EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI
EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet. Nämä painopisteet vaikuttavat neuvoston, Euroopan parlamentin, Euroopan komission ja jäsenvaltioiden työhön. Eurooppa-neuvoston kokouksissa linjataan tulevaa päätöksentekoa. Näillä kokouksilla on näin ollen keskeinen merkitys EU:n toiminnalle. Sen vuoksi huippukokoukset ovat laajasti esillä tiedotusvälineissä. Eurooppa-neuvoston kokouksiin osallistuvat Euroopan korkeimman tason poliittiset johtajat eli Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, Euroopan komission puheenjohtaja ja EU-päämiehet (jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet, kuten presidentti, pääministeri tai liittokansleri). Lisäksi kokouksiin osallistuu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Eurooppa-neuvoston työtä koordinoi sen puheenjohtaja, joka valmistelee kokoukset, toimii niissä puheenjohtajana ja auttaa jäseniä pääsemään yhteisymmärrykseen. Puheenjohtaja toimii yhdessä Euroopan komission puheenjohtajan kanssa EU:n korkeimman tason edustajana. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta unionin etuja edustaa ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja valitaan kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuus on kokopäivätyötä eikä puheenjohtaja saa hoitaa samanaikaisesti mitään kansallista tehtävää. Nykyinen puheenjohtaja on Puolan entinen pääministeri Donald Tusk. Hänen toimikautensa alkoi 1. joulukuuta 2014 ja päättyy 31. toukokuuta 2017. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk Eurooppa-neuvoston kokouksia on yleensä neljä vuodessa, mutta puheenjohtaja voi kutsua koolle ylimääräisiä kokouksia kiireellisten asioiden käsittelemiseksi. Huippukokoukset pidetään yleensä Brysselissä, ja niitä edeltää tapaaminen Euroopan parlamentin puhemiehen kanssa. Lisätietoja Eurooppa-neuvostosta osoitteessa www.consilium.europa.eu/european-council
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO LAINSÄÄTÄJÄ Neuvosto tai EU:n neuvosto tai ministerineuvosto, joksi sitä usein kutsutaan on yksi keskeisistä päätösvaltaa käyttävistä EU:n toimielimistä. Neuvostoon kokoontuvat EU-maiden hallitusten ministerit käsittelemään ja hyväksymään EU:n lainsäädäntöä, koordinoimaan jäsenvaltioiden talouspolitiikkoja, kehittämään eri alojen politiikkoja, esimerkiksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, tekemään kansainvälisiä sopimuksia ja vahvistamaan EU:n talousarvion. Neuvosto neuvottelee uudesta lainsäädännöstä ja hyväksyy säädöksiä, jotka vaikuttavat suoraan EU:n kansalaisten elämään ja joilla on merkittävä kansainvälinen vaikutus. Säädökset hyväksytään yleensä yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa. Neuvosto kokoontuu eri kokoonpanoissa aina sen mukaan, minkä alan asioita kulloinkin käsitellään. Esimerkiksi ulkoasiainministerit kokoontuvat keskimäärin kerran kuussa ulkoasiainneuvostoon, ja ympäristöministerit puolestaan yleensä neljä kertaa vuodessa ympäristöneuvostoon. Kustakin maasta aina se ministeri, joka kotimaassaan vastaa neuvostossa käsiteltävästä asiasta, edustaa maataan neuvostossa ja tuo siellä esiin maansa näkemykset. Neuvostolla on 10 kokoonpanoa, jotka kattavat kaikki EU:n politiikat. Talous- ja rahoitusasioiden neuvoston istunto 6. toukokuuta 2014 Jäsenvaltioiden edustajat neuvottelevat ja äänestävät neuvostossa hallitustensa nimissä. Neuvoston istuntoihin osallistuvat myös kulloinkin käsiteltävästä aiheesta vastaavat Euroopan komission jäsenet. He eivät kuitenkaan osallistu äänestyksiin. Neuvosto tekee ratkaisunsa käsiteltävästä asiasta riippuen joko yksinkertaisella enemmistöllä (puolesta äänestää vähintään 15 jäsenvaltiota), määräenemmistöllä (puolesta äänestää vähintään 55 prosenttia jäsenvaltioista, jotka edustavat vähintään 65:tä prosenttia EU:n väestöstä) tai yksimielisesti (kaikki äänestävät puolesta). Noin 80 prosenttia kaikesta EU:n lainsäädännöstä hyväksytään määräenemmistöllä. Määräenemmistön määrittämiseksi jäsenvaltioiden äänet painotetaan kunkin valtion väestömäärän mukaisesti.
Ratkaisut on edelleen tehtävä yksimielisesti asioissa, jotka koskevat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, verotusta, työllisyyttä ja sosiaaliturvaa. Myös sopimukset kehitysmaiden kanssa ja päätökset uusien jäsenvaltioiden liittymisestä EU:hun edellyttävät yksimielisyyttä. Suurin osa neuvoston istunnoista pidetään Brysselissä Justus Lipsius -rakennuksessa, jossa ovat neuvoston toimitilat. Huhti-, kesä- ja lokakuussa neuvoston säännönmukaiset istunnot pidetään Kirchbergin konferenssikeskuksessa Luxemburgissa. NEUVOSTON PUHEENJOHTAJUUS Neuvoston puheenjohtajana toimivat vuoron perään unionin 28 jäsenvaltiota aina puolen vuoden ajan. Puheenjohtajavaltion tehtävänä on organisoida neuvoston ja sen valmisteluelinten kokoukset ja toimia niissä puheenjohtajana. Puheenjohtajavaltio laatii kompromissiehdotukset, joiden pohjalta neuvosto voi tehdä päätöksensä. Poikkeuksena on ulkoasiainneuvosto, jossa puheenjohtajana ei toimi puolivuotiskauttaan hoitava puheenjohtajavaltio vaan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, joka on myös komission varapuheenjohtaja. Tätä tehtävää hoitaa nykyisin Federica Mogherini. Neuvoston toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi peräkkäisten kausien puheenjohtajavaltiot tekevät yhteistyötä kolmen maan ryhmissä eli kolmikkoina. Kolmikot laativat yhteisen neuvoston työohjelman 18 kuukaudeksi. Nykyiseen puheenjohtajavaltioiden kolmikkoon kuuluvat Italia, Latvia ja Luxemburg. Ne huolehtivat puheenjohtajuudesta 1. heinäkuuta 2014 alkaen 31. joulukuuta 2015 saakka. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini Seuraavien puheenjohtajakausien järjestys: 2014 Heinä-joulukuu Italia 2015 Tammi-kesäkuu Latvia Heinä-joulukuu Luxemburg 2016 Tammi-kesäkuu Alankomaat Heinä-joulukuu Slovakia 2017 Tammi-kesäkuu Malta Lisätietoja EU:n neuvostosta osoitteessa www.consilium.europa.eu
NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ Pääsihteeristö avustaa Eurooppa-neuvostoa ja sen puheenjohtajaa sekä neuvostoa ja sen puheenjohtajavaltiota. Se antaa niille neuvoja ja auttaa niitä näiden työssä. Pääsihteeristöä johtaa neuvoston nimittämä pääsihteeri. Lehdistöpalvelu välittää tiedotusvälineille tietoa eri asioiden käsittelystä neuvostossa. Se järjestää lehdistötilaisuuksia ja antaa taustatietoja sekä julkaisee lehdistötiedotteita. Lehdistölle tarjotaan video- ja valokuvamateriaalia kokousten edellä, niiden aikana ja niiden jälkeen. Lisätietoja lehdistöpalvelusta osoitteessa www.consilium.europa.eu/press Yleisöpalvelu vastaa Eurooppa-neuvoston ja neuvoston työskentelyä koskeviin tiedusteluihin kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Lisätietoja tiedustelujen esittämisestä osoitteessa www.consilium.europa.eu/infopublic EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI Eurooppa-neuvosto on EU:n strategiaelin. Eurooppa-neuvostossa EU:n poliittiset johtajat vahvistavat unionin toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet. Eurooppa-neuvoston kokous järjestetään yleensä neljästi vuodessa. Eurooppa-neuvosto antaa kunkin kokouksen jälkeen päätelmät, joissa esitetään yhteenveto keskustelujen tuloksista. Eurooppa-neuvoston työn organisoi sen puheenjohtaja, joka valitaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kerrallaan. Euroopan unionin neuvosto, josta käytetään myös nimeä ministerineuvosto tai EU:n neuvosto, on yksi päätösvaltaa käyttävistä EU:n toimielimistä. Neuvostossa kokoontuvat kunkin EU-maan kansalliset edustajat ja ministerit käsittelemään ja hyväksymään lainsäädäntöä ja päätöksiä sekä koordinoimaan eri alojen politiikkoja. Puheenjohtajavaltio organisoi neuvoston työn. Kukin jäsenvaltio on vuorollaan puheenjohtajana puolen vuoden ajan. Näitä kahta EU:n toimielintä ei pidä sekoittaa Strasbourgissa päämajaansa pitävään Euroopan neuvostoon, joka on ihmisoikeus- ja kulttuuriasioihin keskittynyt organisaatio ja täysin erillinen Euroopan unionista.
QC-04-14-900-FI-N Rue de la Loi/Wetstraat 175 1048 Bruxelles/Brussel BELGIQUE/BELGIË Tel. +32 (0)2 281 61 11 www.consilium.europa.eu Tämän julkaisun on tuottanut neuvoston pääsihteeristö, ja se on tarkoitettu ainoastaan tiedotuskäyttöön. EU:n toimielimet tai jäsenvaltiot eivät ole vastuussa siitä. Euroopan unioni, 2014 ISBN 978-92-824-4717-8 doi:10.2860/62751