Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 524/2013 vp Luonto- ja ympäristökoulujen asema Eduskunnan puhemiehelle Luonto- ja ympäristökoulut, nuorisokeskukset, Metsähallituksen luontokeskukset ja leirikoulukeskukset tekevät arvokasta työtä päiväkoti- ja koululaisryhmien ympäristökasvattajina. Toimintaa rahoittavat pääasiassa kunnat. Myös perheet maksavat osan toiminnasta, vaikka toiminta on osa koulun ohjelmaa. Metsähallituksen luontokeskukset ja nuorisokeskukset saavat myös valtion rahoitusta. Kuntatalouden ahdinko uhkaa luonto- ja ympäristökasvatusta, koska se ei ole lakisääteistä. Ympäristökasvatuksen tukiverkosto LYKE on tehnyt vuonna 2012 kyselyn kuntien koulu- ja sivistystoimen johtajille. 55 % heistä katsoi, että koulun ulkopuolisten oppimispalvelujen rahoitus tulisi järjestää valtionosuuksien tai muun valtakunnallisen rahoituksen kautta. Kaikki vastanneet pitivät luonto-, ympäristö- ja leirikoulujen sekä kestävää elämäntapaa tukevien palvelujen kehittämistä melko tai erittäin merkityksellisenä. Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa luvataan, että lasten ja nuorten ympäristökoulujen asemaa vahvistetaan. Hallitus ei kuitenkaan ole vielä tehnyt mitään toteuttaakseen tämän lupauksen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä toteuttaakseen hallitusohjelman kohdan, jonka mukaan lasten ja nuorten luonto- ja ympäristökoulujen asemaa vahvistetaan? Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2013 Kimmo Tiilikainen /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Kimmo Tiilikaisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 524/2013 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä toteuttaakseen hallitusohjelman kohdan, jonka mukaan lasten ja nuorten luonto- ja ympäristökoulujen asemaa vahvistetaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen edistäminen on koulutuspoliittisesti tärkeä painopistealue. Hallitusohjelman ja opetus- ja kulttuuriministeriön koulutus- ja tutkimussuunnitelman mukaan lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttaminen itseään koskeviin asioihin antavat valmiuksia toimia demokraattisessa, tasa-arvoisessa ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimivassa yhteiskunnassa sekä edistävät heidän kasvamistaan aktiivisiksi kansalaisiksi. Kestävää kehitystä edistävä koulutus koskee monia toimijoita ja vaatii yhteistä näkemystä ja tavoitteenasettelua, konkreettisia toimenpiteitä ja laajapohjaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken kaikilla tasoilla. Luonto- ja ympäristökoulut toimivat päivähoidon ja perusopetuksen tukena. Erilaisilla omistus- ja rahoituspohjilla toimivat luonto- ja ympäristökoulut tarjoavat palveluita ostopalveluna kunnille ja kouluille. Kasvattajat ja opettajat voivat osallistua ryhmiensä kanssa luonto- ja ympäristökoulujen järjestämiin ohjelmiin luonto- tai ympäristökoulujen tai oman päiväkodin tai koulun ympäristössä ja tiloissa. Suomessa on noin 30 luonto- ja ympäristökoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuonna 2012 Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry:lle valtionavustuksena euroa käytettäväksi ympäristökasvatuksen kehittämiseen ja sijoittumiseen nuorisotyöhön. Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtäviin kuuluu mm. valvoa valtion budjettiin sidottua hallinnonalansa koulutustarjontaa. Opetushallitus on perusasteen ja toisen asteen osalta toimeenpanossa ja koulutuksen kehittämisessä ja tukee koulujen ja oppilaitosten opetussuunnitelmatyötä ja esim. ympäristöjärjestelmien käyttöönottoa koulutuksella, oppimateriaalin tuotannolla, verkostoitumisen tukemisella ja kestävän kehityksen verkkopalvelun avulla. Opetusministeriön ja Opetushallituksen välisen työnjaon mukaan yhteistyö koulujen kanssa kuuluu Opetushallituksen virkamiesten tehtäviin. Tällä hetkellä opetussuunnitelman perusteet mahdollistavat laajan ympäristökasvatuksen kouluissa aihekokonaisuuksien kautta. Aihekokonaisuudet ovat keskeisiä opetus- ja kasvatustyön painoalueita joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Yhtenä aihekokonaisuutena on "Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta". Tämän aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa aihekokonaisuus tulee opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja sen tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. Valtioneuvosto antoi viime kesäkuussa asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Asetuksen mukaan tullaan vahvistamaan taide- ja tai- 2

3 Ministerin vastaus KK 524/2013 vp Kimmo Tiilikainen /kesk toaineiden opetusta, liikuntaa, yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta, ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä. Opetushallitus käynnisti syksyllä valtioneuvoston asetuksen pohjalta opetussuunnitelman perusteiden valmistelun esiopetusta, perusopetusta ja lisäopetusta varten. Opetushallituksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön välisessä tulossopimuksessa vuosille mainitaan, että kansalaisjärjestöille ja muille yhteiskunnallisille liikkeille luodaan nykyistä avoimemmat mahdollisuudet esitellä toimintaansa kouluissa ja oppilaitoksissa. Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 2013 Opetusministeri Krista Kiuru 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 524/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Kimmo Tiilikanen /cent: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att förverkliga den punkt i regeringsprogrammet, enligt vilken natur- och miljöskolor för barn och unga ska få en starkare ställning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Främjandet av miljöfostran och hållbar utveckling är utbildningspolitiskt ett viktigt tyngdpunktsområde. Enligt regeringsprogrammet och undervisnings- och kulturministeriets utbildnings- och forskningsplan får barn och ungdomar som är delaktiga och kan påverka i frågor som gäller dem själva bättre förutsättningar att verka i ett samhälle som är demokratiskt, jämställt och fungerar enligt principerna för hållbar utveckling och deras utveckling till aktiva medborgare främjas. Utbildning som främjar en hållbar utveckling rör många aktörer och kräver ett gemensamt synsätt och gemensamma målsättningar, konkreta åtgärder och samarbete på bred bas mellan olika aktörer på alla nivåer. Natur- och miljöskolorna fungerar som stöd för dagvården och den grundläggande utbildningen. Natur- och miljöskolorna, som har olika ägande- och finansieringsgrund, erbjuder tjänster i form av köptjänster till kommuner och skolor. Pedagoger och lärare kan delta tillsammans med sina grupper i det program som natur- och miljöskolorna ordnar i natur- och miljöskolornas eller det egna daghemmets eller skolans omgivning och utrymmen. Det finns cirka 30 natur- och miljöskolor i Finland. Undervisnings- och kulturministeriet har 2012 beviljat Finlands natur- och miljöskolförbund r.f. ett statsunderstöd på euro att användas för att utveckla miljöfostran och inplacera den i ungdomsarbetet. I undervisnings- och kulturministeriets uppgifter ingår bl.a. att övervaka det utbildningsutbud inom ministeriets förvaltningsområde som är anknutet till statsbudgeten. Utbildningsstyrelsen svarar för verkställande och utvecklande av utbildningen för grundstadiet och andra stadiet och stöder skolornas och läroanstalternas läroplansarbete och exempelvis införande av miljöprogram genom utbildning, läromedelsproduktion och en webbtjänst för hållbar utveckling. Enligt arbetsfördelningen mellan undervisnings- och kulturministeriet och Utbildningsstyrelsen hör samarbetet med skolorna till Utbildningsstyrelsens tjänstemäns uppgifter. För närvarande möjliggör läroplansgrunderna en bred miljöfostran i skolorna genom temaområden. Temaområdena är centrala tyngdpunktsområden inom undervisnings- och uppfostringsarbetet och deras mål och innehåll ingår i flera olika läroämnen. Ett temaområde är Ansvar för miljö, välfärd och en hållbar utveckling". Syftet med detta temaområde är att öka elevens förutsättningar och motivation att verka för miljön och människans välfärd. I de skolvisa läroplanerna ska temaområdet enligt läroplansgrunderna integreras i gemensamma och valfria läroämnen samt i gemensamma evenemang och det ska synas i skolans verksamhetskultur. Statsrådet utfärdade i juni i fjol en förordning om riksomfattande mål för utbildningen enligt lagen om grundläggande utbildning och om timfördelning i den grundläggande utbildningen. Un- 4

5 Ministerns svar KK 524/2013 vp Kimmo Tiilikainen /kesk dervisningen i konst- och färdighetsämnen, gymnastik och idrott, samhällsfostran och värdefostran, miljöfostrans ställning samt samarbetet mellan läroämnena att fastställas i enlighet med denna förordning. Utbildningsstyrelsen inledde senaste höst utgående från statsrådets förordning beredningen av grunderna för läroplanen för förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och tillläggsundervisningen. I resultatavtalet för mellan Utbildningsstyrelsen och undervisnings- och kulturministeriet nämns att medborgarorganisationer och andra samhällsrörelser ska få öppnare möjligheter än nu att presentera sin verksamhet i skolor och läroanstalter. Helsingfors den 15 juli 2013 Undervisningsminister Krista Kiuru 5