MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Venäjän kieli kuuluu itäslaavilaisten kielten ryhmään ja on maailman viiden eniten puhutun kielen joukossa. Kielen erityispiirteinä ovat seuraavat: Venäjän kielen aakkosissa on 10 vokaalia ja 21 konsonanttia, joista kaksi (pehmennysja kovennusmerkki) eivät ilmaise äänteitä. Muut kirjaimet ilmaisevat yhden tai kaksi äännettä. Sanojen ääntämisessä on suuri merkitys oikealla painotuksella. Painon paikka sanassa vaihtelee. Joillakin venäjän kielen vokaaleilla on kaksi ääntämistapaa riippuen siitä, onko vokaali painotettu vai ei. Konsonantit voivat olla soinnillisia tai soinnittomia. Lisäksi kielessä on vielä suhisevia äänteitä. Venäjän kielen äänimaailmalle on ominaista rikas intonaation käyttö. Intonaatio voi olla nouseva tai laskeva. Lauseiden sanajärjestys on melko vapaa. Kysymyksiä välitetään joko intonaation tai kysymyssanojen avulla. Venäjän kielessä on kolme sukua: feminiini, maskuliini ja neutri. Verbit ilmaisevat säännöllisesti toistuvaa tai tietyn ajan kestävää toimintaa. Verbeillä on kolme aikamuotoa: preesens, preteriitti ja futuuri. Verbi voi puuttua venäjän kielen lauseista. Venäjän kieli sananmuodostus on rikasta ja monipuolista. Venäläinen kirjallisuus on laajaa ja se käsittelee usein syviä inhimillisiä ja moraalisia aiheita, venäläisiä kirjailijoita tunnetaan ja luetaan ympäri maailmaa. Venäjän kielelle on myös käännetty suurin osa maailman kirjallisuutta. 2. Menetelmät Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Opettajan valmius tuottaa oppimateriaalia on tärkeää, mikäli valmista materiaalia ei ole aina saatavilla eri kielitaitotasovaiheessa oleville. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. Alkeiskielitaito- ja erityisessä kielitaitovaiheissa oppilas oppii leikin muodossa laulaa lauluja, tutustuu kieleen mediaviestinnän kautta keskustelee itsestään, ympäristöstään ja vuodenajoista harjoittelee lukemaan, kuuntelemaan, kertomaan, keskustelemaan ja lausumaan runoja kuuntelee kertomuksia ja keskustelee kirjojen päähahmoista ja tapahtumista 1
keskustelee omista menoistaan ja kertoo kuulumisiaan Peruskielitaitovaiheen oppilas etenee kielitaitovaihettaan vastaavan oppimateriaalin mukaisesti keskustelee opettajan kanssa ja ryhmässä erilaisista aiheista lukee tietotekstejä tekee eriaiheisia esitelmiä suullisesti ja kirjallisesti tekee lukemastaan kirjasta arvostelun ja eritasoisista teksteistä analyyseja Edistyneen kielitaitovaiheen oppilas tekee kirjallisia töitä ja esitelmiä työskentelee tasoaan vastaavan oppimateriaalin kanssa osallistuu ja ottaa kantaa erilaisiin keskusteluihin analysoi erilaista ääni- ja kuvamateriaalia tekee helppoja käännöstöitä ja vertailee kieliopillisia seikkoja 3. Tavoitteet Kodin auttaminen äidinkielen oppimisessa ja säilyttämisessä on tärkeää. Tätä opetussuunnitelmaa noudatetaan, jos oppilaan äidinkieli on venäjä, hän puhuu sitä ainakin toisen vanhemman kanssa ja osallistuu opetukseen 2 vuosiviikkotuntia. Oppilaat, jotka käyttävät venäjän kieltä toisen huoltajansa kanssa tai kumpikaan huoltaja ei käytä venäjän kieltä, opiskelevat erityisen kielitaitovaiheen sisällön mukaisesti. Opetuksen sisällöt on tässä opetussuunnitelmassa esitetty kielitaitovaiheittain. Perusopetuksen kuluessa oppilas käyttää omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä käyttää äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttö-tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella tuntee äidinkielensä luku- ja kirjoitussuunnan hallitsee peruslukutaidon ja syventää sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioi ja työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa varmentaa kirjainmuodot, oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan kehittää kielellistä tietoisuuttaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen tuntee kulttuuriaan ja kehittää kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa 4. Sisällöt Seuraavassa kuvatut kielen opetuksen sisällöt ovat viitteellisiä. Opetuksen sisältöjä valittaessa on otettava huomioon kaikki kielen oppimisen osa-alueet. Opetuksen suunnittelu 2
perustuu kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Taulukot ovat tiivistettyjä, täydelliset ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden liitteenä. 4.1. Alkeiskielitaitovaihe (1.-2. luokan tai opintovuoden aikana) Vuorovaikutustaidot kuuntelee satuja ja kertomista, tarinoita eläimistä, lapsista, lukee lyhyitä runoja sekä opettelee niitä ulkoa keskustelee (perhe, luonto, harrastukset, koulu) referoi helpon kirjan suullisesti kertoo arkipäivän tilanteista esittää kysymyksiä, hankkii suullisesti tietoa kuuntelee keskittyneesti opettajan luentaa muodostaa äänteet, tavut ja niistä sanoja erottaa toisistaan suomalaiset ja kyrilliset aakkoset (varsinkin n, m, p, b, u, i ) osaa konsonantit ja vokaalit, tavujaon, sanapainon omaksuu suullista kansanperinnettä, kertoo lyhyitä kertomuksia, satuja, loruja ja runoja tutustuu käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma- aika ja paikka sekä juoni tutustuu kirjaston omankieliseen kirjallisuuteen harjoittelee äänne- kirjain- vastaavuutta kirjoittaa oikein sana- ja lausetasolla: isot alkukirjaimet nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä keksii sanoja ja lauseita, jatkaa lausetta, liittää sopivan sanan lauseeseen, vastaa kysymyksiin tarinan pohjalta osaa painottomat vokaalit ja kirjoittaa ne, osaa soinnilliset ja soinnittomat konsonantit ja niiden kirjoittamisen kirjoittaa suhisevat äänteet ja harjoittelee niiden erottelua tuottaa omia pieniä tekstejä havainnoi kieltä sekä sen muotoja ja merkityksiä vertailee suomen ja venäjän kieliä äänne- ja kirjaintasolla tutustuu kielen rakenteisiin painottaen tavu-, sana- ja lausetasoa 3
Kulttuurintuntemus tutustuu venäläiseen tapaan tervehtiä, tutustuu toiseen ihmiseen, teitittelyyn ja muihin tärkeisiin tapoihin venäläisessä kanssakäymisessä, jotka eroavat suomalaisista tavoista (esim. isännimet, juhlat) Kuuntelu Lukeminen Puhuminen A1 Ymmärtää jonkin verran lyhyitä lauseita ja ilmauksia tutuissa tilanteissa. Ymmärtää tuttuja nimiä, sanoja ja yksinkertaisia lauseita. Kommunikoi hyvin tutuista aiheista yksinkertaisella tavalla edellyttäen, että puhekumppani puhuu selkeästi ja hitaasti. Kirjoittaa lyhyitä ja helppoja viestejä, esim. yksinkertaiset lomaterveiset postikorttiin. A2 Ymmärtää helppoa ja selkeää asiapuhetta ja keskustelua tutuista aiheista. Ymmärtää tavallisia jokapäiväiseen elämään liittyviä tekstejä ja pystyy hankkimaan uutta tietoa lyhyestä ja selkeästä tekstistä, mikäli aihe on tuttu. Selviytyy lyhyistä, jokapäiväisistä sosiaalisista vuoropuheluista. Kirjoittaa esim. lyhyitä muistiinpanoja ja yksinkertaisen henkilökohtaisen kirjeen. Osaa kertoa yksinkertaisen kuvauksen menneistä tapahtumista. 4.2. Peruskielitaitovaihe (3.-5. luokan tai opintovuoden aikana) Vuorovaikutustaidot kertoo, selostaa ja keskustelee eri tavoin, ilmaisee ja perustelee omia mielipiteitään harjoittelee aktiivisesti keskittyvää ja ymmärtävää kuuntelua kuvailee tuttuja asioita ja juonellisia kertomuksia sekä kokoaa hankittua tietoa antaa ja vastaanottaa palautetta tekee kysymyksiä ennustaa tekstien sisältöä ja rakennetta kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella lukee silmäillen, etsivästi, sana- ja asiatarkasti sekä päättelevästi erottaa pääasioita sivuasioista sekä tiivistää, väliotsikoi, esittää kysymyksiä tekee päätelmiä ja arvioi luettua ja kuultua pohtii eri tekstien ajatuksia oppii keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä (juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma- aika ja - paikka) ja käyttää niitä lukee, kuuntelee ja käsittelee valinnaisia venäjänkielisiä kirjoja sekä jakaa oman lukukokemuksensa tutustuu kirjallisuuden eri lajeihin (satuja, runoja, opettavaisia kertomuksia, novelleja, venäläisen kirjallisuuden klassikoiden ja nykykirjailijoiden kertomuksia) 4
tutustuu erilaisiin tietokirjoihin lukee kertomuksia Venäjän historiasta opettelee runoja ulkoa syventää oikeinkirjoitustaitoja suunnittelee, muokkaa ja viimeistelee omaa tekstiään (kirje, viesti, luonnehdinta, tarina, kuvaus ja mielipide) tekee esitelmiä luetun pohjalta hallitsee keskeisiä venäjän kielen oikeinkirjoitussääntöjä tarkastelee sanoja tekstiyhteysmerkityksen mukaan ryhmittelee sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella tutustuu lauseisiin rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä Kulttuurintuntemus syventää Venäjän ja maailmanperintöön kuuluvaa kansanperinne- ja kulttuuritietoa tutustuu venäläisiin traditioihin ja historiaan hakee yksinkertaisia tietoja ohjatusti myös tietoverkoista Kuuntelu Lukeminen Puhuminen B1 Ymmärtää keskeisen ajatuksen selkeästä arkipäiväisiin tai mielenkiintoisiin asioihin liittyvästä puheesta, esim. TV- ja radioohjelmat. Ymmärtää tekstejä, joissa on pääasiassa tavallista arkipäivän kieltä tai oppiaineeseen liittyvää kieltä. Ymmärtää tunteiden ja toiveiden kuvaukset lyhyissä teksteissä. Selviytyy yleensä arkipäiväisistä spontaaneista keskusteluista. Pystyy kuvaamaan kokemuksiaan, pyrkimyksiään ja toiveitaan sekä perustelemaan mielipiteensä. Osaa kertoa tarinan (kirja, elokuva) juonesta. Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin viestintää. Osaa kirjoittaa lyhyitä, selkeitä ja ymmärrettäviä tekstejä erilaisista aiheista. Virheitä esiintyy lähinnä vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä. B2 Ymmärtää esim. opettajan kieltä eri aineiden oppitunneilla, useimmat TVuutiset ja puhekielellä esitetyt elokuvat. Lukee ajankohtaisia artikkeleita ja ymmärtää kirjoittajan näkökulman. Pystyy lukemaan oman aikansa kirjallista proosaa. Kommunikoi sujuvasti ja spontaanisti syntyperäisten puhujien kanssa. Voi osallistua aktiivisesti tuttuja aihepiirejä koskevaan keskusteluun, esittää näkemyksiään ja puolustaa niitä. Osaa esittää selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia erilaisista aiheista. Puhuja korjaa usein virheensä itse. Osaa kirjoittaa selkeän, lyhyen tietotekstin, esim. esseen tai raportin. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. 5
4.3. Edistynyt kielitaitovaihe (6.-9. luokan tai opintovuodenaikana) Vuorovaikutustaidot esittää omia näkemyksiä ja puolustaa niitä harjoittelee ilmaisutapoja antaa ja vastaanottaa palautetta ymmärtää ja arvioi kuulemaansa yleispuhekieltä ja kohteliasta, kuulijan huomioon ottavaa ilmaisu- ja viestintätapaa tutustuu muutamaan merkittävimpään venäläisen kirjallisuuden klassikon isompaan teokseen jakaa lukukokemusta tutustuu venäjän keskeisiin tekstilajeihin ja Venäjän kirjallisuuden kehittymisen päävaiheisiin tiivistää luetun sisältöä käyttää monipuolisesti kirjaston venäjänkielistä tarjontaa vakiinnuttaa oikeinkirjoitusta erottaa kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelee tavallisia tekstin jäsentelytapoja tuottaa erityyppisiä ainekirjoituksia, mietelmiä annetuista aiheista, kirjojen analyyseja tuottaa omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavia ja uusia maailmoja rakentavia fiktioita tuottaa erilaisia tekstejä käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen harjoittelee pääasioita äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta pystyy vertailemaan venäjän kieltä pääpiirteittäin suomen kieleen tutustuu venäjän kielen kehittymisen vaiheisiin Kulttuurituntemus oppii pitämään itseään osana venäläistä kulttuuria ja myös kahden kulttuurin edustajana tutustuu venäläiseen kulttuuriin, uskontoon, historiaan eri lähteitä käyttäen (kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus, dokumenttifilmejä ja elokuvia, tietoverkko) erittelee ja jakaa kokemuksiaan nähdystä 6
Kuuntelu Lukeminen Puhuminen 4.4. Erityinen kielitaitovaihe C1 Ymmärtää pitempää epäjohdonmukaisempaakin puhetta. Ymmärtää TV-ohjelmia ja elokuvia ilman suuria ponnistuksia. Ymmärtää pitkiä, monimutkaisia, erityylisiä tekstejä. Ilmaisee itseään sujuvasti ja spontaanisti. Löytää useimmiten helposti sopivat ilmaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, hyvin rakennettuja tekstejä persoonallisella ja tilanteeseen sopivalla tyylillä. C2 Ymmärtää kaikenlaista puhuttua kieltä, myös syntyperäisen nopeaa puhetta. Lukee ja ymmärtää suuremmitta vaikeuksitta kaikenlaista kirjoitettua kieltä. Tuntee sanonnat ja arkikielen puheenparret. Ilmaisee itseään sujuvasti ja hallitsee kielen vivahdeerot. Käyttää kiertoilmauksia taitavasti. Kirjoittaa erilaisia kompleksisia tekstejä asiaan kuuluvalla tyylillä. Tässä kielitaitovaiheessa ovat ne oppilaat, jotka osaavat kohdekieltä hyvin heikosti. Syinä tähän voivat olla seuraavat: kumpikaan kodin huoltajista ei puhu tätä kohdekieltä esimerkiksi adoption takia vain toinen kodin huoltajista puhuu tätä kohdekieltä oppilas ei yllä jostakin muusta syystä alkeiskielitaitovaiheeseen ja tarvitsee tästä syystä opetuksen eriyttävää tukea Vuorovaikutustaidot oppii pitämään itseään osana venäläistä kulttuuria ymmärtää ja arvioi kuulemaansa yleispuhekieltä ja kohteliasta, kuulijan huomioon ottavaa ilmaisu- ja viestintätapaa kehittää viestintärohkeutta ja varmuutta: esittää ja puolustaa omia näkemyksiään sekä harjoittelee ilmaisutapoja vahvistaa vuorovaikutustaitoja leikin, laulun, suullisen ja kirjallisen tuotannon avulla opettelee aakkoset ja lukutaidon säännöt osaa erottaa suomalaisia ja kyrillisiä aakkosia toisistaan kehittää tietoisuuttaan venäjänkielisistä vokaaleista, konsonanteista, tavujaosta, sanapainosta sekä kielen nousevasta ja laskevasta intonaatiosta kehittää teknistä lukutaitoa sujuvaksi harjoittelee luetun ymmärtämistä satujen, lorujen, runojen ja lyhyiden kertomuksien avulla opetusryhmässä ja itsenäisesti tutustuu käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni tutustuu kirjaston venäjänkielisen kirjallisuuden tarjontaan jakaa lukukokemuksia 7
harjoittelee äänne- kirjain- vastaavuutta kirjoittaa oikein sana- ja lausetasolla: isot alkukirjaimet nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä keksii sanoja ja lauseita, jatkaa lausetta, sopivan sanan liittäminen lauseeseen, vastaaminen kysymyksiin tarinan pohjalta painottomat vokaalit ja niiden kirjoittaminen, soinnilliset ja soinnittomat konsonantit ja niiden kirjoittaminen suhisevien äänteiden tunnistaminen ja kirjoittaminen tuottaa omia pieniä tekstejä havainnoi kieltä sekä sen muotoja ja merkityksiä vertailee suomen ja venäjän kieliä äänne- ja kirjaintasolla tutustuu kielen rakenteisiin painottaen tavu-, sana- ja lausetasoa Kulttuurintuntemus tutustuu venäläiseen tapaan tervehtiä, tutustua toiseen ihmiseen, teitittelyyn ja muihin tärkeisiin tapoihin venäläisessä kanssakäymisessä, jotka eroavat suomalaisista tavoista (esim. isännimet, juhlat) tutustuu venäläiseen kulttuuriin, historiaan ja nykypäivään eri lähteitä käyttäen (kaunoja tietokirjallisuus, laulu ja musiikki, tarkasti mietityt mediaviestinnän otokset) kasvattaa kulttuurista tietoisuuttaan jakamalla kokemuksiaan näkemästään, lukemastaan sekä kuulemastaan ryhmän ja opettajan kanssa oppii pitämään itseään osana venäläistä kulttuuria ja myös kahden kulttuurin edustajana 5. Arviointi Arviointi perustuu opetussuunnitelmaan ja kuten opetuksen suunnittelukin kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Oppilaalle annetaan erillinen lautakunnan hyväksymä todistus äidinkielen osaamisen arvioinnista. Vuosiluokat 1-4 arvioidaan sanallisesti ja vuosiluokat 5-9 numeerisesti. Todistukseen merkitään kielen nimi, opetuksen laajuus ja maininta sanallisesta arvioinnista. Opettaja voi halutessaan antaa liitteenä erillisen sanallisen arvioinnin. Päättöarviointi annetaan erillisellä todistuksella ja perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osa-alueilla sekä tukea itsearviointitaitojensa kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan 8
antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ( tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen, kokeet, vihkotyö, portfoliot ja projektityöt ). 5.1. Alkeiskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan tai opintovuoden päättyessä: Vuorovaikutustaidot osaa seurata opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii osallistumaan siihen. Hän osaa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan sekä osaa ääntää oman äidinkielen sääntöjen mukaisesti. osaa myös ilmaista itseään omalla äidinkielellä suullisesti. on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa. Hän ymmärtää teksteistä pääsisällön. Hän on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen. etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa ja on lukenut ainakin muutamia, saatavissa olevia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti ja hän kehittää kirjoittamistaitojaan; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. Kirjoittaa tutut sanat pääosin oikein. erottaa venäjän kielen muista kielistä sekä osaa käyttää kielen rakenteita kirjoituksessa ja tunnistaa kielen ominaispiirteitä. Kulttuurintuntemus on kiinnostunut äidinkielisestä perinteestä ja tapakulttuurista. 5.2. Peruskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan tai opintovuoden päättyessä: Vuorovaikutustaidot ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan omalla äidinkielellään. Hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa. kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä omalla äidinkielellä ja saavuttaa vastaanottajan. Hän haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia. pystyy myös pitämään selkeällä äänellä ja omalla 9
puhekielellä tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen. Hän tiedostaa puhuttujen kielten erot ja oman kieli-identiteettinsä ja arvostaa sitä. on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon ja hahmottaa erilaisia tekstejä. Hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. on lukenut erilaisia, saatavilla olevia tekstejä ja pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. kirjoittaa sanelut lähes oikein. Hän osaa kirjoittaa tekstejä eri tarkoituksiin ja hallitsee sana- ja lausetasoisen oikeinkirjoituksen. kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin sekä suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä. Hän kehittää omaa käsialaansa. hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja suullisessa ilmaisussa. Hän osaa pohtia sanojen merkitystä ja muotoa ja käyttää rikasta kielen sananmuodostusta. tuntee puhutun ja kirjoitetun kielen eroja ja hyödyntää niiden jakoa omassa suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussaan. Kulttuurintuntemus tuntee omaan kulttuuriin liittyvät viestinnän ominaispiirteet. 5.3. Edistynyt kielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tässä kielitaitovaiheessa noudattaa päättöarvioinnin kuvausta. saa arvosanakseen välttävä (5), mikäli hän pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin opetussuunnitelman edellyttämien tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen osaamista. 5.4. Erityinen kielitaitovaihe Arvioinnin pääpaino on kannustavuudessa. Käytetään soveltavin osin alkeiskielitaitovaiheen arvioinnin kriteereitä. 5.5. Päättöarviointi Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). 10
Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Puhuminen ja kuunteleminen (vuorovaikutustaidot) pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa huomioida kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää venäjänkielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja. hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen. tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. 11
Kulttuurintuntemus tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita. 12