luonnossa kuin kotonaan s. 10

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 19.8.2011 www.lappeenranta.fi Ilvesryhmäläiset luonnossa kuin kotonaan s. 10 Matikanopiskelusta plusmerkkistä välineiden ja leikkien avulla s. 7 Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin Vaiheittaine teneviin kaavamuutoksiin mahtuu ja ehtii montam ielipidettä s. 4 Sukututkijat etsivätj uuriaan maakuntakirjaston mikrofilmeiltä s.8

2 Seppo Miettisen mielestä Lappeenrannassa tehdään rakentavaa yhteistyötä Kaupungin elinvoimaisuus kumpuaa Skinnarilan kampukselta Kaupunginjohtaja Seppo Miettisen mielestä korkeakoulut ja Teknologia keskus ovat Lappeenrannan tulevaisuuden tärkein voima. Miettinen on saanut toistuvasti palautetta hyvästä Lappeenranta-hengestä ja pitää puheita karjalaisesta kateudesta joutavanpäiväisinä. Pitkän kunnallisen työ kokemuksensa perusteella hän arvioi, että päätöksentekijät vievät yhteisiä asioita eteenpäin hyvässä yhteisymmärryksessä keskenään. Vaikka kuntaliitokset jätettäisiin laskuista, Lappeenrannan väkiluku on kasvanut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana jatkuvasti. Kaupunginjohtaja Seppo Miettisen mielestä korkeakoulut ja Teknologiakeskus ovat Lappeenrannan tulevaisuuden tärkein voima. Uuden luomiseen tarvitaan tutkimustyötä sekä osaajia. Yritystoiminnan kehittämisessä Skinnarilan kampus on avainasemassa. Kun ammattikorkeakoulu siirtyy tulevan syksyn aikana yliopiston kampukselle, Skinnarilassa on 8000 opiskelijan yhteisö ja sen päälle yli 2000 työpaikkaa. Länsi Lappeenranta onkin asukasluvultaan suurempi kuin usean ympäröivän kunnan asukasluku yhteenlaskettuna. Esimerkiksi Skinnarila on Etelä Karjalan kolmanneksi suurin Lappeenrannan ja Imatran jälkeen, Miettinen naurahtaa. Hän arvioi, että Lappeenranta on parhaiten Suomen kaupungeista osannut hyödyntää Venäjän mahdollisuudet. Olemme osanneet neuvokkaasti hyödyntää Venäjän mahdollisuuksia elinkeinoelämässä, mutta myös esimerkiksi koulutus ja tutkimusyhteistyössä. EU:n ja Venäjän rajalla Lappeenranta on ainutlaatuinen kohtaamispaikka, joka tunnetaan innovaatioyhteistyön areenana ja yhteistyöverkostojen kokoajana. Venäjän kauppaa käyville yrityksille Lappeenranta on erinomainen sijoittautumispaikkakunta. Hän muistuttaa, että metsäteollisuus on ollut ja on jatkossakin Lappeenrannan tärkeimpiä työllistäjiä. Kaupungin on tärkeää omalta osaltaan huolehtia metsäteollisuuden kilpailukyvyn säilymisestä ja tuotekehitysedellytysten lisäämisestä. Hyvänä esimerkkinä kaupungin ja teollisuuden yhteistyöstä on viime vuonna UPM:n ja kaupungin yhteishankkeena valmistunut Kaukaan biovoimala. Lappeenrannan Energia Oy:n osuus hankkeesta on suurin investointi, mitä kaupunkikonserni on koskaan toteuttanut. Kaupallisille inves toinneille ja matkailulle mahdollisuuksia Seppo Miettinen korostaa, että vaikka Lappeenranta onkin noussut Kaakkois Suomen tärkeimmäksi kaupallisten palvelujen tarjoajaksi, etumatkan säilyttäminen ei ole itsestään selvää. Hän odottaa, että ydinkeskustassa sijaitsevan Iso Kristiinan laajennus lähtisi uusista kaupallisista hankkeista ensimmäisenä liikkeelle mahdollisimman nopeasti. Lappeenrannassa on erittäin tärkeää turvata kaupallisten palvelujen sekä matkailun investointimahdollisuudet. Vaikka teollisuus on jatkossakin keskeisimpiä työnantajiamme, tilastot näyttävät, että jo 70 prosenttia työpaikoistamme on palvelualalla. Lappeenrannassa palvelualan työpaikkojen lisääntyminen on ollut nopeampaa kuin muualla Suomessa. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana Lappeenranta on muuttunut teollisuuskaupungista palvelujen kaupungiksi. Miettinen huomauttaa, että venäläisten ostosmatkailijoiden ansiosta kaupan alan työpaikat ovat lisääntyneet ja verotulot kasvaneet. Rauhan matkailualueen investoinnit ja kansainvälinen lentokenttä tukevat uusien elinkeinojen vakiinnuttamista Lappeenrantaan. Verotulojen kasvu puolestaan heijastuu suoraan kaupunkilaisille suunnattujen palvelujen kehittämiseen. Kuntaliitokset ja Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveys piirin perustaminen uran suurimpia ponnistuksia Miettinen arvioi, että Lappeenrannassa päätöksentekijät vievät yhteisiä asioita eteenpäin tulevaisuuden kannalta rakentavassa yhteisymmärryksessä keskenään. Hän on saanut toistuvasti palautetta hyvästä Lappeenranta hengestä ja pitää puheita karjalaisesta kateudesta joutavanpäiväisinä. Pitkän kunnallisen työkokemukseni perusteella tiedän, että moniin muihin Suomen paikkakuntiin verrattuna meillä tehdään hyvää yhteistyötä. En ole havainnut suuria ristiriitoja tai tulehtuneita suhteita sen enempää poliittisten ryhmien kuin yksittäisten henkilöidenkään välillä. Kaupunginjohtajan työuransa suurimpana ponnistuksena Miettinen pitää Joutsenon ja Ylämaan kuntaliitosten ohella Etelä Karjalan sosiaali ja terveyspiirin perustamista ja samassa yhteydessä toteutettujen seudullisten tukipalvelujen luomista. Alkuvuodesta herätti voimakasta keskustelua tilanne Lappeenrannan kaupunkiyhtiöissä. Miettinen on tyytyväinen, että kaupunkiyhtiöuudistus on nyt toteutettu. Organisaatioon tehtiin suuria rakenteellisia muutoksia. Kaupunginhallituksen konsernijaosto ohjaa ja valvoo yhtiöiden toimintaa. Kaupunkiyhtiöiden lukumäärä vähenee ja yhtiöiden työnjakoa ja vastuita selkiytetään. Uudistuksen ansiosta toiminta tehostuu ja asiakaspalvelu sekä avoimuus para nevat, Miettinen arvioi. Avoin viestintä kuuluu jokapäiväiseen kunnalliseen valmistelutyöhön ja päätöksentekoon Lappeenrannan kaupunkikonsernissa viestintäkulttuuria kehitetään jatkuvasti ja määrätietoisesti. Aina emme ole viestinnässämme onnistuneet. Tässä meillä on parannettavaa ja toimintatapoja onkin päätetty kehittää. Kaupunginkanslian yhteydessä toimivan viestintäryhmän resursseja on lisätty ja vuorovaikutusta koko kaupunkikonsernin sisällä on parannettu, Seppo Miettinen kertoo. Kokeneena muutosjohtajana hän tietää, että viestintä edistää muutosten onnistumista ja uusien käytäntöjen omaksumista. Ari Nakari Seppo Miettinen arvioi, että viime vuosien aikana Lappeenrannassa toteutetut muutokset ovat suurempia kuin koskaan aikaisemmin sen historiassa. Poliittiset päättäjät ovat hyväksyneet muutokset yksituumaisesti ja ne on viety läpi hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa. hyvän työilmapiirin luoja Kaupungin henki löstö tuntee Seppo Miettisen kannustavana esimiehenä, joka kuuntelee alaisiaan ja arvostaa perusteltuja mielipiteitä. Tiivistetysti sanoen, Seppo Miettisen johtamassa työ yhteisössä on helppo hengittää. Seppo Miettinen valit tiin Lappeenrannan kaupunginjohtajaksi lokakuussa 2004. Lappeenrannan kaupungin palveluksessa hän on työskennellyt vuodesta 1977 alkaen. Miettinen jää eläkkeel le huhtikuussa 2012, mutta edeltävien lomien takia viimeinen työpäivä on tämän vuoden joulukuussa. Asumaan hän jää synnyinkaupunkiinsa Lappeenrantaan. Kaupunginjohtajan työ on elämäntapa eikä aikaa ole riittänyt juurikaan muuhun. Eläkevuosinani aionkin pitää kalenterini mahdollisimman tyhjänä. Omistaudun perheelleni ja harrastuksilleni. Retkeily ja hiihtäminen kotikaupungin maisemissa ja myös Lapissa ovat Miettisen rakkaimpia harrastuksia. Eläkkeellä hän aikoo entisten harrastusten lisäksi syventyä golfiin. Kaupungin henkilöstö tuntee Seppo Miettisen kannus tavana esimiehenä, joka kuuntelee alaisiaan ja arvostaa perus teltuja mielipiteitä. Työ yhteisössä tiedetään, että johtajan työpäivien pituus on vertaansa vailla, mutta hän jaksaa olla terävä vielä iltamyöhällekin venyneiden asioiden hoitamisessa. Niin vanhat työtoverit kuin uudetkin tulokkaat kokevat, että kaupunginjohtaja perehtyy sy vällisesti valmisteilla oleviin asioihin, kuuntelee henkilöstön näkemyksiä ja löytää erilaisista mieli piteistä hyviä puolia. Tiivistetysti sanoen, Seppo Miettisen johtamassa työ yhteisössä on helppo hengittää. Mervi Palonen

3 Citykorttelin kehittäminen etenee sovittujen askelmerkkien tahdissa Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen on tyytyväinen, että Citykorttelin kehittäminen etenee nyt suunnitellusti sovittujen askelmerkkien tahdissa. Hajaantuneiden omistussuhteiden takia uudistukset tehdään vaihe kerrallaan, mutta kaupunki ja kaikki korttelin kiinteistönomistajat ovat yksi mielisiä siitä, miten ja missä järjestyksessä edetään. Kaupunki odottaa, että töihin päästään käsiksi ensi vuonna. Pitkään Citykorttelin kehittämistä jarruttanut umpi solmu avattiin kaupungin ja kiinteistönomistajien välisellä sopimuksella ja arkkitehtuurikilpailulla. Kiinteistönomistajien kan ssa tehdyn sopimuksen perusteella järjestimme arkkitehtuurikilpailun, josta saimme kokonaisnäkemystä ja jonka perusteella sovimme etenemisjärjestyksestä. Marian aukion uudistaminen sekä maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen pystytään todennäköisesti aloittamaan vuoden 2012 aikana, Miettinen summaa. Marian aukion uudistuksen yhteydessä rakentuu vihdoin valmiiksi myös Valtakadun keskeisin osuus Lappeen kirkon kohdalla. Kaupungin puolesta Tapanaisen tontin uudisrakennuksen toteutuskin voisi alkaa jo ensi vuonna. Korttelin yhteisten alueiden toteutusta varten laaditaan parhaillaan kehittämissuunnitelmaa, jossa arkkitehtuurikilpailun voittajatyöhön yhdistellään muiden kilpailutöiden parhaita puolia. Kehittämissuunnitelman perusteella tehdään ensi vaiheessa sekä Marian aukion että Tapanaisen tontin alueille asemakaavaluonnokset. Raimo Suomela Yritys- ja innovaatioasiat samaan yhtiöön Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy ja Lappeenranta Innovation Oy yhdistetään vuoden 2012 alusta alkaen yhdeksi yhtiöksi, joka saa uuden nimen. Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy:n tehtävänä on ollut huolehtia alueen yrittäjien ja matkailijoiden palveluista ja toiminnan tavoitteena on saada Lappeenrannan seudulle uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Lappeenranta Innovation Oy puolestaan on luonut edellytyksiä huippuosaamisen ja innovaatioiden hyödyntämiselle yritystoiminnassa. Yhtiö tukee uusien ja olemassa olevien yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt Oy omistaa Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy:stä 77,7 prosenttia. Muita omistajia ovat Luumäen, Taipalsaaren, Savitaipaleen, Lemin ja Suomenniemen kunnat. Yhtiöiden yhdistämisen jälkeenkin omistuspohja halutaan pitää seudullisena. Lappeenranta Innovation Oy:stä Lappeenrannan kaupunkiyhtiöt Oy omistaa 67,5 prosenttia. Muita omistajia ovat Technopolis Oyj (20 prosenttia) ja Viipurin Taloudellinen Korkeakouluseura (12,5 prosenttia). Tarkoituksena on, että Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt Oy ostaisi Technopoliksen ja Korkeakoulu seuran osakkeet. Yritysten yhdistämisen tavoitteena on asiakaspalvelun parantaminen, yrityspalvelujen tehostaminen sekä resurssien tehokkaampi käyttö. Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt Oy -konsernin yhtiöiden lukumäärää vähennetään seitsemästä kolmeen Vuoden 2012 alussa toteutuvassa uudistuksessa Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt Oy -konsernin yhtiöiden lukumäärää vähennetään seitsemästä kolmeen. Tavoitteena on tehostaa toimintaa ja parantaa asiakaspalvelua. Uudistuksessa Lappeenrannan Kaupunki yhtiöt Oy -konsernin liiketoiminta jaetaan kolmeen yhtiöön. Näistä yksi muodostetaan yhdistämällä Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy ja Lappeenranta Innovation Oy yhdeksi yhtiöksi. Toinen yhtiö muodostetaan niin, että Lappeenranta Free Zone Oy:stä ja Lappeenrannan Laivat Oy:stä tulee Lappeen rannan Yritystila Oy:n tytäryhtiöitä. Kolmas yhtiö on maksullista pysäköintiä hoitava Williparkki Oy, joka jatkaa itsenäisenä yhtiönä. Fly Lappeenranta Oy fuusioidaan emoyhtiöön, Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt Oy:hyn, sillä edellytyksellä, että Kaupunkiyhtiöt Oy saa omistukseensa koko Fly Lappeenranta Oy:n osakekannan. Emoyhtiö Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt Oy:n toiminimi muutetaan vastaamaan yhtiön muuttunutta asemaa. Uusien asukkaiden tilaisuus ensimmäistä kertaa Lappeenrannassa 18.10.2011 asukkaiden Lappeenranta -tilaisuus 17.11.2011 Lappeenrannan kaupungin lähiötoimikunnan esityksestä järjestetään ensimmäistä kertaa Lappeenrannassa Uusien Asukkaiden tilaisuus. Vuoden 2010 aikana Lappeenrantaan muutti 2909 ja tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä 1207 uutta asukasta. Tilaisuus järjestetään tiistaina 18.10.2011 Lappeenrannan kaupungintalon valtuustosalissa klo 17.30 alkaen. Tilaisuudessa kerrotaan Lappeenrannan monipuolisista, kaikenikäisille asukkaille tarjolla olevista harrastusmahdollisuuksista sekä kaupungin palveluista. Lisäksi kaupungintalon lämpiön aulassa esitellään muiden palveluntuottajien toimintaa. Lue tilaisuuden ohjelmasta tarkemmin lähempänä ajankohtaa kaupungin nettisivuilta: www.lappeenranta.fi Palvelut Asukas ja aluetoiminta Uusien asukkaiden tilaisuus sekä seuraa lehtiilmoittelua. Uudet lappeenrantalaiset olette lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen! Perinteiseen tapaan marraskuussa järjestetään kaikille kaupunkilaisille tarkoitettu yhteinen Asukkaiden Lappeenranta -tilaisuus. Aikaisempina vuosina tilaisuutta kutsuttiin kaupunkifoorumiksi. Tilaisuus järjestetään torstaina 17.11.2011 Lappeenrannan kaupungintalon valtuustosalissa klo 17.30 alkaen. Asukkaiden Lappeenranta -tilaisuudessa luodaan katsaus sekä menneeseen että myös tulevaan vuoteen. Tilaisuudessa kaupunkilaisilla on mahdollisuus vuoropuheluun kaupungin edustajien kanssa kasvokkain. Tilaisuuden ajankohtaiset aiheet tarkentuvat alkusyksyn aikana. Lue aiheista tarkemmin lähempänä ajankohtaa Lappeenrannan kaupungin nettisivuilta: www.lappeenranta.fi Palvelut Asukas ja aluetoiminta Asukkaiden lappeenranta tilaisuus sekä seuraa lehti-ilmoittelua. Lappeenrantalaiset olette lämpimästi tervetulleita osallistumaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan!

4 Vaiheittain eteneviin kaavamuutoksiin mahtuu ja ehtii monta mielipidettä Kaavoituspäällikkö Heikki Puranen on tuttu vieras asukastilaisuuksissa. Kuntalaisten kommentit puntariin jo luonnosvaiheessa Jos lähialueesi löytyy kaupungin kaavoitusohjelman kartalta, se merkitsee, että alueen nykyistä käyttöä aiotaan jollakin tavoin muuttaa. Voit tehdä muutosesityksiä ja lähettää kommenttejasi jo luonnosvaiheessa ennen kuin kaavaesitys etenee tekniseen lautakuntaan. Yleiskaavat määrittelevät alueen käyttöä pääpiirteissään. Yksityiskohtaiset asemakaavat noudattavat niiden periaatteita. Jos alueen käyttötarkoitusta halutaan muuttaa toisen laiseksi kuin yleiskaavassa määritellään, ennen asemakaavoitusta on muutettava myös yleiskaavaa. Ympäristöministeriön hyväksymä maakuntakaava on ohjeena, kun yleis kaavoja ja asemakaavoja laaditaan. Kaupunginhallitus hyväksyy kaavoitusohjelman eli kaavoitusosaston työohjelman kerran vuodessa. Ohjelmaa esitellään esimerkiksi tammikuun Lappeenranta asukaslehden kaavoituskatsauksessa ja kaupungin verkkosivuilla internetissä. Osa kohteista on sisältynyt jo aiempiinkin ohjelmiin, osa on kokonaan uusia. Kiireellisiä kaavahankkeita voi daan ottaa toteutettavaksi, vaikka ne eivät sisältyisikään kaavoitusohjelmaan. Tällaisia ovat esi merkiksi kaupungin lupaamaan tonttitakuuseen liittyvät hankkeet. Koska uusi kaavoitusprosessi etenee vaiheittain esittely, kuulemisja lausuntokierroksineen, kaivinkoneet eivät ilmesty aidan taakse heti lumien sulettua. Sitä ennen merkittäviä kaavaluonnoksia esitellään asukastilaisuuksissa, ne lähetetään naapuruston arvioitavaksi kirjeitse ja niistä pyydetään lausuntoja kaupungin muilta toimialoilta sekä Elinkeino liikenne ja ympäristökeskukselta, Etelä Karjalan liitolta, Lappeenrannan Energialta, puhelinfirmoilta ja muilta asianosaisilta. Pääsääntöisesti kaavamuutokset etenevät valtuustoon asti hyväksyttäviksi. Palautetta peilataan kokonaisuuteen Lappeenrannan kaupungin kaavoituspäällikkö Heikki Puranen kannustaa kaupunkilaisia esittämään mielipiteensä kaavamuutoksista jo luonnosvaiheessa ja neuvoo jättämään kommentit kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla, jotta kannanotosta jää dokumentti. Kaavaluonnosta muutetaan saadun palautteen perusteella ennen lopullisen kaavaehdotuksen tekemistä, jos palaute on järkevää kokonaisuuden kannalta. Heikki Puranen tietää, että jokainen mielipide puntaroidaan tarkoin sekä suunnittelijoiden työpöydillä että viranomaispalavereissa. On tyypillistä, että toisessa asukaskommentissa halutaan juuri sitä, mitä toisessa kommentissa vastustetaan. Pienikin muutos vaikuttaa kokonaisuuteen, johon kaikkia esiin nousevia mielipiteitä peilataan. Lopulta kokonaisuus ratkaisee, Puranen selvittää. Hänelle Nimby eli Ei minun takapihalleni ilmiö on varsin tuttu. Osayleiskaavojen muutostarpeet johtuvat esimerkiksi muuttuneista asumis, työpaikka palvelu tai liikenneolosuhteista. Myös ilmastoohjelmassa perätty täydennysrakentaminen jouduttaa kaavamuutoksia. Asemakaavojen muutosesitykset tulevat joskus kuntalaisilta itseltään. Jos esitys on yleiskaavan mukainen ja aiotut uudisrakennukset sopivat kaupunkikuvaan ja naapureille, muutokselle ei yleensä ole estettä. Tekninen lautakunta voi palauttaa kaavaesityksen uudelleen valmisteltavaksi, jos katsoo, ettei kaikkia mielipiteitä ole otettu huomioon. Bumerangi voi tulla vielä kaupunginhallitukselta tai valtuustoltakin. Muutoksista keskustellaan lautakunnassa jo ennen luonnospiirustuksia Toki ennen virallisesti esiteltävää luonnostakin muutoksista keskustellaan ja suunnittelijat piirtävät lukuisia erilaisia vaihtoehtoja vertailtaviksi. Lähes kaikissa teknisen lautakunnan kokouksissa on tilaisuus vaihtaa mielipiteitä ja puntaroida myös kaavoitusohjelman kohteita, vaikka ne eivät olisikaan vielä lautakunnan esityslistalla, Puranen selvittää. Hänen mielestään kaikkia pohdintoja ei ole mielekästä esitellä julkisuudessa. Jos esittelisimme ne kaikki, huutaisimme haloota asioista, joita ei ole ehkä tarkoituskaan toteuttaa. Mervi Palonen Kaavoituksen eteneminen Alue mukaan kaupungin kaavoitusohjelmaan, joka on kaavoitusosaston työohjelma Kaavoitusosastolla laaditaan kaavaluonnos, josta järjestetään esittelytilaisuuksia (asukasillat) ja pyydetään kommentteja kaupunkilaisilta, kaupungin muilta lautakunnilta sekä kaupungin ulkopuolisilta viranomaisilta (viranomaispalaverit) Kaavaluonnosta tarkistetaan kommenttien perusteella Tehdään kaavaesitys tekniselle lautakunnalle Jos lautakunta hyväksyy ehdotuksen, kaupunginhallitukselle esitetään, että ehdotus asetetaan virallisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Kuulutukset lehdissä. Esityksestä pyydetään lausuntoja ja kommentteja. Järjestetään uusi viranomaispalaveri. Kuntalaisilla on uudelleen mahdollisuus jättää muutosesityksiä ja kommentteja. Kaavaesitys, muutosesitykset, kommentit ja kaavoitusosaston laatimat vastineet kaupunginhallituksen käsittelyyn Jos kaupunginhallitus hyväksyy ehdotuksen, se etenee valtuuston päätettäväksi Valtuustopäätöksen jälkeen kaavasta voi valittaa Kouvolan hallinto-oikeuteen. tyysterniemen keskelle suunnitteilla puistotien jatke Raimo Suomela Kaupunginhallituksen loppuvuodesta 2010 hyväksymään kaavoitusohjelmaan sisältyy kymmenien muiden hankkeiden ohella Tyysterniemen keskellä sijaitsevan Puistotien jatkaminen. Kaavoituspäällikkö Heikki Purasen mukaan tarkoituksena on jatkaa niemen keskellä, mäenharjanteella sijaitsevaa Puistotietä, jonka varrella on jo vanhastaan omakotitaloja. Myös tien jatko-osuuden varteen on tarkoitus kaavoittaa omakotitontteja. Asemakaavamuutosta perustellaan lähinnä täydennysrakentamistarpeella. Tyysterniemi on lähellä kaupunkikeskustaa ja sopii siis ilmasto-ohjelman mukaan mainiosti täydennysrakentamiseen. Kyse ei ole lainkaan Tyysterniemen ranta-alueista tai varsinaisesta kärjestä, joten rantapoluilla lenkkeilemistä muutos ei häiritsisi, Puranen arvioi. Puistotien jatketta harkittiin ensimmäisen kerran jo 1990-luvulla. Nyt kun ilmasto-ohjelman perusteella täydennysrakentamiskohteita etsitään kaupungin tuntumasta entistä tarkemmalla seulalla, asia nostettiin uudelleen esille. Täydennysrakentamista tehdään jatkuvasti myös kaupungin keskustassa. Huomaamattominta ja vaivattominta täydennysrakentaminen on, kun kaupunkikeskustan jo olemassa oleviin kerrostaloihin voidaan lisätä asuinkerroksia. Monissa taloyhtiöissä niin Lappeenrannassa kuin muuallakin ullakkotilojen muuttaminen asuinkäyttöön on tullut suosituksi. Näin saaduilla tuloilla taloyhtiöt ovat tehneet esimerkiksi energiaa säästäviä remontteja, Puranen kertoo. Kaavaluonnos esitellään syksyllä Syksyn 2011 aikana Puistotien jatkeesta piirretään kaavaluonnos, jota esitellään tyysterniemeläisille ja kaikille kiinnostuneille muun muassa asukasillassa. Kaavoitusosasto kokoaa ja puntaroi kaikki asiaan liittyvät palautteet ennen kuin kaavamuutos etenee teknisen lauta kunnan esityslistalle.

5 Kuutostien varren kauppa keskushankkeet odottavat nyt maakuntakaavan hyväksymistä Raimo Suomela Kuutostien varteen on suunniteltu uusien kaupallisten palvelujen sijoittamista: Mikkelintien risteyksen tuntumassa sijaitsevaan Selkäharjuun Lavolan eritasoristeyksen kohdalle sekä Saimaan kanavan varteen Mälkiälle. Uudet kauppa-alueet on merkitty Etelä-Karjalan liiton valmistelemaan maakuntakaavaan. Ympäristöministeriöltä odotetaan maakuntakaavan hyväksymispäätöstä lokakuussa, jonka jälkeen kaupunki voi laatia alueille uudet yleis- ja asemakaavat. Selkäharjun kauppakeskus luontuisi hyvin kaupunkirakenteeseen, koska Skinnarilan ja Uus-Lavolan asuinalueet sijaitsevat sen tuntumassa. Niin Selkäharju kuin Mälkiäkin ovat hyvien liikenneyhteyksien varrella ja täydentäisivät mainiosti kaupallisten palvelujen tarjontaa laajalla alueella, kaavoituspäällikkö Heikki Puranen perustelee. Hän täsmentää, että maakuntakaavan vahvistamisen jälkeen kaupallisten keskittymien toteuttaminen asemakaavoineen on täysin kaupungin omissa käsissä. Maakuntakaava antaa mahdollisuuden niiden toteuttamiselle tulevaisuudessa, jos niille on tarvetta. Keskustatoimintojen alue ulottuisi Myllymäkeen asti Mikäli alue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen, sinne voi sijoittaa myös tarvittaessa asemakaavalla erikseen määräten erityiskauppakeskittymiä. Uudessa maakuntakaavassa on esitetty, että Lappeenrannan keskustatoimintojen aluetta laajennetaan ellipsin muotoisesti Myllymäkeen asti. Vahvistettavana olevan maakuntakaavan mukaan Leiri kuuluu keskustatoimintojen alueeseen. Uuden kauppakeskuksen rakentaminen Leirin teollisuusalueelle vaatisi joka tapauksessa asemakaavamuutoksen. Mervi Palonen Selkäharju Mälkiä Karttojen koordinaatistot yhtenäistetään ja korkeusjärjestelmä uudistetaan Lappeenrannassa siirrytään vuoden 2012 alusta alkaen käyttämään yleiseurooppalaista koordinaattijärjestelmää ja uutta korkeus järjestelmää. Muun muassa kuntaliitosten takia, mutta myös vanhastaan, Lappeenrannassa on ollut käytössä erilaisia koordinaattijärjestelmiä, jotka nyt yhtenäistetään. Karttojen koordinaatistot ovat apuvälineitä, joilla ilmoitetaan eri kohteiden sijainti kartalla. Korkeusjärjestelmän lukemia muutetaan, koska jääkauden jäljiltä viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana Lappeenrannan alueella maanpinta on noussut noin 20 senttiä merenpinnasta lukien. Muutoksesta huolimatta jo aloitetut ja vielä tänä vuonna aloitettavat rakennushankkeet toteutetaan vanhojen järjestelmien mukaisesti. Siirtymäkauden aikana kaupungin kiinteistö ja mittaus toimi ottaa maastotöissään huomioon kulloinkin käytettävät koordinaatti ja korkeusjärjestelmät. Rakentajien ei tarvitse ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan muutoksen johdosta. Muutos on ajankohtainen muuallakin Suomessa. Myös maanmittauslaitos on siirtynyt omissa töissään käyttämään uutta koordinaatti ja korkeusjärjestelmää. Lisätietoa koordinaattijärjestelmistä: www.maanmittaus laitos.fi/ kartat/koordinaatit/koordinaatti-korkeusjarjestelmat Uusi koordinaattijärjestelmä edellyttää, että kaikille korkeuskiintopisteille joko mitataan tai lasketaan uusi korkeus. Korkeuskiintopisteitä on eri puolilla ympäristöämme kuten kallioissa, kivissä ja rakennuksissa. Kartoittaja Ville Järvinen tarkistaa Peltolan koulun kivijalan korkeuskiintopistettä. Esko Kivistö rakennusvalvonta muuttaa kaupungintaloon syyskuun puolivälissä Lappeenrannan kaupungin rakennusvalvonta muuttaa syyskuun puolivälissä Iso-Kristiinan talosta Brahenkadulta kaupungintalon toiseen kerrokseen (Villimiehenkatu 1). Muuton aikana 12. 16.9. asiakaspalvelukeskus Winkki palvelee kaikissa rakennusvalvonta-asioissa kaupungintalon ensimmäisessä kerroksessa. Winkissä voi jatkossa hoitaa osan rakennusvalvontaan liittyvistä asioistaan. Winkin asiakasneuvojille voi muun muassa jättää lupahakemuksen, hakemuksen työnjohtajan hyväksymisestä, lupaehtojen mukaiset erityissuunnitelmat sekä erilaiset selvityspyynnöt. Lisäksi rakennusluvan voi halutessaan noutaa Winkistä. Rakentajat sopivat lupaehtojen mukaisen katselmuksen ajankohdasta entiseen tapaan suoraan rakennusvalvonnan tarkastushenkilöstön kanssa. Jäljennökset rakennuspiirustuksista ynnä muut arkistopalvelut saa edelleen rakennusvalvonnasta, mutta niitä koskevan tilauksen voi jättää Winkkiin. Uutena palveluna rakennusvalvonnan asiakkaille on valmisteilla sähköinen rakennusluvan hakuohjelma, joka otetaan käyttöön myöhemmin tämän vuoden aikana. Rakennusvalvonta-asioitaan voi hoitaa myös : Joutsenon asiakaspalvelupisteessä (Kesolantie 3) tiistaisin ja torstaisin klo 9 12 Ylämaan asiakas palvelupisteessä (Koskentie 4) torstaisin klo 9 12. Aukioloajat kannattaa tarkistaa varsinkin loma-aikoina netistä www.lappeenranta.fi Palvelut Rakentaminen Rakennusvalvonta.

6 Huilisti kannustaa konserttielämyksiin tiina heinosen intohimo musiikkiin syttyi jo alakoulussa Mervi Palonen Tiina Heinonen kuuli ensimmäisen kerran sanan huilu yhdeksänvuotiaana ollessaan Alakylän musiikki luokkien tiedotustilaisuudessa äidin kanssa. Kun äiti sitten kotimatkalla kysyi, minkä soittimen haluaisin valita, tokaisin että huilun. Varmaan se oli minusta niin kaunis sana. Nyt olen unelma-ammatissani, Lappeenrannan kaupunginorkesterin huilistina. Tiina Heinonen kuvailee lapsuuskotinsa ilmapiiriä hymyillen. Radio soi, isä soitteli pianoa ja mandoliiniakin. Laulettiin. Sai soittaa, jos halusi, mutta ei ollut pakko. Saman mahdollisuuden ja vapauden haluan antaa omillekin tyttärilleni, mutta silti toivon, että he saisivat musiikista itselleen yhtä rakkaan harrastuksen kuin minä aikoinani. Samalla löysin ystäviä. En ole luonteeltani yksinäinen puurtaja. Minusta on aina ollut ihanaa soittaa muiden kanssa. Kouluvuosina harrastin musiikin ohella balettia ja yleisurheilua. Puhallinsoittaja tarvitsee hyvää hengityskapasiteettia, joten liikunta on osa elämäntapaani edelleen. Intohimo musiikkiin syttyi jo alakoulussa. Ilmoitin pontevasti vanhemmilleni, että haen Alakylän musiikkiluokille. 10 vuotiaana menin huilistiksi seurakuntien orkesteriin ja lukioikäisenä Montolan puhallinorkesteriin. Ylioppilasjuhlien jälkeen aloitin opinnot Helsingin silloisessa Konservatoriossa, Tiina Heinonen kertoo. Hän muistelee huvittuneena, kuinka aikoinaan luritteli katusoittajana Helsingin kauppatorilla. Hankin opiskelurahoja ja samalla sain aurinkoa. Kaupunginorkesterin huilistina 16 vuotta työskennellyt ammattimuusikko tietää, että pelkän lahjakkuuden varassa ei kehity mestariksi: pitkäjänteinen ja säännöllinen harjoittelu vie eteenpäin. Soisin, että mahdollisimman moni löytäisi harrastuksesta itselleen työn. Joskus tuntuu, että olen jotenkin etuoikeutettu, koska töihin lähteminen on niin mukavaa. Päivän tunnit tehokkaasti hyödyksi Tiina Heinonen aloittaa työpäivän useimmiten lämmittelyharjoituksilla ennen kuin orkesterin yhteiset, nelituntiset harjoitukset alkavat. Päivätyönsä ohella hän opettaa huilunsoittoa musiikkiopistossa. Orkesterimuusikon tärkeimpiä ominaisuuksia on mukautuvuus. Ristiriidat ja omat sooloilut pitää unohtaa ja taipua kapellimestarin näkemykseen. Toki kapellimestarille voi esittää muutoksiakin ja sitten tehdään kompromisseja. Pieneltä sinfoniaorkesteriltamme vaaditaan melkoista kekseliäisyyttä, jotta saamme ohjelmistoomme vaihtelua. On todella hienoa, kun joskus voimme soittaa suurella kokoonpanolla yhdessä Kymi Sinfoniettan tai Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa, Tiina Heinonen kuvailee ja jatkaa, että totta kai solistiesitykset ovat uran tähtihetkiä. Hän soittaa mielellään myös pienissä kokoonpanoissa esimerkiksi kamarimusiikkia. Jo kouluaikana ahkera musiikin harrastaja oppi käyttämään päivän tunnit tehokkaasti hyödykseen. Kun tekee päivisin tehokkaasti töitä, ei tarvitse enää illalla väsyneenä puurtaa. Kahden alle kouluikäisen lapsen äitinä en jouda istuskelemaan sohvalla, mutta toisinaan kyllä soittelen pianoa huvikseni. Musiikin harrastaminen sekä myös kuunteleminen tekee hyvää mielelle ja terveydelle. "Lenkkarit jalkaan, mitään etikettiä ei ole. Kiireisen työpäivän jälkeen konserttimusiikin kuunteleminen on parasta aivojen nollausta mitä kuvitella saattaa." Ennakkoluulottomasti konserttiin Tiina Heinonen kannustaa tulemaan kaupunginorkesterin konserttiin avoimin mielin ja ennakkoluulottomasti. Hän neuvoo unohtamaan vanhat käsitykset klassisen musiikin vaikeaselkoisuudesta. Tuula Nissinen Konserttikauteemme mahtuu monenlaista ohjelmistoa klassisesta viihteeseen. Lenkkarit jalkaan, mitään etikettiä ei ole. Kiireisen työpäivän jälkeen konserttimusiikin kuunteleminen on parasta aivojen nollaus ta mitä kuvitella saattaa. Istut vain ja mietit omiasi tai et mieti mitään. Musiikkia ei tarvitse ymmärtää, riittää kun siitä nauttii. Jos haluaa konsertin jälkeen vaihtaa mielipiteitä muiden kanssa, voi liittyä vaikka Bravissimo ystäväyhdistykseen. Kaupunginorkesteri tekee silloin tällöin ulosmarsseja konserttisaleista esimerkiksi marketteihin, kirjastoon tai museoon. Moni kiireinenkin laskee kauppakassin maahan ja pysähtyy kuuntelemaan. Toivon näkeväni samat ihmiset konserttisalin katsomossa. Elävä musiikki on jotain aivan muuta kuin parhaimmatkaan nauhoitukset, Tiina Heinonen lupaa. Mervi Palonen Lappeenrannan kaupunginorkesterin syyskauden ohjelmisto www.lappeenranta.fi Palvelut Kulttuuri Kaupunginorkesteri Lappeenrannan kaupunginorkesteri esiintyi Pietarissa joulukuussa 2010. Kuva huilisti Tiina Heinosen sooloesityksestä Pietarin pienen filharmonian salissa. Kapellimestarina Tibor Boganyi ja vasemmalla konserttimestari Tero Latvala.

7 Sami Soljansaari Matikanopiskelusta plusmerkkistä välineiden ja leikkien avulla Sammonlahden palvelualueen päiväkodeissa ja kouluissa on vuodesta 2007 lähtien toteutettu matematiikkaprojektia, jossa matematiikkaa opitaan toiminnallisesti ja leikkimielisesti. Aluerehtori Ville Laivamaan mukaan tavoitteena on luoda positiivisia asenteita matematiikkaa kohtaan ja toisaalta keskustelun, leikin, pohdinnan ja välineiden avulla kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Ville Laivamaa harmittelee, että matematiikka on turhan usein koettu vain laskemisena. Pahimmillaan uutta oppiaihetta on ensimmäisellä tunnilla kuvailtu muutamalla sanalla, minkä jälkeen on työnnetty eteen aukeamallinen laskettavaa. Luokanopettajan aikoinani minua häiritsivät puheet laskemisesta. Myös omat koulukokemukset vaikuttivat: kun olin pieni alakoululainen, kertotaulujakin saatettiin opettaa vain ulkoa ja myöhemmin vasta tajusi, mistä on kyse. Unkarilaisessa matematiikassa korostetaan sen sijaan ajattelua sekä käsitteiden avaamista kaikessa rauhassa leikinomaisesti, Laivamaa selvittää. Positiivista mielikuvaa luomassa Riitta Härkönen ja Ville Laivamaa heittäytyivät toiminnallisen matematiikan maailmaan. Matematiikassa ei saa kiirehtiä. Opetuksessa pitää antaa aikaa asioiden sisäistämiseen ja juuri konkreettisen toiminnan ja välineiden avulla lapsi oppii vaikeita käsitteitä omaan tahtiinsa. Tällä tavoin pyrimme ennaltaehkäisemään oppimisvaikeuksia. Tärkeää on myös opettajan tietoisuus siitä, kuinka lapsi ajattelee, Laivamaa kuvailee. Hankkeessa on alusta alkaen ollut mukana kuusi päiväkotia, viisi alakoulua ja yksi yläkoulu. Hanketyöryhmän puheen johtajan Riitta Härkösen mukaan posi tiivisen mielikuvan syntyminen ja matemaattisen ajattelun herääminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Meillä päiväkodissa matematiikka yhdistyy liikuntaan, leikkiin ja tehtäviin. Jos pelkän kirjan kanssa työskenneltäisiin, se rajoittaisi varmasti ymmärrystä. Onkin hienoa huomata lapsien oivaltaneen ettei matematiikka ole vain oppiaine, vaan sitä löytyy kaikkialta arjesta, Kourulan päiväkodissa työskentelevä Härkönen sanoo. Ongelmanratkaisutaidot kehittyvät leikin varjolla Uudenlainen opetustyyli ei Laivamaan mukaan kuitenkaan poikkea paljoa tavanomaisesta opetuksesta. Välineitä ei käytetä joka tunnilla, mutta ne helpottavat matemaattisten käsitteiden ja solmukohtien avaamista. Välineet auttavat ajattelutyössä ja niiden avulla matematiikan opiskelu ei ole väkisin vääntämistä tai puurtamista. Ongelmanratkaisukyky kehittyy tavallaan leikin varjolla, Laivamaa sanoo. Lisäksi uudenlaisesta opetuksesta on ollut hyötyä maahanmuuttajalapsille, sillä yhteisen kielen puuttuessa yhteisymmärrys voi löytyä toiminnallisuuden avulla. Alueemme kouluissa on lapsia, joiden suomen kielen taidot ovat vielä heikot, mutta he löytävät tekemisen riemun ja kavereiden kanssa olemisen matematiikan tunneilla, Härkönen kertoo. Arjen matematiikka helpoksi Härkönen ja Laivamaa korostavat, ettei alueella keskitytä pelkästään matematiikan opiskeluun. Projektia ei ole markkinoitu erillisenä juttuna, sillä toiminnallisen matematiikan opetuksen perusajatus kuuluu jo olemassa olevaan opetussuunnitelmaan. Matematiikkaa ei myöskään mitenkään tyrkytetä oppilaille. Matematiikka on vain yksi toimialue, johon on satsattu ja yhtälailla muutkin oppiaineet ovat tärkeitä. Emme tosiaankaan toimi tässä vain yhden asian puolesta, Härkönen puolestaan vakuuttaa. Toiminnallisen matematiikan opetuksen tarkoituksena ei ole luoda oppilaista rakettitieteilijöitä. Jos pienenä jo saisi ilonaiheita matematiikasta, niin posi tiivinen mielikuva säilyisi toivottavasti isompanakin. Kenenkään ei välttämättä tarvitse mennä yliopistolle lukemaan matematiikkaa vaan riittää, että arkielämän matematiikka tuntuisi helpolta, Härkönen sanoo. Matematiikkahankkeen työryhmä tiedostaa, ettei kaikkea saada tehdyksi parissa vuodessa vaan työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä. Hetkessä ei tule valmista ja jalat pidämme maassa. Emme ryhdy mittaamaan, kuinka hyvin lapset pärjäävät matematiikassa. Kyllä me tiedämme muutenkin olevamme hyvällä tiellä. Mitataan mieluummin sit ten siellä oppitunneilla, Laivamaa hymyilee. Värisauvoista dinosaurusten timantteihin Sammonlahden palvelualueen kouluissa ja päiväkodeissa on nelisen vuotta opeteltu matematiikkaa unkarilaisilla menetelmillä. Opetuksessa käytetään apuna erilaista välineistöä ja pelejä. Matemaattisia käsitteitä liitetään päiväkodeissa liikunnan ja leikin yhteyteen. Sammonlahden aluerehtorin Ville Laivamaan mukaan opetuksessa on pyritty välttämään välinekeskeisyyttä. Joitakin välineitä on kuitenkin hankittu. Meillä on loogisia paloja, joiden avulla lajitellaan erimuotoisia geometrisiä kuvioita esimerkiksi värin tai muodon mukaan. Oleellisia apuvälineitä ovat unkarilaiset värisauvat, joiden mitta kasvaa sentin välein ja joilla pystytään opettamaan lähes kaikki keskeiset asiat, Laivamaa selventää. Luovuus on kaiken a ja o Kourulan päiväkodissa työskentelevä, matematiikkahanketyöryhmän puheenjohtaja Riitta Härkönen kehottaa katsomaan maailmaa matikkasilmälasien takaa, sillä hyvin monesta eri materiaalista, esimerkiksi munakennosta, voi keksiä välineistöä. Itse löysin kauppareissulla timantteja, jotka oikeasti ovat puutarhan kelluvia koristekiviä. Toiminnassamme ne ovat luolissa olevia timantteja, joita dinosaurukset vartioivat. Lapsi saa numerokortin, jonka mukaan hän valitsee tietyn määrän dinosauruksia. Kaveri puolestaan saa laittaa luolaan timantteja esimerkiksi kaksi enemmän kuin dinoja. Lapset työskentelevät pareittain ja lopuksi kaikki saavat kertoa toisilleen omien luoliensa dinojen ja timanttien määrät. Näin lapset oppivat leikinomaisen toiminnan ohessa tekemään vertailua lukumäärien kanssa. Myös pelit ja leikit auttavat oppimaan Alle kouluikäisten kanssa käytetään Riitta Härkösen mukaan paljon materiaalia, jota on luontaisesti leikeissä mukana. Myös lautapeleistä saadaan opetusvälineistöä. Olemme kiinnittäneet huomiota toimintaympäristöön niin, että se antaa mahdollisuuden omatoimiseenkin työskentelyyn ja leikkiin. Meillä on ruutulattiat numeroituna, niissä voi harjoitella vaikkapa lukujonotaitoja. Lapset hyppäävät niitä välillä annettujen ohjeiden mukaan. Joku voi sanoa hyppää joka toiselle ja näin lapsi oppii käsitteen itse samalla liikkuen. Olemme pelanneet myös esimerkiksi Bingoa. Kerran laskeskelin, että Bingosta löytyy reilusti yli 20 matemaattista käsitettä, Härkönen sanoo. Olen huomannut, että kun lapsilla on enemmän vapaata iltapäivisin, he pelaavat näitä samoja pelejä. On ollut kiva huomata, että muutamat vanhemmat ovat tukeneet lapsien ajattelua ostamalla hyväksi havaitut pelit kotiinsa, Härkönen iloitsee. Vanhemmatkin oppilaat huomioitu Vanhempia oppilaita dinotimantit ja hyppyleikit eivät ehkä kiehdo samalla tavalla kuin nuorempia. Vaikka matematiikkaprojektin painotus on juuri nuorimmissa oppilaissa, ei pidemmälle edenneitäkään ole unohdettu. Vähän varttuneempia varten meillä on tietokoneohjelmia, joiden aiheet liittyvät matematiikan solmukohtiin. Lisäksi alueelle on ostettu alakouluja varten ipod-luokka. Pelit ja tietokoneohjelmat toimivat toisaalta hyvänä apuna tukea tarvitseville, mutta myös porkkanana nopeasti tehtävistä suoriutuville oppilaille, jotka aikaisemmin saivat palkakseen lisätehtäviä, Laivamaa kertoo. Sami Soljansaari Riitta Härkönen

8 Sukututkijat etsivät juuriaan maakuntakirjaston mikrofilmeiltä "Carelica kokoelmaan kerätään muun muassa Etelä Karjalaa käsittelevää kirjallisuutta", kirjastonhoitaja Terttu Toivari kertoo. Mervi Palonen Niin lappeenrantalaiset kuin evakkokarjalaisetkin voivat selvitellä sukujuuriaan Lappeenrannan maakuntakirjaston mikrofilmi- ja mikrokorttitallenteista. Mikrofilmien lukulaitteen voi halutessaan varata etukäteen. Kirjastonhoitajat opastavat laitteen käytössä ja neuvovat mistä kirkonkirjoja löytyy. Kirjastonhoitaja Terttu Toivari noukkii suuresta mikrofilmilaatikosta kotelon, jonka kyljessä lukee Pietarin Pyhän Marian seurakunta, rippikirjat 1841 1851. Nämä rippikirjat kuuluvat Lappeenrannan maakuntakirjaston Carelica kotiseutukokoelmaan, koska seurakunnan jäsenet olivat tuolloin kotoisin Inkeristä tai Viipurin läänistä, Toivari selittää. Kirjaston kotiseutukokoelmaan sisältyy ja kerätään aineistoa Etelä Karjalasta, luovutetuilta Karjalan kannaksen alueilta aina Kurkijoelta Suomenlahdelle asti sekä Inkeristä. Kokoelmaan kuuluvat muun muassa koko Carelica alueen kirkonkirjat mikrofilmi tai mikrokorttitallenteina. Jos sukujuuret johtavat jonnekin näiden seutujen ulkopuolelle, voimme kaukolainata aineistoa muualta. Maakuntakirjastossa on kaksi mikrofilmien lukulaitetta erillisessä työhuoneessa, jossa voi kaikessa rauhassa paneutua aineistoihin. Kirjastonhoitaja neuvoo lukulaitteen käytössä ja opastaa, kuinka esimerkiksi kirkonkirjoja etsitään kokoelmista, mutta ei ryhdy pyynnöstäkään tulkitsemaan vanhoja käsialoja tai edes sitä, kuinka esivanhempia filmeiltä etsitään. Sukututkimuksen harrastajat hankkivat sellaiset taidot esimerkiksi sukututkimuskursseilta. Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys puolestaan kokoaa paikallisia harrastajia yhteen ja yhdistykseltä saa myös neuvoja, jos eksyy reitiltä, Terttu Toivari vinkkaa. Vanhojen käsialojen tulkitseminen taidoista tärkein Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistyksen puheenjohtaja Lea Rinne muistuttaa, että muilta sukututkijoilta saadut ja varsinkin netistä löytyneet tiedot kannattaa aina tarkistaa alkuperäisistä lähteistä. Kun itse ryhdyin selvittelemään oman sukuni juuria, huomasin, että aiemmissa tutkimuksissa äitini suvulle oli löydetty väärät esivanhemmat, Lea Rinne kertoo. Hänen mielestään aloittelijan olisi hyvä ennen työhön tarttumista käydä sukututkimuskurssi, jotta välttäisi pahimmat karikot. 1800 luvun loppupuolelle asti Suomen asiakirjat kirjoitettiin ruotsiksi, ja käsialat ovat muuntuneet ajan mukana. Tärkein taito on opetella tulkitsemaan vanhoja käsialoja. Ruotsin sanat löytyvät onneksi sanakirjoista, mutta ensin pitää tietää, mitä sieltä etsii. Kirjaimet on opeteltava samaan tapaan kuin alakoulussa opetellaan lukemaan, Lea Rinne vertaa. Hän kertoo esimerkkinä eräässä Pohjois Pohjanmaan paikallishistoriassa esiintyvän virheen, joka johtuu tutkijan huonosta lukutaidosta. Tutkija kirjoittaa, että jonkun uudis asukkaan nimi oli Jalimpi. Sellaista nimeähän ei ole olemassakaan, vaan pitäisi olla Ihalempi. Tuo virhe on ja pysyy siellä kirjassa ja muut tutkijat kopioivat väärää nimeä omiin tutkimuksiinsa. Herää epäilys, että onkohan kirjan kirjoittaja lukenut muutkaan asutushistoriassa esiintyvät nimet oikein, Rinne pohtii. Johtolankoja suvun vanhimmilta, perheraamatuista ja hautakivistä Perheraamatuista löytyy syntymäpäiviä, vihkimisiä ja kuolinaikoja, joista on apua, kun etsii tietoja esimerkiksi maakuntakirjaston Carelicakokoelmaan mikrofilmatuista kirkonkirjoista. Syntymä ja kuolinvuosia löytyy vanhoista hautakivistä ja perunkirjoista. Suvun vanhimpia kannattaa haastatella, Lea Rinne opastaa. Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistykseltä saa neuvoja, vaikka ei olisikaan yhdistyksen jäsen. Yhdistys järjestää syyskuun ja huhtikuun välisenä aikana kuukausitapaamisia, johon ovat kaikki sukututkimuksesta kiinnostuneet tervetulleita. Ohjeita voi kysyä yhdistyksen puheenjohtajalta ja sihteeriltä myös sähköpostitse. Lisätietoja www.sukututkijatlpr.fi Ote Lappeen seurakunnan syntyneiden luettelosta vuodelta 1763.

Täytyy olla innostunut, ei tätä muuten ehdi pia poutasen sukujuuret löytyivät Lappeen Laihalasta Vaikka helle helottaisi ja lomapäivät hupenevat, Pia Poutanen lähtee Taipalsaaren järvimaisemien keskeltä Lappeenrannan maakuntakirjastoon mikrokortteja selaamaan. Poutasen teini-ikäiset pojat huikkaavat perään, että äiti menee taas mummoja etsimään. Kun istahdan tähän lukulaitteen äärelle, monta tuntia kuluu huomaamatta, Pia Poutanen kertoo. Mervi Palonen 9 Sukujuurien etsimisen palo syttyi pari vuotta sitten, kun Pia Poutanen mietti, mistä äidin isomummo olikaan lähtöisin. Ennakkotietoja kyselin äidiltäni ja sain johtolangaksi syntymävuoden. Sukujuuret löytyivät Lappeen Laihalasta, Muston kylältä. Innostavinta sukututkimuksessa on etsiminen ja lopulta löytämisen riemu. Ihan niin kuin muillakin aarteenetsijöillä, Pia Poutanen naurahtaa. Pursuavasta innostuksesta huolimatta hän opiskeli ensin sukututkimuksen saloja kansa laisopiston kursseilla ennen kuin ryhtyi etsimään mikrokorteista syntyneitä, ripille päässeitä, naimisiin menneitä, muualle muuttaneita ja kuolleita sukulaisiaan. Alkuun pääseminen ensimmäinen kynnys Ensimmäinen kynnys oli alkuun pääseminen. Summamutikassa ja pelkästään netin varassa joutuu helposti harhaan. Suosittelen kurssin käymistä muillekin tai ainakin olisi hyvä selvittää jonkun kokeneen sukututkijan kanssa, mistä aineistoja etsitään ja miten edetään. Netti oli minulle oiva apu esimerkiksi, kun perehdyin vanhoihin käsialoihin. Yksinään touhutessa voi myös säikähtää sukuhaarojen polveilua ja aina vain lisääntyvää työmäärää. Tähän menee valtavasti aikaa. Itse olen tallentanut jo 5000 sukulaisen tiedot tietokoneohjelmaan, jonka avulla lopulta teen aineistostani kirjan. Täytyy olla innostunut, ei tätä muuten ehdi. Kun istahdan tähän lukulaitteen äärelle, monta tuntia kuluu huomaamatta, Poutanen kertoo. Äidin isomummosta tutkimus eteni isänpuoleista sukuhaaraa taaksepäin, kunnes löytyi vuonna 1700 syntynyt Matti Musto. Vielä varhaisempiakin esi isiä voisi löytyä, mutta samalla etsiminen muuttuisi koko ajan työläämmäksi ja vaikeaselkoisemmaksi. Valitsin Matin esi isäksi ja käänsin taas suunnan kohti tätä päivää. Etsin Matin lapset ja heidän lapsensa ja taas heidän lapsensa, kunnes tulin takaisin 1900 luvun alkupuolelle, jonka jälkeen mikrokorttien aineisto loppuu. Viimeiset 100 vuotta löytyvät maksullisina kirkkoherranvirastoista, Pia Poutanen selvittää. Hän lupaa, että sukututkimus muuttuu aina vain kiinnostavammaksi, mitä lähemmäs nykyhetkeä pääsee ja löytää uusia sukulaisia. Vuosisatojen kuluessa sukulaisiani on muuttanut esimerkiksi Viipuriin ja Säkkijärvelle, mutta yllätyin, kun löysin heitä myös Taipalsaarelta. Mervi Palonen Lauritsalan koulun pirteä JOpO-ohjaaja auttaa nuoria käymään peruskoulun ajallaan Lauritsalan koulun joustavan perusopetuksen JOPOohjaaja Titta Hämäläinen kuvailee itseään rehelliseksi ja avoimeksi, mutta osaa tiukan paikan tullen komentaakin. Hän tukee nuoria varsinaisessa opiskelussa, mutta on samalla kuin isosisko, jolle voi tulla juttelemaan kaikenlaisista ongelmistaan. Sami Soljansaari Joustavan perusopetuksen luokan oppilaat suorittavat peruskoulun yläluokat koulunkäyntivaikeuksiensa takia työelämäpainotteisesti ja toiminnallisesti. JOPOluokkien opiskeluun kuuluu työpaikka- ja pienryhmä- opiskelua sekä leirikouluja. Opiskelussa käytetään erilaisia toimintamalleja, joilla tuetaan yksilöä henkilökohtaisesti. Esimerkiksi pienryhmäopiskelussa oppilas saa heti apua ja tukea vaikeuksiinsa. Ja totta kai pienessä ryhmässä pystymme selvittämään mahdolliset riitatilanteetkin helpommin ja samalla kehittämään nuoren elämänhallintaa, Hämäläinen kertoo. Myös työharjoittelu motivoi nuoria. Jos nuori innostuu työstä, hän yrittää opiskella entistä paremmin, jotta pääsisi saman alan ammatilliseen koulutukseen. Harjoittelupaikasta voi löytyä myös kesätöitä, Hämäläinen jatkaa. Oppilaan tukena koulussa ja vapaaajalla JOPO-tiimiin kuuluu erityisopettaja, koulunkäyntiavustaja ja JOPO-ohjaaja. Hämäläisen tehtäviin kuuluu muun muassa työpaikkajaksojen järjestely. Etsin harjoittelupaikkoja, verkostoidun ja yritän löytää yhteistyökumppaneita, jotka ottaisivat jopolaisia töihin toistuvasti. Yhdessä opettajan ja koulunkäyntiavustajan kanssa laadimme työpaikkaopiskelutehtävät, Hämäläinen selvittää. Hän tukee nuoria varsinaisessa opiskelussa, mutta kannustaa myös vapaa-ajan harrastuksiin ja luo ryhmähenkeä leirikouluissa. Tuen esimerkiksi nuoria, jotka ilman tukiverkostoa olisivat vaarassa syrjäytyä peruskoulun jälkeen. Etsimme yhdessä muun muassa jatkoopiskeluvaihtoehtoja. Käymme oppilaiden kanssa myös yritysvierailuilla ja kouluissa tutustumassa eri aloihin, Hä- mäläinen kertoo. Oppilaat voivat tulla juttelemaan oikeastaan mistä vaan, joten olen tavallaan kuin isosisko. Työskentelen koulun lisäksi nuorisotiloilla. Varsinkin tytöt juttelevat minulle kaikenlaisista ongelmistaan, joista ei välttämättä halua tai uskalla puhua vanhempien kanssa. Olen Etsin harjoittelupaikkoja, verkostoidun ja yritän löytää yhteistyökumppaneita, jotka ottaisivat jopolaisia töihin toistuvasti. yrittänyt myös kannustaa nuoria terveellisille elämäntavoille. Rehellisyydellä yhteys nuoriin Pirteä ja iloinen JOPO-ohjaaja tietää, kuinka nuorten kanssa työskentely onnistuu parhaiten. Tärkeää on, että osaa laskeutua nuoren tasolle eikä aliarvioi hänen ongelmiaan. Samalla on kuitenkin oltava turvallinen aikuinen. Hämäläisen mukaan myös luonteella on merkitystä työn onnistumisessa. Olen luonteeltani rehellinen ja avoin. Nuoret aistivat heti, jos yrität esittää jotain, mitä et ole. Silloin menettää luottamuksenkin. Nauran myös paljon itselleni ja olen aina sanonut, että jos et pysty nauramaan itsellesi, niin et voi nauraa muullekaan. Mutta tarpeen vaatiessa olen kova komentamaan, Hämäläinen sanoo ensin vakavasti ja repeää hetken päästä jälleen nauruun. JOPO-ohjaaja on tärkeä tukihenkilö koulunkäyntivaikeuksista kärsivälle nuorelle, mutta työ antaa paljon myös itse ohjaajalle. Ohjaajallekin on palkitsevaa, kun oppilas saa päättötodistuksensa ajoissa. On myös upeaa huomata, että nuori ottaa vastuun itsestään ja tulevaisuudestaan eikä lannistu vastoinkäymisistä. Sami Soljansaari

10 Vuoleminen sujuu Aatulta, kuten muiltakin Ilves ryhmän lapsilta taitavasti. Aatun, Josen ja Joonan mielestä eväiden syönti on metsäretkien kohokohta. Karhuvuoren päiväkodin eskarilaiset Aatu kokeilee suurentavaa ötökkäpurkkia, jolla on tarkkailtu esimerkiksi muurahaisia. Hämähäkki ei kuitenkaan ole oikea. tutkivat luontoa ja leikkivät metsässä Metsäretket jäivät parhaiten mieleen, erityisesti kun rakennettiin majoja Oravametsään. Löydettiin majaan vähän tiiliäkin, kertoo keväällä esikoulun päättänyt ja elokuussa ekaluokan aloittanut Jose Näkki. Aatu Saikon muistiin ovat eskarivuodesta mukavimpina jääneet hiihtäminen ja mäenlasku. Metsässä oli hyviä mäkiä ja pururataa myöten oli kiva hiihtää, Aatu kertoo. Joona Hirvimäen mielestä kiinnostavinta olivat eskaritehtävät. Kun ollaan paljon ulkona, kirjojen ja vihkojen tehtävät ovat erilaisia ja kiinnostavia, naurahtaa lastentarhanopettaja Ulla Käkelä, jonka Ilves ryhmässä Karhuvuoren päiväkodissa pojat esiopetusvuoden viettivät. Tältä pohjalta on hyvä aloittaa koulunkäynti. ilvesryhmäläiset luonnossa kuin kotonaan Ilves on luontopainotteinen esiopetusryhmä, joka on toiminut Karhuvuoren päiväkodissa elokuusta 2008 lähtien. Luontopainotteisuuden taustalla ovat alun perin Ruotsissa kehitetyt Luonnossa kotonaan pedagogiikka ja Metsämörri toiminta. Ulla Käkelä on perehtynyt niihin Suomen Ladun järjestämillä kursseilla ja erilaisilla opintomatkoilla. Olin esimerkiksi viime talvena opintomatkalla Tukholmassa Mullebo päiväkodissa, joka sijaitsi lähellä keskustaa, mutta pihalla oli laavu ja kanala. Lapset saivat hoitaa kanoja, päiväkoti taas sai tuoreita munia. Ulla Käkelä kertoo aina olleensa luontoihminen ja harrastaneensa melomista ja purjehtimista. Kun Karhuvuoren päiväkotiin tullessani sain mahdollisuuden lähteä vetämään luontopainotteista esiopetusta, olin tosi innostunut. Sama innostus jatkuu edelleen. Metsä auttaa lasten oppimisvaikeuksiinkin Luontopainotteisen esiopetuksen tavoitteita ovat luonnon kunnioittamisen, jokamiehenoikeuksien ja kierrätyksen lisäksi monelle lapselle jo vähän vieras metsässä viihtyminen ja leikkiminen sekä tavallisten puiden, kasvien ja eläinten tunnistaminen. Olemme huomanneet, että elokuussa Ilves ryhmään tulevat lapset kaatuilevat metsässä Lappeenrannassa siirrytään keskitettyyn jätteenkuljetukseen 1.3.2012 Mari Ilvonen Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on Lappeenrannan kaupungin toimeksi antona kilpai luttanut keskitetysti Lappeenrannan asukkaiden kuiva- ja biojätteiden kuljetukset. Keskitettyyn jätteenkuljetusjärjestelmään siirrytään 1.3.2012. Etelä-Karjalan Jätehuolto hoitaa jatkossa kaikki jätteenkuljetuksiin liittyvän asiakaspalvelun ja neuvonnan. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi hoitaa edelleen jätehuollon viranomais- ja valvontatehtäviä. Kustannus- ja ympäristösäästöjä Lappeenrannan kaupunki on jaettu yhteensä viiteen maantieteelliseen kuljetusalueeseen, joihin jokaiseen valittiin kesäkuussa 2011 julkisen tarjouskilpailun perusteella edullisimmat jätteenkuljetusurakoitsijat kuiva- ja biojätteiden kuljetukseen. Keskitetyssä järjestelmässä jäteautojen reitit voidaan muodostaa alueiltaan mahdollisimman tehokkaiksi niin, että ajokilometrejä säästyy, jolloin päästöt ympäristöön pienenevät ja raskaan kaluston liikennöinti asutusalueilla vähenee. Kuljetusurakoiden tarjoukset olivat odotusten mukaisia, joten myös asukkaiden jätemaksut pienenevät nykyisestä. Lappeenrannan kaupunki päättää loppuvuodesta asukkaiden jätetaksoista. Kuljetusurakat jakautuvat alueittain seuraavasti jätteenkuljetusliikkeille Lappeenrannan keskusta ja kaupungin pohjoisosa: Jätehuolto Laine Ay Lauritsalan alue sekä Joutsenon alue: Lassila & Tikanoja Oyj Lappeenrannan eteläosa ja Ylämaan alue sekä Lappeen rannan länsiosa ja Lemi: Sita Finland Oy Asiakastiedot tarkistetaan Etelä-Karjalan Jätehuolto lähestyy jätteenkuljetusasiakkaita ja kiinteistönomistajia syksyn ja talven aikana kirjeitse asiakastietojen tarkistamiseksi. Asiakkaita pyydetään korjaamaan vanhentuneet tai virheelliset rekisteritiedot, jotta keskitetty jätteenkuljetus lähtisi mahdollisimman sujuvasti liikkeelle ensi maaliskuussa. Siirtymävaiheessa maaliskuun aikana jäteastioiden tyhjennyksissä voi olla jonkin verran häiriöitä, koska kuljetusreitit ja rytmitykset muodostetaan kokonaan uudestaan. Jäteastioiden tyhjennysvälit voivat olla ensimmäisten tyhjennysten yhteydessä normaalia pidempiä tai lyhyempiä, mutta tilanne normalisoituu muutaman viikon kuluessa.

11 Metsäretkillä on mukava leikkiä kaikessa rauhassa, mutta tärkeää on myös oppia luonnon asioita: kasvien ja eläinten tunnistamista sekä luonnonsuojelua ja kierrätystä. Kaisu Lahikainen koko ajan, mutta jo kuukauden kuluttua he ovat oppineet hallitsemaan kehonsa ja liikkeensä metsän epätasaisella alustalla, Ulla Käkelä hymyilee. Hän kertoo kokemuksesta, että metsän mahdollistama monipuolinen liikkuminen on vaikuttanut tavattoman tuloksekkaasti ehkä yllättäenkin myös oppimisen ongelmiin. Moni lapsi, jolla on ollut oppimisvaikeuksia, on ke hittynyt paljon metsäretkien ja leikkien ansiosta. Samoin metsässä opitaan luonnostaan yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta. Metsässä ei synny riitaa, vaan lapset ryhtyvät oma aloitteisesti toimimaan yhdessä esimerkiksi raahatessaan isoja puita majarakennelmiinsa. Ulla Käkelä sanookin, että Ilves ryhmän metsäleikeissä arat rohkaistuvat ja ylivilkkaat rauhoittuvat. Metsässä ei ole ahtautta eikä melua. Retkemme ovat kiireettömiä, ja lapsilla on aikaa leikkiä. tikkupullan paistosta metsämatematiikkaan Ilvesryhmäläiset retkeilevät esiopetusvuoden aikana kolmena aamupäivänä päiväkodin lähimetsissä. Retken aluksi kokoonnutaan päiväkodin pihan kotaan ja tehdään pikkutulet. Siinä voidaan paistaa tikkupullaa tai makkaraa, usein lauletaan ja jutellaan luonnon asioista. Metsäretkien aikana katsellaan luonnon ilmiöitä suurennuslasilla tai luupilla, leikitään ja harjoitetaan esimerkiksi matematiikkaa luonnossa. Ulla Käkelä kehottaa lapsia hakemaan metsästä vaikkapa pyöreän, soikean, litteän, pitkän tai lyhyen esineen. Oksat, kävyt, neulaset, puolukan- tai mustikanlehdet toimivat hyvinä havainnollistajina. Samalla voidaan leikkiä muisti- tai rytmileikkejä tai pohtia, miten eri marjojen lehdet eroavat toisistaan. Jokaiseen metsäretkeen kuuluu eväiden syönti, ja lapsilla on kerran viikossa repussa kotoa tuodut pikkueväät. Muina päivinä otetaan tuorepala ja juoma päiväkodista. Eväillä aloitetaan, jotta sitten jää aikaa leikkimiseen, Ulla Käkelä selvittää. Karhuvuoren päiväkodin lähimetsät eivät ole suurensuuria, mutta niistä löytyy omia piirteitään ja kaikilla on omat nimet. Yksi parhaista on Oravametsä, joka on saanut nimensä sinne haudatusta kuolleesta oravasta. Tutkimme luontoa myös tältä kannalta. Jos löydämme kuolleen oravan tai vaikka lepakon, katselemme sitä ja keskustelemme asiasta. Lopuksi hautaamme eläimen ja kerromme tarinaa edelleen uusillekin lapsille. Mitä ilves-ryhmä tekee huonoilla ilmoilla? Ei meillä oikeastaan ole ollut huonoja ilmoja, Ulla Käkelä naurahtaa. Lasten vanhempien kanssa on alun perin sovittu eri säihin sopivasta pukeutumisesta. Metsässähän on harvoin kova tuuli, siellä ei ole loskaa eikä liukkautta. Oikein kovalla pakkasella emme lähde retkelle, mutta muut säät eivät meitä estä. Talvisaikaan ilvesläiset luistelevat ja hiihtävät metsäpäivinä Suomen Ladun Muumi-hiihtokoulun mukaan. Käden taidot ovat vahvasti mukana. Kun metsästä kerätään sieniä, niitä voidaan paistaa kodassa. Usein leivotaan. Kerran viikossa paneudutaan eskarikirjatehtäviin ja samoin kerran viikossa pidetään musiikkihetki naapuriryhmän kanssa. Lisäksi tehdään retkiä kirjastoon, teatteriin, uimahalliin, Linnoitukseen. Ryhmä on hiukan tavallisia päiväkotiryhmiä pienempi, 15 lasta, joten mahdumme mukavasti pikkubussiin. Luontopainotteisuus on turvallista seikkailua Ilves-ryhmän metsäretket tuntuvat sellaisilta kuin lasten elämä oli ennen vanhaan : käpylehmät ja kaarnaveneet ovat näille eskarilaisille tuttuja. Kiipeilyt, ojaleikit ja muut seikkailut kohdataan kuitenkin aikuisen turvallisessa ohjauksessa. Ryhmän retkillä on aina Ulla Käkelän lisäksi mukana päiväkodin lastenhoitaja. Ikinä ei ole tapahtunut mitään onnettomuuksia. Vaikka laastarit ovat aina mukana, niitä ei ole tarvittu. Lasten myötä vanhemmatkin ovat tulleet uudelleen tutuiksi luonnon kanssa. Onpa jokunen eskarilainen komentanut äidin tai isän kanssaan hiihtoretkelle. Jos jollakulla on ollut ennakkoluuloja ryhmän toimintaa kohtaan, ne ovat vuoden aikana karisseet. Ilvesryhmäläisten pikkusiskot ja -veljet ovat itse ilmoittaneet jo hyvissä ajoin tulevansa Ilves-eskariin, niin kiehtovalta ja kiinnostavalta on isosisarusten eskari vaikuttanut, Ulla Käkelä kertoo hymyillen. Kaisu Lahikainen Ilves-ryhmän lapset osallistuivat Saimaan mediakeskuksen lasten työpajaan Mediaa Mollan kanssa toukokuussa 2011. Työpajassa lapset kuvasivat metsässä heitä kiinnostavia kohteita. Valokuvista tehty kuvatarina on nähtävissä osoitteessa www.molla.ejuttu.fi Jätehuoltopalvelut yhdeltä luukulta 1.3.2011 jälkeen lappeenrantalaisten jätehuoltopalvelut hoituvat Etelä-Karjalan Jätehuollon asiakaspalvelun välityksellä. Etelä-Karjalan Jätehuolto hoitaa jätteenkuljetuksiin, vastaanottopalveluihin ja lajitteluun liittyvän asiakaspalvelun ja neuvonnan. Ajankohtaisia jätehuoltoasioita, vastaanottopalvelut ja lajitteluun liittyvää tietoa löytyy myös Internetsivuilta www.ekjh.fi. Lisätiedot Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Asiakaspalvelu puh. 010 841 1818 asiakaspalvelu@ekjh.fi www.ekjh.fi nelilokerokeräyksestä joudutaan luopumaan Lappeenrannan Karhuvuoren, Hiessillan, Lavolan, Ruoholammen, Skinnarilan, Sammon lahden, Kourulan ja Kivisalmen asutusalueilla käytäntönä olleesta nelilokerokeräyksestä joudutaan valitettavasti luo pumaan keskitetyn jätteenkuljetusjärjestelmän myötä. Jätehuollon palvelutason määrittelyn periaatteena on ollut kuntalaisten tasavertainen kohtelu, eikä neli lokerokeräyksen järjestäminen koko Lappeenrannan kaupungin alueelle olisi ollut kustannussyistä tai ympäristön kannalta järkevää. Myöskään julkisten hankintojen vapaan kilpailun periaatteet eivät olisi täyttyneet, sillä nelilokeropalvelua tarjoaa Suomessa ainoastaan yksi jätteenkuljetusliike. Lisäksi uuteen jätelakiin (voimaan 1.5.2012) on myös entistä tarkemmin kirjattu asukkaiden jätehuollon järjestämisen vastuista, jolloin yksityisen palveluntuottajan järjestämä pakkausjätteiden keräys asuinkiinteistöiltä ei enää tulevaisuudessa ole nykyiseen tapaan mahdollista. ekopisteverkostoa kehitetään lähivuosina jätteiden hyötykäyttöä lisätään Etelä-Karjalan Jätehuollon omistaja kuntien kanssa sopiman strategian mukaisesti koko maakunnan ekopisteverkosto uudistetaan lähivuosien aikana. Keräyspisteet pyritään sijoittamaan asutusalueille keskeisille paikoille asukkaiden normaaleiden kulkureittien äärelle ja esimerkiksi kauppojen pihoille. Kaikkiin uusiin keräyspisteisiin tulee keräysastiat lasille, metallille ja kartongille sekä tuottajayhteisön keräämälle paperille. Keräysvälineet vaihdetaan nykyaikaisiin syväkeräysastioihin aina kuin mahdollista, jolloin saadaan säästöjä hyötyjätteiden kuljetuksissa. Parhaillaan neuvotellaan kuiva - jätteen energiahyötykäyttömahdollisuuksista sellaisten voimalaitosten kanssa, jotka voivat käyttää jätemateriaalia polttoaineena prosessissa. Lähimmät tällaiset voimalaitokset sijaitsevat tällä hetkellä Kotkassa ja Riihimäellä. Tavoitteena on, että vuonna 2013 eteläkarjalaisten asukkaiden kuivajätteet käytettäisiin hyödyksi sähkön- ja lämmöntuotannossa nykyisen Kukkuroinmäen jätekeskuksen kaatopaikalle sijoittamisen sijaan. Lähimmät tällaiset voimalaitokset sijaitsevat Kotkassa ja Riihimäellä. Maakunnan jätestrategian suunnittelun työkaluna on käytetty Lappeenrannan teknillisen yliopiston selvitystä eri kotitalous - jätejakeiden keräyksen, kuljetuksen ja hyöty käytön ympäristövaikutuksista. Mari Ilvonen

12 Vanhempien tuki ja esimerkki tie nuoren päihteettömyyteen Murrosikäisen nuoren elämään kuuluvat eri rajojen kokeilut ja aikuisten elämään tutustuminen, toteaa Sammonlahden terveyskeskuksen koulu lääkäri Marita Räsänen. Hän korostaa, etteivät päihteet, kuten alkoholi, kuulu alle 18-vuotiaiden elämään. Jotkut alaikäiset kuitenkin koettelevat vanhempiensa hermoja päihdekokeiluillaan, ja julkisilla paikoilla juopottelevat nuoret aiheuttavat paheksuntaa. Tilanne on kuitenkin parantunut kymmenen vuoden aikana. Kouluterveyskyselyiden kysymyksen Olen ollut tosi humalassa tulokset ovat tulleet joka vuosi alaspäin lukuun ottamatta viimeisiä kyselyjä. Suurin osa nuorista on raittiita ja mielestäni he ovat tehneet kuivilla pysymisestä tietoisen päätöksen, Marita Räsänen iloitsee. Vaikka päihdekielteisyyden ke hi tys on ollut parempaan suuntaan, koululääkäri on huolissaan niistä alaikäisistä, jotka käyttävät. Nuorten käyttämät alkoholimäärät ovat tosi suuria. Aikuinen olisi aivan kaatokännissä semmoisista määristä. Toinen huolestuttava trendi on kannabismyönteisyys. Varsinkin netissä on paljon infoa, ettei se ole huume eikä vaarallista. Erityisen huolestuttavan kannabiksesta tekee se, että sitä voi käyttää pitkäänkin eikä kukaan huomaa, Räsänen kertoo. Suomalaisnuoret kehuskelevat kännikokemuksillaan Etelä Karjalan sosiaali ja terveys piirin raittiustoimistossa työskentelevän ehkäisevän päihde työn suunnittelijan Ulla Saikon mukaan myös suomalainen päihdekulttuuri huolestuttaa. Suomessa kehuskellaan ja muistellaan edellisen päivän kännäyksiä, mutta esimerkiksi Turkissa kännäys koetaan hyvin nolona juttuna jälkeenpäin. Kulttuureissa on siis eroa ja tämä meidän meininki on huolestuttavaa, Saikko päivittelee. 19 vuotias lappeenrantalainen Assi Piironen allekirjoittaa Saikon näkemyksen retostelevasta päihdekulttuurista. Loppupeleissä ei käytön suhteen taida olla eroa niin hirveästi eri maiden välillä, mutta meillä kuuluu kyllä asiaan tämä jälkeenpäin pröystäily. Monesti tarinat alkavat sillä, että muistatko ne ja ne bileet ja kun olin aivan hirveässä kännissä, Piironen sanoo. Vanhempien ja nuoren välinen vuorovaikutus tärkeää Millä tavoin alaikäisten päihteiden käyttöä voitaisiin sitten ennaltaehkäistä? Räsäsen mukaan päihteiden käytön aloittamisen taustalla voivat olla pikkuhiljaa kasaantuneet ongelmat: kaverisuhteiden pulmat, koulukiusaaminen, perheongelmat tai vaikkapa oppimisvaikeudet. Vanhempien tuki on siis tärkeää. Vanhempien pitäisi miettiä, miten nuoren itsetuntoa saisi vahvistettua pitkin matkaa. Kehujen ja kannustuksen ohella tärkeää on myös nuoren ja vanhempien välinen luottamus. Puhutaan suoraan ja rehellisesti nuorelle ja ylläpidetään hyvää suhdetta. Ei voi myöskään liikaa korostaa, että vanhemman tehtävä on rakastaa ja hyväksyä lapsi hänen töppäyksistään huolimatta. Nuori ei tarvitse mitään ihmeäitiä tai ihmeisää, kunhan vanhemmat olisivat vain riittävästi läsnä, Räsänen listaa. Myös Saikko liputtaa vanhempien ja nuoren aidon vuorovaikutuksen puolesta. Vanhempien pitäisi seurata nuorta ja pysytellä tärkeinä ihmisinä hänen elämässään. Rajojen ja tuen tarjoaminen on tärkeää. Lisäksi kannattaa tarpeeksi varhaisessa vaiheessa käydä keskustelua päihdeasioista, Saikko opastaa. Vanhempien esimerkki vaikuttaa Koululääkäri Marita Räsänen neuvoo vanhempia hoitamaan hyvin itseään ja lähisuhteitaan, sillä lapsille ja nuorille teot ja esimerkki merkitsevät enemmän kuin sanat. Hän painottaa, että vanhempien pitäisi miettiä omaa alkoholinkäyttöään: onko esimerkiksi oma käyttö hallinnassa, onko humalassa lapsen tai nuoren nähden ja tietääkö itse suurkulutuksen rajat? Suuri ja hyvin yleinen harhaluulo on, että jos kotona saa maistaa alkoholia, se jotenkin estäisi nuorta kokeilemasta tai käyttämästä. Päinvastoin, se on epäsuora viesti nuorelle alkoholinkäytön hyväksynnästä, Räsänen sanoo. Kurin ja rajojen kultainen keskitie Sopivien rajojen ja kurin asettaminen on välillä vaikeaa. Liian tiukka tai liian löysä kuri ei Assi Piirosen mukaan toimi. Totaalilakeja pitäisi välttää, sillä niillä ei luultavasti saavuteta toivottua vaikutusta. Nuoren kanssa kannattaa keskustella vakavasti, miten alkoholia voi käyttää fiksusti aikuisena. päihdevalistus avainasemassa Vanhempien tuen ja neuvojen ohella koulussa tehtävä päihdevalistus on avainasemassa. Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin raittiustoimi on koordinoinut ja toteuttanut Valitsen itse -päihdekasvatusohjelmaa yhteistyössä Elämäni Sankari ry:n kanssa vuodesta 2005 alkaen. Päihdekasvatusohjelmaan liittyvät päihdeoppitunnit ja liikunnalliset tapahtumat nuorille sekä vanhempainillat. Tavoitteena on ollut vahvistaa nuorten kielteistä asennoitumista päihteisiin, edistää terveyskäyttäytymistä, lisätä nuorten päivittäistä liikuntaa, tukea vanhempia kasvatustehtävässä sekä koulujen terveystiedon opetusta. Oleellista on vuorovaikutus nuorten kanssa. Päihdevalistustyössä, kuten näillä päihdeoppitunneilla on myös hyvin tärkeää, että työtä tehdään pitkäjänteisesti ja säännöllisesti, koulujen päihdekasvatustyössä mukana ollut ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Ulla Saikko mainitsee. Omilta kouluajoilta muistan sen, että päihdevalistusjutut olivat aina aikamoista sanahelinää, sillä siellä esimerkiksi kerrottiin 20 erilaista dioksidimyrkkyä, jota tupakka sisältää. Ei sellainen jää mieleen. Päihteidenkäytön kokemuksista kertovat henkilöt voisivat toimia hyvin ja lisäksi kaipaisin paikalle enemmän nuorisotyöntekijöitä, jotka ovat 19 vuotias Assi Piironen toivoo Lappeenrantaan lisää nuorille suunnattuja, päihteettömyyteen kannustavia tapahtumia. Sauli Purhonen olleet tekemisissä päihteitä käyttävien nuorien kanssa, 19-vuotias lappeenrantalainen Assi Piironen puolestaan sanoo. Lisää päihteettömyyteen kannustavaa toimintaa nuorille! Niin koululääkäri Marita Räsänen, ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Ulla Saikko kuin Assi Piironenkin toivovat lisää päihteettömyyteen kannustavia tapahtumia ja toimintaa Lappeenrantaan. Piirosen mukaan lappeenrantalaisnuorien keskuudessa yleinen mielipide on se, että alaikäisille suunnattuja tapahtumia ja toimintaa on liian vähän. Hänen mielestään Kaamospuhalluksen tapaisia ja nuorten harrastuksiin liittyviä tapahtumia pitäisi järjestää lisää. Saikko puolestaan toivoo, että esimerkiksi yökerhoissa esiintyviä artisteja saataisiin keikkailemaan alaikäisillekin. Hän myös esittää, että Lappeen- Samalla olisi kerrottava, että esimerkiksi ihmissuhteet voivat mennä pilalle liiallisen alkoholinkäytön seurauksena tai joku voi kuvata nolon videon, kun on itse ympäripäissään, Piironen kertoo. Koululääkäri Marita Räsäsen mielestä vanhempien pitää toisaalta selkeästi ja tiukasti ilmoittaa säännöistä, mutta hänkin kaipaa vanhemmilta myös armollisuutta. Jos nuori on kerran töpännyt niin keskustellaan asia läpi yhdessä. Aikuinen sanoo, mikä on oikein ja antaa johdonmukaiset säännöt seurauksineen, mutta rangaistuksien pitäisi olla suhteellisia. Ei ole mielestäni oikein, että kertakokeilusta saa vuoden kotiarestia, Räsänen sanoo. Armollinen pitäisi Räsäsen mukaan olla myös itselleen, sillä murrosikäisen lapsen vanhempana tulee tilanteita, kun on neuvottomampi kuin koskaan ennen. Murrosikä on täysin uusi tilanne myös vanhemmalle. Harvoin siitä puhutaan, mutta myös vanhempien kannattaa tarpeen vaatiessa kysyä neuvoa esimerkiksi terveydenhoitajalta. Toivotonta tapausta ei ole olemassa, vaan aina löytyy jokin keino ratkaista pulmia. Nuorissa on sellaista rohkeutta ja voimaa, jonka ansiosta pienellä avulla ja tuella voi saada nopeastikin suuntaa korjattua, Räsänen rohkaisee. rantaan saataisiin lisää yökahvilatoimintaa. Monarilla on jo nykyään yökahvilatoimintaa, mutta olisi hienoa, jos vaikkapa Coffee House tai joku sen tyylinen kahvila olisi auki yöllä alle 18-vuotiaille kokeiluluontoisesti, Saikko ehdottaa. Piironen innostuu myös ajatuksesta, jossa tuttu hengailupaikka olisi nuorille auki myös yöllä. Yökahvila olisi todella mahtava idea, sillä nuoret eivät kuitenkaan aina noudata nukkumaanmenoaikoja, Piironen sanoo pilke silmäkulmassa. Koululääkäri Marita Räsäsen mukaan päihteettömyyteen kannustavan, nuorille suunnatun toiminnan pitäisi lähteä yhteistyön pohjalta. Nuorten valintoihin voi vaikuttaa parhaiten keskustelemalla heidän kanssaan rehellisesti ja aliarvioimatta. Olisi hyvä, jos tällainen vuorovaikutus toimisi myös tapahtumien suunnittelussa ja nuoret saisivat äänensä kuuluviin, Räsänen toivoo. Sami Soljansaari

13 Sami Soljansaari Lönnrotin koulun viidesluokkalaiset Veera Myyryläinen ja Pinja Ruuth ihastelemassa sirkusaiheista hiekka arkkitehtuuria. Tyttöjen luokka oli mukana suunnittelemassa Lappeenrannan kesän 2011 Hiekkalinnaa. Opetussuunnitelmaan liitetty Kulttuuripolku maalailee kulttuurimyönteistä sukupolvea Vuonna 2009 käyntiin pyörähtänyt, Etelä Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkun organisoima lasten ja nuorten Kulttuuripolku aloittaa nyt alkaneena lukuvuonna kolmannen toimintakautensa. Lappeenrannan kasvatus ja opetuslautakunta päätti kesäkuussa liittää sen kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan. Kulttuuripolku tutustuttaa koululaisia Lappeenrannan kulttuuritarjontaan. Metkun toiminnanohjaaja Minna Pirilä-Martin mukaan toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia niin koululaisilta, opettajilta kuin työpajan pitäjiltäkin. Toivottavasti pitkällä tähtäimellä saataisiin tupsahtamaan uusi, aktiivinen ja kulttuurimyönteinen sukupolvi uunista ulos. Heidi Parkkinen Viime vuonna oli teoreettinen mahdollisuus järjestää 160 työpajaa sekä vierailua ja näistä mahdollisuuksista toteutui 125, joten voisi sanoa Kulttuuripolun onnistuneen erinomaisesti, Pirilä Martti iloitsee. Polulle lähteminen helppoa Pirilä Martti toivoo, että Kulttuuripolku vakiinnuttaisi paikkansa Lappeenrannan kouluissa ja että kaikki opettajat innostuisivat lähtemään mukaan. Suosion taustalla on myös järjestelyjen helppous. Polulle lähtö on tehty mahdollisimman helpoksi opettajalle. Opettajan tarvitsee vain valita opettajanoppaasta tiettyyn taiteen tai kulttuurinalaan liittyvä vierailu tai työpaja ja ottaa yhteyttä työpajan toteuttajaan. Oletuksena on, että linja auto on pihassa sovittuna päivänä ja vie lapset eri pajoille. Työpajojen suunnittelussa mukana ollut ja viime lukuvuonna arkkitehtuuri historiapolkua yhdessä Kynnys kulttuuriharrastuksiin madaltuu Lönnrotin viidennen luokan oppilaat osallistuivat teatteripolulle. 5B:tä luotsaavan luokanopettaja Anne-Mari Hulkkosen mielestä käynti oli iloinen ja mukava kokemus. Oppilaat olivat innoissaan ja tyytyväisiä. He kiinnittivät paljon huomiota muun muassa lavasteisiin, Hulkkonen kertoo ja jatkaa: Kulttuuripolku on hyvä foorumi tutustua eri aloihin. Se helpottaa ja madaltaa kynnystä lähteä seuraamaan ja kenties harrastamaankin eri kulttuurinaloja. Veera ja Pinja kävivät teatterilla Etelä Karjalan museon kanssa vetänyt taidekasvattaja Heidi Parkkinen muistuttaa, että polulle lähteminen ei maksa kouluille mitään. Hän arvioi, että mitä pidemmälle polut pyörivät, sen parempia niistä sisällöllisesti kehittyy. Aina on palkitsevaa, kun saa täsmäosuman porukkaan. Lapset antavat yleensä palautteen saman tien. Hyvää palautetta oli, kun he jaksoivat kuunnella sekä kysellä ja meillä kaikilla oli hauskaa, Parkkinen muistelee viime syksynä järjestettyä polkua. Kehitystä ja haasteita Kulttuuripolku kasvaa ja kehittyy tarpeen mukaan ja työpajoja päivitetään vuosittain. Toiminta alkoi vuonna 2009, jolloin mukana olivat 1. 3. luokkalaiset. Viime vuonna mukaan tulivat nelos ja vitosluokat. Seuraavalle Kulttuuripolulle osallistuvat myös kuudesluokkalaiset ja yläkoulun kaksi ensimmäistä luokkaa. Yseille kulttuuritoimisto on jo puolestaan pitkään Tärkein palaute tulee osallistujilta. Hulkkosen oppilaat, Veera Myyryläinen, 11, ja Pinja Ruuth, 12, tykkäsivät syksyisestä vierailustaan teatterin maailmassa. Teatterikäynti oli hauska. Oli kiva nähdä, kuinka näyttelijät muokkasivat välillä esitystä, jos eivät muistaneet jotakin kohtaa, sirkusta harrastava Pinja kertoo. Oli mielenkiintoista, miten kaikki siellä toimii ja samalla ehkä myös vähän kiinnostuimme teatterista, joukkuevoimistelua harrastava Veera jatkaa. tarjonnut K9 kulttuurikorttia, Minnä Pirilä Martti sanoo. Kulttuuripolun liittäminen Lappeenrannan kuntakohtaiseen opetusohjelmaan kielii onnistuneesta työstä ja nostaa esille polun hyödyllisyyttä. Parkkisen mukaan kulttuuripolku vastaakin koko taiteenalan haasteeseen saada uusia ihmisiä mukaan eri aloille ja kulttuurin pariin. Heidi Parkkinen kertoo, että kun oppilas on käynyt kaikilla poluilla, hänelle muodostuu kaupungin kulttuuritarjonnasta jonkinlainen kokonaiskuva. Toivottavasti pitkällä tähtäimellä saataisiin tupsahtamaan uusi, aktiivinen ja kulttuurimyönteinen sukupolvi uunista ulos, Parkkinen maalailee ja toivoo lopuksi, että kaikki opettajat veisivät luokkansa rohkeasti eri poluille. Sen lisäksi, että käynti on helppoa ja maksutonta, polku toimii myös pedagogisesti. Jokaiselta polulta löytää varmasti sivupolun johonkin oppiaineeseen. Kaikki siis yläkoululuokista lähtien ehdottomasti mukaan Kulttuuripoluille, Parkkinen rohkaisee. Lönnrotin koulun kuudennelle luokalle siirtyneet tytöt haluavat ehdottomasti uudestaan Kulttuuripolulle. Molempia kiinnostaisi tanssiin, erityisesti street danceen ja hip hopiin, liittyvä polku. Tyttöjen opettajan Anne-Mari Hulkkosen mukaan heidän luokkansa osallistuu ehdottomasti jollekin Kulttuuri polulle alkaneella lukukaudella. Sami Soljansaari Mikä kulttuuripolku? Lappeenrannan kaupungin taidelaitokset, taiteen perusopetusyksiköt, taideyhdistykset, Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku ja kaupungin kasvatus- ja opetustoimi tuottavat kulttuurikasvatusohjelma Kulttuuripolkua. Kulttuuripolku tarjoaa kaikille peruskoulun oppilaille maksuttoman vierailun ja siihen liittyvän työpajan kaupungin kulttuuri- ja taidelaitoksiin, -kouluihin ja -yhdistyksiin. Kulttuuripolku on osa valtakunnallista kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Vierailut kulttuuri- ja taidelaitoksiin toteutetaan koulupäivien aikana. Vierailuihin liittyvissä työpajoissa oppilailla on mahdollisuus myös itse tehdä taidetta. Kulttuuripolun ohjelma ja työpajojen sisällöt suunnitellaan asiantuntijaryhmissä, joissa on taiteilijoita ja kasvatus- ja opetustoimen, taiteen perusopetusyksiköiden ja kulttuurilaitosten edustajia. Kulttuuripolun tavoitteena on tarjota oppilaille monipuolinen kuva kaupungin kulttuuripalveluista ja taiteen harrastamisen mahdollisuuksista sekä ohjata heitä kulttuurin ja taiteen harrastajiksi ja kuluttajiksi. Lastenkulttuurikeskus Metku vastaa kustannuksista, joihin kuuluvat työpajaohjaajien palkkiot, materiaalit, maksuttomat kuljetukset pajoihin ja toiminnan koordinointi.

14 Eläinlääkäri Marjut Hämäläinen hyppäsi viime keväänä Lappeenrannan valvontaeläinlääkärin saappaisiin. Hämäläinen on yksi Suomen paristakymmenestä kunnallisesta valvontaeläinlääkäristä, joiden työnkuva on vasta muotoutumassa. Valvontaeläinlääkärin v irka perustettiin, koska hallintolain mukaan valvonta- ja asiakastyö tulee eriyttää. Sami Soljansaari Mustien ja Mansikkien hyvinvointia valvotaan entistä tarkemmin Valvontaeläinlääkärin työhön liittyvät valtion paikalliset valvontatehtävät eli kaikkien kotieläinten hyvinvointivalvonta ja eläintautivalvonta. Työtehtävät ovat siis hyvin monipuolisia ja kaikin puolin haastavia, sillä niihin kuuluu käytännön tehtävien ja valvontakäyntien lisäksi erilaiset raportointi ja tilastointivelvoitteet. Koko sateenkaaren kirjo on käytössä, Marjut Hämäläinen kuvailee. Aikaisemmin valvontaeläinlääkärin työtehtävistä ovat huolehtineet kunnaneläinlääkärit muiden tehtäviensä ohella, joten valvontaeläinlääkärin virka on hyvin tervetullut uudistus. Nykytilanne on sinänsä historiallinen, koska nyt voidaan entistä paremmin ehkäistä eläinsuojeluongelmia ja keskittyä valvonta asioihin. Pakko nostaa hattua kunnaneläinlääkäreille. Aikaisemmin heillä on voinut olla päivässä vaikkapa 5 10 tilakäyntiä ja jos Pidän tärkeänä, että lemmikin ottamista harkitsevat hankkisivat perusteellista tietoa lajin erityistarpeista. Eläimen hoitamista ei voi jättää kokonaan lasten vastuulle. esimerkiksi yksikin isompi eläinsuojeluasia on osunut sa Sami Soljansaari Pertti Himanen ja 4,5 vuotias bordercollie Juippi harrastavat agilityä ja viettävät samalla yhteistä aikaa talkoovoimin rakennetussa Lappeenrannan agilityhallissa. Tämä on koirasta mukava harrastus. Jos ottaa itselleen lemmikin, yhteisiin harrastuksiin pitää löytyä aikaa. Ei koiraa sovi sohvaperunaksi jättää, vuodesta 1995 agilityä harrastanut Himanen toteaa. malle päivälle, työmäärä on paisunut aika mahdottomaksi. Jo tiedonkeruussa ja paperitöissäkin vierähtää nimittäin melkoinen tovi, Hämäläinen arvioi. Eläinsuojeluasiat kiinnostavat monia Ihmiset reagoivat herkästi eläinsuojeluasioihin: Hämäläisen mukaan tavallisin yhteydenotto liittyy huoleen eläimen hyvinvoinnista. Hän rohkaisee puuttumaan omatoimisesti eläinten huonoon kohteluun, sillä eläinsuojeluviranomaiset eivät aina ehdi kaikkialle. Ihmisten apu on tärkeää. Jos kuntalaisesta näyttää siltä, että eläintä kohdellaan huonosti, hän voi tehdä siitä ilmoituksen minulle tai jollekin muulle eläinsuojeluviranomaiselle. Ennen ilmoituksen tekoa kannattaa kuitenkin ensin mahdollisuuksien mukaan selvittää esimerkiksi osoite ja muita tietoja, jotta mahdollinen valvontakäynti ja asian selvittely voidaan aloittaa, hän ohjeistaa. Hämäläinen muistuttaa, että eläinsuojelulain mukaan on jokaisen kansalaisvelvollisuus hankkia eläinlääkäriapua loukkaantuneelle eläimelle. Irrallaan tavatut, kunnossa olevat kissat ja koirat pitäisi yrittää puolestaan saada ensin kiinni ja viedä löytöeläintaloon. Luonnoneläimet tulee kuitenkin jättää rauhaan, ellei eläin selvästi kärsi esimerkiksi jäätyään auton alle. Ketun eikä muidenkaan eläinten poikasia pitäisi ruveta syöttämään tai muutoin kesyttämään. Eläinsuojeluilmoitusten ohella toinen monia vaivaava ongelma on irrallaan ja villinä juoksentelevat koirat ja kissat. Niiden kohdalla voidaan puhua eläinsuojelukysymyksestä, sillä kyseiset eläimet eivät pärjää Suomen luonnossa. Toisaalta ne voivat myös levittää tauteja. Eläimen omistajan pitää huolehtia, että eläin ei pääse karkaamaan ja ettei kulku kissayhdyskuntia synny. Vapaana olevat kissat pitäisi leikata, Hämäläinen selvittää. Eläinlakitietous on vielä puutteellista Eläintauti ja eläintenpitoasioihin liittyy paljon erilaisia säädöksiä, jotka eivät välttämättä ole kaikille tuttuja. Esimerkiksi tuotantoeläinten kotiteurastuksista ja hautaamisista pitää ilmoittaa kunnaneläinlääkärille etukäteen. Myös ammattimaisten pitopaikkojen, kuten hevostallien, on tehtävä ilmoitus toiminnastaan aluehallintovirastolle. Meillä on valtava määrä sekä kotimaisia että EU:n asettamia eläimiin liittyviä sääntöjä. Eläintenpito on siis hyvin säädeltyä hommaa ja monille se tuntuu olevan yllätys. Esimerkiksi liikennesäännöt tunnetaan, mutta eläimiä koskeviin lakiasioihin ei ole oikein totuttu, Hämäläinen toteaa ja kannustaa samalla kunta laisia tutustumaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kotisivuihin. Sieltä löytyy lomakkeita ilmoituksia varten ja paljon neuvoja sekä tietoa säädöksistä. Uuden lemmikin hankkimista kannattaa pohtia kunnolla Jos kuntalaisesta näyttää siltä, että eläintä kohdellaan huonosti, hän voi tehdä siitä ilmoituksen minulle tai jollekin muulle eläinsuojeluviranomaiselle. Valvontaeläinlääkäri Marjut Hämäläinen korostaa, että eläintenpitoon liittyy myös työtä ja vastuuta ja varsinkin uutta lemmikkiä harkitsevien pitäisi ottaa se huomioon. On hyvä tiedostaa, että eläimestä huolehtiminen on paitsi hauskaa niin samalla myös vastuullista, työlästä ja ehkä kallistakin puuhaa. Lemmikille pitää olla myös aikaa. Pidän lisäksi tärkeänä, että lemmikin ottamista harkitsevat hankkisivat perusteellista tietoa lajin erityistarpeista. Eläimen hoitamista ei voi myöskään jättää kokonaan lasten vastuulle, Hämäläinen listaa ja muistuttaa vielä: Kotieläimet eivät pysty huolehtimaan omasta elämästään vaan niiden hyvinvointi on ihmisten vastuulla. Sami Soljansaari

15 apua ja tukea lemmikkien terveysongelmiin pieneläinvastaanotolta Kun lemmikkisi sairastuu tai tarvitsee vaikkapa rokotteen, voit ottaa yhteyttä Lappeenrannan kaupungin pieneläinvastaanottoon Pohjolan kadulla. Pieneläinvastaanotolla avustajana työskentelevän Mari Tamsin mukaan vastaanotto on pieneläinten, kuten kissojen ja koirien, yleistä terveydenhoitoa varten. Täällä suoritetaan jonkin verran leikkauksia ja rokotetaan. Muita yleisiä toimenpiteitä ovat muun muassa korva ja silmätulehdusten, ihottumien ja sisätautien hoito. Aika laidasta laitaan siis, Tams kertoo Kunnaneläinlääkärit vastaanottavat lemmikkejä pieneläinvastaanotolla. Hoitoajat varataan soittamalla suoraan eläinlääkärille ajanvarausaikaan. Vastaanoton puhelinnumerossa puolestaan lemmikkien omistajia neuvotaan esimerkiksi rokotuksissa. Jos kuitenkin virka aikana ajanvarausajan ulkopuolella, vaikkapa keskellä päivää, eläin tarvitsee välitöntä hoitoa, omistaja voi ottaa yhteyttä eläinlääkäreihin. He eivät voi toimenpiteiden vuoksi tietenkään päivystää puhelimen ääressä, joten jos eläinlääkäriä ei saa kiinni, kannattaa jättää viesti. Viestissä on hyvä kertoa, mikä lemmikkiä vaivaa, ja jättää samalla soittopyyntö, Tams selvittää. Arki iltapäiväisin on mahdollista tulla ilman ajanvarausta avovastaanotolle, jossa suoritetaan vain pieniä toimenpiteitä, kuten rokotuksia ja tutkitaan esimerkiksi patteja ja tulehdusepäilyjä. Avovastaanotolle kuulumattomat tapaukset ohjataan hoidontarpeen mukaan joko ajanvarauksen kautta seuraavalle päivälle tai päivystykseen. Lappeenrannan, Taipalsaaren, Lemin, Luumäen ja Savitaipaleen seudulla toimii ilta, yö ja viikonloppupäivystys. Se koskee pieneläinten lisäksi muitakin eläimiä. Päivystys on tarkoitettu ehdottomasti vain hätätapauksia varten, sillä kuntien alueella päivystää kerrallaan yksi eläinlääkäri. Hän vastaanottaa päivystystä tarvitsevat potilaat päävastuualueensa klinikalla. Päivystävä eläinlääkäri tekee kotikäyntejä vain kuljetukseen sopimattomien, kuten tuotantoeläinten kohdalla. Välitöntä hoitoa vaativan eläimen omistajan pitää ensin soittaa päivystysnumeroon. Numerossa pyörii nauhoite, jossa kerrotaan päivystävän eläinlääkärin tiedot yhteydenottoa varten. Kunnaneläinlääkäri Sari Maijanen tutkii Taavi kissaa pieneläinvastaanotolla. Vieressä avustaa Taavin omistaja Johanna Saarinen. rento taavi-kissa tulee toimeen kaikkien kanssa Taavi-kissa tuli Johanna Saarisen perheeseen pienenä kaksikuisena pentuna ja nykyään mittarissa onkin jo kunnioitettavat 12 vuotta. Mieheni on aina tykännyt kissoista ja haki Taavin työkaveriltaan syntymäpäivälahjaksi itselleen. Minulle kissa tuli pienenä yllätyksenä, mutta ehdottomasti mieluisena sellaisena, eläinihmiseksi tunnustautuva Saarinen kertoo. Kulkunen kaulassa viipottava Taavi viihtyy ulkona ja on helppohoitoinen. Lelut löytyvät näppärästi luonnosta ja vuosien varrella omistajia harmittaneet metsästysreissutkin ovat ikääntymisen myötä vähentyneet. Toista kissaa Saariset eivät ole harkinneet ottavansa. Jos hiirien ja myyrien määrä kasvaa, kun Taavista aika jättää, niin sitten voisim- Sami Soljansaari me ehkä miettiä uuden kissan hankintaa, Saarinen pohtii. Koirat leikkikavereina Taavi on Saaristen ensimmäinen lemmikki maaseudulle muuton jälkeen. Vuosien varrella heillä on ollut hevosia ja nykyään kissan seurana ovat kaksi koiraa, 7-vuotias bichon frisé Nette ja 3-vuotias mäyräkoira Iitu. Taavi tykkää leikkiä paljon etenkin Iitun kanssa. Taavi menee esimerkiksi puskan taakse piiloon, ja kun koira tulee kohdalle, mukamas hyökkää tämän kimppuun. Siitä molemmat lähtevät sitten juoksemaan, Saarinen naureskelee. Taavi tulee toimeen hyvin myös ihmisten kanssa. Kissan sosiaalisuudesta kertoo se, että hän tulee aina tervehtimään tulijaa, hyppää syliin ja välillä työntyy autoonkin sisälle. Taavi on rento tapaus, vähemmän stereotyyppisen kissamainen. Häntä saa nostella, kääntää ja vääntää ja silittää mahasta eikä hän sano mitään vastaan, omistaja kuvailee. Pieneläinvastaanotolle kiitosta Rento-Reinoksi Taavia nimitti myös kunnaneläinlääkäri Sari Maijanen, jonka vastaanotolle hyväkäytöksinen kissa pääsi nopeasti kesäkuussa virtsatietulehduksen takia. Kun Saarinen huomasi tulehduksen oireet, hän soitti ajanvarausnumeroon aamulla ja sai Taaville hoitoajan jo samalle päivälle. Olemme aina saaneet hoitoajan hyvin nopeasti. Pieneläinvastaanotosta on jäänyt myös muuten hyvät kokemukset. Sinne on hyvä ja helppo viedä kotieläin vaikkapa rokotettavaksi ja hoidokit ovat aina saaneet asiantuntevaa hoitoapua vastaanoton eläinlääkäreiltä, Saarinen kiittelee. Taavin virtsatietulehdus ei ollut vakava ja näin hoitoon riittivät tällä kertaa pistokset, oikeanlainen ruokavalio ja antibioottikuuri. Omistajan mukaan kissa nukkui hoitokäynnin jälkeen koko päivän ja palasi sitten arkeensa leikkimään koirien kanssa. Sami Soljansaari Ulla Liukkonen Linnoituksen uusi isäntä Linnoituksen uusi isäntä, keittiömestari Ulla Liukkonen on lähiruuan ja karjalaisen ruokaperinteen puolestapuhuja sekä oman alansa yhteistyön luoja niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. Kaupunkilaisten keskuudessa meidän Ulla tunnetaan eloisana ja helposti lähestyttävänä karjalaisnaisena, joka välittää aidon vilpittömästi myönteistä viestiä kotikaupungistaan ja Etelä Karjalasta. Liukkonen on syntynyt Taipalsaarella ja asunut Lappeenrannassa vuodesta 1976 lähtien. Mummon hölskytyskurkut taas muodissa Seitsenpäisen lapsikatraan kuopuksena Ulla Liukkonen oppi rypyttämään karjalanpiirakoita heti kun ylsi pöydän laidalle. Sain äidiltä hyvät matkaeväät Sami Soljansaari elämään. Hän opetti kunnioittamaan toisia ihmisiä, olemaan kohtelias ja laittamaan ruokaa. Kun leivoimme, juoksin karjalaiseen tapaan viemään lämpimäisiä naapuriin. Ulla Liukkosen mielestä niin vanhempien, opettajien kuin ruoka alan ammattilaistenkin velvollisuus on välittää perinteisiä ruuanvalmistustaitoja ja isovanhempien ruokareseptejä nuorille. Etelä Karjala on varsinainen lähiruuan aarreaitta. Saamme järvestä tuoretta kalaa, metsästä marjoja ja sieniä, tarjolla on laadukkaita juureksia ja leipäkulttuuri kukoistaa. Leipomoja maakunnassamme on peräti yli 40. Mielestäni karjalainen ruokakulttuuri on rikkaus koko Suomelle. Ympäri maata juhlaruuaksi tarjotaan karjalanpaistia ja aamiaiseksi karjalanpiirakoita. Nyt mummon hölskytyskurkutkin ovat taas muodissa, Liukkonen iloitsee. Enemmän ihmisiä Linnoitukseen Linnoituksen Krouvissa keittiömestarina työskentelevä Ulla Liukkonen toivoo, että lappeenrantalaiset kävisivät Linnoituksessa nykyistä enemmän. Olen huomannut, että niin turistit kuin paikkakuntalaisetkin pyörivät ympyrää ja ihmettelevät, missä voisi esimerkiksi ruokailla. Minusta meidän pitäisi parantaa viitoitusta vanhan kaupunkimme eri kohteisiin ja järjestää nykyistä enemmän erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Toivoisin näkeväni Linnoituksessa suoranaisia kansainvaelluksia, Liukkonen sanoo ja lupaa ideoida Linnoituksen Krouviin teemailtoja. Hän nauttii ja on ylpeä karjalaisesta tuttavallisuudesta. Eteläkarjalaiset ovat ihania ihmisiä ja Lappeenranta aivan mahtavan upea kotikaupunki, jota en toiseksi vaihtaisi. Parasta on, kun vieraatkin ihmiset tulevat juttelemaan ja pitävät minua vanhana tuttunaan. Täällä Linnoituksessa ja toreilla taas tavataan ja haastellaan, Ulla Liukkonen lupaa. Mervi Palonen

16 Lappeenrannan kaupungin ohjatut liikuntaryhmät 5.9. 10.12.2011 (viikolla 43 ei ole ohjattua toimintaa) Liikuntaneuvonta Kahvakuulatreeni erityisryhmien liikunta Mietitkö kuinka aloittaisin liikkumisen? Mikä liikuntamuoto sopisi minulle? Mahtuuko mukaan? Liikuntatoimen liikunnanohjaajat antavat puhelimitse henkilökohtaista opastusta liikunta-asioissa. Soita rohkeasti liikuntaneuvontaan puh. 040 147 9976 Maanantaisin klo 13.00 14.00 Tiistaisin klo 13.00 14.00 LIIKUNTANEUVONTA kaiken ikäisille, varsinkin uusille liikkujille! KUntOSaLIOpaStUS Ja UIntI Kun tarvitset tukea ja neuvoja kuntosaliharjoitteluun, tule kuntosaliopastukseen. Ohjaaja on paikalla opastamassa sinua oikeisiin liikesuorituksiin. Lappeenrannan uimahallin kuntosali TI klo 14 15 (6.9. 25.10.) Lauritsalan uimahallin kuntosali TO klo 13 14 (8.9. 27.10.) Hinta: kuntosalimaksu (sisältää uinnin) työikäiset Kaikille avoimet vesijumpat ja kuntosali-cirkuitit Vesijumppiin mahtuu 20 23 liikkujaa, cirkuittiin 12 15. Molempien ryhmien hinta uimahallimaksu + 2 ohjausmaksu. Varaa paikka ryhmään seuraavasti: Laita nimesi uimahallin kassoilla oleviin kansioihin kahdelle ensimmäiselle jumppakerralle (alkaen 23.8. klo 9). Seuraavilla kerroilla ilmoittaudutaan puhelimitse uimahallin kassoille tai laittamalla nimi varauskansioon. Voit varata vain 2 vuoroa kerrallaan. Jumppa-ajan peruminen on myös ehdottomasti ilmoitettava. Näin taataan kaikille halukkaille mahdollisuus tulla liikkumaan. Lappeenrannan uimahalli puh. 05 616 3020 Lauritsalan uimahalli puh. 05 616 4777 Lappeenrannan uimahalli Ti 15.45 16.15 Syväallas vesijumppa Ti 16.30 17.00 Syväallas vesijumppa Ke 13.30 14.00 Syväallas vesijumppa Ke 14.30 15.00 Syväallas vesijumppa Ke 18.00 18.30 Syväallas vesijumppa To 17.30 18.00 Syväallas vesijumppa To 18.30 19.00 Syväallas vesijumppa Lauritsalan uimahalli Su 16.00 16.30 Allasjumppa, joka 2. vko 11.9. alkaen Ma 10.30 11.00 Allasjumppa Ma 19.00 19.30 Syväallas vesijumppa Ti 6.30 7.00 Allasjumppa To 18.00 18.30 Allasjumppa To 19.00 19.30 Allasjumppa Kuntosalicirkuitit ja lihashuolto Ma 9.15 10.15 KC, Lauritsalan uimahalli (kevennetty) Ma 16.15 17.15 KC, Lauritsalan uimahalli Ma 18.00 19.00 KC, Joutsenohalli Ke 16.30 17.30 KC, LPR urheilutalo Ke 9.00 9.45 Lihashuoltoryhmä, LPR urh.talo painonhallintaryhmät Ke 11.15 11.45 HEVI-vesijumppa, Lauritsala uimahalli To 15.00 16.00 XL-liikuntaryhmä, LPR urh.talo Hinta: cirkuitit uimahallimaksu + ohjausmaksu 2, Joutsenossa kuntosalimaksu + kausimaksu 23, lihashuoltoja painonhallintaryhmissä kausimaksu 23. Ilmoittautuminen: LPR cirkuitteihin laittamalla nimi uimahallin kassalla olevaan kansioon. Lihashuolto, painonhallinta ja Joutsenon ryhmään soittamalla puh. 040 776 9560. naisille ja miehille 7.9. 26.10. Keskiviikkoisin klo 18 19 Joutsenon kenttä Hinta: 5 /kerta (oma kuula mukaan) Ohjaajana Joonas Selenius SuomiMiehet seikkailevat Lappeenrannassa ryhmät kokoontuvat kerran viikossa 5.9. 15.12. ma 20.00 21.30 Lauritsalan yläkoulu ti 15.00 16.15 Urheilutalo ti 20.30 21.30 Myllymäen koulu ke 18.00 19.15 Skinnarilan koulu ke 19.45 21.00 Kesämäenrinteen koulu to 18.30 20.00 Joutsenohalli Lisäryhmät: Ti 20.00 21.00 Palloiluryhmä, Joutsenohalli Ke 6.30 7.30 Aamukoris, LPR urheilutalo Ilmoittaudu ryhmiin 31.8 mennessä: Lappeenrannan ryhmiin: Markku Timonen puh. 050 411 7680 manka@markku.timonen.net Joutsenon ryhmiin: Kari Kinnunen puh. 040 508 2547 kari.kinnunen@ppj.inet.fi Suominaiset seikkailevat Lappeenrannassa 7.9. 8.12. torstaisin klo 16.30 17.30 Kimpisen koulun salissa Ilmoittaudu ryhmään 31.8. mennessä: Kati Koivukangas puh. 040 481 9399 tai kati.koivukangas@lappeenranta.fi Liikuntakursseja aquazumba-kurssit Lauritsalan uimahallissa 12.9. 10.10. ja 24.10. 21.11. maanantaisin klo 18 18.30 Kurssin hinta 50 Kurssi sisältää 5 ohjattua Aquazumba tuntia, ohjaajana Satu Tepponen Ilmoittautuminen Lauritsalan uimahallin kassalle 29.8. alkaen puh. (05) 616 4777 Varaa paikkasi ajoissa! KUntOSaLI-kurssi Lauritsalan uimahallin kuntosali 9.11. 7.12. ke klo 16.30 17.30 Hinta 40 sis. uinnin, opastuksen, ohjelman ja kehonkoostumusmittauksen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen ohjaaja Kati Koivukangas puh. 040 481 9399 tai kati.koivukangas@lappeenranta.fi Liikuntaryhmät ovat vapaa-ajalla tapahtuvia harrastusryhmiä henkilöille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla oleviin liikuntaryhmiin. Liikuntaryhmiin tulo edellyttää itsenäistä liikkumista sisätiloissa ja avustusta tarvitsevilla henkilöillä tulee olla oma avustaja. Jokainen osallistuja osallistuu ryhmiin omalla vastuulla. Lappeenrannan urheilutalo-uimahalli / keilahalli Ma 12.30 13.30 Veteraanien kuntosali Ti 10.30 12.00 Ohjattu kuntosaliryhmä* Ti 13.15 14.00 Mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmä, judosali Ti 14.30 15.30 Keilailu* Ke 15.15 16.00 Selkäryhmä, voimistelusali To 14.30 15.15 Kehitysvammaisten liikunta To 14.30 15.00 Kehitysvammaisten vesijumppa Monarin alasali, pormestarinkatu 10 B Ke 17.00 18.00 Sovellettu Sporttikerho, lapsille ja koululaisille* Joutsenohalli Ma 8.00 9.00 Kehitysvammaisten kuntosali Ma 9.00 10.00 Kehitysvammaisten kuntosali Lauritsalan uimahalli To 10.30 12.00 Ohjattu kuntosaliryhmä* La 10.45 11.15 Vesijumppa Veljeskodin uima-allas To 18.00 19.00 Lasten sovellettu uinti* To 19.00 20.00 Lasten sovellettu uinti* e-k aikuiskoulutuskeskus Ma 17.00 17.45 Selkäryhmä Lappeenrannan seurakuntasali To 16.30 17.30 Sovellettu pelikerho, koululaisille* Lpr harjoitusjäähalli Su 10.00 11.30 Sovellettu jääkiekko, isät ja pojat* * Merkittyihin ryhmiin ilmoittautuminen Mirva Lappalainen puh. 0400 157 514 erityisryhmien liikuntakurssit Vammais-sulkapallokurssi La 24.9. klo 10 14 Myllymäen koululla Kurssi on tarkoitettu sekä nuorille että aikuisille. Kurssilla opetellaan sulkapallotekniikkaa. Harjoittelu on nistuu lattialla istuen, pyörä tuolista pelaten tai pystypelinä. Ohjaajina Jyry Loukiainen, Yrjö Viitikko ja Timo Alho Hinta 10 /hlö Tiedustelut ja ilmoittautuminen 16.9. mennessä Mirva Lappalainen puh. 0400 157 514 tanssin taikaa soveltaen La 1.10. kehitysvammaiset aikuiset klo 10 11.30 La 26.11. lapset ja nuoret klo 10 11.30 Monarin alasalissa, pormestarinkatu 10 B Tanssituokiot sisältävät tanssiliikuntaa rennosti soveltaen mm. itämaisten ja latinalaisten rytmien tahdissa. Ohjaajana Sirpa Vesterinen Hinta 5 /päivä Tiedustelut ja ilmoittautuminen Mirva Lappalainen puh. 0400 157 514 erityisryhmien uintivuoro Lauritsalan uimahallissa La klo 10 12 iso allas ja klo 11 12 lasten allas omatoimiseen uintiin. Maksuna erityisryhmien uintikortti tai uintimaksu. La klo 10.45 11.15 vesijumppa, maksuna uimahallimaksu tai erityisryhmien uintikortti + kausimaksu 23 Tiedustelut Mirva Lappalainen puh. 0400 157 514

17 Seniorit Senioreiden liikuntakurssit Senioreiden voimistelut Liikuntaryhmiä järjestetään koko syksyn ajan eri liikuntapaikoissa. Vesijumppiin ja kunto saliryhmiin tulee ilmoittautua puhelimitse ti 23.8. ja ke 24.8. klo 9 24, ks. ilmoittautumisohje. Vesiliikuntaryhmät Lappeenrannan uimahalli Kurssinro Ma 10.00 10.30 Allasjumppa 101 Ma 11.00 11.30 Allasjumppa 102 Ti 9.00 9.30 Allasjumppa 103 Ti 10.00 10.30 Allasjumppa 104 Ti 11.00 11.30 Allasjumppa 105 Ti 12.00 12.30 Syväallasjumppa* Ke 8.30 9.00 Allasjumppa 106 Ke 10.30 11.00 Allasjumppa 107 To 12.00 12.30 Allasjumppa 108 Lauritsalan uimahalli Kurssinro Ma 10.30 11.00 Allasjumppa* Ma 13.00 13.30 Äijäallasjumppa 111 Ti 6.30 7.00 Aamuvesijumppa To 8.00 8.30 Allasjumppa 112 To 8.45 9.15 Allasjumppa 113 To 9.45 10.15 Allasjumppa 114 To 10.45 11.15 Allasjumppa 115 * Merkittyihin ryhmiin ilmoittaudutaan laittamalla nimi uimahallin kassalla olevaan varauskansioon tai soittamalla uimahallin kassalle. Aamuvesijumppaan ei tarvita ilmoittautumista ollenkaan. Lappeenrannan uimahalli puh. 05 616 3020 Lauritsalan uimahalli puh. 05 616 4777 Aija Rautio Kuntosaliryhmät Kurssinro Ti 10.00 11.00 60+ Joutsenohalli N 201 Ti 11.00 12.00 60+ Joutsenohalli M 202 Ke 9.00 10.00 70+ Joutsenohalli 203 Ke 9.00 10.00 60+ Korvenkylä 204 Ke 10.00 11.00 60+ Joutsenohalli 205 Ke 10.00 11.00 60+ Korvenkylä 206 Ke 13.30 14.30 60+ LPR urheilutalo 207 HUOM. Kaksi uutta ryhmää! hevi-vesijumppa, ke 11.15 11.45 Ryhmä on suunnattu ylipainoisille miehille ja naisille ja pidetään Lauritsalan uimahallissa hallin ollessa suljettuna. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Sirpa Ahokainen puh. 040 776 9560 Etsitään yhdessä liikunnan iloa ja hyvää oloa! Kuntosalikurssit 5.9. 7.10. ma ja pe klo 9.00 10.30 15.11. 20.12. ti ja pe klo 9.00 10.30 Lappeenrannan urheilutalon kuntosalissa Hinta 40 / henkilö, sisältää: 10 ohjattua harjoituskertaa asiantuntevaa opastusta ja ohjausta antaa valmiudet itsenäiseen harjoitteluun 3 kirjallista harjoitusohjelmaa + lihashuolto-ohjelma Ilmoittautumiset ja lisätiedot ohjaaja Sirpa Ahokainen puh. 040 776 9560 Suurenmoiset miehet ja naiset kuntosalikurssi 11.10. 11.11.2011 ti ja pe klo 9 10.30 Lpr uimahallin kuntosali Kuntosalikurssi on tarkoitettu ylipainoisille naisille ja miehille. Kurssilla kohotetaan kuntoa ja haastetaan kehoa monipuolisilla kuntosaliohjelmilla. Hinta 40, sisältää: 10 ohjattua kuntosalikertaa ja kirjalliset ohjeet vinkkejä painonhallintaan tuhti materiaalipaketti liikunnasta Ilmoittautumiset ja lisätiedot ohjaaja Sirpa Ahokainen puh. 040 776 9560 Ohjeet senioreiden vesijumppa- ja kuntosaliryhmien ilmoittautumiseen Ilmoittautuminen alkaa tiistaina 23.8. klo 9 ja päättyy keskiviikkona 24.8. klo 24. 1. Varaa itsellesi ennen ilmoittautumista paperia ja kynä sekä varmista että muistat oman puhelinnumerosi 2. Soita numeroon 0600 123 123 (puhelun hinta 1,95 /min + pvm) 3. Näppäile kysyttäessä Lappeenrannan kaupungin eli kurssin tarjoajan numero 15 4. Näppäile kurssin numero, johon haluat ilmoittautua (esim. 101) 5. Kerro äänimerkin jälkeen osallistujan nimi, puhelinnumero ja osoite 6. Saat reaaliaikaisen tiedon siitä oletko päässyt valitsemaasi ryhmään. 7. Halutessasi voit ilmoittautua myös toiseen tai kolmanteen liikuntaryhmään. Jatka ilmoittautumista tässä tapauksessa antamalla kurssin numero. Muistathan, että sama henkilö voi ilmoittautua vain yhteen allasjumpparyhmään viikossa. Erillistä tietoa ryhmän aloituksesta ei ilmoiteta. Vain jos ryhmä peruuntuu, otetaan yhteyttä. Mikäli et pääse haluamaasi ryhmään, voit kysyä vapaita paikkoja liikuntatoimen ohjaajilta 29.8. alkaen. Keskiviikkona 31.8. on Lappeenrannan uimahallissa vesiliikuntatapahtuma, silloin ohjaajat ovat henkilökohtaisesti tavattavissa. Kevennetty kiertoharjoittelu ma 9.15 10.15 Lauritsalan uimahallin kuntosalilla Tule mukaan kevennettyyn kierto harjoitteluun. Kiertoharjoittelun jälkeen mahdollisuus osallistua klo 10.30 alkavaan ohjattuun vesi jumppaan. Kiertoharjoittelun hinta: uimahallimaksu + ohjausmaksu 2 (ohjausmaksu on 4, jos haluat osallistua kiertoharjoit telun jälkeen myös vesijumppaan) Ilmoittautuminen: uimahallin kassalla olevaan kansioon 29.8. alkaen, 2 varausta / hlö kerrallaan Kaikista liikuntatoimen järjestämistä ryhmistä sekä kursseista löytyy lisätietoja: www.lappeenranta.fi Palvelut Liikunta ja ulkoilu Ohjattu liikunta sekä eri kohderyhmien esitteistä, joita on saatavana kaupungin uimahalleista, urheilutalolta sekä liikuntatoimistosta. Ma 12.15 13.00 Nuijamaan koulu Ma 14.00 14.45 Pontus nuorisotalo Ma 15.15 16.00 Lauritsalan alakoulu Ti 9.00 9.45 Lappeenrannan urheilutalo Ti 10.00 10.45 Lappeenrannan urheilutalo Ti 14.15 15.00 Mäntylän koulu Ti 15.00 15.45 Kourulan palloiluhalli Ke 12.00 12.45 Sammonlahden liikuntahalli Ke 15.00 15.45 Voisalmen koulu tuolijumpat Ti 11.30 12.15 Monari Ke 9.30 10.15 Kauppakadun palvelukeskus Ke 10.45 11.30 Juurakkokadun palvelutalo Ke 13.00 13.45 Sammontorin asukastila Tuolijumppa- ja voimistelutunnit on suunnattu henkilöille, jotka kokevat tarvitsevansa kevyem pää ja hypytöntä liikuntaa. Jumpat tehdään musiikin tahdissa, välineitä apuna käyttäen. Tule suoraan jumppaamaan ja ilmoittaudu mukaan. Muu sisäliikunta Ma 9.00 10.00 Pito tasapaino, Joutsenohalli Ma 10.00 11.00 Senioritanssi, Korvenkylä Ma 10.00 12.00 Sisäcurling, Rientola Ti 10.00 11.00 Tasapainoryhmä, LPR urh.talo* Ke 9.00 9.45 Lihashuoltoryhmä LPR urh.talo* To 10.00 12.00 Sisäcurling, Rientola To 15.00 16.00 XL-liikuntaryhmä, LPR urh.talo* * Merkittyihin ryhmiin ilmoittautuminen Sirpa Ahokaiselle puh. 040 776 9560 Senioreiden ja erityisryhmien hinnat Kausimaksut: 1 ryhmä viikossa 23 2 ryhmää viikossa 35 * Vesiliikunta ja kuntosaliryhmissä maksetaan lisäksi uimahalli tai kuntosalimaksu. ** 31.10. alkaen yhden viikottaisen ryhmän kausimaksu on 10. Lasten liikuntamaa Vuorosunnuntaisin Kourulan palloiluhallissa ja Joutsenohallissa. Liikuntamaat tarjoavat perheille yhteistä, turvallista ja monipuolista liikuntaa. Toiminta soveltuu erittäin hyvin myös erityislapsille. Liikuntamaa on suunnattu 1 12-vuotiaille ja toiminta on valvottua. Lapsen osallistuminen edellyttää aina oman aikuisen läsnäoloa. Hinta 1 / lapsi. Joutsenohalli Su 18.9. klo 10 13.00 Su 2.10. klo 10 13.00 Su 16.10. klo 10 13.00 Su 30.10. klo 10 13.00 Su 13.11. klo 10 13.00 Su 27.11. klo 10 13.00 Su 11.12. klo 10 13.00 Kourula Su 25.9. klo 10 13.00 Su 9.10. klo 10 13.00 Su 23.10. klo 10 13.00 Su 6.11. klo 10 13.00 Su 4.12. klo 10 13.00 Lappeenrannan urheilutalo Su 20.11. klo 10 13.00 Erityislasten ohjattu liikuntatunti Kourulassa (ennen liikuntamaan alkua) klo 9 10, hinta 3 / lapsi. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Eija Ihalainen puh. 040 744 1239 Koululaisten JunnuSport-kerhot alkavat syyskuussa. Lisätietoja www.lappeenranta.fi lasten liikunta Lappeenrannan uimahallien aukioloajat Lipunmyyntiajat 29.8.2011 alkaen Lappeenrannan uimahalli ma to 06.00 20.00 pe 12.00 19.00 la 11.00 17.00 su 10.00 16.00 Lauritsalan uimahalli ma, ti, to, pe 06.00 20.00 ke 12.00 19.00 la 12.00 17.00 su 10.00 17.00

18 Lappeenrannan kaupungin tapahtumakalenteri syksylle 2011 Seuraa tapahtumatarjontaa: www.lappeenranta.fi Huom! Muutokset mahdollisia. Balettigaala valloittaa jälleen elokuussa 2011 Lappeenrannassa Esitykset Jukola-salissa pe 26.8. klo 19 sekä la 27.8. klo 14 ja 19 Liput 42 www.lippu.fi, palvelunumerosta 0600 900 900 1,97 /min +pvm tai sivustolta www.lappeenrannanteatteri.fi Stanislav Beljajevski teatterielämyksiä kaikille Lappeenrannan kaupunginteatterissa Lappeenrannan kaupunginteatterin syksyn ohjelmisto tarjoaa kulttuurielämyksiä lapsille, nuorille, aikuisille sekä senioriikäisille. Ohjelmistossa on myös ensi kertaa täysin venäjänkielinen esitys lastennäytelmä Cnacem Mamy 24.9. klo 13 Jukola- Salin jurtassa. Tutustu lähemmin syksyn 2011 ohjelmistoomme www.lappeenrannanteatteri.fi Lipunmyynti ja varaukset: Teatterin Valtakadun lippupiste auki ti la 11 17, puh. 05 616 2290 Nettivaraukset www.lappeenrannanteatteri.fi tai www.lippu.fi Valtakunnallinen puhelinmyynti Ernest Thompson KULtaLaMpI Ohjaus: Janne Saarakkala Sovitus: Janne Saarakkala ja Eila Maunu Ensi-ilta 29.10. klo 19 Jukola-Salissa Esityksiä ajalla 29.9. 31.12. Liput 18/17/12/10 sekä ryhmät vähintään 10 henkeä 16 Kultalampi on lämmin, humoristinen ja syvästi koskettava kertomus vanhan pariskunnan yhteisistä elämänvaiheista. Tarina on sijoitettu Etelä-Karjalaiseen Laura Gustafsson hevoshullu Ohjaus: Sakari Hokkanen Esitykset ajalla 21.10. 17.12. Veeran kammarissa Liput: 16/15/12/10 sekä ryhmät vähintään 10 henkeä 14 maisemaan, jossa eläkeläispariskunta Elli ja Jorma viettävät mökillään neljättäkymmenettäkahdeksatta yhteistä kesäänsä. Mökillä vietetään aikaa aina tavan mukaan toukokuusta syyskuuhun. Jormalla on kuitenkin nyt tunne, että tämä kesä Kultalammella jäänee hänen viimeisekseen. Näytelmässä opetellaan ymmärtämään sukupolvien välisiä näkemyseroja moninaisista elämänarvoista yrittäjyyden keskellä. Tarjolla on komiikkaa sekä sukupolvien välisiä ristiriitoja, jotka pohjautuvat ihmisen ja eläimen tarpeellisuuteen, terveyden rajallisuuteen sekä arkipäivän pieniin pakkomielteisiin. Ari Nakari Me soitamme Teille syksyllä 2011! To 8.9. Keskieurooppalaisia kaikuja Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Ari Rasilainen Solistina Anni Haapaniemi, oboe Honegger-Grieg-Henze-Martinu- Mozart To 22.9. Saimaa Sinfonietta iv Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Tibor Bogányi Solistina Petteri Iivonen, viulu Ravel-Saint-Saëns-Sarasate- Chausson-Vuori Pe 30.9. Chamber V Kamarimusiikin juhlaa Lappeenranta-sali klo 19 Mukana Sergei Slovachevsky, sello ja Risto Lauriala, piano Mendelssohn-Brahms To 13.10. Saimaa Sinfonietta V Klassikkojen ilta Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Esa Heikkilä Solistina Vjatsheslav Novikov, piano Prokofjev-Mozart-Beethoven To 27.10. Kitara soi! Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Sergei Slovachevsky Kitarasolisteina Ismo Eskelinen ja Jyrki Myllärinen Villa-Lobos-Lintinen-Ginastera Lappeenrannan kaupunginorkesteri To 10.11. Chamber Vi Oktetit esiin Lappeenranta-sali klo 19 Mukana Jan Söderblom, viulu Hindemith-Shostakovitsh- Mendelssohn Ti 15.11. Kaamos katkolle Estradilla Milana Misic ja Tomi Metsäketo Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Markku Johansson Yhteistyössä Rakuunasoitto kunnan kanssa Ti 22.11. Vientituotteena uutta musiikkia Sound Ways -festivaali Pietarissa Lappeenranta-sali klo 19 to 24.11. pieni filharmonia, Pietari klo 19 Johtaa Tibor Bogányi Solistina Sami Koskela, djembe, darabuka Bergman-Radvilovich-Aho To 15.12. Laulava Lappeenranta J.S. Bach: Jouluoratorio Lappeen Marian kirkko klo 19 Johtaa Tibor Bogányi Solisteina Reetta Haavisto, sopraano, Essi Luttinen, altto, Petri Bäckström, tenori, Jari Parviainen, basso Etelä-Karjalan klassinen kuoro Ennakkomyynti Kaupunginteatterin lipunmyynti, Valtakatu 56, ti la klo 11 17, puh. 05 616 2290 tai R-kioskit tapahtumanumero 24963 Lisätietoa konserteista: intendentti Milko Vesalainen 040 547 8706 tai orkesterin toimisto 040 573 3890 R-kioskit tai Citymarket Lpr (palvelumaksu 2,50 3,50 / lippu) Lippuja ovelta 2 tuntia ennen esitystä. Lippujen hinnat ja lipunmyynnin poikkeukselliset aukiolot löytyvät nettisivuilta www.lappeenrannanteatteri.fi Aki Loponen Lars von Trier Christian Lollike Dogville Suomennos, sovitus ja ohjaus: Jari Juutinen Suomen kanta-esitys 10.9. klo 19 Jukola-Salissa Esityksiä ajalla 10.9. 17.12. Liput 17/16/12/10 (syyskuun liput erikoishintaan 15 ) Ryhmät vähintään 10 henkeä 15 Erilainen Gracen ja Tomin rakkaustarina kerrotaan pienen Dogvillen yhteisön kautta. Koirankyläläiset ovat tavallista, rehtiä, ahkeraa väkeä, jotka huolehtivat omista asioistaan. Ja vain omista asioistaan. Elämä syrjässä maailman tapahtumista on huoletonta ja turvallista. Mutta kyseessä ei olisi draama, jollei tilanne muuttuisi radikaalisti: gangstereita pakeneva nuori nainen ajautuu kylään ja yhteisön on tehtävä vaikea päätös. LOiSTAViA ViERAiLUJA LäPi SyKSyN. PALJON ESiTyKSiä MyÖS PäiVäAiKAAN KLO 13. La 17.9. klo 13 Jukola-Sali: Sinikka Nopola Terästetty naista ja anjovista Heidi Heralan tulkitsemana. Liput 25 La 17.9. sekä 1.10. klo 19 Jukola-Sali: Niko Kivelä ALL STAR. Liput 16 Pe 23.9 klo 10 Jukola-Salin jurtta: Markku Hoikkala ja Otso Kautto Lasten näytelmä Pelastetaan äiti. Liput 18/16/12/10 La 24.9. klo 13 Jukola-Salin jurtta: venäjänkielinen versio lastennäytelmästä Cnacem mamy. Liput 18/16/12/10 La 24.9. klo 19 Jukola-Salin jurtta: Markku Hoikkala ja Otso Kautto Lastentarha eli pikimusta farssi kasvatuksesta ja sen tulevaisuudesta. KIELLETTY lapsilta! Liput 18/16 Ma 26.9. klo 19 Veeran kammarissa: Outi Nyytäjä Pyykki. Liput 18/16/15 Galleria pihatto Valtakatu 80, 53130 Lappeenranta Käynti: Kaukaankatu 2 La 1.10. klo 13 Jukola-Sali: Eija Ahvo, Susanna Haavisto, Toni Edelmann ja Juha Tikka tulkitsevat Tommy Tabermannin runoja Toni Edelmanin sävellyksinä. Liput 25 La 8.10. klo 13 Jukola-Sali: Pekka Valkeejärven hulvaton monologi Hovimarsalkka, mies myytin takana. Liput 25 La 15.10. klo 19 Jukola-Sali: Susanna Haavisto, Anna-Mari Kähärä, Lea Pekkala tarinoiden ja laulujen tulkitsijoina Carpe diem! tartu hetkeen. Liput 25 Pe 21.10. klo 19 Jukola-Salissa: Ismo Leikola Kasvaa ihmisenä. Liput 16 La 22.10. klo 13 Jukola-Salissa: Eeva-Kaarina Kolsi, Sari Mällinen, Erkki Saarela Heti vapaa. Liput 25 Ti 29.11. klo 19 Veeran kammarissa: Willy Rusell Naisen 11. käsky. Liput 17/15/13 Avoinna: ti pe 11 16, la su 11 15 info@e-ktaide.net puh. 040 680 4071 Katso syksyn näyttelyt: www.e ktaide.net/pihatto

19 Kulttuuritoimiston tapahtumia X Ja Kitara Soi -festivaali 27.10. 30.10.2011 Ohjelma To 27.10. festivaalin avajaiskonsertti Lappeenranta-sali klo 19 Lappeenrannan kaupunginorkesteri solisteinaan kitarataiteilijat Ismo Eskelinen ja Jyrki Myllärinen. Ohjelmassa Kirmo Lintisen tuore kitarakonsertto ja Heitor Villa-Lobosin kitarakonsertto sekä Alberto Ginasteran konsertto orkesterille. Konsertin johtaa Tibor Boganyi. Perjantaina 28.10. Tangon taikaa à la Piazzolla! Musiikkiopiston Helkiö-salissa klo 19 Nuoren polven suomalainen huippukitaristi Otto Tolonen ja hänen Django-yhtyeensä esittävät argentiinalaisen Astor Piazzollan musiikkia. Lauantaina 29.10. Kauan Eläköön Bach!!! Vanha Raatihuone klo 17 Johann Sebastian Bachin musiikkia soolosoittimille esittävät: Viulisti Pasi Eerikäinen Sellisti Markus Hohti Kitaristi Niku Martikainen Kitaristi Jyrki Myllärinen La 29.10. klo 20 Linnoituksen Krouvi Festivaalin 10-vuotis "synttärit" Linnoituksen Krouvissa. Django -yhtye esittää mm. Django Reinhardin musiikkia Sunnuntaina 30.10. klo 16 festivaalin päätöskonsertti musiikkiopiston Helkiö-salissa. Ohjelmassa mm. nuoren suomalaisen säveltäjäsukupolven johtaviin persoonallisuuksiin kuuluvan Perttu Haapasen ensemblesävellyksen kantaesitys (X Ja Kitara Soi-festivaalin tilausteos Madetoja säätiön tuella), ranskalaisen Mark Andrén sooloteos Harpulle ja Jyrki Myllärisen tuoreen ensemble sävellyksen kantaesitys. Lisätietoa: www.jakitarasoi.net Maakuntakirjasto Syksyn tapahtumia Lappeenrannan maakuntakirjastossa Lauritsalan kirjastotalo 60 vuotta: ma 5.9. klo 18 Tule kertomaan kirjastomuistosi, me kirjaamme muistot talteen! Järj. Lauritsalan kirjasto ja Lauritsala-seura la 15.10. klo 10 15 Tapahtumapäivä asiakkaille: klo 12 Taikurimestari Jorma Vertanen klo 13 Kauppalan pojat muistelee, juontajana Kimmo Kousa Kahvitarjoilu koko päivän! Nuorten lukupiiri Opus Tapaamiset keskiviikkoisin klo 17.30 maakuntakirjaston musiikkisalissa 7.9., 5.10., 9.11., 7.12. Syksyn satutuokiot alkavat ti 6.9. klo 18 pääkirjastossa. Seuraa ilmoittelua satutuntien alkamisesta lähikirjastoissa! Lasten elokuvaesitykset alkavat ke 14.9. klo 9.30 pääkirjaston satuhuoneessa elokuvalla Muumien maailma: Muumilaaksossa tapahtuu (nukkeanimaatio), kesto noin 30 min. Elokuvaesityksiin toivotaan ennakkoilmoittautumista, puh. 05 616 2338. Seuraa ilmoittelua muista lasten elokuvaesityksistä! Taideviikon 26. 30.9. tapahtumia kirjastossa: ma pe klo 19.45 20 Pääkirjaston iltakuulutukset Tyynen ja Meerin tapaan: Teatteri KESYn Huumorkarjalaisilla on asiaa kirjaston sulkemisaikaan. Spiikkien käsikirjoitus Minna Mänttäri ja Susanna Kauppi. ma 26.9. klo 18, pääkirjaston musiikkisali FM Kaisu Lahikainen kertoo suomentajan työstä ja kääntämistään kirjoista Euroopan kielipäivänä. ti 27.9. klo 18, pääkirjaston satuhuone Taikurimestari Jorma Vertanen esiintyy. ke 28.9. klo 18, pääkirjaston lainaushalli Nuortenkirjailija Tuula Kallioniemi kertoo kirjoittamisesta ja kirjoistaan. To 29.9. klo 18, pääkirjaston lainaushalli Kaupunginorkesteri tutuksi -ilmaiskonsertti. to 29.9. klo 16.30 20, pääkirjaston musiikkisali Sarjakuvaklinikka aloittaa toimintansa. Ohjaajana taiteilija Soli Perttu. Muut kokoontumis kerrat torstaisin klo 16 20 (20.10., 17.11. ja 8.12.) Pohjoismainen kirjastoviikko 14. 18.11. ma ti 14. 15.11. poistokirjamyynti pääkirjaston ala-aulassa. pe 18.11. klo 18.30, pääkirjaston musiikkisali FT Marko Tikka: Tanssiorkesteri Dallapé. Luennon jälkeen tanssit lainaushallin luistavalla parketilla Dallape-levymusiikin tahdissa klo 20 21. Metkat-lastenkulttuuriviikolla 14. 20.11. tuunauspaja kirjastossa yhteistyönä TAITO ry:n kanssa. Kirjojen, lehtien ym. aineiston uusiokäyttöä yhdessä nuorten kanssa. Ohjaajat Taito ry:ltä. Vanhustenviikko 3. 9.10. Laulujen laineilla, musiikillista kirjavinkkausta. Ensiesitys maakuntakirjaston musiikkisalissa to 6.10. klo 14. Vapaa pääsy. Esitystä voi tilata 3.10. 30.11. Ohjelmatilaukset puh. 05 616 2341. Opastustuokio internetin alkeet pääkirjastossa ti 4.10. ja to 6.10. klo 10 12. ILMAINEN. Sopii erityisesti senioreille. Ilmoittautumiset tietoverkkoneuvoja Maarit Leinonen, puh. 040 519 2090. nuorisotoimi Lappeenrannan nuorisotoimenn uorisotilojen aukioloajat: Sammontori (26.8. alkaen): ti 15 19 (5 6 lk), ke 15 20, to 17 20 (tyttöjen ilta), pe 16 23, la 16 23. Lauritsala (1.9. alkaen): ma 15 20, ti 15 16.30 (5 6 lk), 17 20 (7 lk), to 15 20, pe 16 22. pontus (7.9. alkaen): ma 15 16.30 (5 6 lk), ke 15 20. rientola (2.9. alkaen): ti, ke, to 15 20, pe 16 23. Monari (26.8. alkaen): ke 16 20, to 17 20 (7 lk), pe 16 21, la 17 23. Voisalmi (30.8. alkaen): ti 16 20, to 16 20. nuorten tiedotuspiste Verkko: ma to 13 16, pe 10 14. Nuorisotoimen tapahtumia syksyllä 2011: 2.9. 7-party, Monari 16.9. Monari LIVE 23. 25.9. Nuorten syystyöleirit Asinsaari, Päiviö ja Muukonsaari (hakuaika 1. 14.9.2011) 1.10. Nuoret vs. Vanhemmat -tapahtuma, Joutsenon keskuskenttä 7.10. Kehy-disco (avoin kaikille nuorille), Monari 21.10. 7-party, Monari 25.10. Klubikortilla matsiin: SaiPa - HPK 4.11. Halloween-bileet, Monari 11.11. Kaamospuhallus -11, Lappeenrannan urheilutalo 18.11. 7-party, Monari 2.12. Kehy-disco (avoin kaikille nuorille), Monari 9.12. Monari LIVE 3.1.2012 Klubikortilla matsiin: SaiPa - Pelicans Muutokset mahdollisia. Tarkista ajantasaiset tiedot netistä: www.lappeenranta.fi Palvelut Nuorisopalvelut Nuorisotoimen tapahtumakalenteri Klubikortilla ilmaiseksi matsiin! Katso lisätiedot ja ottelulista: www.lappeenranta.fi Palvelut Nuorisopalvelut Nuorisotilat Klubikortti VeSILIIKUntapÄIVÄ ke 31.8. Lappeenrannan uimahallissa klo 10 12 ja 16.30 18 10.00 10.25 Vesijumppa 10.30 10.55 Vesijumppa 11.00 11.25 Syväallasjumppa 11.30 11.55 Syväallasjumppa 16.30 17.00 Aquazumba 17.00 17.30 Syväallasjumppa 17.30 18.00 Aquazumba Hinta: uimahallimaksu Muuta ohjelmaa: vesijuoksuopastusta liikuntaneuvontaa tapaa liikuntatoimen ohjaajat ennen kauden alkua ja tutustu syksyn uuteen ohjelmaan Lisätietoja: www.lappeenranta.fi Tervetuloa! avoimet vanhempainillat TUEMME VANHEMMUUTTA VAUVASTA KOHTi AiKUiSUUTTA Lappeenrannan kaupungintalon Lappeenranta -salissa, Villimiehenkatu 1, klo 18 20 Tiistai 27.9.2011 VANHEMPiEN JA TOVEREidEN MERKi- TyS NUOREN HyViN- VOiNNiLLE puhujana Lea Pulkkinen, professori 13 18-vuotiaiden vanhemmille, kasvattajille sekä kaikille murrosikäisen kasvusta ja kehityksestä kiinnostuneille. Tiistai 1.11.2011 NUORi AiKUiNEN itsenäinen ELäMä OdOTTAA puhujana Samuli Koiso-Kanttila, johtava asiantuntija Nuorten aikuisten vanhemmille, kasvattajille sekä kaikille itsenäistymässä olevan nuoren aikuisen kasvusta ja kehityksestä kiinnostuneille. Luentosarjan järjestävät Lappeenrannan kaupunki, Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä ja Etelä-Karjalan kesäyliopisto. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Tervetuloa! Lappeenrannan taideviikko on nyt nimeltään Kulttuurikaravaani. Ensimmäinen Kulttuurikaravaani starttaa viikolla 39. Elämyksellisiä tapahtumia lappeenrantalaisille tarjoavat silloin yhdessä Kaupunginorkesteri Kaupunginteatteri Museot Kirjastot Kulttuuritoimisto Liikuntatoimi Näistä tapahtumista siis koostuu Kulttuurikaravaani, jonka tavoite on tuottaa kuntalaisille uuden laisia kulttuurin kohtaamispintoja yhdistämällä kehon ja mielen elämyksiä. Tarkempi viikon ohjelma julkistetaan syyskuun aikana. Kulttuurikaravaani liikkuu ja liikuttaa, kehoa ja mieltä. Tule sinäkin kokemaan mitä kulttuuri parhaimmillaan voi olla. SATAMAN VALOT 27.8.2011 Tuotanto: Taidekoulu Estradi

20 Löydä itsesi museossa etelä-karjalan taidemuseo Linnoitus, Kristiinankatu 8 10 puh. 05 616 2256, 05 616 2261 taiteen Vuoksi Saimaa kuvataiteessa 18.9.2011 asti Näyttely esittelee taiteilijoita ja heidän teoksiaan Vuoksen vesistön varrelta Pieliseltä ja Kallavedeltä Suur-Saimaalle. Kaakkois-Suomen nuorten taiteilijoiden näyttely 4.10.2011 5.2.2012 Näyttelyssä esittäytyy 12 nuorta kaakkoissuomalaista kuva- ja korutaiteilijaa. Näyttelyn kuratoi taiteilija Eeva-Mari Haikala ja se toteutetaan yhteistyössä alueen kuvataiteilijoiden Taidelinkkihankkeen kanssa. www.lappeenranta.fi/museot Sari Liimatta, Domestication, 2011 etelä-karjalan museo Linnoitus, Kristiinankatu 15 puh. 05 616 2255, 05 616 2261 avoinna ti su 11 17, liput 3,50 / 4,50. 6.6. 21.8. ma-pe 10 18, la su 11 17, liput 5,50 / 6,50, yhteislippu 7 / 8,50 Kiven henki the Spirit of Stone 8.5.2011 8.1.2012 Kansainvälisen kivi- ja korutapahtuman teemana on kiven henki, myyttisyys ja voima. Näyttelyssä esitellään kiveä esihistoriassa, kansainvälisen koruopiskelijakilpailun parhaimmistoa, kansainvälinen korutaiteilijoiden kutsunäyttely ja Kalevala Korun kivikorunäyttely. 27.8. klo 10 15 Kiven hengessä retki ylämaan kivikohteisiin. Lisätiedot ja ilmoittautumiset puh. 05 616 2261 tai museot@lappeenranta.fi Kiven henki -luennot Kiven henki -luennoissa vuoropuhelua käyvät eri tavoin kivien kanssa työskentelevät ihmiset. Luennot järjestetään yhteistyössä Etelä-Karjalan kesäyliopiston kanssa Etelä-Karjalan museon pienoisteatterissa (Kristiinankatu 15). Kirsti Doukas, Donna, Kalevala koru. 27.9. klo 18 19.45 Kivi korujen ja käyttöesineiden materiaalina tj. Laura Lares, Kalevala Koru Oy ja tj. Jouni Okko, Ylämaa Group 25.10. klo 18 19.45 Kiven myyttisyys ja voima FK, arkeologi Timo Miettinen ja FT Jukka Luoto, Etelä-Karjalan museo 22.11. klo 18 19.45 Kivi korutaiteessa ja -muotoilussa Korutaiteilija Ulla Ahola ja korumuotoilija Kirsti Doukas, Kalevala Koru Oy Hinta 7 yksittäinen luento ja 18 koko luentosarja (3 luentoa) Ilmoittautuminen ja lisätiedot www.kesyli.net Muut luennot, seminaarit ja työpajat Teemu Töyrylä 23.8. klo 10 16 Lappeenrannan taistelun vuosi päivän seminaari upseerikerholla. Seminaarissa käsitellään Uudenmaan Rakuunarykmentin historiaa. Ilmoittautuminen ja lisätiedot www.kesyli.net 10.9. klo 10 13 Rakennusperintöpäiviin liittyvä retki Lappeenrannan seudun mielenkiintoisiin kohteisiin. Euroopan rakennusperintöpäiviä vietetään tänä vuonna teemalla Kulttuurin reitit. Päivien järjestäjinä ovat Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan kesäyliopisto, LAKES ry ja Taito Etelä-Karjala ry. Rakennusperintöpäivien tarkempi ohjelma, ilmoittautuminen ja lisätiedot www.kesyli.net 17.9. klo 10 16 Arkeologian päivät hopeaa Hiitolasta -seminaari Etelä-Karjalan museon pienoisteatterissa (Kristiinankatu 15). Aiheena Hiitolan alueen kaivaukset ja löydöt. Ilmoittautuminen ja lisätiedot www.kesyli.net 22.9. klo 15 19 Vanhojen Kalevala Korujen tunnistusta. Tuo vanhat Kalevala Korusi tunnistettavaksi Etelä-Karjalan museoon! Kalevala Korun tuotepäällikkö Mari Kotka tunnistaa vanhoja Kalevala Koruja klo 15 alkaen. Ohjelmassa myös luento Kalevala Korusta ja malliston painopisteistä eri vuosikymmeninä. HUOM! Ei hinta-arvioita koruista. Lisätietoja www.lappeenranta.fi/museot 11.11. Retki Kalevala Kartanoon Helsingin Pitäjänmäkeen Retken ohjelmassa Kalevala Korun muotoilun ja toiminnan esittely, tuotantokierros ja mahdollisuus ostoksiin tehtaanmyymälässä. Lisätietoja www.lappeenranta.fi/museot 16.11. klo 9.30 11 Vauvojen (n. 1 v) musiikki- ja maalaustyöpaja Etelä-Karjalan taidemuseossa. Työpaja toteutetaan yhteistyössä Lappeenrannan musiikkiopiston ja Etelä-Karjalan osuuskaupan kanssa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset mona.taipale@lappeenranta.fi ratsuväkimuseo Linnoitus, Kristiinankatu 2 puh. 05 616 2261 Avoinna tilauksesta. W o l k o ff i n talomuseo Kauppakatu 26, puh. 05 616 2258, 05 616 2261 Avoinna la su 11 17 Museoon tutustutaan opastetuilla kierroksilla, jotka alkavat 15 min yli täyden tunnin. Wolkoffin joulu 8. 23.12. ja 26.12. ILMaISen SISÄÄnpÄÄSYn MUSeOperJantaIt Etelä-Karjalan museossa ja taidemuseossa 2.9., 7.10., 4.11. ja 2.12. Museot ovat avoinna klo ti su 11 17. Lastenkulttuurikeskus Metku www.lastenmetku.fi Metkun tapahtumia 19.8. 31.11.2011 tanssia ilman rajoja ja rajoitteita Tanssikurssi lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Maanantaina 26.9.2011 klo 10 15 Tanssiopisto Sonja Tammela, Suvorovinkuja 3 Douglas Comley on Euroopassa tunnettu tanssin opettaja ja koreografi. Hänen metodinsa edistää sosiaalista voimautumista ja ehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä. Kurssin opetuskieli on englanti. Koulutus liittyy Metkun Taikalamppu-verkoston ja Turun kulttuuripääkaupunki 2011 tapahtumavuoden yhteiseen Sytyke-projektiin. Ilmoittautuminen 12.9. mennessä marianne.mokkala@lappeenr a n t a. fi erilaisuudesta voimaa työpajaseminaari Miten kulttuurien välinen vuorovaikutus ilmenee lasten ja nuorten arjessa ja taidekasvatuksessa? Tiistaina 27.9.2011 klo 10 15.30 Veeran kammari, Valtakatu 56 Ohjelma: 10.00 10.45 Monikulttuurinen Moku-hanke Kouvolasta 10.45 11.30 Tanssi välineenä sosiaalisessa muutoksessa 11.30 12.30 Ruokatauko (omakustanteinen) 12.30 13.15 Mustan ja Valoisen teatterifestivaalin kansainvälisyys 13.51 14.00 Kielen opiskelu liikkeen ja toiminnan avulla 14.00 14.30 Kahvitauko 14.30 15.30 Työpajat: Sosiaalisen tanssin työpaja / Comley & Owens Kinesteettinen kielityöpaja / Zodiak Akvarellityöpaja / Pyykkö & Anishtshik Taideaikamatka/ Ehrulainen Ilmoittautuminen 12.9. mennessä marianne.mokkala@lappeenranta.fi Lauri Heino, Kaakkois Suomen valokuvakeskus Kikatuksen kuvakulma ja muita valokuvauksen menetelmiä Maanantaina 14.11.2011 klo 15 17 Imatran kulttuurikeskus, Kaleva-Sali Ilmoittautuminen 1.11. mennessä marianne.mokkala@lappeenranta.fi Valokuva on mainio ja ajankohtainen työväline tutkia luovuutta, maailmaa ja omaa identiteettiä. Valokuvataiteilijat Päivi Eronen ja Jani Ikonen kertovat valokuvauksen mahdollisuuksista ja menetelmistä lasten ja nuorten maailmassa. Willikino lasten ja nuorten elokuvafestivaali Ti 15. pe 18.11.2011 Elokuvateatteri Nuijamies Metku tarjoaa Metkat-lastenkulttuuriviikolla maksuttomia koululaisnäytöksiä. Elokuviin liittyy oppimateriaaleja www.koulukino.fi. Ilmoittautuminen ja paikkavaraukset elokuviin posti@nuijamies.com Tiistai 15.11. 09.00 Poika ja Ilves 11.00 Kuningasjätkä Keskiviikko 16.11. 09.00 Elämä on i-ha-haa 11.00 Jadesoturi Torstai 17.11. 09.00 Eetu ja Konna 11.00 Kielletty hedelmä Perjantai 18.11. 09.00 Keisarin uudet kuviot 11.00 Nasun suuri elokuva Lasten oikeuksien päivän juhla Sunnuntaina 20.11.2011 klo 10 13 Lappeenrannan urheilutalo Lappeenrannan liikuntatoimen järjestämän Liikuntamaa-tapahtuman yhteydessä Unicefin paikallisjärjestö ja Metku kokoontuvat kunnioittamaan YK:n Lasten oikeuksien päivää. Juhlapäivän kunniaksi Liikuntamaa on maksuton. Paikalla on myös Lappeenrannan kaupungin johtoa sekä mukavaa ohjelmaa lapsille. Metkat maakunnallinen lasten kulttuuriviikko 14. 20.11.2011 Metkat-viikon tiedotelehti julkaistaan viikolla 40. Seuraa ilmoittelua. 19.8.2011 Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Ilmestyy myös internetissä www.lappeenranta.fi 3. vuosikerta ISSN-L 1798-4084 ISSN 1798-4084 Painos 45 000 Päätoimittaja Viestintäjohtaja Alina Kujansivu Toimittaja ja toimitussihteeri Mervi Palonen Tekstit Mervi Palonen Sami Soljansaari Kaisu Lahikainen Mari ilvonen Liikuntakalenteri Aija Rautio Tapahtumakalenteri Sirpa Tallqvist Palaute ja juttuvinkit mervi.palonen@ lappeenranta.fi puh. 040 184 9610 Ulkoasu ja taitto Mediakolmio Oy Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa 2012.