Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus
Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista muistijälkeä ei häiritse toisen samanaikaisen tehtävän suorittamista saatetaan suorittaa tahattomasti, kun pitäisi tehdä uudella tavalla
Ruthruff et al. Tutkimuskysymys: miksi suoriutuminen kahdesta samanaikaisesta tehtävästä paranee harjoittelun myötä? (huom. kyseessä valintatehtävät, jotka vaativat ainakin jonkin verran tiedon käsittelemistä ja päätöksentekoa, erotuksena esim. rytmin taputtamisesta) PRP eli psychological refractory period: kaksi periaatteessa hyvin yksinkertaista tehtävää häiritsevät häiritsevät toisiaan sillä seurauksella, että molempiin vastaamiseen kuluva aika on enemmän kuin yksittäisten tehtävien summa Central bottleneck (keskinen pullonkaula?) hypoteesi: keskusyksikkö voi käsitellä vain yhtä tehtävää kerrallaan, minkä aikana muut tehtävät joutuvat odottamaan vuoroaan
Ruthruff et al. 1A 1B 1C 2A 2B 2C Tehtävät: 1) visuaalisen ärsykkeen tunnistaminen (vastaus näppäimistöllä, mikä numero tai kirjain esitetty) ja 2) taajuuden arvioiminen (suullinen vastaus, korkea vai matala) Ärsykkeet esitettiin vaihtelevalla viiveellä (SOA eli stimulus onset asynchrony), jolloin tehtävät menivät enemmän tai vähemmän päällekäin Kunkin tehtävän suoritus voidaan jakaa kolmeen osaan: Päätöksentekoa edellyttävä osa B; Ennen päätöksentekoa tuleva osa (ärsykeinformaation käsittely) A; Päätöksentekoa seuraava osa (vastauksen tuottaminen) C Koska A ja C osissa ei ole modaliteettiristiriitoja, ne voidaan suorittaa samanaikaisesti, mutta tehtävän 2 B-osio joutuu odottamaan vuoroaan
Ruthruff et al. Koehenkilöt harjoittelivat molempia tehtäviä, joko yksi tehtävä kerrallaan tai samanaikaisesti Kolme vaihtoehtoista hypoteesia: Toinen tai molemmat tehtävät automatisoituvat harjoittelun myötä: aistijärjestelmän ja oikeiden reaktioiden välille syntyy jonkinlainen suora, keskusyksikön (lue: tarkkaavaisuus) ohittava yhteys(!) Tehtävät integroidaan jonkinlaiseksi ylemmän tason supertehtäväksi, jolloin kyseessä on vain yhden tehtävän suorittaminen Molempien tehtävien yksittäiset vaiheet yksinkertaisesti suoritetaan nopeammin; pullonkaula ei tukkiudu, koska ensimmäinen tehtävä ehditään suorittaa, ennen kuin toisen tehtävän B-osa kaipaa huomiota
Ruthruff et al. Miten kävi? Molempien tehtävien suorittaminen nopeutui huomattavasti kaikilla koehenkilöillä, mutta PRP ei kuitenkaan kadonnut kokonaan Ei näyttöä tehtävien integroitumisesta Ilmeisesti ei myöskään täydellistä automatisaatiosta (ts. suora yhteys ärsykkeen ja reaktion välillä) Pienellä osalla (4/18) koehenkilöistä kuitenkin merkkejä tehtävän 2 (taajuuden arvioiminen) automatisoitumisesta: Reagoivat ensin myöhemmin esitettyyn ärsykkeeseen, vasta sitten ensimmäiseen Hyvin lyhyt PRP Hyvin suotuisat olosuhteet automatisaatiolle: Yksinkertainen tehtävä Paljon harjoitusta
Automatisoituminen muistista hakuna Vaihtoehtoinen näkökulma automatisaation luonteeseen: Tehtävän suorittaminen perustuu joko algoritmin käyttämiseen tai aikaisemman kokemuksen soveltamiseen Noviisi vs. kokeneempi suorittaja Jokaisesta kokemuksesta ainutlaatuinen muistijälki eli instanssi; algoritmin ja muistijälkien kilpailu kokenut suorittaja voi kuitenkin halutessaan käyttää algoritmia Taustalla oletus, jonka mukaan muistin tallentuminen ja muistista haku ovat automaattisia prosesseja huom. ei kuitenkaan oleta, että tallentuminen ja haku onnistuisivat aina täydellisesti; vrt. levels-of-processing, kontekstin vaikutus jne. Miten jokaisen eri instanssin varastoiminen erikseen implementoitaisiin aivoissa? Representaatioiden prototyyppisyys?
Poldrack et al. Neuraalista näkökulmaa automatisoitumiseen Implisiittisen oppimisen tehtävä: koehenkilöille esitettiin kohteita vaihtelevassa sijainnissa näytöllä, tehtävänä painaa sijaintia vastaavaa nappia Puolet ajasta kohteen esiintyminen noudatti tiettyä kaavaa, mitä ei kerrottu koehenkilöille; jos vastausaika lyhenee, koehenkilö on oppinut kaavan Samanaikainen kakkostehtävä: äänisignaalien lukumäärän laskeminen Aikaisemmissa tutkimuksissa lateraalisen prefrontaalialueen (LPFC) on osoitettu olevan aktiivinen suoritettaessa useampaa tehtävää samanaikaisesti, ja kun tehtävät edellyttävät vastauksen valitsemista (ts. kumpaan tehtävään pitäisi vastata) Näitten alueitten aktivaatio väheni harjoittelun myötä, mikä antaa ymmärtää, että eksekutiivista hallintaa tarvittiin vähemmän Kenties toinen tehtävistä automatisoitui, eikä siten enää kuormittanut keskusyksikköä?
Lähteet Neuraalista näkökulmaa: Poldrack et al.: The Neural Correlates of Motor Skill Automaticity, The Journal of Neuroscience, June 1, 2005 25(22):5356 5364 Automatisoituminen muistista hakuna: Logan: Toward an instance theory of automatization, Psychological review 1988, vol. 95, no.4, 492-527 Klassisempi lähestymistapa: Ruthruff et al.: How does practice reduce dual-task interference: Integration, automatization, or just stage-shortening? Psychological research, 2006/03, vol. 70, no. 2, 125-142