Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216
9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet 198- luvulta Kuhalla pientä laskua 199- luvulta Pyynti-määrällä suuri vaikutus Suuria vuosiluokkavaihteluja, etenkin kuha
Alueellinen vaihtelu www.luke.fi Saalismäärissä suuria alueellisia eroja, etenkin kuhalla 5 km ICES ruututilastot vuosittain (ICES = International Council for the Exploration of the Sea)
Merimetson rooli Merimetso syö keskimäärin pienempää kalaa kuin kalastajat pyytävät (1,2) Ravinnon ikäluokka kuhalla ja ahvenella n. 2-5 vuotiasta Esim. merimetson saalistama kuha lähes aina < 3 cm, kalastuksessa alamitta on 37 cm (2) (1) Lehikoinen ym. 211 Boreal Environment Research. (2) Salmi et al. 215 Fisheries Studies
Kalastajien saalistilastot, ikäluokat s AHVEN 4-6 v. 5-7 v. 5-7 v. KUHA www.luke.fi
1. Saalistilastojen vaihtelu alueittain Tarkasteluyksikkö 5 km ICES ruudut Ahven ja kuhasaaliit vuosina 25-214 i) Pyyntimäärä samana vuonna ii) Pyyntimäärä vuotta aikaisemmin iii) Merimetsomäärä 2-5 vuotta aikaisemmin (merimetsomäärät vuosina 2-212) iv) Lämpötila (ilma) 4-6 ja 5-7 v aikaisemmin v) Alueen sijainti, pohjoisuus Lineaarinen sekamalli, ruutu satunnaismuuttuja
Testitulokset Ahven Kuha Muuttuja Kerroin Merkitsevyys Kerroin Merkitsevyys Pyyntimäärä.96 <.1 1.375 <.1 Pyyntimäärä, t-1.184 <.1.11395.9 Lämpötila.77.93 -.1195.33 Merimetso -.11.335 -.3857.16 Alueen sijainti -.121.25 -.49542 <.1 Pyyntimäärä positiivinen yhteys, suhde 1 eli saalismäärät kasvavat samassa suhteessa kuin pyyntimäärät
Testitulokset Ahven Kuha Muuttuja Kerroin Merkitsevyys Kerroin Merkitsevyys Pyyntimäärä.96 <.1 1.375 <.1 Pyyntimäärä, t-1.184 <.1.11395.9 Lämpötila.77.93 -.1195.33 Merimetso -.11.335 -.3857.16 Alueen sijainti -.121.25 -.49542 <.1 Pyyntimäärillä vuotta aikaisemmin positiivinen vaikutus eli pyynti ei verota seuraavan vuoden saalista
Testitulokset Ahven Kuha Muuttuja Kerroin Merkitsevyys Kerroin Merkitsevyys Pyyntimäärä.96 <.1 1.375 <.1 Pyyntimäärä, t-1.184 <.1.11395.9 Lämpötila.77.93 -.1195.33 Merimetso -.11.335 -.3857.16 Alueen sijainti -.121.25 -.49542 <.1 Lämpötilalla negatiivinen vaikutus kuhaan ja heikko positiivinen ahveneen. Nyt käytetty ilman lämpötilaa. Veden lämpötila olisi parempi mittari.
Testitulokset Ahven Kuha Muuttuja Kerroin Merkitsevyys Kerroin Merkitsevyys Pyyntimäärä.96 <.1 1.375 <.1 Pyyntimäärä, t-1.184 <.1.11395.9 Lämpötila.77.93 -.1195.33 Merimetso -.11.335 -.3857.16 Alueen sijainti -.121.25 -.49542 <.1 Merimetsolla kertoimet heikosti negatiiviset, mutta eivät tilastollisesti merkitseviä
Testitulokset Ahven Kuha Muuttuja Kerroin Merkitsevyys Kerroin Merkitsevyys Pyyntimäärä.96 <.1 1.375 <.1 Pyyntimäärä, t-1.184 <.1.11395.9 Lämpötila.77.93 -.1195.33 Merimetso -.11.335 -.3857.16 Alueen sijainti -.121.25 -.49542 <.1 Kalaaaliit laskevat pohjoista kohden (negatiivinen kerroin), selkeästi voimakkaammin kuhalla
Alueellinen vaihtelu Saalismäärissä suuria alueellisia eroja, etenkin kuhalla 5 km ICES ruututilastot vuosittain www.luke.fi
2. Yksikkösaalismuutokset Saalismäärä jaettuna pyyntimäärällä CPUE = Catch per unit effort Kuvaa kannan kokoa paremmin kuin saalismäärä, koska pyyntiteho otettu huomioon 1) CPUE muutos 25-214 2) Merimetsomäärän muutos 23-212 (viive koska syö pienempää kalaa)
a) Ahven Yksikkösaalis kasvoi merkitsevästi 8 ruudussa 25-214 Viittaa siihen, että ahvenkannat lievästi vahvistuneet 49 22 27 5 59 23, 28 32 37 42, 47 51 6 19, 24 52 61 15, 2 6 Ns, 11, 53 7 12 Yksikkösaalis 25-214 Punainen Merkitsevästi kasvava Sininen Merkitsevästi laskeva Ns = ei muutosta Merikarvia 62 54 55 56 57
2 6 Ns, 7 11, 12 15, 19, 22 23, 24 27 28 32 37 42, 47 49 5 52 51 53 54 55 56 57 59 6 61 62 Merikarvia Ahven 2 6 98 7 79 11 28 12 15 19 22 23 63 24 1 27 28 6 32 149 37 328 42 219 47 168 49 5 52 186 51 1767 53 2778 54 1215 55 1732 56 219 57 182 59 6 61 242 62 24 Merimetso max Yksikkösaalis 25-214 Punainen Merkitsevästi kasvava Sininen Merkitsevästi laskeva Ns = ei muutosta
Ahven Yksikkösaalismuutos ei yhteydessä merimetsojen ruauteen tai sen muutokseen,3,2,1 -,1 -,2 -,2,2,4,6,8 1 Muutos merimetsomäärissä,3,2,1 -,1 -,2 1 1 1 1 Max merimetsomäärä
Kuha Yksikkösaalis kasvoi neljässä ruudussa ja pieneni yhdessä vuosina 25-214 Kuhakannassa ei voimakkaita muutoksia, ennemmin pos. 49 5 23 28 32 37 42-47 51 19 2 52 61 15 62 2 6 11 53 7 Yksikkösaalis 25-214 Punainen Merkitsevästi kasvava Sininen Merkitsevästi laskeva Ns = ei muutosta Merikarvia 54 55 56 57
2 6 7 11 15 19 23 2 28 32 37 42-47 49 5 52 51 53 54 55 56 57 61 62 Kuha 2 6 98 7 79 11 28 12 15 19 22 23 63 24 1 27 28 6 32 149 37 328 42 219 47 168 49 5 52 186 51 1767 53 2778 54 1215 55 1732 56 219 57 182 59 6 61 242 62 24 Merimetso max Yksikkösaalis 25-214 Punainen Merkitsevästi kasvava Sininen Merkitsevästi laskeva Ns = ei muutosta Merikarvia
Kuha Yksikkösaalismuutos ei yhteydessä merimetsojen ruauteen tai sen muutokseen,2,2,1,1 -,1 -,1 -,2 -,2,2,4,6,8 1 Muutos merimetsomäärissä -,2 1 1 1 1 Max merimetsomäärä
Johtopäätökset: ahven, kuha Saalismäärät ovat vaihdelleet viime vuosina Yksikkösaaliit (= kalakantojen koko) ennemmin kasvussa kuin laskussa (etenkin ahven) Saalismäärät suurimpia etelässä Merimetsolla ei selkeää vaikutusta, jos sellainen on, se on paikallinen Merimetso pyydystää heikoimpia kalayksilöitä huomattava osa kuolisivat tn ennen kalastusikää tn kompeoiva kuolleisuus, ei additiivinen