Vesiviljelyn kestävyys ja sijainninohjaus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä

Vesiviljelyn kestävyys ja sijainninohjaus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous Luvian Merihelmi 16.9.2013

Esityksen sisältö 1. Taustaa vesiviljelyn kehityksestä 2. Vesiviljelyn kestävyyden kehittämisestä Suomessa 3. Vesiviljelyn sijainninohjaus

Vesiviljelyllä turvataan maailman ruokahuoltoa Tuotanto miljoonaa tonnia

EU:ssa kalaomavaraisuus ja vesiviljelytuotanto huvennut! Maailma + 8,0 % Vesiviljelyn vuotuinen kasvunopeus 2000 2009 (ei sisällä vesikasveja) Eurooppa + 2,3 % EU 27-1,0 % Itämeri - 2.0 %

Suomessa tuotanto vähentynyt eniten - 25 % Tuotanto n. 13 Milj. kg ja 45 Milj. v. 2012

Pienet yksiköt hajallaan saaristossa Muutama iso yritys, jolla useampia yksiköitä Saaristomerellä keskikoko n. 60 tn

Kirjolohen kasvatus siirtymässä Ruotsiin Tuonti Ruotsista

Kasvava lohikalan kysyntä tyydytetään tuontikalalla Muu tuontikala tuotepainona Muu kala kokonaisen kalan painona

Suomen kalatuotannon omavaraisuus romahtanut Kotimaisen kalan osuus enää 17 % kaupallisesta kalasta fileepainona mitattuna

Kalankasvatuksen kestävyyden kehittäminen Ravinnekuormituksen vähentäminen ja tuotannon monipuolistaminen

Ravinnekuormituksen vähentäminen Parhaaseen tietoon perustuva päätöksentekoanalyysi tutkimuksen (ympäristö- ja elinkeinotutkimus), vesiviljelyelinkeinon, rehuvalmistajien, ympäristöhallinnon ja järjestöjen yhteistyönä (Veitola, Mäkinen ym. 1996) Yhteinen johtopäätös: Ravinnekuormitus keskeisin ongelma ja tehokkain tapa vähentää ravinnekuormitusta on rehujen kehittäminen

Investoinnit kokeelliseen tutkimukseen Akvasmart tietokoneohjaus data AQ1 säädin rehun annostelija sensori Rymättylän kalantutkimusasema: 80 koeverkkokassia, tietokoneohjatut ruokinta-automaatit (AKVAsmart UK Ltd.)

Tutkimuskonsepti Rehujen kehittäminen yhteistyössä rehuteollisuuden ja elinkeinojen kanssa 1. Laboratoriokokeet (Laukaa ja Parainen) 2. Kokeelliset kasvatukset meriympäristössä (Rymättylä) 3. Käytännön kasvatus yrityksissä (merellä ja sisävesillä) Kannustaa kasvattajaa taloudellisesti ympäristöystävälliseen toimintaan Parempi kasvu Vähemmän rehua hukkaan Lisäinvestointeja ei tarvita Tutkimustulos menee heti hyötykäyttöön

Rehun käyttö tehostunut ja ravinnekuormitus vähentynyt Rehujen sulavuus Kalajauhon ja -öljyn korvaaminen kasvisraaka-aineilla Soijaprotetiini korvaa kalajauhoa (fytaasirehu) Fosforikuormitus 26% Manner-Suomen kuormitus 2010: P = 1,3 % ja N = 0,6 %

Kalan rehunkäyttö tehokasta 100 kilolla rehua Lohi Broileri Sika Lammas

Rehuihin käytettävää luonnonkalaa korvataan kasvisraaka-aineilla 0,60 YHDEN LISÄKASVUKILON TUOTTAMISEEN KÄYTETTY KALAVALKUAISEN MÄÄRÄ SUHTEESSA TUOTETTUUN KALAVALKUAISMÄÄRÄÄN 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 1990 1995 2000 2005 2010 rehussa "kulutettu" kalavalkuaista (kg) tuotettu kalavalkuaista kilossa k.lohta (kg)

Ympäristöinvestointien kustannukset sisävesillä Laitoksella 700 kg P kuormituslupa 97 tn 125 tn 106 tn 129 tn 194 tn 324 tn Laitos, jonka kuormituslupa = 700 kg P Markkinahinta Kirjolohen (Ka. markkinahinta 1996-2005) 1996-2005 Vielma ym. 2006. Fosforikuormituksen alentamisen yritystaloudelliset vaikutukset kirjolohen kasvatuksessa sisävesialueella. Kala- ja riistaraportteja nro 394.

Siialla monipuolistettu tuotantoa Kuva: Juha Koskela

Muut uudet viljelylajit Kuha Nelma valko lohi Kuva: Juha Koskela Kuva: Petri Heinimaa Kuva: Juha Koskela Sampi Mädin tuotanto Muikku

Uusien lajien tuotantomäärät vielä pienet

Vesiviljelyn sijainninohjaus Ei uutta jatkokasvatusta < 200 tn Kansallinen vesiviljelyohjelma 2015 200 400 tn Maakuntasuunnitelmat Vesiviljelyn sijainninohjaus Ympäristöstrategiat ym. 400-600 tn Vesienhoitosuunnitelmat

Sijainninohjauksen tavoitteet 1. Tunnistaa vesiviljelyyn sopivat vesialueet, jonne nykyistä vesiviljelyä voi keskittää ja uutta tuotantoa sijoittaa (jatkokasvatus) 2. Vähentää sisäsaariston ravinnekuormitusta ja konflikteja vesistön muiden käyttömuotojen kanssa 3. Mahdollistaa elinkeino- ja ympäristöpolitiikkaa yhteen sovittamalla vesiviljelyn ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kasvu 4. Parantaa elinkeinon toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä

Suunnitelma helpottaa 1. Kalankasvatusluvan hakemista 2. Lausuntojen antamista 3. Luvan myöntämistä 4. Vesialueiden käytön suunnittelua

Vesialueiden tunnistusperiaate

Avoin vuorovaikutteinen prosessi Alueelliset sijainninohjaussuunnitelmat Alueelliset työryhmät: - Aineistot paikkatietona - Kysely ja mallinnukset - Asiantuntijakuulemiset MMM : - koostaminen, kuulemiset Kansallinen sijainninohjaussuunnitelma RKTL: - SOVA-arviointi Ympäristönsuojeluohjetyöryhmä: - soveltaminen MMM ja YM: - hyväksyminen

Varsinais-Suomen ja Satakunnan asiantuntijaryhmä 2010-2011 25 jäsentä 11 kokousta 14 asiantuntijakuulemista

Lähtökohtana vesien ekologinen luokitus

Ei mataliin vesiin Uutta jatkokasvatusta ei ohjata 10 metriä matalammille alueille

Luonnonsuojelualueet erityistarkastelussa Vesiviljelyä ei ohjata kansallispuistoihin

Mahdollisimman vähän haittaa vesien muulle käytölle 500 m suojapuskuri lomakiinteistöistä ja rantakaava-alueista Laiva- ja venereitit, hylyt, puolustusvoimien vesialueet

Mahdollisimman vähän haittaa vesien muulle käytölle Silakan ja siian kutualueet Lohen ja siian pyyntipaikat

Suojavyöhykkeet rajaavat suurimman osan ristiriita-alueista pois Ristiriitoja välttävä näkökulma

Tunnistetut vesialueet

Tuotannon mitoitus Lähtökohta: Leväpitoisuuden kasvu ei saa ylittää 4 %

Saaristomeren keskittämisvyöhykkeet Leväpitoisuuden nousu ei ylitä 4 % Keskittävät yritykset: 61 % vähemmän yksiköitä, 83 % vähemmän lomakiinteistöjä 500 metrin etäisyydellä laitoksista

Selkämeren kasvualueet Nykytekniikalla mahdolliset alueet

Nykyisiä yrittäjiä kiinnostavat alueet

Muita potentiaalisia alueita Tulevaisuuden mahdollisuuksia? Jatkoselvityksiä:

SOVA-arviointi tehty 1. Sijainninohjaussuunnitelman ympäristövaikutusten monipuolinen arviointi 2. Vaihtoehtotarkastelu 3. Ympäristövaikutusten vähentämistavat 4. Laaja kuuleminen

Vaihtoehtotarkastelut

Ympäristökuormituksen vähentäminen 1. Rehujen ja ruokinnan kehittäminen 2. Edistykselliset viljelytekniikat 3. Kompensaatiotoimet Itämerirehu Nettokuormitusjärjestelmä Simpukanviljely Silvenius ym. 2012. Kirjolohen kasvatuksen ympäristövaikutukset.

Ympäristökuormituksen vähentäminen Kiitos tarkkaavaisuudesta! Ruotsi, Jämtland, Vattudalens Fisk Oy: Tuotantoyksiköt 2*1,6 Milj. kg Kuva: Jari Setälä

19.10.1989 30.5.1990 8.5.1991 19.11.1991 12.3.1992 5.3.1993 23.11.1993 23.6.1994 30.12.1994 29.9.1995 14.3.1996 29.11.1996 31.10.1997 23.11.1998 4.10.1999 13.4.2000 18.4.2001 22.2.2002 Vuotta Ei juurikaan vaikutusta ympäristöohjaukseen 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Tiukka, työläs ja kallis lupajärjestelmä (Mäkinen 1991, Varjopuro et al. 2000) Vesiviljelylupien voimassaoloaika Velvoitetarkkailutulokset eivät anna aihetta tuotantorajoituksiin (Honkanen et al. 2000) Kalankasvatus saavuttanut ympäristötavoitteensa (SYKE) Tätä ei ole huomioitu ympäristöpolitiikassa (Mäkinen et al. 1998) Ympäristöohjausjärjestelmän legimiteetti alhainen (Salmi et al. 2009) Uusia ympäristöohjausjärjestelmiä tulisi ottaa käyttöön (Varjopuro et al. 2000) Maatalous Hajakuormitus Ympäristötuki (tuotantotuki?) Ravinnekuormituksen väheneminen?