KIRJALLINEN KYSYMYS 694/2012 vp Koululiikunnan kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Koululiikunta ja sen opetusmäärät ovat olleet viime vuosina huomion keskipisteenä. Sen sijaan koululiikunnan laatu ja monipuolisuus sekä niiden kehittäminen ovat jääneet yleisessä keskustelussa tuntimäärien varjoon. Yksi nykyisen koululiikuntatarjonnan selkeistä ongelmakohdista on liiallinen yksipuolisuus. Koululiikunta on saanut osakseen kritiikkiä tiettyjen urheilulajien liiallisesta painottamisesta osana koululiikunnan kokonaisuutta. Tämä puolestaan ei ota huomioon tasapuolisesti kaikkien oppilaiden liikuntamieltymyksiä ja urheiluun liittyviä lahjakkuuksia. Rajalliset resurssit ja vaihtelevat liikuntamahdollisuudet eri koulujen toimintasäteellä asettavat luonnollisesti omat rajoitteensa monipuolisen koululiikunnan tarjoamiselle. Kuitenkin koululiikunnan mielekkyyden lisäämiseksi ja liikuntakasvatuksen kehittämiseksi entistä monipuolisempi lajitarjonta olisi tarpeen. Koululiikunnan tulisi olla "pakkoliikunnan" sijaan mielekästä ja kannustaa lapsia ja nuoria harrastamaan liikuntaa myös vapaa-aikana, ei latistaa liikuntaintoa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millä tavoin koululiikunnan laatua ja koulujen liikuntatarjonnan mahdollisuuksia tullaan kehittämään lähitulevaisuudessa? Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2012 Ritva Elomaa /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ritva Elomaan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 694/2012 vp: Millä tavoin koululiikunnan laatua ja koulujen liikuntatarjonnan mahdollisuuksia tullaan kehittämään lähitulevaisuudessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitus päätti perusopetuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta kesällä 2012. Liikuntaan kohdistetulla tuntimäärän lisäyksellä tuetaan aktiivisen liikuntaharrastuksen kehittymistä kaikille nuorille. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen on nyt tuntijaon ja perusopetuksen yleisten tavoitteiden pohjalta käynnissä. Lähtökohtana on, että opetussuunnitelman perusteita laadittaessa perusteiden kaikilla osaalueilla, tavoitteissa, sisällöissä ja käytännöissä, tulee ottaa huomioon mm. kasvatuksen ja opetuksen jatkumon ja opetuksen yhtenäisyyden vahvistaminen. Tämä koskee myös liikunnan opetusta. Perusteiden laadinnan yhteydessä on mahdollista ottaa kantaa myös liikunnan opetuksen riittävään monipuolisuuteen. Viime kädessä opettaja ratkaisee sen opetusjärjestelyistä päättäessään. Hallitusohjelman mukaisesti vakiinnutetaan koulujen kerhotoiminta, joka yhdessä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa antaa oppilaalle mahdollisuuden harrastuksiin koulupäivän yhteydessä. Koulujen liikuntatiloja ja muita tiloja hyödynnetään vapaa-ajan toiminnassa yhteistyössä mm. liikunta-seurojen kanssa. Opetustoimen lainsäädäntö tarjoaa useita mahdollisuuksia liikunnallisen ja terveen koulu- tai opiskelupäivän kehittämiseen ja hyvinvoivan ja liikunnallisen yhteisön toimintakulttuurin rakentamiseen mm. aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan kautta. Lasten arkiliikunnan ja koululiikunnan toteutuminen edellyttää lapsia kiinnostavien liikuntapaikkojen sijoittamista heidän ulottuvilleen. Koulupihat ovat lasten tärkeimpiä arkiliikkumisen paikkoja. Hyvin suunniteltu koulupiha houkuttelee liikkumaan niin koulupäivän aikana kuin sen jälkeen. Perusopetuksen yläluokilla, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa on lisäksi tarpeen tarjota nykyistä enemmän mahdollisuuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen kouluissa, oppilaitoksissa tai kunnan liikuntapaikoissa. Koulutuksen järjestäjät ja kunnat päättävät koulutilojensa käytöstä. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee koulutiloille mahdollisimman monipuolista ja laaja-alaista käyttöä yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa. Hyvänä esimerkkinä toimivat monet kunnat ja kaupungit, joissa koulun liikuntatilojen kouluajan ulkopuolisesta vuokrakäytöstä vastaa kunnan liikuntatoimi/liikuntapalvelut -yksikkö yhteistyössä sivistystoimen ja koulun johdon kanssa. Myös kannustettavana voidaan pitää sitä, että sivistystoimi/-palvelut kartoittavat systemaattisesti koulutilojen käyttöä ja suunnittelee niihin mahdollisimman kattavan vapaa-ajan palveluverkon ympäri vuoden. Opetus- ja kulttuuriministeriö on yhdessä Opetushallituksen sekä Liikunnan ja Kansanterveyden edistämissäätiön kanssa toteuttanut vuosina 2010 2012 Liikkuva Koulu -hanketta, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa kouluihin liikunnallinen toimintakulttuuri. Koulun liikunnalla tarkoitetaan kaikkea sitä fyysistä aktiivisuutta, 2
Ministerin vastaus KK 694/2012 vp Ritva Elomaa /ps joka sisältyy koulupäivään tai sen välittömään yhteyteen, ei siis pelkästään liikuntatunteja. Tavoitteena on lisätä koulupäivään liikuntaa muun muassa koulumatkojen ja välituntien avulla sekä oppiaineiden välisen yhteistyön kautta. Liikkuva Koulu -hankkeessa on kehitetty malleja ja toimenpiteitä siten, että lapsille ja nuorille tarjoutuisi mahdollisuus erimuotoiseen liikuntaan tunti päivässä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaisesti Liikkuva Koulu -ohjelmaa jatketaan kuluvalla hallituskaudella. Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 694/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Ritva Elomaa /saf: På vilket sätt kommer man i en nära framtid att utveckla skolgymnastikens kvalitet och möjligheterna inom skolornas idrottsutbud? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Sommaren 2012 fattade regeringen beslut om den grundläggande utbildningens allmänna mål och timfördelning. Till gymnastiken riktade man en ökning av timantalet för att stödja skapandet av en aktiv idrottshobby för alla unga. Förnyandet av grunderna för den grundläggande utbildningens läroplan i fråga om timfördelningen och den grundläggande utbildningens allmänna mål pågår för närvarande. Utgångspunkten är att man vid utarbetandet av läroplanens grunder på alla delområden, i målen, innehållen och förfarandena, beaktar bl.a. stärkandet av kontinuiteten i uppfostran och undervisning och av undervisningens enhetlighet. Detta gäller även gymnastikundervisningen. I samband med utarbetandet av grunderna är det också möjligt att ta ställning till om gymnastikundervisningen är tillräckligt mångsidig. I sista hand är det läraren som avgör det när han eller hon beslutar om undervisningsarrangemangen. I enlighet med regeringsprogrammet etableras skolornas klubbverksamhet som tillsammans med morgon- och eftermiddagsverksamheten ger eleven en möjlighet till hobbyer i samband med skoldagen. Skolornas idrottslokaler och andra lokaler utnyttjas i fritidsverksamheten i samarbete med bl.a. idrottsföreningar. Lagstiftningen inom undervisningsväsendet ger flera möjligheter att utveckla en motionsinriktad och sund skol- eller studiedag och att skapa en verksamhetskultur för en välmående och motionsinriktad gemenskap bl.a. genom morgon- och eftermiddagsverksamheten och klubbverksamheten. För att barnens vardagsmotion och skolgymnastik ska verkställas förutsätts att man placerar idrottsplatser som intresserar barnen i deras närhet. Skolgårdarna är de viktigaste platserna för barnens vardagsmotion. En välplanerad skolgård uppmuntrar till motion såväl under skoldagens lopp som efter den. I grundskolans högre årskurser, gymnasiet och den grundläggande yrkesutbildningen är det därtill nödvändigt att erbjuda fler möjligheter än för närvarande till motion på eget initiativ i skolor, läroanstalter eller på kommunala idrottsplatser. Utbildningsanordnarna och kommunerna beslutar om användningen av sina skollokaler. Undervisnings- och kulturministeriet rekommenderar att skollokalerna används på ett så mångsidigt och brett sätt som möjligt i samarbete med olika förvaltningsgrenar. Ett bra exempel är flera kommuner och städer där kommunens idrottsväsende/idrottstjänster i samarbete med kulturväsendet och skolans ledning svarar för uthyrningen av skolans idrottslokaler utanför skoltid. Det kan även uppmuntras att kulturväsendet systematiskt kartlägger användningen av skolans lokaler och planerar ett nätverk för fritidsservice för dem som är så täckande som möjligt, året om. Undervisnings- och kulturministeriet har tillsammans med Utbildningsstyrelsen samt Stiftelsen för främjande av motion och folkhälsa genomfört projektet Skolan i rörelse åren 2010 2012. Målet med projektet är att etablera en mo- 4
Ministerns svar KK 694/2012 vp Ritva Elomaa /ps tionsinriktad verksamhetskultur i skolorna. Med motion i skolan avses all fysisk aktivitet som ingår i skoldagen eller i omedelbar anknytning till den, alltså inte enbart gymnastiklektionerna. Målet är att öka motionen under skoldagen bland annat med hjälp av skolresorna och rasterna samt genom samarbete mellan läroämnena. I projektet Skolan i rörelse har man tagit fram modeller och åtgärder så att barn och unga ska få en möjlighet till en timmes mångsidig motion per dag. Enligt statsminister Jyrki Katainens regeringsprogram fortsätter programmet Skolan i rörelse under pågående regeringsperiod. Helsingfors den 10 oktober 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5