euroa voitollinen. Työllisillä muuttajilla kunnallisveronalainen verokertymä oli 16,8 miljoonaa euroa voitollinen vuonna 212. Vuotta myöhemmin kertymä oli 7, miljoonaa euroa voitollinen. Vuonna 213 sekä 35 44-vuotiaiden että yli 55-vuotiaiden tulokertymät jäivät sekä työllisillä että kaikilla muuttajilla yhteensä tappiollisiksi. Suurimmat tulokertymät tulevat vuosittain 25 34-vuotiaista työllisistä, viime vuosina näin on ollut myös muilla kuin työllisillä (työttömät, varusmiehet, opiskelijat, eläkeläiset). Kunnallisveronalaisten keskimääräisten vuositulojen ero oli 1 85 euroa Vantaalta poismuuttaneiden eduksi vuonna 213 Vuonna 21 Vantaalta poismuuttaneiden (kaikki muuttajat) kunnallisveronalaiset keskitulot olivat keskimäärin 57 euroa pienemmät kuin Vantaalle muuttaneiden. Muina vuosina kuluneen kymmenen (24 213) vuoden aikana tuloero on ollut poismuuttaneiden hyväksi, suurimmillaan juuri vuonna 213, jolloin se oli 1 85 euroa. Kaiken kaikkiaan ero poismuuttaneiden hyväksi on liki vuosi vuodelta kasvanut. Työllisillä Vantaalle muuttajilla oli vuonna 24 keskimäärin 93 euroa pienemmät kunnallisveronalaiset tulot kuin Vantaalta muuttaneilla. Vuonna 213 ero oli jo yli kaksinkertainen, 2 3 euroa. Ero oli 1 1 euroa suurempi kuin vuonna 212. Kuvio 16. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneiden keskimääräisten vuositulojen (euroa/henkilö) erotus vuosina 24 213 eri tulonsaajaryhmissä, kaikki muuttajat vuositulojen erotus, euroa 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6 kaikki muuttajat palkkatuloa saaneet yrittäjätuloa saaneet kunnallisveronal. tulot 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Muilla kuin työllisillä Vantaalle muuttaneilla oli vuonna 213 keskimäärin 2 31 euroa pienemmät kunnallisveronalaiset vuositulot kuin Vantaalta poismuuttaneilla. Tässä ryhmässä ero on vaihdellut 1 15 ja 3 7 euron välillä, aina Vantaalta poismuuttaneiden hyväksi.

11 Taulukko 7. Muuttoliikkeen tuloksena muodostuneet nettotulokertymät (1 ) ikäryhmän mukaan tulotyypeittäin Vantaalla vuosina 28 213 (Mikäli tietoja on jossain ikäryhmässä ollut vähemmän kuin viisi, tulokertymää ei ole tuossa ryhmässä tilastoissa esitetty. Tästä syystä ikäryhmien summa ei ole sama kuin kaikki yhteensä. Kaikki yhteensä tiedoissa ovat kaikki mukana.) Vuosi Ikäryhmä Työlliset muuttajat Muut muuttajat 1 Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki työlliset muuttajat Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki muut muuttajat 28 Kaikki ikäluokat 17 332-247 17 291 17 386-5 73-324 -7 391-7 477 14-vuotiaat -14 49 39 15 24-vuotiaat 8 822 161 8 717 8 716 239-58 51 471 25 34-vuotiaat 12 775 222 13 26 13 243-274 17-182 -88 35 44-vuotiaat -563 49-382 -33-854 63-882 -872 45 54-vuotiaat -3 143-742 -3 741-3 722-937 -1 89-1 232 55 64-vuotiaat -58-361 -459-471 -2 854-82 -4 226-4 288 65+ -vuotiaat -5-5 -5-378 -193-1 539-1 55 29 Kaikki ikäluokat 4 644 62 4 91 4 66-5 235 372-8 71-8 649 14-vuotiaat -11-6 15 24-vuotiaat 2 43 119 2 494 2 529-397 -66-412 -43 25 34-vuotiaat 12 167 183 11 782 11 711-1 439-68 -1 365-1 318 35 44-vuotiaat -4 91 311-4 93-4 9-69 3-747 -747 45 54-vuotiaat -2 45 551-2 286-2 282-68 119-797 -81 55 64-vuotiaat -2 595-575 -3 2-2 997-27 -7-4 315-4 295 65+ -vuotiaat -817-84 -84 46 47-1 71-1 52 21 Kaikki ikäluokat 31 275 1 133 31 483 31 667-4 291-496 -8 37-8 466 14-vuotiaat -5 4 15 24-vuotiaat 2 483 73 2 423 2 468-419 -17-281 -257 25 34-vuotiaat 24 414 69 24 982 25 9 27-64 854 923 35 44-vuotiaat 6 897 653 6 8 6 815-36 -217-329 -379 45 54-vuotiaat 1 183-12 1 252 1 272-46 -19-262 -49 55 64-vuotiaat -3 92-168 -4 242-4 245-2 965-89 -6 116-6 15 65+ -vuotiaat 21 269 269-82 -144-2 239-2 235 211 Kaikki ikäluokat 19 824-66 18 845 18 944-5 178-645 -8 23-8 37 14-vuotiaat 8 69 15 24-vuotiaat 4 725-174 4 679 4 777-367 128-417 -426 25 34-vuotiaat 2 77 64 2 468 2 518-322 -35-193 16 35 44-vuotiaat 919-492 74 778-548 -134-69 -554 45 54-vuotiaat -3 794-981 -4 117-4 169-347 -172-37 -384 55 64-vuotiaat -2 314 347-2 444-2 478-3 13-151 -4 79-4 311 65+ -vuotiaat -482-482 -482-587 -245-2 533-2 448 212 Kaikki ikäluokat 15 773 2 357 16 82 17 128-4 362-48 -7 162-6 86 14-vuotiaat 1-35 15 24-vuotiaat 8 216 949 8 726 8 737-84 9-571 -624 25 34-vuotiaat 11 464 667 11 679 11 821-522 37 175 314 35 44-vuotiaat 38 548 347 362-376 11-293 -322 45 54-vuotiaat -4 217-99 -4 655-4 536-45 -152-1 14-1 149 55 64-vuotiaat 711 248 1 144 1 164-1 941 23-3 137-2 986 65+ -vuotiaat -438-421 -421-28 -299-2 158-2 54 213 Kaikki ikäluokat 14 95-2 64 14 547 14 15-3 747-116 -7 545-7 477 14-vuotiaat -14 2 15 24-vuotiaat 5 65 66 5 164 5 416-251 25-267 -164 25 34-vuotiaat 17 294 468 17 85 17 358 93 143 1 826 2 54 35 44-vuotiaat -5 489-2 121-5 84-5 74-322 73-391 -451 45 54-vuotiaat 2 4 742 2 58 2 528-758 -57-1 183-1 152 55 64-vuotiaat -4 192-1 738-4 25-5 273-2 121-139 -3 574-3 873 65+ -vuotiaat -273-21 -273-273 -1 184-162 -3 946-3 892 1 Muihin muuttajiin kuuluvat työttömät, lapset, opiskelijat, varusmiehet, eläkeläiset ja muut työvoimaan kuulumattomat.

Lähes kaikissa ikäryhmissä poismuuttaneiden kunnallisveronalaiset tulot olivat tulomuuttaneiden tuloja suuremmat Vain 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien ikäryhmässä Vantaalle muuttaneiden työllisten kunnallisveronalaiset keskitulot olivat Vantaalta pois muuttaneiden keskituloja suuremmat. Tässä vanhimmassa ikäryhmässä Vantaalle muuttaneiden keskimääräiset vuositulot olivat 7 96 euroa (18 %) korkeammat kuin Vantaalta pois lähteneillä ikätovereilla. Muilla kuin työllisillä muuttajilla pois muuttaneiden keskitulot olivat iästä riippumatta suuremmat kuin Vantaalle muuttaneilla. Suurin ero oli 45 54-vuotiailla, yli 2 euroa. Kuviot 17 ja 18. Tulo- ja lähtömuuttajat ikäryhmän ja kunnallisveronalaisten keskitulojen mukaan vuonna 213 12 Työlliset Muut kuin työlliset 6 35 vuositulot keskimäärin, euroa/v 5 4 3 2 1 vuositulot keskimäärin, euroa/v 3 25 2 15 1 5 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- ikäryhmä 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- ikäryhmä tulleet lähteneet tulleet lähteneet Työllisillä tulo- ja lähtömuuttajilla kunnallisveronalaiset keskitulot kasvoivat vuodesta 24 vuoteen 213 likimäärin samaa tahtia, tulomuuttajilla 17 ja lähtömuuttajilla hieman enemmän 22 prosentilla. Vain vuonna 21 työllisten tulomuuttajien keskitulot olivat lähtömuuttajien keskituloja suuremmat. Muilla kuin työllisillä tulot ovat kasvaneet työllisten tuloja enemmän: tulomuuttajien tulot olivat kasvaneet 4 ja lähtömuuttajien 37 prosentilla vuodesta 24 vuoteen 213. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu: muuttajien taloudellinen tausta, vuodet 24 213 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi/tilastot ISBN 978-952-443-515-4 Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L 1799-72X, Puh. (9) 8392 2716 ISSN 1799-72X (painettu) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 1799-789 (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B13:215