Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla II: Oikeutetun sodan perinne Risto Marjomaa risto.marjomaa@helsinki.fi Luentokaavio 15.03 ma: Johdanto: keskiaikaisesta hajaannuksesta dynastisiin valtapiireihin /JM 17.03 ke: Oikeutetun sodan teoriat ja sodan lait uuden ajan kynnyksellä /RM 22.03 ma: Sodankäynnin vallankumous ja valtiorakentuminen teoriat /JM 24.03 ke: Ruuti-imperiumit /RM 29.03 ma: Raha ja meritokratinen byrokratia vallan katalyytteina /JM 31.03 ke: Valistuneet itsevaltiaat /RM 05.-07.04: PÄÄSIÄISTAUKO 12.04 ma: Eurooppalaisten vuosisata /RM 14.04 ke: Sota ja valtiorakentuminen /JM 19.04 ma: Totaalisen sodan vuosisata /JM 21.04 ke:sodan kansainvälisten lakien kehittyminen /RM 26.04 ma: Kansallisen vapautuksen sodat /RM 28.04 ke: Sota kylmän sodan jälkeen /JM ESSEIDEN PALAUTUS 03.05 ma: Keskustelu /yhdessä 05.05 ke: TENTTI 1
Essee Kriittinen essee valitusta aiheesta Pituus noin 10 000 merkkiä (5 sivua). Käytetty kirjallisuus mainittava lähdeluettelossa. Lähdeviitteitä saa käyttää, muttei pakollista. Esseeaiheet 1. Valitse joku sodan oikeuksien teoreetikko tai kansainvälinen sopimus ja pohdi miten ja miksi hän/se pyrki rajoittamaan sotaa ja miten siinä onnistuttiin. 2. Pohdi kuinka sodankäynti on vaikuttanut modernien eurooppalaisten valtioiden syntyyn. Tarkastele yhtä valitsemaasi esimerkkitapausta. 2
Sodan määritelmä Järjestäytynyttä sosiaalista väkivaltaa itsenäisten ryhmien välillä Tavoitteena alistaa vastapuoli tahtoonsa Politiikan jatkamista väkivallan keinoin (Clausewitz) Miksi sotaa? Lähes universaali yhteisöllinen ilmiö: käsitteenä tuntematon vain laajemman yhteisön puuttuessa: metsästäjä-keräilijät ei välttämättä tarkoita sotaisuutta, vaan siihen varautumista Funktionaalinen perustelu: keino saavuttaa tavoiteltu päämäärä väkivallan ainoa tehokas vastakeino väkivalta 3
Pasifisti vastaan militaristi Pasifistin dilemma: jos kaikki pasifisteja paitsi yksi, hallitsee hän kaikkia muita Militaristin dilemma: etsimällä turvaa varustautumalla sotaan uhkaa samalla muita, kunnes kukaan ei ole turvassa Soturietiikka Argumentti: sota jalostaa yksilöä rohkeus, uhrautuvaisuus, taidot kamppailua kunnian puolesta Kritiikki: arvoilla vähäinen vaikutus sodan lopputulokseen todellisuus ei vastaa eettisiä mielikuvia 4
Argumentti: Sota ja maskuliinisuus sota pääosin miesten toimintaa valta ja väkivalta maskuliininen fantasia Kritiikki: miesten valikoitumisella sotaan käytännön syynsä vietit sosiaalisesti rajoitettavissa sodilla yleensä selkeät tavoitteet Sodasta sanottua Conscience is but a word that cowards use, Devised at first to keep the strong in awe; Our strong arms be our conscience, swords our law. (Shakespeare, Richard III) Pistä miekkasi tuppeen; sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat. (Jeesus, Mat. 26:52) 5
Sodan luonteenpiirteitä Hallitsemattomuus: yksi osapuoli voi aloittaa, mutta lopettamiseen tarvitaan molempia sodan kulku aina arvaamaton ei rikkomattomia sääntöjä Päämääränä voitto: eskalaatio todennäköinen neuvoteltu rauha vaatii molemmilta luopumista tappion uhatessa usein kaikki keinot käyttöön Rajoitetun sodan ongelma Yhteisön sisäinen väkivalta rajoitettua: moraaliset normit lailliset sanktiot Sodassa sanktiot ja moraali tehottomia: sanktioita mahdoton toteuttaa voitto tärkeämpää kuin moraaliset säännöt totuus sodan ensimmäinen uhri 6
Oikeutettu kosto Vanhin keino sodan rajoittamiseen Vastavuoroisuuden periaate: jos te rikotte sääntöjä, me teemme samoin monilla kulttuureilla säännöt verikostosta käytössä myös moderneissa valtioissa Vaarana päätyminen kostonkierteeseen Jumalten sota Varhaiset valtiot sotivat jumalien nimissä: sodan syyt eivät enää yhteisiä, vaan hallitsijan ja ylimystön etujen mukaisia vastuu sodasta jumalille Ei kansainvälisiä normeja: jokaisella jumalalla omat periaatteensa voitto kertoo kuka oli oikeassa ei pitäviä liittoja tai rauhansopimuksia 7
Kreikkalaiset ja oikeutettu sota Tarve luoda valtioiden välisiä sääntöjä Sodalla oltava oikeutettu syy: elämän, omaisuuden ja maan puolustus oikeutetun edun ja kunnian puolustus Sota sinällään kunniallista toimintaa: molemmat osapuolet voivat olla oikeassa tavoitteena ei poistaa sotaa, vaan rajoittaa sitä Ei koskenut barbaareja Roomalaisten sodan lait Sota merkittävä osa yhteisön elämää: sotilashyveet; kunnia, sankaruus, uhrautuvuus valtakunnan elinvoimaisuuden mitta Universaaleja luonnon lakeja: Marcus Tullius Cicero (106-43 ekr.) Erottivat ensimmäisinä toisistaan: sodan oikeutuksen (jus ad bellum) sodan lait (jus in bello) 8
Jus ad bellum Sota oikeutettua vastauksena rikkomukseen: hyökkäys, uhkaus loukkaus, epäoikeudenmukaisuus Periaatteessa vain yksi osapuoli oikeassa: sota julistettava toteamalla rikkomus Vastuu kansakunnalla: yksilön oltava uskollinen isänmaalle (patria) Jus in bello Sodan lait riippumattomia oikeutuksesta: kaikkien osapuolien noudatettava aina länsimaisten sodan lakien tulkinnan perusta Jäi roomalaisilla periaatteen tasolle: yksipuoliset lait uhkasivat rajoittaa menestystä yleinen vaatimus kunniallisuudesta 9
Kristinusko ja pasifismi Varhaiskristityt pasifisteja: ken miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu vastarinnattomuus; marttyyrit Ongelmana ulkopuolisten uhka: pasifistin dilemma: miten suojautua väkivallalta kristittyjä ei sotilas- tai hallintouralle este kristinuskon nousulle valtionuskonnoksi Kristittyjen oikeutettu sota Kirkkoisä Augustinus (354-430): hyvää puolustettava pahaa vastaan valtion puolustettava alamaisiaan yksilön puolustettava vainottua Kenellä valta päättää oikeutetusta sodasta? valtataistelu kirkon ja keisarin välillä oikeutettu sota kirkon etujen puolustamista 10
Kristillisen pasifismin perintö Sota on pahaa, joskin ehkä välttämätöntä: sotilasura ei erityisen kunniallinen tavoitteena sodan rajoittaminen ja estäminen Varsinainen pasifismi lahkoille: bogomiilit, kataarit, hussilaiset kirkon ja valtion vainojen kohteeksi Keskiaika: yksilöiden sotaa Valtakuntien hajotessa sodasta yksityisasia Kunniallinen ja tavoiteltava elämäntapa ylimystön vallan oikeutuksen perusta yksilön kunnia riittävä sodan syy kaksintaistelu (duellum) / sota (bellum) Paljon huomiota sodan lakeihin 11
Ritarillisen sodan säännöt Perustana yksilön kunnia, ei kansakunnan: tavoitteet yksilöllisiä; herrat ja vasallit tarkat käyttäytymissäännöt sääntöjen noudattaminen jopa voittoa tärkeämpi Suojeltuja ryhmiä: siviiliväestö: erityisesti naiset ja lapset kirkko: henki ja omaisuus ritarit itse: vankien kohtelu ja lunnaat Kirkko ja kanoninen laki Tavoitteena rajoittaa ja suunnata sotaa: Jumalan rauha -liikkeet ristiretket vääräuskoisia vastaan Tuomas Akvinolainen (1225-1274) sodanjulistuksella oltava laillinen auktoriteetti perusteena tehty vääryys tavoitteena hyvä pahaa vastaan 12
Kuninkaan uusi nousu Ritari-ihanteet hallitsijan yksinoikeudeksi: sodan lait: hallitsijan valvonnassa sodan oikeutus: hallitsijan kunnia Humanistit: laillisuuden pohdinta moraalin sijaan Guillaume de Nogaret (n. 1260-1313): patria eli hallitsija sodan auktoriteetti voi käydä sotaa jopa kirkkoa vastaan 13