Biokasvu Oy. Toiminta-ajatus: Maatalouden ja teollisuuden sivutuotteiden jatkojalostus ja uusiokäyttö kestävän kehityksen ehdoin

Samankaltaiset tiedostot
Biokasvu Oy. Maatalouden ja teollisuuden sivutuotteiden jatkojalostus ja uusiokäyttö kestävän kehityksen ehdoin

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Karjanlannan hyödyntäminen

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Envor Group Hämeenlinna

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Esittää: JÄTEVESIPUHDISTAMOIDEN ORGAANISET SIVUVIRRAT, JÄTETTÄ TÄNÄÄN UUSIOLANNOITTEITA HUOMENNA! 05/12/2018

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari Hanna Kontturi

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Karjanlannan käyttö nurmelle

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

BioKas - Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut. Circwaste-seminaari Sanna Kukkonen

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

SIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Baltic Sea Action Group. Baltic Sea Action Group, BSAG, on vuonna 2008 perustettu suomalainen säätiö BSAG:n missio on Itämeri-työn nopeuttaminen

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy RUUANTUOTANNON SIVUVIRROISTA KOTIMAISTA BIOMETAANIA TEOLLISUUTEEN JA LIIKENTEESEEN

Maatalouden keinot ravinnekierrätyksessä

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä. Endev Oy

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Stormossenin maanparannuskomposti. Johanna Penttinen-Källroos

Siipikarjanlannasta biokaasua

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Maatalouden energiapotentiaali

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Mädätysjäännösten hyötykäyttö maataloudessa ja vaihtoehdot niiden sisältämien ravinteiden ja hiilen kierrättämiselle. Turku 21.9

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

RAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Yhdyskuntalietteen käyttö

Laatujärjestelmä ja kierrätyslannoitteiden sertifiointi biohajoavien jätteiden kierrätyksen edistäjänä

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Olki energian raaka-aineena

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Kasvuohjelmaseminaari

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet

Kiertoasuomesta.fi Markkinapaikka maatalouden sivuvirroille Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry Novalab Oy/Vera Martomaa

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Transkriptio:

Biokasvu Oy Perustettu 2.5.1982 Pöytyälle ( ent. Karinainen) Perustajina: Kemira Oy (51 %) ja Tilkais Ky Vuodesta 1989 alkaen Tilkais Ky ja yksityisiä Vuodesta 2006 Tilkais Ky ja J.Tilkanen 95 % Tj. Agronomi, yo-merkonomi,mv Juha Tilkanen Tehtaat Tarvasjoella ja Pöytyällä Tarvasjoella Biokasvun perustamaa rehuliiketoimintaa jatkaa Rehux Oy josta Biokasvu omistaa edelleen 30 % 49 %:n omistusosuus Soilfood Oy:stä sen perustamisesta, 8.4.2015 alkaen Toiminta-ajatus: Maatalouden ja teollisuuden sivutuotteiden jatkojalostus ja uusiokäyttö kestävän kehityksen ehdoin 1

Biokasvu Oy -osaava, sitoutunut ja ekotaloudellinen valmistaja Biokasvun tuotekehitystoimintaan pohjautuvat keskeiset toimialueet ovat orgaanisten, pääosin kierrätyskelpoisten raaka-aineiden kartoitus ja hankinta, soveltuvuustutkimus, reseptiensuunnittelu, kuivaus -, sekoitus-, pelletöinti- ja pakkausteknologian hallinta ja sen hyödyntäminen ensisijaisesti uusiotuotteiden valmistuksessa T&K toiminnan päävastuu Agr. Juha Tilkanen ja FT Keijo Lehtonen, Tehtaat Tarvasjoella (Eviran hyväksyntä kasvipohjaisille tuotteille ) ja Pöytyällä ( Eviran laitoshyväksyntä eläinperäisille lannoitteille), joissa kummassakin kuivaus-, pelletöinti-, ja (erilliset) sekoituslinjat Kapasiteetit ; kuivaus ja pelletöinti n. 30-240 t/vrk/ tehdas materiaaleista ja käsittelytavoista riippuen 1995 käyttööntoimintajärjestelmä, jossa yhdistyvät ISO 9001: 2000 laatujärjestelmä, ISO 14001: 2000 ympäristöjärjestelmä, ja omavalvonta, lisäys 1998; HACCP-järjestelmä (rehut). Liikevaihto 2012 n. 0,7 milj. ) pääosin työn laskutusta (osakkuusyhtiö RehuX n.15 milj. ) Painopiste uudessa lannoiteinnovaatiossa 2011 alkaen. Tutkimustyötä, raakaainekartoitusta, kenttäkokeita.. 2

Koeruutujen sadonkorjaajat syksyllä 2012 3

Kenttäkoe: sato kg/ha/kg N kg/ha/kg 80 N 70 60 50 40 30 20 10 0 40 46 51 Viljo CBP 2 CBP 4a 56 CBP 4b 71 72 CBP 2b CBP 2c Sato kg/ha/kg N kosteudessa 15 % 45 CBP 3a 48 CBP 3b 4

Biokasvu Oy:lle on myönnetty patentti 28.3.2013 Lehdistö 10.4.2013 Lannoiteinnovaatio minimoi väkilannoitteiden tarpeen Patentti- ja rekisterihallitus on myöntänyt 28.3.2013 suomalaisen Biokasvu Oy:n kehittämälle täysin uudentyyppiselle lannoitteelle ja lannoitusmenetelmälle on patentin. Keksintö hyödyntää perinteisten kasvinravinteiden lisäksi viljelysmaan luontaisia maabakteereja ja tehoviljelyn seurauksena viljelysmaahan sitoutuneita ravinnevarantoja vähentäen siten uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja vesien rehevöitymistä. Mullistavan innovaation ydin on ravinteiden optimoinnissa. 5

Patentoitua Lannoitteiden keskeiset ravinteet ovat bakteerien helposti hyödynnettävät primäärihiili (pc) ja typpi (N) Lannoite sisältää 2-35 % primäärihiiltä, jonka lähde sisältää rasvaa, sokereita tai hydrolysoituja hiilihydraatteja tai niiden seoksia vähintään 5 % Lannoite sisältää orgaanista tai ammoniumtyppeä tai niiden seosta 6

Koetulos Satafood Satafood: Rejektiveden peltomittakaavan kasvatuskoe 2013 Combooster koeruutu 5 5000 4500 4000 4618 3865 4022 4730 3500 3307 3000 2500 2000 Koeruutu Typpeä N kg/ha Sato kg/ha 1500 1000 500 0 97,2 97,2 100 97,2 45 1 2 3 4 5 7

Combooster LANNOITTAMISEN PARADIGMAN MUUTOS Kierrätysravinteet täysimittaiseen käyttöön 8

Kilpailu, markkinat Markkinaa hallitsevat kemialliset, epäorgaaniset energiaintensiiviset lannoitteet (viimeiset n.70 vuotta) UUSI INNOVAATIO on ylivoimainen ratkaisu: ympäristöystävällinen, sivuvirrat ensi kertaa lannoitteeksi yhdistävä innovaatio aiheuttaa merkittäviä kustannussäästöjä viljelijälle ja kansantaloudelle korkea typen hyväksikäytön hyötysuhde on ratkaisun avain Sivuvirtojen hyödyntämisen alueella on paljon vain yksittäisiin sivuvirtoihin kohdistuvia tutkimushankkeita Yksittäisistä sivuvirroista ei saada viljelijää kiinnostavaa tuotetta, vain tasapainotetulla lannoitteella on rahallista arvoa 9

Patentin kattavuus ja suojaavuus Patentin mukaisessa lannoitteessa mikrobien toimintaa tehostavat suhteet; pc/n on 2-7 ja pc/c > 55 % ja lisättävien hivenaineiden ravinnesuhteet ja ominaisuudet on suojattu. Suoja kattaa kaikki seokset, joista korkean hyötysuhteen lannoitteita voidaan tehdä. Muilla suhteilla typen hyväksikäytön nousua mahdoton saavuttaa. Typen hyväksikäyttö ( ja priming effect) Satafood 2013 180% 160% 140% 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% 166% 56% 80% 63% 68% 1 2 3 4 5 10

2007 http://www.sitra.fi/nr/rdonlyres/bfcec181-4ad7-4b1a-b7b6-27045f8280fc/0/lietteenk%c3%a4sittely.pdf

Combooster in myötä saadaan käyttöön myös osa viljelysmaahan kertyneistä ravinteista Käyttöön muokattavis sa t N P K Ca C pc 9 000 000 5 000 000 000 1Maatalouden lannat käyttöaste 20 000 000 80 000 30 000 24 000 28 000 1 060 000 0 olki-juurimassa TS/a 30,00 % 2 700 000 27 000 2 700 40 500 0 1 080 000 25 596 Viljelysmaa; kertymä 0,50 % 25 000 000 60 000 10 000 575 000 0 825 000 0 108 COMBOOSTER 100,00 % 2 000 000 26 000 40 000 300000 675 000Täydennyslannoitteet 10 % 67 500 13 500 2 025 3 375 0 0 0 3 000 000Yhdyskuntalietteet 50,0 % 1 500 000 6 000 1 500 5 100 0 225 000 0 1 500 000Metsäteollisuuslietteet 50 % 750 000 525 300 225 1 575 131 250 2 400 67 000Elintarviketeollisuus 10,0 % 6 700 335 67 134 0 2 010 335 72 478Puutuhkat 50,0 % 36 239 0 65 3 624 9 060 0 0 Kaivostoiminta - 0 0 0 0 0 0 Peltoon yhteensä tonnia 22 292 939 Ravinteita yhteensä 213 360 46 657 691 958 38 635 3 323 260 28 331 Ravinteita kg/ peltohehtaari 260 975 000 ha N P K Ca C pc 2 000 000 kg/ha 107 23 346 19 1662 150 157 kw/ha (<10%) 12

Nykytilanteella merkittäviä vaikutuksia Maataloudesta poistuu nyt lähes 300 milj. / vuosi lannoitteiden hinnan myötä Nykyisten lannoitteiden valmistuksen energian tarve on yli 3 TWh / vuosi ( yli 1500 kwh/ha) Lannoitevalmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat merkittävät Maatalouden ravinnehuuhtoumat ovat osin seurausta lantojen epätasaisesta ja suunnittelemattomasta käytöstä Syntyvillä, ravinteina käyttökelpoisilla teollisuuden sivuvirroilla on negatiivinen arvo

Lannantuottajasta lannoitekauppiaaksi Nykykäytännön sijaan: Sivuvirta käytettään pääraaka-aineena: tehdään viljavuusanalyysin ja viljelykasvin tarpeiden ja ympäristösäännösten pohjalta optimoinnin avulla syntypaikallaan, soveltuvia sivuvirtoja ja lisäravinteita lisäämällä, sivuvirrasta tasapainoinen lannoite olemassa olevalla tekniikalla Lannoitemäärä 1-15 t / ha, tallaantuminen vähenee Lannoite levitetään viljelylohkolle mieluiten sijoitettuna ( haihtuminen )

Ravinteet ja 250.000.000 kiertävät kotimaassa 1.500.000 t Ohjelmisto, Reseptit Hivenaineet > 1 % LANNAT 70-98 % 20.000.000 t mix mix Combooster Sivuvirtoja 2-20 % 3.000.000 t =UUSI LANNOITE 17

Viljavuusanalyysi 18

Perusraaka-aineen analyysi 19

Kasvin tarpeiden määrittely Tuukka Timotei siemen Rajoitteet ja tavoitteet Fosfori max 20, N 100, K 75, Zn ja Mn tason nosto OPTIMOINTI 20

Kustannusvertailua 21

Optimoinnilla lisäaineet koelohkoille Nestemäisessä muodossa n. 100 700 l / 17 m3:n vaunuun ennen lietettä Lannoite N 95 kg, P 19 kg ja K 72 kg/ha + Zn ja Mn ( yhden viljavuusluokan nosto) lisäaineen täyttöaika 10-15 s / vaunu imukärsän siirto 5-10 s Df lietelannan imu 4-6 min sekoitus käynnissä koko ajan 22

Tallaantumisen välttäminen Kuva: agromiljö Lisäravinteet

Biokasvulla käynnissä Tekes hanke (2014-2017) jossa:. Kehitetään uutta, nykyistä laaja-alaisempaan maaanalyysiin ja viljelykasvin tarpeisiin pohjautuvaa, optimointiohjelmaa lannoituksen suunnitteluun. Ohjelma käyttää raaka-ainelähteenään kaikkia lannoitelain/ Eviran lannoitteiksi/maanparannusaineiksi hyväksyttyjä tuotteita, joiden ravintoarvot, hinta ja paikkatieto on käytettävissä. 24

Biokasvulla käynnistynyt RAKIhanke/YM (2015-2015) jossa:. Tutkitaan (HY) maan mikrobitoiminnan käyttäytymistä astiakokein uuden optimointiohjelman ja laajennetun maa - analytiikan taustatiedoksi. Suoritetaan tilatason pilotointia/demonstrointia, sekä käytännön koetoimintaa eri sivuvirroilla 2016 25

Käännös positiiviseen kierteeseen

Soilfood Oy on perustettu 8.4.2015 edellä kuvatun pääongelman ratkaisijaksi, pienempien osahankkeiden yhteen liittäjäksi ja muutoksen eteenpäin viejäksi niin poliittisella kuin kaupallisellakin tasolla 27

Tuotteet Hivenlannoitteet, Combooster komposti- yms.k iihdyttimet Alkuvaiheessa optimointipalveluiden myynti, jatkossa optimointiohjelmapalveluiden myynti Sivuvirtojen tasapainottamiseen tarkoitettujen täydennys- ja lisäravinteiden välitys- ja myynti

Kiittäen 33