Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot
Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012 ) Viisi skenaariotyöpajaa sidosryhmien edustajille Kaavoittajatyöryhmä (syksy 2012 ) Vaihtoehtojen valmistelua varten koottu asiantuntijatyöryhmä Viisi työpajaa maankäyttövaihtoehtojen työstämiseksi Alueelliset työpajat (kevät 2013) Ideamallien kehittäminen paikallista asiantuntijuutta hyödyntäen Läntinen, Eteläinen, Kaupunkiseudun ja Pohjoinen työryhmä Maakuntakaavan ohjausryhmän ja MKH:n työpajat
Nykytilanne Pirkanmaan aluerakenne Selväpiirteinen aluerakenne muodostuu maakunnan keskusseudusta (yhtenäisen taajaman alue) sekä erillisten keskusten muodostamista alueellisista verkostoista Kansallisesti edullinen sijainti liikenteen kohtaamispaikkana
Nykytilanne Pirkanmaan yhdyskuntarakenne Aluerakenne on keskittynyt ja yhdyskuntarakenne laajentunut kaupan rakennemuutos ja asutuksen levittäytyminen taajamien reuna-alueille Taajama-asukkaiden osuus on kasvanut
Nykytilanne Väestökehitys alueellisesti epätasaista
Nykytilanne Työpaikkakehitys alueellisesti epätasaista
Vaihtoehtojen yhteiset ominaisuudet Väestö Mitoituksen lähtökohtana varautuminen koko Pirkanmaalla noin 118 000 asukkaan kasvuun vuoteen mennessä, väestönkasvun ohjauksen painopiste vaihtelee vaihtoehdoittain Liikenneverkko Pääosin tukeudutaan nykyisiin ja tulevaisuudessa parannettaviin pääliikenneyhteyksiin, Vt 3 oikaisu (Puskiainen) toteutetaan Viheraluejärjestelmä Edellisen maakuntakaavan varauksiin pohjautuva maakunnallinen viherverkko Palvelukeskusverkko Kriteereinä nykyinen palvelutaso ja YKR:n taajamaluokitus, vaihtoehdoissa esitetyt erilaiset aluekehityksen painotukset voivat johtaa keskusten suhteiden muutoksiin
Aurinko 1 Ydinkaupunkiseutua ja seutukeskuksia korostava keskittävä ja tiivistävä malli
Aurinko 1 Pääosa väestönkasvusta Tampereen ydinkaupunkiseudulla (93,5 %) Kehittäminen nojautuu vahvasti Tampereen imuun : korkea tiede- ja teknologiaosaaminen sekä luova ympäristö mahdollistavat kumuloituvan kasvun Tiiviissä kaupunkirakenteessa voidaan kehittää tehokasta joukkoliikennettä, monipuolisia lähipalveluja sekä vetovoimaisia asuin- ja työpaikka-alueita Ydinkaupunkiseudun ulkopuolella kasvu (6,5 %) keskittyy kuntarakenneselvitystä mukailleen suurimpiin keskuksiin (Valkeakoski, Sastamala, Mänttä-Vilppula ja Ikaalinen)
Aurinko 2 Ydinkaupunkiseutua ja eteläistä kasvusuuntaa painottava keskittävä malli
Aurinko 2 Pääosa väestönkasvusta ydinkaupunkiseudulla (93,5 %) sekä pääradan varrella etelän suuntaan Kehityksen taustalla HHT-vyöhykkeen kasvupotentiaali: vetovoimainen toimintaympäristö synnyttää uusia työpaikkoja, nopeat liikenneyhteydet (rata ja moottoritie) mahdollistavat pitemmätkin työ- ja asiointimatkat Etelä-Pirkanmaan asemanseutujen ja liikenteen solmukohtien merkitys asumisen ja työpaikkojen alueina korostuu Hämeenkyrön ja Oriveden merkitys aluerakenteessa vahvistuu nykyisestä
Planeetat Asemanseutuja ja ydinkaupunkiseutua painottava raideliikennemalli
Planeetat 90 % kasvusta ydinkaupunkiseudulla ja 10 % radanvarren asemanseuduille (esim. Sastamala, Parkano, Viiala, Toijala, Orivesi ja Mänttä-Vilppula) Kehityksen moottorina Pirkanmaan sijainti pohjoisten luonnonvara-alueiden ja rannikon satamien välillä, joka mahdollistaa uudenlaisen jalostus- ja logistiikkatoiminnan Tampereen ydinkaupunkiin kytkeytyvien rautateiden asemanseudut muodostavat helminauhamaisen ala- ja paikalliskeskusverkoston Aluerakennetta kehitettäessä hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevan säteittäisen raideverkon infrastruktuuria
Tähdet 1 Seutu- ja paikalliskeskusten merkitystä korostava keskittävä monikeskusmalli
Tähdet 1 Ydinkaupunkiseudun osuus kasvusta (86,5 %) on edellisiä malleja pienempi - 13,5 % kasvusta ohjataan sen ulkopuolelle paikalliskeskusten tiivistyviin taajamiin Vaihtoehdolla tutkitaan nykyisen keskusverkon kehittämisedellytyksiä suurimpia keskuksia tiivistämällä ja vahvistamalla palvelurakenteen ja omavaraisuuden turvaaminen Alueellistuneen elinkeinorakenteen uusiutumiskykyä tuetaan, tutkimus- ja kehitystoimintaa myös kaupunkiseudun ulkopuolella Negatiivinen väestökehitys kääntyy nousuun kauempana Tampereeltakin sijaitsevissa keskuksissa; etätyö, kakkosasuminen, osa-aikainen pendelöinti kaupunkiseudulle
Tähdet 2 Seutu- ja paikalliskeskusten merkitystä korostava nykytilanteeseen perustuva monikeskusmalli
Tähdet 2 Kasvu jakautuu ydinkaupunkiseudun (86,5 %) ja muun Pirkanmaan (13,5 %) kesken, kuten Tähdet 1 mallissa Muualla Pirkanmaalla kasvu jakautuu myös pienempiin keskuksiin Osa kasvusta haja-asutusmaisesti asemakaava-alueiden ulkopuolelle, valtateiden varsille ja kyläalueille Paikallisuuden, luonnon ja maaseudun merkitys kaupunkiseudun tarjonnan vastapainona, hyvinvoinnin lähteenä ja elinkeinotoiminnan mahdollistajana korostuu Lähi- ja luomuruoan suosio, hajautettu energiantuotanto ja matkailun kasvu luovat paikallisesti lisää työpaikkoja, kakkosasuminen maaseudulla lisääntyy voimakkaasti