L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh/Tfn: 020 490 109, faksi/fax: 020 490 5251 Kirjaamo.lsu@ymparisto.fi YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2007 Diaarinumero LSU 2007 Y 302 (113) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidontuotantotoimintaa Kälviän kunnan Ruotsalon kylässä. HAKIJA Mukkala Sami Hakalantie 40 68320 Ruotsalo LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin parsinavetta, jossa pidetään 42 lypsylehmää, 20 hiehoa ja 15 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihatto, jossa tullaan pitämään enintään 60 lypsylehmää, 42 hiehoa ja 46 vasikkaa (alle 6 kk). Laajennuksen jälkeen vanha navetta jää pois käytöstä. Eläinsuojat sijaitsevat tilalla Mukkala RN:o 11:18 Kälviän kunnan Ruotsalon kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1 000 lihasian eläinsuojaa.
ASIAN VIREILLETULO 2 Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 23.4.2007. Lupahakemusta on täydennetty 7.8.2007 uudella asemapiirroksella ja kuivalantalan pohjapiirroksella, 29.8.2007 lannanlevityspeltojen vuokrasopimuksella ja 21.9.2007 tarkistetuilla lietesäiliömitoilla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella maatalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassaolevaa asema tai yleiskaavaa. Seutukaavassa alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen. Keski Pohjanmaan maakuntakaavassa alue kuuluu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Kälviän kunnan Ruotsalon kylässä noin 6,5 km:n etäisyydellä Kälviän kunnan keskustasta kaakkoon. Eläinsuojien ympäristössä on pääasiassa peltoa, itä koillissuunnalla on kapea metsävyöhyke. Uusi pihatto sijaitsee maastollisesti nykyistä navettaa ja lähinaapureiden tiloja alempana. Rakennettava pihatto sijoittuu nykyisen eläinsuojan kaakkoispuolelle. Se sijoittuu lähimmistä naapureista poispäin hakijan omien peltojen suuntaan. Lähimmät viisi naapurien asuinrakennusta sijaitsevat uudesta pihatosta noin 100 metrin, noin 200 metrin (2 kpl) ja noin 260 metrin (2 kpl) etäisyydellä länsi etelä suuntaan. Näistä yhdellä noin 200 m pihatosta asuvalla naapurilla on itsellään eläinsuoja. Rakennettavasta pihatosta noin 350 metrin säteellä sijaitsee yhteensä kahdeksan naapurin asuinrakennusta. Uusi lietesäiliö ja kuivalantala sijoittuvat uuden pihaton taakse poispäin lähimmistä naapureista. Noin 100 metrin päässä uudesta pihatosta sijaitsevan naapurin asuinrakennuksen omistaja itse asuu 200 metrin etäisyydellä pihatosta. Kyseisessä 100 metrin päässä sijaitsevassa asuinrakennuksessa asuvat em. omistajan vanhemmat ja tilaan kuuluu myös vanha käytöstä poistettu eläinsuoja. Tämän lähimmän naapuritalon ja nykyisen navetan välinen etäisyys on noin 20 m. Koska vanha navetta ja sen lietesäiliö jäävät uuden pihaton valmistuttua pois käytöstä, lähimmän naapuritalon ja eläinsuojan välinen etäisyys kasvaisi 20 metristä 100 metriin. Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat yli 12 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan hankitaan kunnallisesta vesijohtoverkosta Kälviän vesiosuuskunnalta. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina. Levityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueilla. Tila sijaitsee Kälviänjoen vesistöalueella Kälviänjoen alaosan osavaluma alueella (50.001). Uuden pihaton etäisyys tilan koillispuolella sijaitsevasta Vähäjärvestä on noin 1 km ja maantien eteläpuolella virtaavasta Kälviänjoesta noin 390 metriä. Tilalta noin 600 metrin etäisyydellä sijaitsee luonnonsuojelualue (Nurmelan männikkö YSA103164).
ELÄINSUOJAN TOIMINTA 3 Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 42 lypsylehmää, 20 hiehoa ja 15 vasikkaa (alle 6 kk) parsinavetassa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta, jossa tullaan pitämään enintään 60 lypsylehmää, 42 hiehoa ja 46 vasikkaa (alle 6 kk). Uuden pihaton valmistuttua vanha navetta jää pois käytöstä. Maidon tuotanto laajennuksen jälkeen tulee olemaan noin 600 000 700 000 kg vuodessa. Nykyisen navetan vieressä on kaksi lietesäiliötä ja konehalli. Rakennettava pihatto sijoittuu noin 40 metrin etäisyydelle nykyisestä navetasta. Pihaton pinta ala on noin 1 856 m 2 ja sen yhteydessä on maitohuone, tekninen huone sekä toimisto ja sosiaalitiloja. Pihatossa on luonnollinen harjailmanvaihto. Pihaton itäpuolelle rakennetaan noin 72 m 2 :n avoin kuivalantala ja noin 2 980 m 3 :n avoin lietesäiliö. Lannan ja jätevesien käsittely Eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu pääosin lietelantana. Noin 15 juottovasikkaa pidetään kuivikelannalla. Tilalla on nykyisin kaksi lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 697 m 3 ja 230 m 3. Pienempi lietesäiliö jää hakemuksen mukaan pois käytöstä uuden pihaton ja lietesäiliön valmistuttua. Suurempi lietesäiliö on tarkoitus yhdistää putkilla uuteen pihattoon ja pitää käytössä siltä varalta, että uuden lietesäiliön tilavuus ei riitä. Vanhojen lietesäiliöiden pohjat ja seinät ovat betonia ja säiliöt on katettu puuristikolla ja pellillä. Pihattonavetan viereen rakennetaan uusi noin 2 980 m 3 :n kattamaton lietesäiliö. Uuden säiliön pohja ja seinät ovat betonia. Lietesäiliöt täytetään altapäin. Lietekuilut tyhjennetään koneellisesti lantaraapalla. Juottovasikoiden lannalle rakennetaan tilalle noin 158 m 3 :n kattamaton kuivalantala. Lantalassa on 1,2 m:n reunat ja 0,5 m:n ajoluiska. Lantalan pohja ja seinät ovat betonia. Kuivikemateriaalina käytetään olkea. Hakemuksen mukaan tilalla muodostuu eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä yhteensä noin 150 m 3 vuodessa. Ne johdetaan lietesäiliöön. Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä noin 71 ha, josta omaa peltoa noin 48 ha ja vuokrapeltoa noin 23 ha. Lannan levityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä 70 % tapahtuu keväällä viikkojen 19 21 aikana ja 30 % syksyllä viikkojen 40 41 aikana. Tilan eläimiä ei laidunneta. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua pyöröpaaleihin noin 700 900 tonnia vuodessa. Muut varastot Tilalla on noin 2 000 litran polttoainesäiliö ulkona. Säiliössä ei ole suojavarusteita. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 500 litraa tynnyreissä konehallissa. Lisäksi tilalla säilytetään torjunta aineita tallissa.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely 4 Toiminnasta syntyy vuodessa noin 1 000 kg muovijätteitä, noin 1 000 kg metalliromua, noin 200 litraa jäteöljyä ja noin 2 kpl akkuja. Ne toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Kuolleet eläimet toimitetaan käsiteltäväksi Honkajoki Oy:lle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy 3,5 kertaa viikossa, rehuauto joka neljäs viikko ja teurasauto joka neljäs viikko. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Hakemuksessa ei ole esitetty arviota toiminnan vaikutuksista ympäristöön tai siihen liittyvistä riskeistä. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksessa ei ole esitetty arviota parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kälviän kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 10.8. 10.9.2007 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kälviän kunnantoimistossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Kälviän kunnanhallitukselta ja Kälviän rakennus ja ympäristölautakunnalta. Kälviän rakennus ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että lautakunnalla ei ole huomautettavaa hakemuksen suhteen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalta ei ole pyydetty vastinetta annetusta lausunnosta, koska lausunto on puoltava. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 29.8.2007, jossa käytiin läpi muun muassa tulevan eläinsuojan sijoittumista alueella, nykyisiä säiliöitä ja naapurien sijoittu
5 mista hankkeen kannalta. Hakijaa pyydettiin toimittamaan kuivalantalan rakennuspiirrokset ympäristökeskukseen. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Sami Mukkalalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Kälviän kunnan Ruotsalon kylään tilalle Mukkala RN:o 11:18 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon annetun lausunnon. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Eläinsuojassa voidaan pitää yhteensä enintään 60 lypsylehmää, 42 hiehoa ja 46 vasikkaa (alle 6 kk), jotka sijoitetaan kaikki uuteen pihattoon. Vanha navetta tulee poistaa käytöstä uuden pihattonavetan käyttöönottoon mennessä. 2. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan muut pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliössä sekä kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesu ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin 2 630 m 3, mikäli tilalla ei laidunneta. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään noin 60 m 3. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, rakennettava uusi lietesäiliö sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle tulee rakentaa vähintään 60 m 3 :n kuivalantala. Kuivalantala tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Kuivalantalan pohja voidaan rakentaa myös asfalttibetonista. Rakennettava kuivalantala tulee varustaa vähintään 0,5 metrin korkuisilla reunoilla ja vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla. Tarvittaessa lantalan ulkopuolelle tulee rakentaa tiivispohjainen kuormauslaatta. Kuivalantalaan kertyvät sadevedet tulee johtaa lietesäiliöön. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa rakennettavasta kuivalantalasta asema, pohja ja leikkauspiirrokset ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle viimeistään 31.12.2007 mennessä. Rakennettavien noin 2 980 m 3 :n lietesäiliön sekä noin 158 m 3 :n kuivalantalan tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa. Vanhat noin 230 m 3 :n ja 697 m 3 :n lietesäiliöt tulee poistaa käytöstä uuden pihattonavetan ja lietesäiliön käyttöönottoon mennessä. Rakennettava lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Lietesäiliö tulee kattaa käyttöönoton yhteydessä vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esimerkiksi turpeella, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvitta
6 essa varmistaa tuulisuojauksella. Mikäli pihattonavetan yhteyteen rakennetaan lietteen pumppukaivot, tulee ne kattaa betonikansilla. Rakennettava avoin lietesäiliö on varustettava vähintään 150 cm korkealla verkkoaidalla maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeen mukaisesti. Lietteen ja lannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lannan ja jätevesien levitys Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä/lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille ja ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lietettä/lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä ja lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään ympäristökeskukselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen ja lannan levitykseen vähintään 56,25 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteen, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostumi
7 nen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee tehdä 31.5.2009 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinsuojassa pidettävien eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen ja lannan määrä tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikat ja ajankohdat tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle.
8 Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lietteen, lannan ja jätevesien säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden pihattonavetan, lietesäiliön ja kuivalantalan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Samalla tulee tehdä ilmoitus vanhan navetan ja vanhojen lietesäiliöiden poistamisesta käytöstä. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Länsi Suomen ympäristökeskus on toiminnan laajennusta koskevassa ympäristölupaharkinnassa ottanut huomioon, että eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja asutusalueella, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä ja Kälviän rakennus ja ympäristölautakunnan antama lausunto on puoltava. Eläinmäärä kasvaa laajennuksen jälkeen 42:sta 60 lypsylehmään, 20:stä 42 hiehoon ja 15:stä 46 vasikkaan. Eläinyksikkömääriä verrattaessa eläinsuoja laajenee 334,6 eläinyksiköstä 519,6 eläinyksikköön eli noin 55 %, mitä voidaan pitää suurehkona laajennuksena. Eläinsuojan lähiympäristö on pääosin peltoa ja metsää. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihattonavetasta. Nykytilanteessa tämän naapuritalon ja hakijan navetan välinen etäisyys on noin 20 m. Näin ollen lähimmän naapuritalon ja eläin
9 suojan välinen etäisyys kasvaisi 20 metristä 100 metriin, kun uusi pihatto valmistuisi ja vanha navetta jäisi pois käytöstä. Myös etäisyys lähimmästä naapuritalosta tilan lietesäiliöihin kasvaa 55 metristä 150 metriin vanhojen lietesäiliöiden jäädessä pois käytöstä. Muut lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 200 metrin (2 kpl) ja noin 260 metrin (2 kpl) etäisyydellä uudesta pihatosta. Edellä mainitut seikat huomioiden Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Ottaen huomioon eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja alueen aikaisempi käyttö, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille, mikäli toimintaa harjoitetaan annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Uudet rakennukset ja rakenteet tulee toteuttaa esitetyn asemapiirroksen mukaisesti, jotta esitetyt etäisyydet toteutuvat. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. Vanha navetta on poistettava käytöstä uuden pihaton käyttöönottoon mennessä lähinaapureihin kohdistuvien hajuhaittojen vähentämiseksi. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien, puristenesteiden ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen, lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden (MMM RMO C4) mukaan kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 metrin korkuiset reunat, vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja lantalan ulkopuolella tulee tarvittaessa olla tiivispohjainen kuormauslaatta. Rakennettavasta kuivalantalasta tulee asema, pohja ja leikkauspiirrokset toimittaa ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle valvonnallisista syistä. Määräys rakennettavan lietesäiliön täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella sekä mahdollisten lietteen pumppukaivojen kattamisesta betonikansilla on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Uuden lietesäiliön ja kuivalantalan rakentaminen valmiiksi ennen eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Määräys vanhojen lietesäiliöiden poistamisesta käytöstä on annettu, koska uuden lietesäiliön varastointitilavuus on riittävä eläinsuojan eläinmäärälle. Lietteen, lannan ja jätevesien säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2) Lietteen ja lannan kuormauksen, kuljetuksen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen ja lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa
10 kohden. Lietteen ja lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, lanta, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen pesuvedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, lantaa, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen pesuvesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, maitohuoneen ja eläinsuojan pesuvesien sekä sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. (määräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja lantalan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän sekä pinta ja pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän sekä pinta ja pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6)
11 Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen ja lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiviyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Lietesäiliön kelluvan katteen säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistaa, että lietesäiliö on katettuna aina määräyksen mukaisella katemateriaalipaksuudella hajupäästöjen vähentämiseksi. (määräys 7) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2017 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalannan varastointitilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevista peltopinta aloista. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5
12 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta 18.3.2002 (YM4/401/2002) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1 570 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1 570 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kälviän kunnanhallitus Kälviän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Järvi Esko Ernesti, Kirkkopuistikko 7 C 5, 65100 VAASA Kinnari Arto Olavi ja Leena Eliisa, Hakalantie 26, 68320 RUOTSALO Kinnari Sirkka ja Eero, Kinnari Jarmo, Hakalantie 50, 68320 RUOTSALO Kolppanen Osmo Allan ja Vuokko Elisabet, Hakalantie 10, 68320 RUOTSALO Kylmä Seija Helena, Kumpulantie 5 A 1, 68300 KÄLVIÄ Mukkala Antti Kalervo, Pohjoismäentie 31, 68320 RUOTSALO Perttula Paavo Allan ja Maria Helinä, Järvikyläntie 433, 68320 RUOTSALO Pietilä Kari Kalervo, Pihtisalontie 82, 68300 KÄLVIÄ Saari Antti, Järvikyläntie 243, 68320 RUOTSALO Santapakka Tiina Maarit, Moisiontie 15, 68320 RUOTSALO Tepsell Maija Liisa, Venevajantie 12, 67300 KOKKOLA
Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä 13 Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipisteen ja Kälviän kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Anu Lillunen LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros