Sisällysluettelo REISJÄRVEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS... 2 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 3 SIJAINTI, HALLINNOLLINEN ASEMA JA VÄESTÖ... 4 HALLINTOTOIMEN TEHTÄVÄALUE... 5 KUNNANVALTUUSTO... 5 KUNNANHALLITUS...6 REISJÄRVEN SUURIMPIA TYÖNANTAJIA... 9 YMPÄRISTÖTOIMEN TEHTÄVÄALUE... 10 MAASEUTUTOIMEN TEHTÄVÄALUE... 16 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TEHTÄVÄALUE... 20 SIVISTYSTOIMEN TEHTÄVÄALUE... 26 TEKNISEN TOIMEN TEHTÄVÄALUE... 31 INVESTOINNIT... 37

REISJÄRVEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2000 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS KUNTALAIN JA KIRJANPITOLAIN MUKAAN Tilinpäätöstä koskevat säännökset Kuntalain 68 :n kunnan ja kuntayhtymän on sisällytettävä tilinpäätökseensä tuloslaskelma, tase, liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, jolla on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase. Kuntalain 67 :n perusteella kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan kuntalain ja soveltuvin osin kirjanpitolain säännöksiä. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätökseen kuuluvien asiakirjojen on oltava selkeitä ja tilinpäätöksen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Maksuperusteiset kirjaukset on, kunnan verotulojen ja käyttötalouden valtionosuuskirjauksia sekä vähäisiä liiketapahtumia koskevia kirjauksia lukuun ottamatta, oikaistava ja täydennettävä suoriteperusteen mukaisiksi ennen tilinpäätöksen laatimista. Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen antamisesta vastaa kunnanjohtaja ja kunnanhallitus. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä kunnassa on selvittää valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toimintakertomuksessa on myös annettava sellaisia kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Kuntalain 70 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi.

OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Tilastokeskus julkaisi vuoden lopussa tarkistetut kansantalouden tunnusluvut, joiden mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi 4,2% vuonna 1999. Vuonna 2000 taloudellinen kasvu on jatkunut voimakkaana ja tuotannon kasvu yltäneekin yli viiden prosentin. Taloudellisen kasvun arvioidaan myös jatkuvan suotuisana. Työttömien lukumäärä on ollut vuonna 2000 keskimäärin lähes 250.000 henkilöä. Työttömyysaste on siten vuonna 2000 ollut 9,5%. Myös työllisyyskehityksen arvioidaan jatkuvan suotuisana. Yleinen hintataso on kohonnut vuonna 2000 suhteellisen nopeasti. Kuluttajahintojen keskimääräinen kohoaminen vuositasolla on ollut runsaan kolmen prosentin luokkaa. Kuluvana vuonna inflaation arvioidaan kuitenkin hidastuvan. OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Pohjois-Pohjanmaalla yleiset kehitysnäkymät ovat olleet valoisat. Kuntien rahoitusnäkymät ovat kuitenkin heikentyneet olennaisesti varsinkin Oulun seudun ulkopuolella. Heikentyvät talouden näkymät vaikuttavat velanottoa kiihdyttävästi alueen kunnissa. Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskehitys on ollut suotuisaa. Työttömyyden arvioidaankin vähenevän edelleen. Varsinkin Oulun seudun ulkopuolella toiveet paremmasta ovat kasvaneet edellisestä vuodesta. Rakentaminen on vilkastunut koko alueella, teollisuuden sekä kaupan ja palvelujen investoinnit sitä vastoin ovat kasvaneet hitaammin. KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Vuoden 2000 tilinpäätös on useiden kunnallistalouden mittareiden mukaan huonoin pitkiin aikoihin. Vuosikate romahti yli 3 mmk negatiiviseksi ja tilikauden tulos lähes 6 mmk tappiolliseksi. Merkittävimmin negatiiviseen vuosikatteeseen vaikutti Sosiaali- ja terveystoimen raju menokehitys. Toinen merkittävä tulosta heikentävä erä oli negatiivinen sijoitusten kirjanpidollinen tuottokehitys. Alkuvuodesta kunta päätti ryhtyä Kerttu Saalasti säätiön perustajajäseneksi. Salmensuun II-vaiheen suunnitelma päätettiin toteuttaa yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Kunta osti Seppälänharju- nimisen tilan tulevia soratarpeitaan varten. Johtoryhmän jäsenistössä tapahtui muutoksia. Sosiaali- ja terveysjohtajan virkaan valittiin Sirkka-Liisa Karttunen Kokkolasta ja maaseutujohtajan virkaan Pasi Liikanen Reisjärveltä. Loppuvuodesta kunta lähti mukaan Suomen Hirsikoto Oy:n laajentumishankkeeseen. Kapiteeli Oy:ltä ostettiin Viola-teollisuushallikiinteistö M&M Laatutyön toiminnan jatkumisen varmistamiseksi. Kouluverkon sopivasta koosta käytiin vilkasta keskustelua vuoden aikana useissa eri tilaisuuksissa, mm. valtuuston iltakouluissa. Keskustelujen pohjalta Hakasaaren koulu päätettiin lakkauttaa vuoden 2001 alussa. Hakasaaren koulun lakkauttamispäätökseen vaikutti merkittävästi koulukiinteistössä ilmitulleet home- ja kosteusvauriot.

SIJAINTI, HALLINNOLLINEN ASEMA JA VÄESTÖ Reisjärven kunta sijaitsee Oulun läänin etelälaidalla niin, että läntisenä rajanaapurina on Lestijärvi ja eteläisenä rajanaapurina Kinnula ja Pihtipudas. Muina rajanaapureina ovat pohjoispuolella Sievi ja itäpuolella Haapajärvi. Muista Keski-Pohjanmaan kunnista poiketen Reisjärvellä on lukuisia kauniita järviä ja maasto on kumpuilevaa ja mäkistä. Reisjärvi sijaitsee maantieteellisesti Keski-Pohjanmaan tasaisen jokilaakson ja Keski- Suomen järvialueen vaihettumisvyöhykkeellä. REISJÄRVEN HALLINNOLLINEN ASEMA Reisjärvi kuuluu: Oulun lääniin Haapajärven kihlakuntaan Oulun ja Kainuun verovirastoon/jokilaaksojen verotoimistoon Nivalan-Haapajärven vakuutuspiiriin Nivalan-Haapajärven seutukuntaan Keski-Pohjanmaan maaseutuelinkeinopiiriin Kalajokilaakson maanmittaustoimistoon Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukseen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen Pohjois-Pohjanmaan liittoon Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin Oulun sotilaslääniin REISJÄRVEN VÄESTÖ 1990-2000 Vuosi Väestö Vuosi Väestö 1990 3614 1996 3497 1991 3634 1997 3428 1992 3615 1998 3394 1993 3604 1999 3337 1994 3528 2000 3277 1995 3533 TYÖLLINEN TYÖVOIMA Yhteensä 1071 henkilöä 1998 1999 Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 34,0 % 31,3 % Teollisuus ja rakennustoiminta 15,0 % 15,0% Kauppa, liikenne ja palvelut 45,5 % 45,8% Muut 5,5 % 7,9% ATV -% 31,0 % 32,1%

HALLINTOTOIMEN TEHTÄVÄALUE TARKASTUSTOIMI KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS ELINKEINOTOIMIKUNTA Yleishallinnon piiriin kuuluvat sellaiset kunnalle kuuluvat tehtävät, jotka liittyvät kunnan yleisten toimintaedellytysten luomiseen ja ylläpitoon ja joiden kustannuksista kunta yleensä vastaa kokonaan itse sekä elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvät asiat. Kunnanvirastossa mm. hallintotoimi huolehtii yleishallinnon tehtävistä. PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2000 Vakinaiset 7,7 Sijaiset 1 Määrä- aikaiset 1 Työllistetyt Yhteensä 9,7 Yhteensä ilman työllistettyjä 9,7 TARKASTUSTOIMI Tarkastuslautakunnan jäsenet: Pentti Törmänen, pja Juha Nisula, vpja Raija Aalto, jäsen JHTT Juhani Nousiainen, tilintarkastaja, Oy Audiator Ab KUNNANVALTUUSTO Kunnanvaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa. Se päättää mm. talousarviosta, tuloveroprosentista, kiinteistöverosta sekä kuntasuunnittelusta ja kaavoituksesta. Kunnanvaltuusto perustaa ja täyttää myös tärkeimmät virat ja valitsee luottamushenkilöt. Reisjärven kunnanvaltuustossa v. 2000 oli 21 jäsentä ja se kokoontui valtuuston varsinaiseen kokoukseen 9 kertaa ja valtuuston iltakouluun 2 kertaa. Kunnanvaltuusto teki toimintavuoden aikana 110 päätöstä. Vuonna 1999 kunnanvaltuusto teki 79 päätöstä.

Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna 2000 Ilkka Niskanen, I-varapuheenjohtajana Marjatta Mattila ja II-varapuheenjohtajana Osmo Anttila. KANSALLINEN KOKOOMUS Iivarinen Marja-Liisa, Paalavuo Tapio SUOMEN SOSIAALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE Hirvinen Esa SUOMEN KESKUSTA Aho Liisa, Anttila Osmo, Hylkilä Annikki, Ilola Markku,Kokkoniemi Tapio, Leppälä Anna-Liisa,Lindberg Hilkka,Luotoniemi Erkki, Mattila Marjatta, Niskanen Ilkka, Nisula Juha, Paananen Eero, Paananen Jouko, Salonpää Saara, Savela Tero, Törmänen Pentti VASEMMISTO- LIITTO Kukkola Seija, Reinikainen Yrjö KUNNANHALLITUS Kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kunnan toimintaa ja hallintoa, valmistella kunnanvaltuustossa käsiteltävät asiat ja huolehtia kunnanvaltuuston päätösten toimeenpanosta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua sekä edustaa ja tekee kunnan puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet. Kunnanhallitus valvoo valtuuston ja lautakuntien päätösten laillisuutta. Asiat kunnanhallitukselle esittelee kunnanjohtaja. Vuonna 2000 kunnanhallitus kokoontui varsinaiseen kokoukseen 12 kertaa ja teki toimintavuoden aikana 169 päätöstä. Vuonna 1999 kunnanhallitus teki 194 päätöstä. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2000 Tapio Kokkoniemi, I-varapuheenjohtajana Annikki Hylkilä sekä II-varapuheenjohtajana Markku Ilola. VARSINAINEN JÄSEN Hylkilä Annikki, KESK Ilola Markku, KESK Jokinen Vesa, KOK Kokkoniemi Tapio, KESK Kukkola Seija, VAS Muuttola Anja, KESK Rajala Tuomo, KESK HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Heinonen Heli Mäntypuro Kauko Aho Veikko Saartoala Minna Jylkkä Inga Kiljala Pasi Paananen Eero

ELINKEINOTOIMIKUNTA Elinkeinotoimikunnan tavoitteiksi suunnitelmakaudelle on asetettu elinkeinorakenteen monipuolistaminen, yritystoiminnan edellytysten parantaminen ja työpaikkojen määrän lisääminen. Kunnanvaltuuston iltakoulu hyväksyi uudet työpaikkatavoitteet uudelle suunnitelmakaudelle. Toimikunta kokoontui vuoden 2000 aikana 6 kertaa ja sen puheenjohtajan toimi Tapio Kokkoniemi ja jäseninä olivat Marjatta Mattila, Anja Muuttola, Ilkka Niskanen ja Esa Kallioniemi. Toimikunnan esittelijänä toimi elinkeinoasiamies Ilkka Piiroinen. Toimikunnan jäsenet olivat myös kunnan ja yrittäjien yhteistyöelimessä. TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEKSI Yleistä Tavoitteiden toteuttamisen osalta elinkeinotoimen resurssit olivat edellisvuoden tasolla. Elinkeinoasiamiehen vuoden toiminta on keskittynyt uusien yrityshankkeiden liikkeellesaamiseen ja eteenpäinviemiseen. Useiden merkittävien uusien yrityshankkeiden tarjouskilpailuissa oltiin mukana, joista osa on edelleen valmisteluvaiheessa. Toimintavuonna annettiin perusneuvontaa 16 uudelle yrittäjälle, avustettiin 12 asiakasta perustamisasiakirjojen tekemisessä ja 12 rahoitussuunnitelman laatimisessa. Yritysperustanta oli erittäin vilkasta toimintavuonna. Erilaisia selvityksiä yrityksille ja yritysanalyysejä tehtiin merkittävä määrä. Kunta on edistänyt yritysten osallistumista eri seutukunnallisiin ja alueellisiin kehittämishankkeisiin, mutta ohjelmakauden taitevuodesta johtuen hankkeita ei saatu liikkeelle. Toimialoittaisia yhteisneuvotteluja on järjestetty mekaanisen puunjalostuksen ja matkailun piirissä tarkoituksena verkostoitumisen edistäminen. Mekaaninen puunjalostus Mekaanisen puunjalostuksen yritysten kannattavuus on parantunut ja liikevaihto kehittynyt suotuisasti ja viennin osuus on selvässä nousussa. Edellisvuonna käynnistyneen viilutehtaan ajautuminen konkurssiin oli isku toimialan työpaikkakehitykselle. Toiminnan uudelleenkäynnistämiseen pyritään pesän kanssa yhteistyössä. Strategisena kehityshankkeena käynnistettiin Reisjärven Puukylähanke osana Oulun Eteläisen Puupolis hanketta. Konkreettisena hankkeena pantiin liikkeelle mekaanisen puunjalostuksen sivutuoteprojektin rahoitushakemus. Maatalous Toimialan sisällä muutos suurempiin tilakokoihin jatkuu. Huolimatta tilojen lukumäärän lievästä laskusta peltopinta-ala ja tuotantomäärät ovat kohonneet. Työpaikkojen väheneminen on selvästi vähäisempää kuin maassa keskimäärin. Matkailu Matkailuun panostaminen on ollut selvästi pienempää aikaisempaan verraten. Susisaaren hotelli-ravintola toimi uuden vuokralaisen hallinnassa koko vuoden. Lomaosakekylän rakentaminen perustetun lomaosakeyhtiön toimesta lähti käyntiin ja ensim-

mäinen rakennuskohde valmistui vuoden 2000 alussa ja toinen kesällä. Toiminnan kehittämiseksi käynnistettiin kehittämishanke yhteistyössä Pyhäjärven kaupungin ja lomayhtiön kanssa. Hanke valmistuu vuoden 2001 huhtikuussa. Metalli- ja muoviteollisuus Toimiala on suurin teollinen työllistäjä Reisjärvellä. Toimialan uusien yritysten saamiseksi paikkakunnalle on ponnisteltu voimallisesti. Mekatroniikka-alan alihankintayritys aloitti toimintansa vuoden 2000 helmikuussa tuoden alalle 8 työpaikkaa lisää, toista alan suunnittelu- ja alihankintayrityksen käynnistymistä tuettiin kesällä. Toimialan lyhyen tähtäyksen kehitysnäkymät ovat huomattavasti edellisvuotta heikommat.

REISJÄRVEN SUURIMPIA TYÖNANTAJIA Yritys Työvoima 1999/2000 Työvoima 2000/2001 Reisjärven kunta 221 221 Elecster Oyj 41 42 Reisjärven Kristillinen Opisto 25 28 JT-Betoni Oy 15 18 Antti Kangas Oy 12 15 Suomen Hirsikoto Oy 12 14 Leonia, Reisjärven konttori 13 13 Peura Talot Oy 11 11 Reisjärven Osuuspankki 10 10 Psl. A. Paakkonen Ky 10 10 S-Market + Agri Market 10 10 Reisjärven seurakunta 9 10 Honkaperä Oy 8 10 Steel-Prisma-Metallit Oy 6 8 M&M Laatutyö Oy 8 Kalajokilaakso Mhy 7 8 Palvelukoti Mansikka 5 7 K-Market Vi-Re 7,5 7 Reisjärven Apteekki 7 6 Hotelli Susisaari, Jarestel Oy 6 6 Pekka Saaranen Ky 5 5 Maaselän Turvetuotanto Ky 5,5 5 Spar, Pesola Aaro Ky 5 5 Reisjärven Palvelukoti 5 5

YMPÄRISTÖTOIMEN TEHTÄVÄALUE YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖTOIMI Ympäristölautakunnan alaisuuteen kuuluvat rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, pelastustoimi sekä ympäristöterveydenhuolto yksilön elinympäristöön kohdistuvan terveydenhuollon ja siihen liittyvän toiminnan osalta. Ympäristölautakunnan tehtävät määräytyvät maankäyttö- ja rakennuslaista, laista kuntien ympäristöhallinnosta, pelastustoimilaista, ympäristöterveydenhuoltoa koskevista erityislaeista sekä näiden nojalla annetuista säännöksistä ja kunnan hallintosäännöstä. Ympäristölautakunta pyrkii edistämään ympäristöön sopeutuvaa rakentamista, rakentamisen laatua ja luonnonympäristön huomioonottamista sen tilaan ja arvoihin liittyvissä toiminnoissa sekä huolehtii yksilöön kohdistuvasta ympäristöterveydenhuollosta. Lautakunta vastaa myös riittävän pelastustoiminnan sekä väestönsuojeluvalmiuden ylläpitämisestä. PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2000 Vakinaiset 5,4 Sijaiset Määrä- aikaiset Työllistetyt Yhteensä 5,4 Yhteensä ilman työllistettyjä 5,4 Rakennusvalvonta Rakentamisen määrä oli jonkin verran edellisvuotta suurempi, Rakennuslupia myönnettiin yhteensä 54 kpl. Uusia asuntoja rakennushankkeet sisälsivät 10 kpl. Merkittävimmän osan uudisrakennushankkeista muodostivat karjarakennusten laajennukset.laajennukset olivat yleisesti huomattavia. Poikkeamislupahakemuslausuntoja käsiteltiin viisi kappaletta, jotka kaikki koskivat rakentamista ranta-alueille. Oikeusvaikutteisten kaavojen puute ranta-alueilta selkeästi rajoittaa rakentamista ranta-alueille. Rakennusvalvontatyöhön vaikutti oleellisesti vuoden alusta voimaantullut maankäyttö- ja rakennuslaki. Uuden lain toimintaperiaatteiden omaksumiseksi rakennustarkastaja osallistui valtakunnallisille rakennusvalvontapäiville, missä uuden lain toiminnallinen sisältö oli pääteemana.

Yleistä rakentamisen neuvontaa toteutettiin mm. järjestämällä yhdessä teknisen toimen kanssa vedeneristyspäivä Niemenkartanossa. Rakennuttajakohtainen neuvonta painottui aloituskokouksiin, joissa pientalon rakentajille jaettiin ympäristöministeriön julkaisema Pientalotyömaan valvonta- julkaisu. Julkaisussa käydään seikkaperäisesti läpi omakotitalon rakennuttaminen. Maa-ainesvalvonta Toiminnassa ei tapahtunut oleellisia muutoksia edelliseen vuoteen nähden. Yhtään uutta maa-aineslupaa ei vuoden aikana myönnetty. Vuoden lopussa voimassaolevia maa-aineslupia oli 19 kappaletta. Valvontatyössä annetut huomautukset koskivat lähinnä alimman sallitun ottamistason rikkomista. Rikkomukset olivat vähäisiä. KORJAUSNEUVONTA Korjausneuvonta ja korjausrakentamisen valvonta kuuluu ympäristölautakunnan ja rakennustarkastajan alaisuuteen Reisjärven kunnassa. Korjausneuvojan toimi on Haapajärven kaupungin kanssa yhteinen ja työaika jakautuu siten, että korjausneuvoja on Reisjärvellä 2 pv/vko ja Haapajärvellä 3 pv/vko. Merkittävä muutos tapahtui, kun korjausneuvoja Teuvo Haikola jäi palkattomalle työlomalle 1.9.2000 alkaen ja korjausneuvojan tehtävät tänä aikana hoiti rakennustarkastaja. Asuntojen korjaukseen tarkoitettuja avustuksia haettiin 20 kohteeseen. Hakemuksista yksi peruuntui ja viidelle hakijalle avustuksia ei voitu myöntää, koska tulo- ja varallisuusrajat ylittyivät. Kunta myönsi avustuksia yhteensä 307 650 mk. Kunnalle osoitettu myöntämisvaltuutus oli 327 000 mk, josta vähintään 34 000 mk oli käytettävä veteraanien asuntojen korjaamiseen. Avustukset jakautuivat seuraavasti: vanhusväestö 12, suunnitteluavustus 3 ja veteraanilisää myönnettiin 3 kohteeseen. Kuluttajaneuvonta Kuluttajaneuvonnan tehtävänä on lisätä kuntalaisten valmiuksia kuluttajakäyttäytymiseen liittyvissä tiedoissa ja taidoissa. Käytännössä toiminta jakautuu seuraaviin osa-alueisiin: - yleinen kuluttajavalistus - henkilökohtainen neuvonta - kuluttajan avustaminen valitustilanteessa - kuluttajaneuvontaan liittyvät seurantatehtävät - kuluttajaviranomaisten avustaminen Vuonna 2000 kuluttajaneuvontatapauksia oli 12 kpl.

YMPÄRISTÖNSUOJELU Ympäristönsuojelun tärkein tehtäväalue oli vesistöjen tilan selkeä parantaminen. Reis-, Vuohta-, Kiljan- sekä Kangaspään- ja Köyhänjärven kunnostushanke jatkui toiminnallisesti lähes suunnitellussa laajuudessa. I vaiheen lopulliset kustannukset ilman talkootöitä olivat noin 1300000 mk, josta Salmensuun osuus noin 453000 mk. Järvien kunnostuksen I -vaihe päättyi vuoden 2000 loppuun. Hankkeen II vaiheen rahoitushakemus jätettiin TE keskukseen marraskuussa 2000.Vuohta-, Kiljan- ja Kangaspäänjärveä ilmastettiin talvella 99/-00. Hoitokalastusta toteutettiin Vuohta-, Kiljan-, Reis- ja Köyhänjärvellä sekä vedenlaadun seurantaa näiden lisäksi myös Norssinjärvellä. Salmensuun hanke valmistui viimeistelytöitä lukuun ottamatta. Säännöstelykäytännön muutosasiaa valmistelevassa maataloustyöryhmässä olivat Reisjärven edustajina Sakari Aho, Antero Aho, Jorma Kinnunen, Jussi Autio, Marko Saartoala, Hannu Niinikoski, Heikki Saartoala, Teuvo Hylkilä ja Jorma Turunen. Maataloustyöryhmä kokoontui kolme kertaa vuoden 2000 aikana. Säännöstelykäytännön muutosta ei saatu uuteen lupakäsittelyyn vuoden 2000 aikana. Kunta teetti korvauksiin liittyvän arviolausunnon neljän tilan osalta Maanomistajien Arviointi-keskuksella. Lausunto valmistui tammikuussa 2001. Säännöstelykäytännön muutoshankkeeseen on otettu mukaan myös Salojoen vedenpinnan alentaminen. Tämä hanke on merkittävä sekä maatalouden että vesiensuojelun kannalta. Suunnittelun tässä vaiheessa näyttää siltä, että muutoksessa päästään ympäristön kannalta nykyisiä lupaehtoja huomattavasti parempaan ratkaisuun. Kyrölänlahden yleissuunnitelma valmistui tammikuussa 2000. PELASTUSTOIMI Sammutus- ja pelastustyö Kunnassa on palopäällikkö, palomies ja kunnan palokunta. Palokuntaan kuuluu 22 sammutus- ja pelastustyöhön osallistumisesta sopimuksen tehnyttä palomiestä. Palokunta hälytettiin tehtäviin 36 kertaa, näistä sammutusapua annettiin Haapajärven kaupunkiin ja Halsuan kuntaan yhden kerran sekä Lestijärven kuntaan kolme kertaa. Pelastustehtäviin käytettiin 368 h. Tarkastustoiminta Kerran vuodessa tarkastettavia kohteita on 79, joissa kaikissa suoritettiin palotarkastus. Asuinrakennusten palotarkastuksia suoritettiin 80. Viljankuivaamoita tarkastettiin 2, muita katselmuksia ja jälkitarkastuksia suoritettiin 8 sekä muita tarkastuksia 4 kohteessa. Tarkastuksia suoritettiin yhteensä 173 kohteessa. Rakennuslupiin lausuntoja 40 kpl, muita lausuntoja 2 kpl ja öljylämmityslaitoksia hyväksyttiin käyttöön 7 kpl.

Koulutustoiminta Pelastustoimen harjoituksia pidettiin 52 h. Palokunnan vakinainen henkilöstö osallistui eri koulutustilaisuuksiin 8 kertaa. Muu palokunnan henkilöstö osallistui perus- ja täydennyskoulutukseen 7 kertaa. Koulutukseen osallistui 18 henkilöä 146 h. Valistustoiminta Yleiseen turvallisuuteen liittyviä valistus- ja koulutustilaisuuksia järjestettiin 11, yhteensä 60 h. Tilaisuuksiin osallistui 424 henkilöä. Reisjärvi lehdessä julkaistiin ohjeita ja tiedotuksia kulotukseen, ruohikko- ja metsäpaloihin liittyvistä vaaroista. Valtakunnallista 112 tapahtumaan liittyvää palovaroittimien vaihtopäivää 11.2.2000 kampanjoitiin Reisjärvi lehdessä sekä uuden pelastustoimilain muutokset nuohoustoimessa. Nuohoustoiminta Kunnassa on yksi nuohouspiiri, joka käsittää koko kunnan alueen. Piirinuohoojana Pasi Nyman. Muu toiminta Kunnan seitsemän ala-asteen ja kirjaston turvavalvonta hoidetaan palokunnan varallaolovuorossa olevan henkilöstön toimesta. Kertomusvuoden aikana tehtiin sopimus Reisjärven seurakunnan kirkon ja seurakuntakodin sekä Reisjärven Vanhustenkotiyhdistyksen Palvelutalo Mansikan turvavalvonnan siirtymisestä palokunnan varallaolovuorossa olevan henkilöstön valvontaan. Turvavalvontahälytyksiä tulee vuoden aikana 30. Työaikaa tehtäviin käytettiin 42 h, ajoneuvoilla ajettiin 219 km. Reisjärven Vanhustenkotiyhdistyksen neljän talon ja Pankkipostin talonmiehen tehtävät ovat kuuluneet palokunnan vakinaisen henkilöstön tehtäviin. Vesien säännöstelyssä palotoimen valvonnassa on viiden säännöstelypadon ja kahden mitta-asteikon valvonta. Säännöstelytehtäviin liittyy Vuohto- Kangaspään- ja Kiljanjärveen asennettavien veden hapettimien asennustöissä avustaminen sekä Vuohtojärven ilmastimen turvallisuusvastuu. VÄESTÖNSUOJELU Kunnassa on valmiina seuraavat väestönsuojelusuunnitelmat, jotka on tarkastettu ja ovat ajan tasalla kertomusvuonna: - kunnan suojelusuunnitelma, kunnan valmiussuunnitelma ja kaikki toimialasuunnitelmat. - kunnan evakuointisuunnitelma, joka käsittää vastaanoton, sijoituksen ja suojaväistön. - kaikki muut toimialaan liittyvät suunnitelmat tarkastettu ja ovat ajantasalla.

Omatoiminen suojelu Talon turvallisuussuunnitteluvelvollisuus on 44 rivi- tai kerrostalorakennuksella Suunnitelmat on laadittu ja kalusto hankittu. Koulutus: Viestijärjestelmien ylläpito kriisitilanteessa -koulutukseen osallistui 1 henkilö. ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTA Öljyvahinkojen torjuntatehtäviä ei ollut. Kunnassa järjestettiin öljyvahinkojen torjunnan kurssi palokuntaan kuuluvalle henkilöstölle. Koulutukseen osallistui 10 henkilöä, koulutusaika 20 h. Öljyvahinkojen torjunnan palopäällystön peruskoulutustilaisuuteen osallistui palopäällikkö. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO ( Terveysvalvonta ) Ympäristöterveydenhuollolla tarkoitetaan yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelua. Toiminnan painopiste suunnattiin niille osa-alueille, joilla on suurin merkitys kuntalaisten terveyteen eli yleiseen terveysvalvontaan sekä elintarvikevalvontaan. Yleisen terveysvalvonnan osa-alueella toiminta painottui talous- ja uimaveden laadun valvontaan sekä asuntojen ja muiden huoneistojen sisäilman laadun seurantaan. Ympäristöterveydenhuollon poikkeusolojen suunnitelma päivitettiin elokuussa 2000. Terveystarkastaja kävi Lestijärvellä 65 päivänä ( vuonna 99 vain 25 päivää ). Syynä tehtävien lisäykseen olivat kunnan vesilaitoksen ongelmat. Elintarvikevalvonnan puolella painopiste suunnattiin myynti-, tarjoilu- ja valmistuspaikkojen valvontaan sekä elintarvikkeiden tutkimiseen. Elintarvikevalvontaan käytettiin noin 24 henkilötyöpäivää ( vuonna 99 noin 8 päivää ). Ympäristöterveydenhuollon tehtävien ( sisäilma, talous- ja uimavesi sekä elintarvikkeet ) merkitys on kuntalaisten terveyden kannalta siksi tärkeä, että siihen pitäisi pystyä jatkossakin panostamaan. TALOUDELLISIA MITTAREITA (suluissa edellisen vuoden vastaava luku) YMPÄRISTÖTOIMI Rakennusvalvonta Nettomenot talousarviossa 366.000 mk ja yksikkökustannus 107,84 mk/asukas (105,09 mk/as.), asukasluku 3394. Toteutuneet nettokustannukset 341 645,22 mk ja yksikkökustannus 122,05 mk/asukas (119,85 mk/as.), asukasluku 3277.

Ympäristönsuojelu Vuoden 2000 talousarvion nettomeno oli 146.900 mk ja yksikkökustannus 43,28 mk/ asukas (39,46 mk/as.), asukasluku 3394. Toteutuneet nettokustannukset on 137 183,10 mk ja yksikkökustannus 41,86 mk/asukas (42,52 mk/as.), asukasluku 3277. PELASTUSTOIMI Sammutus- ja pelastustyö Vuoden 2000 talousarvion nettomeno oli 702.400 mk ja yksikkökustannus 206,95 mk/ asukas (208,12 mk/as.), asukasluku 3394. Toteutuneet nettokustannukset on 726 653,79 mk ja yksikkökustannus 221,74 mk/ asukas (214,80 mk/as.), asukasluku 3277. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Vuoden 2000 talousarvion nettomeno oli 125.700 mk ja yksikkökustannus 37,04 mk/ asukas (36,88 mk/as.), asukasluku 3394. Toteutuneet nettokustannukset on 124 956,71 mk ja yksikkökustannus 38,13 mk/asukas (33,03 mk/as.), asukasluku 3277. JÄRVIEN KUNNOSTUS Vuoden 2000 talousarvion nettomeno oli 269.000 mk ja yksikkökustannus 79,26 mk/ asukas, asukasluku 3394. Toteutuneet nettokustannukset 269 000 mk ja yksikkökustannus 82,09 mk/asukas (44,95 mk/as.), asukasluku 3277. YMPÄRISTÖTOIMI YHTEENSÄ Vuoden 2000 talousarvion nettomeno 1 610.000 mk ja yksikkökustannus 474,37 mk/ asukas, asukasluku 3394. Toteutuneet nettokustannukset on 1 599 438,82 mk ja yksikkökustannus 488,08 mk (455,17 mk/as.), asukasluku 3277. Sisältää vyörytysmenoja 58 092,85 mk sekä jaksotettuja palkkoja ja sosiaaliturvamaksuja 10 888,57 mk,yhteensä 68 981,42 mk, joita ei ole huomioitu talousarviossa.

MAASEUTUTOIMEN TEHTÄVÄALUE MAASEUTULAUTAKUNTA MAASEUTUTOIMI MAASEUTULAUTAKUNTA MAASEUTULAUTAKUNTA johtaa ja valvoo maaseututoimen vastuualuetta. Toiminta käsittää maaseutuelinkeinojen kehittämistyön, kunnan maaseutuelinkeinoviranomaistehtävien- ja maatalous-yrittäjien lomituspalveluiden hoitamisen. Lautakunnan esittelijänä toimii maaseutujohtaja. Maaseututoimen vastuuhenkilönä on maaseutujohtaja ja lomituspalveluiden vastuuhenkilönä toimii lomasihteeri. PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2000 Vakinaiset 23 Sijaiset 5 Määrä-aikaiset 9 Työllistetyt Yhteensä 37 Yhteensä ilman työllistettyjä 37 KEHITTÄMISTYÖ Maaseutuelinkeinojen kehittämisessä on tavoitteena peltoon, kotieläimiin, metsään ja muihin luonnonvaroihin liittyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen maaseutuyritysten kehittämisessä. Maatalousyritysten tulee säilyä kilpailukykyisinä ja tämä edellyttää mm. sitä, että rakennekehityksen ohella joidenkin yritysten tulisi monipuolistaa toimintaansa ja maatilojen yhteyteen olisi myös saatava syntymään pieniä uusia yrityksiä. Näin työpaikkojen säilyminen voidaan turvata tilakoon kasvun seurauksena tapahtuvasta maatalousyksikköjen lukumäärän vähenemisestä huolimatta. Aktiivitiloja, eli tukijärjestelmissä mukana olevia on 196 kpl ja keskimääräinen peltoala näillä tiloilla on 34,49 ha. Aktiivitilojen lukumäärä on vähentynyt n. 2,5 % vuodessa, mutta tilojen viljelyssä olevan pellon kokonaismäärä on lisääntynyt 167 hehtaaria, tukikelpoisen peltoalan ollessa 6 761 hehtaaria. Kotieläintilojen lukumäärä on vähentynyt, mutta tuotantomäärät säilyvät. Koulutustoiminnan ja neuvontatyön kautta on edistetty yrittäjäkohtaisia valmiuksia, sekä EU:n ja kansallisten tukimahdollisuuksien hyödyntämistä maaseutuyrityksissä. Hanketoiminta on antanut mahdollisuuksia yritysten kehittämisessä. Vuoden 2000 aikana yrittäjät ovat osallistuneet seuraaviin hankkeisiin:

Jokilaaksojen pienimuotoisen elintarviketuotannon kehittäminen, vuosina 1996 2000 käynnissä ollut useamman seutukunnan laajuinen hanke, joka on hallinnoitu Haapajärven ammatti-instituutista. Kalalatvan maatalousstrategia, Reisjärveltä hallinnoitu Nivalan, Haapajärven ja Reisjärven yhteinen hanke on toiminut vuosina 1996 2000 ja maatalousyrittäjät ovat osallistuneet siihen aktiivisesti. Kylät kehittäjinä on vuosina 1998 2000 toiminut Reisjärvinen hanke. Kylät ovat selvästi sen myötä aktivoituneet kehittämis- ja hankeasioissa. Seuraava-askel, vuosina 1998 2000 käynnissä ollut Keski-Pohjanmaan maaseutukeskuksen hallinnoima hanke, jossa mukana Reisjärven kotieläintiloja. NHS-leader II toimintaryhmän kautta on rahoitettu Reisjärvellä vuosina 1997-1999 useita pieniä ja aktiivisia hankkeita, joiden toteutusaika on jatkunut vuoteen 2000 saakka. MAASEUTUELINKEINOVIRANOMAISTEHTÄVÄT Vuoden aikana maatiloilta vastaanotettiin, tarkastettiin ja päätettiin noin 2300 erilaista EUja kansallista hakemusta. Tulvavahinkoja arvioitiin 1 tilalla. Kuluneena vuonna maksatettiin erilaisia EU- ja kansallisia tukia 24.151.151,54 markkaa ja lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Työvoima- ja elinkeinokeskus on maksanut toimitettujen hakemusten perusteella maaseudun kehittämisen tukea 2.829.166,00 markkaa ja erilaisten erityisympäristötukisopimusten perusteella 501.390,70 markkaa. Työmäärää on merkittävästi lisännyt EU:n ja kansallisten tukien lisääntyneen valvonnan avustaminen. Muita maaseutuelinkeinoviranomaistehtäviä ovat sukupolvenvaihdostilanteisiin kuuluvat kauppa-asiat, investointien rahoitukset, luopumistukiasiat, maitokiintiöt, maatalousyrittäjien opintoraha-asiat, ja hukkakauratarkastukset. Maaseutuyritysten investointitoiminta on aktiivista. Investoinneissa näkyy erityisesti navettarakentaminen, yhteiskoneiden käytön lisääntyminen ja konerenkaiden muodostuminen, sekä kotimaisen polttoaineen käytön lisääminen. Lisämaaksi hankittavan pellon hinta on noussut ja on osittain ylittänyt yhteiskunnan tukeman lainoituksen rajan. Maitokiintiöiden osto ja pellon vuokrakysyntä on ollut runsasta. LOMITUSPALVELUT Maatalousyrittäjien eläkelaitos on tehnyt Reisjärven kunnan kanssa toimeksiantosopimuksen lomituspalvelujen suorittamisesta. Kotieläintuotantoa harjoittava maatila saa vuosilomaa, sijaisapua ja maksullista lomittaja-apua maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaisesti. Tilat voivat valita, käyttävätkö tilalla kunnan lomituspalveluita vai järjestävätkö itse lomittajansa. Itse järjestetystä lomituksesta maksetaan viljelijälle korvaus lomittajan palkkaamisesta. Lomituspalvelulain mukaisista lomituksista aiheutuneet kustannukset rahoitetaan valtion varoista.

Viljelijäyrittäjän henkilökohtainen lomaoikeus on pääsääntöisesti 22 päivää vuodessa. Sijaisapulomitusta saa yrittäjä, joka on laissa mainittujen syiden vuoksi tilapäisesti estynyt työstään, eikä tilalla voida sisäisin järjestelyin perheenjäsenten avulla selviytyä tilan töistä. Sijaisapulomituksesta peritään maksu, joka perustuu yrittäjän maatalousyrittäjäeläkkeen työtuloon. Sijaisapumaksu on viljelijälle vähennyskelpoinen meno verotuksessa. Vuosiloma- ja sijaisapulomitustöiden lisäksi viljelijä voi saada lomittajan myös muihin yrityksen töihin maksullisena lomittaja-apuna. Tätä maksullista lomittaja-apua on tuettu vähäisessä määrin myös kunnan varoin ja näin on kyetty työllistämään kolme lomitustyötä tekevää henkilöä ympärivuotisesti. Lomituspalveluiden laajuus Lomituspalveluiden piiriin kuuluu 139 tilaa, joista kunnallisen lomituspalvelun piirissä on 135 tilaa ja itsejärjestetyssä lomituksessa 4 tilaa. Lomitettavien yrittäjien määrä yhteensä 248 henkilöä. Vuosilomaa lomitettiin 5 083 päivää, sijaisapua 3107 päivää ja maksullista lomittajaapua yrittäjät ostivat 3824 tuntia, josta perittiin korvausta 44,07 markkaa tunnilta. Lomituksissa kertyi yhteensä 8878 lomituspäivää. Kuukausipalkkaiset ja ns. kunnan tuntipalkkaiset lomittajat lomittivat 82 % ja yrittäjien itse hankkimat, lähinnä perheenjäsenet lomittivat 18 % kaikista lomituksista. Lomitustyöstä sai pääasiallisen toimeentulonsa 33 lomittajaa ja lisäksi tilapäisesti työskenteli lomitustyössä 72 henkilöä. TALOUDELLISIA MITTAREITA Maaseutuelinkeinot Vuoden 2000 talousarvion nettomeno oli 460.000 mk ja yksikkökustannus 135,53 mk / asukas (3394 asukasta), (ed. vuosi 131,85 mk). Toteutuneet nettokustannukset on 413.342,55 mk ja yksikkökustannus 126,13 mk / asukas (3277 asukasta), ( ed. vuosi 130,47 mk). Lomatoimi Vuoden 2000 talousarvion nettomeno oli 0,00 mk. Toteutunut nettomeno oli 158.464,29 mk ja yksikkökustannus 48,36 mk / asukas (3277 asukasta). Edellisenä vuonna yksikkökustannus muodostui positiiviseksi +89,80 mk / asukas (3394 asukasta) hieman liian suuren lomituspalvelumaksun ennakon tuloutumisen vuoksi, mikä ylimäärä on kuluneena vuotena palautettu maatalousyrittäjien eläkelaitokselle. Maaseutulautakunta / -toimi yhteensä Vuoden 2000 talousarvion nettomeno oli 460.000 mk ja yksikkökustannus 135,53 mk/ asukas (3394 asukasta). Toteutuneet kustannukset muodostuvat palautetun lomituspalvelumaksun (158.329,76 mk) vuoksi 571.806,84 markaksi ja yksikkökustannus 174,49 mk/asukas (3277 asukasta). Jos

lomituspalvelumaksun palautus kohdistetaan oikeaan vuoteen, muodostuu maaseututoimen nettomenoksi 413.477,08 mk ja yksikkökustannukseksi 126,29 mk / asukas ( ed. vuosi 125,45 mk). Vuoden 2000 talousarvion nettomenot 2266 mk/aktiivitila (203 tilaa). Toteutuneet nettokustannukset 2917,38 mk/aktiivitila (196 tilaa), (ed. vuosi 2062,17 mk), ja korjattuna 2109,57 mk / aktiivitila.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TEHTÄVÄALUE SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI PALKATTU HENKILÖSTÖ 31.12.2000 Vakinaiset 78 Sijaiset 15 Määrä- aikaiset 10 Työllistetyt 2 Yhteensä 105 Yhteensä ilman työllistettyjä 103 Sosiaali- ja terveystoimi jakaantuu kahdeksaan palveluyksikköön. Hallinto ja yhteiset palvelut Hallinnossa jatkettiin sosiaali- ja terveystoimen eri yksiköiden välisten toimintojen kehittämistä ja yhteensovittamista. Avohuollon johtavan viranhaltijan virkaa ei täytetty, vaan tehtävää hoiti väliaikaisesti osastonhoitaja vuoden loppuun. Vuoden lopussa päädyttiin kokeilemaan hallinnon madaltamista eli vastuun jakamista toiminnan tasolle. Hoivapalvelujen sekä terveys- ja sairaanhoitopalveluiden yksiköt tuottavat palvelut tiimityönä. Kotihoidossa tiimityön käynnistyminen on pisimmällä. Muun muassa Utajärvi on siirtynyt tiimityöskentelyyn madaltaen organisaatiota saaden näin hyviä kokemuksia. Onnistuessaan tiimityöskentelyllä voidaan suunnata voimavaroja suoraan ydintoimintaan. Sosiaali- ja terveystoimen toimialaan, sen hallintoon ja henkilöstöpolitiikkaan, on perehtynyt suunnittelija ja tuleva sosiaali- ja terveysjohtaja Sirkka-Liisa Karttunen. Kehittämistyötä on käynnistetty toimintaan perehtymisen pohjalta. Hän myös laati vanhustyön strategian vuosille 2001-2005. Lastensuojelun strategian valmistaminen siirtyi seuraavalle vuodelle. Henkilöstön koulutus on edelleen jäänyt vähälle. Uusi palveluyksikköjako helpotti talouden seuraamista. Sosiaali- ja terveystoimen poikkeusolojen suunnitelmaa uusittiin. Hallintoon ja yhteisiin palveluihin kuuluu ravintohuollon yksikkö omakustannusperiaatteella toimivana ja sen toiminta oli tappiollista (-50 000 mk). Aterioiden hintoja tarkistetaan. Sosiaalityö Kokoaikaisen sosiaalityöntekijän saaminen on mahdollistanut sosiaalityön myös terveydenhuollon yksiköissä sekä parantanut yhteistyötä terveydenhuollon avoyksiköitten ja päivähoidon kanssa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sosiaalityöntekijän vastaan-

otolle pääsi parin päivän sisällä. Perheneuvolapalveluiden osto Haapajärven kaupungilta siirtyi työtekijäpulan johdosta syksyyn ja silloinkin saatiin ostettua vain psykologin palveluja. Toimeentulotukea on vuoden 2000 aikana myönnetty 127 kotitaloudelle yhteensä 631 647.86 mk, josta ennalta ehkäisevää toimeentulotukea 15 032 mk. Asiakkaiden omatoimisuuden parantuminen näkyy toimeentulotukimenojen vähentymisenä asukasta kohti (23 %). Elatustukea saavien lasten määrä oli vuoden 2000 lopussa 45, elatusvelvollisia oli kaikkiaan 32. Elatustukisaatavien perintää on tehostettu. Vuonna 2000 ei ollut yhtään lasta huostassa. Sosiaalityöntekijän tehtäviin ovat kuuluneet myös terveyskeskuksen sosiaalihoitajan tehtävät, osallistuminen koulun oppilashuoltoryhmään sekä lastenvalvojan tehtävät. Sopimuksia lapsen huollosta on tehty vuoden aikana 17 kpl. Elatussopimuksia on tehty 20 kpl. Isyysselvityksiä tehtiin vuoden aikana 14 kpl, jotka käräjäoikeus myös vahvisti. Vuoden 2000 lopulla sosiaalityöntekijän tehtäviin on lisätty kunnan veteraanikuntoutusasiat. Lasten ja nuorten huollossa on lapsille ja lapsiperheille annettu lastensuojelulain mukaisina avohuollon tukitoimenpiteinä mm. tukihenkilöpalveluja sekä lasten viikonloppuhoitoa. Lisäksi lapsiperheille on annettu taloudellista tukea, järjestetty tarvittaessa tukiperhe, annettu nuorelle opastusta asunnon ja ammatin hankkimisessa sekä ohjattu perheitä hakemaan eri järjestöjen kautta tuetuille lomille. Perhe- tai laitoshoidossa ei lapsia vuonna 2000 ole ollut sijoitettuna avohuollon tukitoimenpiteenä. Vammaishuollon työtoiminta järjestetään Työkeskuksessa, lisäksi muutama kehitysvammainen on ollut avosuojatyössä esim. kunnan omassa terveyskeskuksessa. Kehitysvammaohjaaja on tehnyt kotikäyntejä sekä palvelusuunnitelman asiakkaille. Kehitysvammaisia, joita nämä palvelut koskevat, on Reisjärvellä kaikkiaan 43 henkilöä. Pienten lasten kohdalla kuntoutusohjaaja antaa kuntoutusta lasten kotona. Kehitysvammaisten laitospalvelut (kaksi asiakasta) hankitaan Tahkokankaan keskuslaitoksesta, perhehoitopalveluja perhekodeista Haapavedeltä, Oulusta ja Pyhäjärveltä sekä Reisjärven perhekodista. Pääosa kehitysvammaisista asuu kuitenkin kotonaan. Vammaispalveluina vaikeavammaisille annetaan kuljetuspalveluita, tulkkipalveluita, asunnon muutostöitä ja harkinnanvaraisia avustuksia kuten esim. auton lisälaitteet. Vammaispalvelulain mukaisista avustuksista tehdään vuosittain toimintasuunnitelma. Työkeskuksen toiminnallisia vaatimuksia nyt ja tulevaisuudessa on kartoitettu. Kehitysvammahuollon ohjelma hyväksyttiin marraskuussa. Kehitysvammaisten ja muiden vammaisten työtoiminnassa avosuojatyössä olevien määrä on lisääntynyt kahdella henkilöllä. Työkeskuksen toimintapäivät ovat vähentyneet edellisvuoteen nähden ja päiväkustannukset ovat nousseet 8 %. Päihdehuollon palvelut vuonna 2000 on ostettu Pyhäjärven A-klinikalta sekä laitoshoito Karvoshovin kuntoutuskeskuksesta Nivalasta. Karvoshovin kuntoutuskeskus antaa sekä katkaisu-, että kuntouttavaa hoitoa. Vuoden aikana oli yhteensä 3 henkilöä katkaisu- ja kuntoutushoidossa. Asumispalveluina on järjestetty tukiasumista nuorille, psyykkisesti sairaille ja muille erityisryhmille.

Päivähoito Päivähoidon kysyntä on ollut vähäisempää kuin edellisenä vuonna, mutta osapäivähoidossa olevien lasten määrä on lisääntynyt kaksinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Tilapäisen päivähoidon tarve on myös lisääntynyt ollen kuluneena vuonna 12 asiakasperhettä. Perhepäivähoidossa on toiminut keskimäärin 15.3 perhepäivähoitajaa kuukaudessa. Ryhmäperhepäiväkodin toiminta lakkautettiin toukokuussa toistaiseksi. Päiväkodin säännöllinen aukioloaika poistettiin. Arkipyhä- ja viikonloppuhoitoa annetaan tarvittaessa perhepäiväkotien lisäksi päiväkodissa. Päiväkodin käyttöprosentti lisääntyi. Asetettuja määrällisiä toiminnallisia tavoitteita ei kuitenkaan saavutettu varsinkaan perhepäivähoidossa. Äkilliseen päivähoidon tarpeeseen on pystytty vastaamaan kahden viikon sisällä. Alle kouluikäiselle lapselle on järjestynyt hakemuksesta hoitopaikka neljän kuukauden sisällä. Lasten kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrä on vähentynyt viime vuoteen verrattuna yhdeksällä lapsella kuukaudessa. Tuen piirissä oli keskimäärin 138 lasta kuukaudessa.lasten määrän ja päivähoidon kysynnän väheneminen näkyy päivähoidon menojen alittumisena. Suoritehinnoissa perhepäivähoidon ja päiväkodin välinen ero johtuu siitä, että perhepäivähoidon palkkalistoilla olevat työntekijät ovat toteuttaneet työtään päiväkodin hyväksi. Hoivapalvelut (kotihoitoyksikkö) Vuoden 2000 alusta voimaantulleen uuden sosiaali- ja terveystoimen palveluyksikköjaon mukaisesti hoivapalveluihin kuuluivat: vanhainkotihoito, kotihoito ja palveluasuntotoiminta sekä omaishoidontuki. Talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti kotihoitoyksikön palvelut ovat ensisijaisesti kohdennettu lähinnä huonokuntoisille, paljon apua tarvitseville vanhuksille seitsemänä päivänä viikossa. Kaikista käynneistä 89% tapahtui vanhusten luona ja näistä yli 75-vuotiaita oli 87 %. Ilta- ja viikonloppupäivystystä vaativien vanhusten määrä on lisääntynyt, mistä johtuen loppuvuodesta on jouduttu lisäämään toinen työntekijä viikonloppukierroille. Siivousavun antamista joudutaan supistamaan minimiin. Kotisairaanhoidon ilmaisjakelua on karsittu lautakunnan päättämin perustein. Lisäkustannuksia aiheuttivat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, tulojen alijäämä tukipalveluiden osalta ja sijaisten palkkaaminen. Vanhainkodin hoito- ja huolenpitotyötä on aloitettu toteuttamaan omahoitajaperiaatteella. Hoitajat saivat sisäistä koulutusta lisäksi lääkehoitoon. Vanhainkodin hoitopäivien määrä väheni 8 %, koska pysyvä laitospaikka oli intervallipaikkana. Terveys- ja sairaanhoitopalvelut Yksikkö sisältää avo- ja vuodeosastohoidon. Terveyspalveluissa (avohoidossa)on panostettu asetettujen tavoitteiden mukaisesti työikäisen väestön työkyvyn ylläpitämiseen ja työterveyshuollon tehostamiseen. Kuntoremonttikursseille pääsi sosiaali- ja terveystoimesta kuusi työntekijää. Työterveyshoitajien asiakaskäynnit ovat lisääntyneet 69 %. Kyseisiä palveluja on myös myyty Lestijärven kunnalle. Asetettuja toiminnallisia määrällisiä tavoitteita ei aivan saavutettu kaikissa yksiköissä, mutta toisaalta joissakin taas ylitettiin. Lääkärin vastaanoton käyntien vähentyminen johtuu siitä, että Reisjärvellä ei enää päivystetty klo 18.00 jälkeen eikä viikonloppuisin, vaan päivystys

tapahtui Haapajärvellä tai Pyhäjärvellä. Lääkäripalveluiden osto päivystysaikaan lisäsi kustannuksia. Kustannusten säästämiseksi kesäaikana on supistettu lääkärin vastaanoton, laboratorion ja röntgenin toimintaa. Pysyväishoidossa olevien potilaiden määrä on ollut 6-8. Kun otetaan huomioon myös vanhainkodin asukkaat, pysyväishoidossa olevien määrä on ollut n. 8 % 75 vuotta täyttäneistä. Vuodeosaston kuormitusprosentti on ollut keskimäärin 121 %. Hoitopäivien määrä ylittyy reippaasti yli tavoitteiden. Terveys- ja sairaanhoitopalveluluiden menot ylittyvät yli miljoonan. Maksukaton käyttöönotto vähensi tuloja (n. 50 000 mk). Lääkkeet ja hoitotarvikkeet sekä ruokapalveluiden osto ylittivät talousarvion. Menojen vähentämiseksi on ollut kriittistä pohdintaa koko ajan henkilökunnan käytölle. Henkilökunta on siirtynyt työpisteiden välillä työtarpeiden mukaan. Hammashuolto Hammashuolto on asetetun tavoitteen mukaisesti antanut suun ja hampaiden hoitopalveluita koko väestölle. Hammashuollossa on keskitytty kokonaishammashoitoon sekä ennalta ehkäisevään työhön. Tämän työn tulokset näkyvät lasten ja nuorten suun ja hampaiden terveystilanteen paranemisena sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Erityisryhmien hoitoon kapasiteetti ei riittänyt, koska toinen hammaslääkäri työskenteli osa-aikaisesti. Erikoishammashoidossa on keskitytty purentavirheiden diagnostiikkaan sekä varhaiskuntoutukseen. Erikoishammaslääkärin konsultaatiot on ostettu ulkopuoliselta toimijalta. Suun ja hampaiden kokonaisterveyttä mittaavat indeksit ovat edelleen hieman parantuneet ollen valtakunnallisestikin hyvää tasoa. Erikoissairaanhoito Yhteistyön tiivistäminen naapurikuntien terveyskeskusten välillä ei estänyt erikoissairaanhoidon menojen kasvua edellisvuodesta noin miljoonalla. Hoitopäivien lisäys tapahtui Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa. Kehyssopimus kuitenkin hiukan alitettiin. Eläinlääkintähuolto Eläinlääkäripäivystysyhteistyökokeilua on jatkettu Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunkien sekä Kärsämäen kunnan alueilla. Toiminnallisissa tavoitteissa on pysytty. Siirtyminen neljän kunnan yhteispäivystykseen lisäsi subventioiden määrää, koska päivystysmatkat pitenivät. Lisäkustannuksia tuli noin 15 000 mk. TALOUDELLISIA MITTAREITA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Nettomenot tarkennettu toimintayksiköittäin: Hallinto ja yhteiset palvelut Nettomenot talousarviossa 633 000 mk. Toteutuneet nettomenot 694 600 mk

Sosiaalityö Suojatyö ja työhön kuntoutus vuonna 2000 Talousarviossa työpäiviä 4100, 158 mk/yks (-99 156 mk) Työpäiviä 3576, kustannukset 195 mk/yks. (-99 181 mk/yks.) Toimeentulotuki vuonna 2000 Talousarvio asukkaita 3394, kust. 228 mk/as (-99 235 mk/yks.) 31.12.00 asukkaita 3394, kust. 159 mk/as (-99 207 mk/yks.) Talousarviossa nettomenot sosiaalityöyksikössä 4 348 000 mk ja 1281 mk/as. Toteutuneet nettokustannukset 3 924 566 mk ja 1156 mk/as.(-99 1232 mk/as) Päivähoito Nettomenot talousarviossa perhepäivähoito, päiväkoti ja lasten kotihoidon tuki 4 845 000 mk. Toteutuneet nettokustannukset 4 475 542 mk, josta kotihoidon tukeen 1 718 175 mk. Hoitopäiviä perhepäivähoidossa talousarviossa 13000, kust.163 mk/yks(-99 168mk/yks) Hoitopäiviä perhepäivähoidossa 11212, kust.183 mk/yks(-99 163mk/yks) Hoitopäiviä päiväkodissa talousarviossa 4700, kust. 170 mk/yks (-99 156mk/yks) Hoitopäiviä päiväkodissa 4676, kust. 166 mk/yks (-99 170mk/yks) Hoivapalvelut Hoivapalvelut sisältää kotihoidon, omaishoidon tuen, palveluasunnot, vanhainkodin. Nettomenot talousarviossa 4 581 000 mk. Toteutuneet nettomenot 5 227 577 mk. Asiakaskäyntejä kotihoidossa talousarviossa 20500, kust. 112 mk/yks (-99 132 mk) Toteutuneet asiakaskäynnit kotihoidossa 19275, kust. 124 mk/yks (-99 110 mk) Vanhainkodissa hoitopäiviä talousarviossa 4015, kust. 414 mk/yks Toteutuneet hoitopäivät 3796, kust. 439 mk/yks (-99 450 mk) Terveys- ja sairaanhoitopalvelut Nettomenot talousarviossa 7 874 000 mk. Toteutuneet nettomenot 9 000 330 mk. Hoitopäiviä talousarviossa 6902, kust. 503 mk/yks Toteutuneet hoitopäivät 7117, kust. 606 mk/yks (-99 597 mk/yks) Avohoitokäynnit talousarviossa 25 000, kust. 165 mk/yks Toteutuneet avohoitokäynnit 25966, kust. 183 mk (-99 172 mk) Hammashuolto Nettomenot talousarviossa 1 035 000 mk ja asiakaskäynnit 6000, kust. 173 mk/yks (- 99 168 mk/yks). Toteutuneet nettomenot 1 099 969 ja asiakaskäyntejä 5773, kust.190 mk/yks (-99 180 mk)

Erikoissairaanhoito Menot talousarviossa (ilman 1.1milj ylitysoikeutta) 9 120 000 mk. Toteutuneet menot 10 292 527 mk. Menot asukasta kohti talousarviossa 2 687 mk ja toteutuneet menot 3033 mk/ asukas (-99 2740 mk). Eläinlääkintähuolto Nettomenot talousarviossa 304 000 mk ja 187 mk / asiakaskäynti. Toteutuneet nettomenot 311 478 mk ja asiakaskäynnin hinta 197 mk (-99 193 mk) Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä Vuoden 2000 nettomenot talousarviossa olivat 32 740 000 mk ja asukasta kohti 9646 mk. Toteutuneet nettokustannukset olivat 35 079 538 mk ja asukasta kohti 10 335 mk (-99 10 110 mk). Menot eivät sisällä poistoja kummaltakaan vuodelta.

SIVISTYSTOIMEN TEHTÄVÄALUE KOULULAUTAKUNTA OPETUSTOIMI KOULUT Kunnan koululaitokseen kuuluvat Hakasaaren, Hylkirannan, Järvelän, Kalajan, Kangaskylän, Kinnulanrannan, Leppälahden ja Niemenkartanon ala-asteet. Näistä Niemenkartanon ala-asteella on kuusi opettajaa, Kalajan ala-aste on kolmiopettajainen ja muut kaksiopettajaisia kouluja. Esiopetuksessa on kaksi opettajaa. Erityisopetuksessa on yksi mukautettua opetusta antava opettaja, yksi harjaantumisopetuksen opetussuunnitelman mukaista opetusta antava ja yksi laaja-alaista erityisopetusta (pu-lu-ki) antava opettaja. Koululaitoksessa on lisäksi yläaste ja lukio. Yläasteeseen kuuluu hallinnollisesti myös Erityiskoulu. Oppilaita koululaitoksessa oli 20.9.2000 yhteensä 609. Näistä esiopetuksessa oli 34, ala-asteella oli 317, Erityiskoulussa 14, yläasteella 157 ja lukiossa 87. PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2000 Vakinaiset 40 Sijaiset 3 Määrä- aikaiset 11 Työllistetyt Yhteensä 55 Yhteensä ilman työllistettyjä 55 PERUSKOULU JA LUKIO Koulutuksen toiminnallisena tavoitteena on ollut se, että Pyritään valtakunnallisen koulutuspolitiikan edellyttämiin päämääriin eli etenemään kohti tieto- ja oppivaa yhteiskuntaa. Päämääristä keskeisimpiä ovat tiedon tason kohottaminen sekä koulun ja työelämän lähentäminen. Päämääränä on kuitenkin saavuttaa mahdollisimman joustava oppimiskokonaisuus, jossa haittatekijät pyritään minimoimaan. Opetuksen laatuun ja sisältöön on kaikilla tasoilla kiinnitetty huomiota. Oppimistulokset ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia: osa keskimääräistä tasoa, osa selvästi ylikin. Oppilaiden jatkosijoittuminen opiskelu- ja työmarkkinoille on ollut hyvä. Vuoden 2000 syksyllä Reisjärvellä alkoi valtuuston päätöksen mukaisesti uuden perusopetuslain mukainen esiopetus. Opetus alkoi entisissä sopeutumisvalmennuskeskuksen tiloissa. Esiopetuksen aloitti 34 oppilasta. Opettajia oli kaksi. TALOUDELLISET MITTARIT osoittavat, että koululaitoksen menot ovat valtakunnallisen keskiarvon tuntumassa. Läänikohtaisessa vertailussa Reisjärvi on hiukan yli puolivälin edullisuusvertailusssa. Koululautakunnan talousarvio pysyi lähes annetuissa markkamääräisissä raameissa.

LAADULLISINA MITTAREINA on käytetty useita eri mittareita. Keskeiset niistä ovat: oppilaan menestymisen seuranta (keskiarvot) ala-asteelta yläasteelle ja lukioon, menestyminen ylioppilaskirjoituksissa, peruskoulun ja lukion päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin ja työyhteisön kehityskeskustelut. Oppilaiden menestymistä on seurattu keskiarvojen perusteella heidän siirtyessään alaasteelta yläasteelle ja edelleen lukioon. Tämä jo useamman vuoden jatkunut seuranta on tuottanut hyvää tulosta mm. siinä suhteessa, että vaatimustaso ja arvostelu ovat yhdenmukaistuneet. Oppilaiden menestymistä ylioppilaskirjoituksissa verrataan valtakunnalliseen menestykseen. Keväällä 2000 lukiolaisten menestyminen yo-kokeessa oli keskimäärin valtakunnallista tasoa. Vain parissa aineessa (pakollinen ruotsi ja matematiikka) hylättyjen arvosanojen määrä ylitti valtakunnallisen keskiarvon. Reisjärven lukiosta vuosittain kirjoittavien määrä on otoksena pieni, joten johtopäätöksiä kannattaa tehdä pitemmän aikavälin seurannalla. Peruskoulun ja lukion päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden jatkosijoittuminen: lukio ammatillinen kansanopisto ei koul./työ perustutkinto 58,8 % 30,9 % 8,8 % 1,5 % Keväällä 2000 lukion päättäneiden jatkosijoittuminen: yliopisto/ ammatti- ammatillinen muu kork.koulu kork.koulu perusaste 11,1 % 61,1 % 11,1 % 16,7 % Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyötä seurataan kirjallisella kyselyllä ja kodeilta saadulla palautteella. Palaute käsitellään koulukohtaisesti vuosittaisessa palautekeskustelussa tai - keskusteluissa. Laadulliset mittarit näyttävät, että Reisjärven koulutoimi on kokonaisuudessaan valtakunnallisen keskiarvon paremmalla puolella. Koululaitos on kehittynyt ja suorittanut tehtävänsä hyvin. Kokonaisuutena voidaan todeta, että toimialalle vuonna 2000 asetetut sekä taloudelliset että toiminnalliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Kiinteistöjen hallinta siirtyi 1.1.2000 alkaen teknisen toimen vastuualueelle perustetulle tilapalveluyksikölle.